- Keskustelun aloittaja
- #601
Niin, kaikki riippuu myös siitä millä hinnalla Helen sitä lämpöä myy.
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Ei tunnu COPit noissa kaukolämpöratkaisujen spekseissä olevan kaksisia. Suhteessa teoreettiseen maksimiin ovat olleet jopa huonompia kuin koti-MLP:t. Yleensä tekevät kuumempaa ja ehkä niissä lämpötiloissa sitten parempia. Mutta ei taida COP 3 mennä noilla yleensä rikki ja silloinkaan ei tehdä niin kuumaa, kuin kaukolämpöön oikeasti tarvitaan eli lämpövoimalalla pitää vielä loppu hoitaa.
Suuri ongelma tuossa on kuitenkin kaukolämpöjärjestelmän mitoitus, joka on rakennettu korkealle lämpötilalle ja pienelle virtaamalle eli hyvin huonosti lämpöpumpuille sopivaksi.
Sekä sähkön ja laitteiden hinnasta.
Noin on, jos on tarkoitus tehdä kokonaan lämpöpumpulla, mutta priimaus luultavasti kannattaa ennen pitkää tehdä jollakin muulla, esimerkiksi korkeammasta lämpötilasta saadulla hukkalämmöllä (kuten vetyelektrolyysilaitoksesta). Nythän noita lämpöpumppuja ajetaan niin, että tuottolämpötila on vain luokkaa 65 ... 85 astetta tilanteessa riippuen, jolloin COP voi olla ihan siedettävä (riippuen taas siitä, mistä lämpötilasta lähdetään -- kylmästä vedestä talvella, kaukojäähdytyksen paluusta, kesälämpösestä pintamerivedestä vai ties mistä). Kohtuukokoisia lämpövarastoja on jo nytkin ja varmaan uusia rakennetaan, jos kokemukset nykyisistä ovat myönteisiä.
Korkea lämpötila tietenkin heikentää aina tuottosuhdetta, jos pumpataan tietynlämpöisestä lämmönlähteestä, mutta pieni virtaama ei ole kovin suuri ongelma suurella lämpöpumpulla, jossa on tyypillisesti useampivaiheinen turbokompressori ja eri painetasoilla toimivia lauhduttumia, eli väliulosotoilla kavennetaan lauhdutuslämpötila kaskadimuodossa lämmitettävälle kaukolämmön paluuvesivirralle vaihe kerrallaan, eli vesi lämmitetään askel kerrallaan.
Helenille tulossa pian 100 ja 140 MW sähkökattilat. Hyvää tekee sähkön riittävyydelle. Vai onko noilla joku varastointi eli eivät olisi päällä kuin tuulisina päivinä?
www.hs.fi
Energia | Helen julkaisi listan uusista toimista: Kaukolämmön vesi saattaa pian olla aiempaa viileämpää
Helenin uusilla hankkeilla korvataan Hanasaaren ja Salmisaaren hiilenpolton loppua.
www.hs.fi
Eiköhän nuo tee ostosopimukset ja osta sähkön tukkumarkkinoilta. Mutta tätä samaa tekee muutkin kaukolämpöyhtiöt että hyvästi pian halvat tunnit.Helenille tulossa pian 100 ja 140 MW sähkökattilat. Hyvää tekee sähkön riittävyydelle. Vai onko noilla joku varastointi eli eivät olisi päällä kuin tuulisina päivinä?
Energia | Helen julkaisi listan uusista toimista: Kaukolämmön vesi saattaa pian olla aiempaa viileämpää
Helenin uusilla hankkeilla korvataan Hanasaaren ja Salmisaaren hiilenpolton loppua.
- Keskustelun aloittaja
- #607
Ainakin Fortum on tiedottanut vastaavan Suomenojan rakenteilla olevan 100MW:n sähkökattilayhdistelmän osalta tehneensä sopimuksen Carunan kanssa siitä, että Caruna voi jokseenkin reaaliaikaisesti katkaista tai rajoittaa sähkökattiloiden tehoja, kun valtakunnassa on niukkuutta sähkötehosta. Luulisi Helenin voivan tehdä itsensä kanssa vastaavia järjestelyjä, jos aiheelliseksi näkevät.
Tuo auttaa hetkellisiin totaalisiin sähköpuliin, mutta ei siihen, että satoja MW sähköntuotantoa katoaa ja tilalle tulee satoja MW sähkönkulutusta. Siis nyt tilanne olisi luokkaa 1 GW sähköä jostain.
