Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Gasgridin sivuilla tuo on kuvattu. Tekninen pääoperaattori on Gasgridin tytäryhtiö, mutta kaasun hankinta ja myynti on yritysten hoidossa itse kaasun osalta time-sharing periaatteella. Tuonne on laadittu yleiset säännöt, miten kaasusloteja voi varata.
Tietenkään kaasulaivan lastin osto ja tuonti on jakamaton operaatio, mutta miten on sitten suhde jakeluun? Kai tuosta kaasusta sitten käydään jonkinlaista jälkikauppaa jälleenmyyjien kesken. Luulisi, että säännöstö olisi laadittu mahdollisuuksien mukaan oikeudenmukaiseksi. Säännöstöstä oli suuri ehdotus- ja palautekyselyruljanssi kansainvälisine seminaareineen syksyllä.
Juttelin juuri kaverin kattila-alalla olevan kaverini kanssa. Kysyntä on kuulemma siirtynyt täysin öljy- ja kaasukattiloista sähkökattiloihin viimeisen n. kahden vuoden aikana (siis ei juuri sodan aikana). Sähkökattiloille on kysyntää todella paljon niin höyryn kuin kaukolämmön tekoon. Useassa paikassa vanhat muuntamot ja sähkölinjat uusiokäytetään eli ennen meni sähköä verkkoon ja pian tulee sähköä kattilaan.
Millähän niille tehdään sähköä? Höyryä on paha varastoidakin, kaukolämpövarastoja sentään tehdään.
Millähän niille tehdään sähköä? Höyryä on paha varastoidakin, kaukolämpövarastoja sentään tehdään.
Osaatko sanoa minkä kokoluokan kattiloista on kyse ?
Sitä mukaa kun tuulisähkö lisääntyy niin myös "ilmaisen energian" lipastajat lisääntyy. Toisaalta ihan hyvä niin. Mutta kun ottajia on paljon niin myös hinta tuppaa nousemaan; ei kattilaa kannata ihan tyhjänpanttina pitää, ei toki investointina ole kuin murto-osa verrattuna vetylaitokseen. Toimintaperiaatteena varmaan se että ajetaan suoraan kulutukseen silloin kun hinta on riittävän edullista.
0-50 MW tyypillisesti. Tarjoavat myös Helenille uutisissa olleita sähkökattiloita.
Ei pelkästään. Jos laitos tarvitsee höyryä, sitä pitää tehdä. Kaukolämmössä voi ehkä joskus elää varastoilla, mutta se aika lienee vielä kaukana. Ainakin juuri silloin kun tarvitaan paljon lämpöä ja kaukolämmön pitää olla varsin kuumaakin. Kaukolämpösähkökattila mitotetaan kuulemma tuottamaan max 140 C ja kaukolämpöverkkoon voi pahimmillaan mennä 120 C. Melko haastavaa noin on tehdä varastoa, josta saa 120 C koko kovimman tarpeen.
Etu noilla on tietysti hinta. 50 MW kattila kaikkine laitteineen on parin miljoonan hintaluokassa. Eli sen puolesta on varaa seisottaa noita. OL3 lämpöteho on lähes 100-kertainen ja hinta 5000-kertainen.
- Keskustelun aloittaja
- #766
Ylellä artikkeli vesivoimasta.
Vesivoima on Suomen sähköjärjestelmän joustaja. Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän, kun sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu nykyisestä. Iso kysymys on, mistä sitä saadaan.
yle.fi
Vesivoima on Suomen sähköjärjestelmän joustaja. Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän, kun sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu nykyisestä. Iso kysymys on, mistä sitä saadaan.
Vesivoimalla on ainutlaatuinen kyky, jota tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän – tällaista on Suomen suurimmassa vesivoimalassa
Vesivoima on Suomen sähköjärjestelmän joustaja. Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän, kun sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu nykyisestä. Iso kysymys on, mistä sitä saadaan.
yle.fi
Joustoa saadaan mm. tuollaisista:
www.aamulehti.fi
Kun sähköpula uhkaa Suomea, tekstiviesti käynnistää yrityksissä tarkasti suunnitellun operaation – Silloin Lempäälässä sijaitseva voimala käynnistyy tositeholla
Monet Pirkanmaalla toimivat yritykset ovat käynnistäneet tänä talvena voimalaitoksia, joiden hyöty on aiemmin ollut matala, ja lisää on varauduttu tekemään sähköpulan uhatessa. Sastamalassa toimivan Kemiran tehtaanjohtajan mukaan teollisuudessa pitäisi nyt puhua säästettyjen eurojen ja...
www.aamulehti.fi
Hiukka virheellisen kuvan saa tuosta jutustaYlellä artikkeli vesivoimasta.