- Keskustelun aloittaja
- #610
Varastointi, varastointi ja varastointi. Kyllä niille sähkökattiloille uutta sähköenergiaa tulee riittävästi markkinoille, teho on sitten eri asia. Vantaan energia rakentaa maailman suurinta kaukolämpövarastoa, ja varmaankin Helenillä on vastaavia hankkeita ainakin suunnitelmissa?
Vantaan energian varasto näyttää olevan suunniteltu peräti 140 C lämpötilalle. Mikähän tuon käyttösuunnitelma on? Onko tuolla kovilla pakkasillakin riittävän kuumaa?
Vantaan energialla on polttolaitoksia tulevaisuudessakin kaukolämmön priimausta varten. Jääkö Helenille mitään, kun fossiilisista luovutaan?
Vuosaareen nousee parhaillaan 230 MW biolämpölaitos. Ja näyttää siellä olevan myös pieni lämpövarastokin jo olemassa.
Ei siis CHP. Onko yhteistuotanto nähty kannattamattomaksi? Aikamoinen lovi jää sähköntuotantoon pakkasilla, jos kaikki CHP:t korvataan lämpölaitoksilla, lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla.
On se nykyisin aika kannattamatonta, koska verottaja ja päästölaskenta ovat kupanneet kannattavuuden tosiasioita vääristävillä verotus- ja laskentamalleillaan. Verottaja keksi ns. kultamunia munivan hanhen, mutta ahneuksissaan käytännössä kuppasi sen hengiltä. Ympärille on vielä kehitelty satuja siitä, että toiminta olisi muka ilmaston kannalta haitallista (vaikka todellisuudessa sillä vältetäänkin vielä suuremmat ilmastohaitat). Kai tuo silti jossakin määrin vielä säilyy, koska muuta mahdollisuutta ei oikein ole (mutta asiasta olla hiukan hissukseen, kun ei ole ns. mediaseksikästä).
Olen ymmärtänyt, että Vantaan polttolaitoksen uusimman laajennuksen jälkeen lämpöä syntyy kesällä niin paljon, että menee ilman varastointia hukkaan. Haisevia ja mätäneviä jätteitä ei oikein ole mahdollista säilyttää pitkiä aikoja, vaan ne on poltettava melko viipymättä. Kesällä siis syntyy aivan silkkaa hukkalämpöä, jonka kuljetuksen ja tuottamisen kiinteistöt ovat maksaneet jätemaksuillaan ja joka on luonteelta ota tai jätä -hyödykettä. Kun tuon lämmön varastoi talveksi, se on käytettävissä pelkillä varastointi- ja jakelukustannuksillaan.
Helenillähän on nytkin käytössä suhteellisen suuri luolavarasto Mustikkamaalla Vuosaaren ja Helsingin niemen välisen siirtoputken varrella. Tuon kapasiteetti on luokkaa 10% Vantaalle suunnitellun varaston kapasiteetista.
Varastointi, varastointi ja varastointi. "Tulinkoo joo maininneeksii.... että varastointi ja varastointi... ( ja haravointi )"
Somessa on hyvinkin järkevää varastoida lämpöä talveksi. Toistaiseksi varastot onnettoman pieniä. Toinen huono juttu että kaukolämpö on monesti hinnoitellut itsensä ulos ja kerrostaloihinkin ( lämpövoimalan vieressä ) tulee lämpöpumppuja ja varastointi tuskin paljon hintoja alentaa.
Sähkökattilat varastoineen ilmeisesti lisääntyy kuin sienet sateella, myös pienempinä yksiköinä, valmiina lipastamaan "ilmaista sähköä" mutta kysynnän lisääntyessä tuskin kovin pian sitä ilmaista ei ole riittävästi tarjolla.
Tuskin tämä nyt mitenkään ainutkertaista on että tuulisähkö on ollut jo yli 2 viikkoa lähes nolla.
Somessa on hyvinkin järkevää varastoida lämpöä talveksi. Toistaiseksi varastot onnettoman pieniä. Toinen huono juttu että kaukolämpö on monesti hinnoitellut itsensä ulos ja kerrostaloihinkin ( lämpövoimalan vieressä ) tulee lämpöpumppuja ja varastointi tuskin paljon hintoja alentaa.
Sähkökattilat varastoineen ilmeisesti lisääntyy kuin sienet sateella, myös pienempinä yksiköinä, valmiina lipastamaan "ilmaista sähköä" mutta kysynnän lisääntyessä tuskin kovin pian sitä ilmaista ei ole riittävästi tarjolla.
Tuskin tämä nyt mitenkään ainutkertaista on että tuulisähkö on ollut jo yli 2 viikkoa lähes nolla.
- Keskustelun aloittaja
- #618
Tuossa näkyy viimeinen vuosi. Sille ajanjaksolle ei osu toista yhtä tuuletonta hetkeä.
Pohjoismaissa + baltia hukkuu jo kohinaan.
Kippurat tuolta: https://elstatistik.se/
Pitkän aikavälin kokemukset toistaiseksi vain puuttuvat. Itse odottelen uutisia sellaisista onnettomista taloyhtiöistä, jotka ovat äskettäin siirtyneet kaukolämmöstä maalämpöön ja joutuneet pörssisähköasiakkaiksi nykyiseen hintaralliin. Voi tällaisilta mennä budjetti niin sekaisin, että joutuvat ryhtymään hätätoimenpiteisiin maksuvalmiutensa säilyttääkseen. Kaikki tietenkin riippuu säiden kehityksestä talven mittaan.
Mutta helkkarin monta lyhyempää tuuletonta jaksoa sitten taas käppyrässä näkyykin.
Sellaista varaajaa ei ole, että tämän nykyisen tyvenen yli sillä selviäisi. Öljytonkilla kylläkin.
Helenin suunnitelmista Twitterissä..
Liitteet
Joo, alle 1 GW:n pätkiä onkin jo aika paljon, voi myös katella alle 2 GW:n jaksoja. Satunnaiset piikit kyllä aika korkeitakin mutta ne nyt ei paljon lämmitä.
Kun hakee yksittäisiä kuukausia niin näkee tarkemmin noita hetkittäisiä piikkejä ja noita matalatuottoisia kausia.
Jos vanhojen käppyröiden perusteella tekee ennustuksia niin ei tietenkään niissä ole kuukauden eikä viikonkaan tuottamattomia jaksoja mutta ilmaston muuttuessa ( = kylmetessä ) saattaa tuollaiset ääri-ilmiöt lisääntyä. Säät on melkein kuin lottorivi; edellisiin perustuva mallinnus ei oikein toimi.
Viimeksi muokattu:
Noita vertaillessa pitää muistaa, että nyt on n. 50% enemmän tuulivoimakapasiteettia kuin vuoden alussa ja lisää tulee koko ajan. Se mikä ennen oli 2 GW on nyt 3 GW ja pian 4 GW.
Nyt on jo melkein 5 GW. Mutta lasketaan sitten vain yli 4 GW:n tuotot
Niin, tuossa nyt tarkoitin sitä että ei suomen tuuliolosuhteet miksikään muutu vaikka myllyjä lisätään. Nyt kun alin tuotanto oli 14 MW niin satakertaistamalla myllyjen teho, minimi teho olis 1400 MW vaikka nimelisteho olis 500 GW. Juu, onhan se huomattavasti enemmän kuin ydinvoima.
Viimeksi muokattu:
Siirtymävaiheen jälkeen, joskus hamassa tulevaisuudessa, meillä on neljä sähkön tuotantomuotoa: tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Kaikki muu on purettu pois, mukaanlukien kaikki laitokset joissa poltetaan jotain (tai korkeintaan jätteenpolttoa tehdään vielä silloinkin). Näitä neljää sitten varastoidaan matalan tuotannon jaksoja varten. Vesivoimaa varastoidaan jo nyt altaisiin, loppuja varastoidaan joko vetyyn tai johonkin muuhun kemialliseen muotoon. Myös lämpönä varastoidaan, sekä takaisin sähköksi muutettavaksi, että lämpönä käytettäväksi.
Tuossa on lopputulema, ja varmasti saadaan toimimaan. Miten siirtymävaihe hanskataan, siinä varmaankin suurimmat haasteet.
Tuossa on lopputulema, ja varmasti saadaan toimimaan. Miten siirtymävaihe hanskataan, siinä varmaankin suurimmat haasteet.
puuteknikko
Vakionaama
Kriiseissä on aina voimakkaan tuotekehityksen poikanen. Tästä kriisistä seuraa se, että varastointimenetelmät kehittyvät ja alkavat vähitellen muuttua taloudellisesti kannattavammiksi, jolloin niiden kehitykseen ja luomiseen panostetaan vielä lisää. Aikaa toki menee, mutta suunta on selkeä. Uskon, että suomalaisissakin yrityksissä tehdään aika paljon hommia näiden asioiden eteen, koska rahaa tulee olemaan jaossa.
Tuo on se unelma vai pitäisikö sanoa utopia. Todellisuus lienee lähempänä dystopiaa tai näiden kahden välissä (näkeehän sen jo siitä kuinka hanskaamme ilmastonmuutosta).
Jätteenpoltto jää varmasti. Miksei myös jonkinlaista biopolttoa? Entä vety tai joku muu sähköllä tehtävä poltettava?
En panisi päätäni pantiksi, ettei jo vuosikymmenen parin sisällä silti poltettaisi uusiutuvaa vetyä sähkön huipputehon tuottamiseksi. Esimerkiksi Helen selvittelee vakavissaan yhdistettyä vetyelektrolyysi- ja polttokennolaitosta, joka toimisi kulutusjoustolähteenä. Suurin ongelmahan tuossa on, miten vetyä voisi järkevästi varastoida, mutta tuollainen laitos sinällään sopisi mainiosti yhdistetyksi sähkövarastoksi ja kaukolämmön lähteeksi laitoksen hukkalämpöä hyödyntäen (suoraan tai lämpövaraston kautta puskuroiden sekä vetyä että sähköä tuotettaessa).
I have a dream, sanoi aikanaan joku Martin. Minullakin on, mutta siihen eivät minun elinpäiväni taida riittää, että näkisin naapurin takassa palavan trukkilavojen sijaan ylijäämätuulisähköllä tuotettu vihreä vety.
Viimeksi muokattu:
Vedyn polton jätin epähuomiossa pois, sitä toki tulee olemaan, mutta pidin asiaa kai liian ilmeisenä. Olisi pitänyt tarkentaa, että pois jää kaikki hiiltä sisältävän aineksen polttaminen. Toki jätteenä varmasti hieman poltellaan, vaikka loppujätteen määrää varmasti pystytään vielä vähentämään roimasti.
Siis uskot kaiken biopolton loppuvan? Eli puita ei käytännössä kaadeta enää lainkaan? Vai mihin uskot kaiken puuperäisen katoavan?
Tänä vuonna tehdään todennäköisesti hiilenkäytön uusi ennätys:
Global coal demand is set to return to its all-time high in 2022 - News - IEA
Global coal demand is set to return to its all-time high in 2022 - News from the International Energy Agency
www.iea.org
Synteettisillä hiiltä sisältävillä polttoaineilla voi joissakin sovelluksilla olla tulevaisuutta pitkäänkin. Hiilidioksidia syntyy tulevaisuudessa välttämättä biomateriaalien valmistuksen sivutuotteena (esimerkiksi otettaessa talteen selluloosan erottamisessa tarvittavia kemikaaleja) tai betonia valmistettaessa. Alumiiniakin on aika vaikea valmistaa nykymenetelmin tuottamatta sivutuotteena hiilidioksidia (toki voidaan palata 1800-luvun lopun menetelmiin, jotka syrjäytyivät nykyisen tieltä paljon suuremman sähkönkulutuksensa ja monivaiheisuutensa takia). Lisäksi hiilidioksidin erottaminen ilmakehästä on käytännössä mahdollista, vaikkakin vaatii sekin paljon sähköä (hiilidioksidin pyydystäminen ajan kanssa natriumhydroksidilla natriumkarbonaatiksi, natriumhydroksidin palauttaminen vesiliuoksessa kalsiumhydroksidilla, ylimääräisen veden haihduttaminen ja kalsiumhydroksidin palauttaminen kalsiumkarbonaatista sähköllä kuumentaen ja vedellä "sammuttaen" -- sekä erottamalla välillä vedet liuoksesta kuumentamalla).
Hiilivedyt nimittäin ovat varsin hyvinä lentopolttoaineita, eikä hyviä vaihtoehtoja ole näkyvillä (suuri energiasisältö painoon nähden, helppo käsittely ja varsin kevyet ja tehokkaat voimalaitteet mahdollisia). Toisaalta vedystä ja hiilidioksidista voi valmistaa varsin hyvällä hyötysuhteella etenkin lyhyitä hiilivetyjä ja polttonesteitä (esim. metaania yli 80% hyötysuhteella ja varsin hyvällä myös metanolia ja siitä edelleen bensiinin kaltaisia yhdisteitä; fischer-tropsch-prosesseilla taas saa kirjon hiukan raskaampia jakeita, kuten juuri lentopolttoaineita). Noiden synteettisten polttoaineiden aineiden varastointi on vaihtoehtoihin nähden monesti helppoa ja tästä olisi hyötyä lentovoimalaitteiden ohella pitkän matkan meriliikenteessä ja mahdollisesti sähkön huipputehon tuotannossa ainakin poikkeuksellisisssa niukkuustilanteissa.
Vai loppuu hiilen poltto 
Noh, kunhan ipcc on haudattu ja kuopattu niin aletaan taas tekemään oikeata tiedettä eikä hurahtaneiden mieliksi huuhaata.
Niin havaitaan että ihmiskunnan pitää tuottaa tietty määrä hiilidioksidia. Ja kun tutkimus etenee niin havaittaneen että kasvavan biomassan ja poltettavan hiilen pitää olla jollain tapaa tasapainossa. Tuohon tietty menee, jos ei satoja vuosia, niin useita kymmeniä vuosia ennen kuin asia on edes alustavasti tiedostettu.
Onhan se tietysti hienoa että kehitetään uusia menetelmiä energia paletin hallintaan ja saadaan niitä skaalattua valtaviin mittasuhteisiin. Mutta sillee niinku varoituksen sanoina ettei pidä kaikkia munia pistää taas samaan koriin, tavallaan siis ihan normaalia riskien hallintaa, kunhan ymmärrettäis laajempi kokonaisuus. Hätäillen ei tule kuin kusipää....... .
Maantieteelisesti suomi on aika erikoinen paikka ( maailman pohjoisin valtio ) ja asettaa meille erityisvaatimuksia ja etuisuuksiakin, esmes afrikkalaisten tuskin kannattaa tehdä juurikaan matalalämpövarastoja mutta meillä varsin hyvä vaihtoehto. Eli omia innovaatioita tarvitaan omaan infraan, samat mallit keskieuroopan kanssa ei aina ole hyviä.
Ite muuten uskon kovasti noihin biologisiin menetelmiin, siellä on valtava potentiaali. Esmes märehtijän ruuansulatus on melkoinen bioprosessi. Bakteerien kyky mukautua mitä erikoisempiin olosuhteisiin on vielä aika vähän tutkittu alue.
Noh, kunhan ipcc on haudattu ja kuopattu niin aletaan taas tekemään oikeata tiedettä eikä hurahtaneiden mieliksi huuhaata.
Niin havaitaan että ihmiskunnan pitää tuottaa tietty määrä hiilidioksidia. Ja kun tutkimus etenee niin havaittaneen että kasvavan biomassan ja poltettavan hiilen pitää olla jollain tapaa tasapainossa. Tuohon tietty menee, jos ei satoja vuosia, niin useita kymmeniä vuosia ennen kuin asia on edes alustavasti tiedostettu.
Onhan se tietysti hienoa että kehitetään uusia menetelmiä energia paletin hallintaan ja saadaan niitä skaalattua valtaviin mittasuhteisiin. Mutta sillee niinku varoituksen sanoina ettei pidä kaikkia munia pistää taas samaan koriin, tavallaan siis ihan normaalia riskien hallintaa, kunhan ymmärrettäis laajempi kokonaisuus. Hätäillen ei tule kuin kusipää....... .
Maantieteelisesti suomi on aika erikoinen paikka ( maailman pohjoisin valtio ) ja asettaa meille erityisvaatimuksia ja etuisuuksiakin, esmes afrikkalaisten tuskin kannattaa tehdä juurikaan matalalämpövarastoja mutta meillä varsin hyvä vaihtoehto. Eli omia innovaatioita tarvitaan omaan infraan, samat mallit keskieuroopan kanssa ei aina ole hyviä.
Ite muuten uskon kovasti noihin biologisiin menetelmiin, siellä on valtava potentiaali. Esmes märehtijän ruuansulatus on melkoinen bioprosessi. Bakteerien kyky mukautua mitä erikoisempiin olosuhteisiin on vielä aika vähän tutkittu alue.
No tämä.
Ei kannattais "siirtymävaiheen" aikana hirveästi hakata päätä seinään eikä ampua toistuvasti omaan nilkkaan.
Politiikkojen lanseeraamilla tukiaisilla ja muilla lakiesityksillä on monesti harhaanjohtava vaikutus; jotain huuhaata tehdään tukiaisten rahoituksella.
Niin, kyllä se haaste on aika valtava.
- Keskustelun aloittaja
- #638
Fortumin artikkeli:
-----------
“Suomeen saadaan teollisuuden investointeja muun muassa luomalla uskoa siihen, että täällä on riittävästi ja tasaisesti sähköä saatavissa”, sanoo Fortumin kehitysjohtaja Jan Rönnback.
“Tämän hetken tilannetta katsoessa voi kysyä, luoko järjestelmämme nykyisellään uskottavan pohjan investoinneille.”...
-----------
....Fortumin Rönnback kehottaakin pohtimaan, rakennetaanko nyt sellaista järjestelmää, jota asiakkaat, eli sähkön käyttäjät haluavat.
“Kun puhumme teollisuusasiakkaiden kanssa, viesti on, että nykysuunta ei välttämättä ole oikea. Säävarmalle tuotannolle ja tehon riittävyydelle on tulevaisuudessakin kysyntää.”...
-------------
Fortumin Rönnback pitää valitettavana, että EU:ssa markkinamallikeskustelua käydään osittain ajankohtaisen energiakriisin lähtökohdista ja vaaditaan mm. nykyisestä marginaalihinnoittelusta luopumista. ”Me Fortumissa emme tue tätä ajatusta vaan näemme, että nykyisen markkinamallin pohja on edelleen paras olemassa oleva vaihtoehto, mutta sitä pitää kehittää edelleen.”
Loput tuosta: https://www.mustread.fi/artikkelit/...n-yhdenlaisia-investointeja-sahkontuotantoon/
Artikkelista saa kuvan että ei tuo nykyinen markkinamalli ole tuottajankaan näkökulmasta ongelmaton.
Kuka ottaisi sähkömarkkinoiden kokonaisuuden haltuun? – Nykyinen markkinamalli tuottaa vain yhdenlaisia investointeja sähköntuotantoon
Yhteiskunnan sähköistyminen vaatii lisää investointeja monipuoliseen sähköntuotantoon, mutta pohjoismainen sähkömarkkina ei niihin nykyisellään kannusta. Suomen pitäisikin kiireesti pohtia, miten houkutellaan investointeja myös säävarmaan tuotantoon ja sitä kautta muuhun teollisuuteen.-----------
“Suomeen saadaan teollisuuden investointeja muun muassa luomalla uskoa siihen, että täällä on riittävästi ja tasaisesti sähköä saatavissa”, sanoo Fortumin kehitysjohtaja Jan Rönnback.
“Tämän hetken tilannetta katsoessa voi kysyä, luoko järjestelmämme nykyisellään uskottavan pohjan investoinneille.”...
-----------
....Fortumin Rönnback kehottaakin pohtimaan, rakennetaanko nyt sellaista järjestelmää, jota asiakkaat, eli sähkön käyttäjät haluavat.
“Kun puhumme teollisuusasiakkaiden kanssa, viesti on, että nykysuunta ei välttämättä ole oikea. Säävarmalle tuotannolle ja tehon riittävyydelle on tulevaisuudessakin kysyntää.”...
-------------
Fortumin Rönnback pitää valitettavana, että EU:ssa markkinamallikeskustelua käydään osittain ajankohtaisen energiakriisin lähtökohdista ja vaaditaan mm. nykyisestä marginaalihinnoittelusta luopumista. ”Me Fortumissa emme tue tätä ajatusta vaan näemme, että nykyisen markkinamallin pohja on edelleen paras olemassa oleva vaihtoehto, mutta sitä pitää kehittää edelleen.”
Loput tuosta: https://www.mustread.fi/artikkelit/...n-yhdenlaisia-investointeja-sahkontuotantoon/
Artikkelista saa kuvan että ei tuo nykyinen markkinamalli ole tuottajankaan näkökulmasta ongelmaton.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #639
Huoltovarmuuskeskuksen johtajan mietteitä aiheeseen ja helppohan näistä on olla samaa mieltä.
Koko ketju: https://threadreaderapp.com/thread/1600857320438648832.html
Koko ketju: https://threadreaderapp.com/thread/1600857320438648832.html