Vesivoima on Suomen sähköjärjestelmän joustaja. Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän, kun sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu nykyisestä. Iso kysymys on, mistä sitä saadaan.
Vesivoimalla on ainutlaatuinen kyky, jota tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän – tällaista on Suomen suurimmassa vesivoimalassa
Vesivoima on Suomen sähköjärjestelmän joustaja. Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän, kun sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu nykyisestä. Iso kysymys on, mistä sitä saadaan.
Joen varressa olevat voimalat ei pysty oikeastaan ollenkaan vaikuttamaan järvialtaiden veden korkeuteen.Mutuna heitän arvion että vesivoiman säädettävyyttä voisi lisätä 10 - 15 % siten että altaiden laskujokien suulle tehtäis säännöstelypatoja. Säännöstelypadosta laskettais sen verran vettä, jolla kaikkien alajuoksulla olevien voimaloiden tuotanto yhteenlaskettuna olisi sopiva. Voimalat voisi itse padottaa sen verran että joen pinta ei laskisi, vain virtaus määrät hiukan vaihtelisivat.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän meidän vesivoimasta varmaan tehomielessä aika iso osa on säätövoimaan kykenevien altaiden perässä; Kemijoki, Oulujoki ja Vuoksi nyt noin suurimpina. Nuo kolme jokeahan meillä taitavat aika pitkälti vuorokausisäädön hoitaa. Lukumääräisesti niissä ei hirveästi ole voimaloita, mutta ne ovat isoja. Voisiko olla hihasta vedettynä jotain puolet Suomen vesivoimasta noiden perässä, ja toinen puolikas sitten lukemattomissa pienemmissä voimaloissa "pakkosyöttöisinä" pienempien jokien varsilla.Hiukka virheellisen kuvan saa tuosta jutusta
Jutussa asia on kerrottu ihan oikein, mutta oma käsityksesi vaikuttaisi virheelliseltä (jos kritiikki sallitaan?). Totta kai joen virtaaman voi vaihdella, koska joki tasapainottaa pitkän päälle latvajärven vedenkorkeuden, on lumien sulaminen keväällä jne. Kun joen vesivoimalat ovat yhteisen kontrollin alla, kaikkien tehoa säädetään tietyn synkronoidun käytännän mukaisesti, jotta tilanne vaihtelee keskitalven normaalin virtaustilanteen tai sitäkin vähäisemmän virtauksen ja kevättulvan asettamien rajojen välissä. Virtaamaa voidaan täydellisesti rakennetussa joessa jopa kuristaa normaalia minimivirtaamaakin pienemmäksi, koska joen vedenpinta saadaan koko matkalla pysymään riittävän korkealla, kun ennakoidaan virtaaman väheneminen sulkemalla alajuoksun voimaloiden tuotantoa ensiksi.Hiukka virheellisen kuvan saa tuosta jutusta
Onhan sitä säätöä oltava sentään aika paljon, kun varastokapasiteettiakin on n. 5500 GWh, josta nyt reilut 3000 GWh. Onkos jossain tarkemmin listattu mistä altaista tuo muodostuu?
Siis 4 kk voisi tuottaa 1 GW yli sadekertymän ennen kuin altaat tyhjenee. Puolessa vuodessa on vesivaranto vähentynyt 900 GWh eli keskimäärin on tehoa otettu vain 0,2 GW yli sadekertymän.
Siis 4 kk voisi tuottaa 1 GW yli sadekertymän ennen kuin altaat tyhjenee. Puolessa vuodessa on vesivaranto vähentynyt 900 GWh eli keskimäärin on tehoa otettu vain 0,2 GW yli sadekertymän.
Valuma-alueiden sateisuuden varassa kuiten toimittava.
Kai kritiikki sallitaan toistenkin päin? Eli toen perrään latvajärvien vedenkorkeudet epätasapainottaa jokien virtauksen ja sen kanssa voimalaitosten on elettävä, viittaan samalla valuma-alueiden vaikutukseen.
Kritisoippa vielä tuo mun "mutu-heitto", mitä ajatuksia siitä saa esille?
No kritiikkiähän minä juuri haluankin
Kai kritiikki sallitaan toistenkin päin? Eli toen perrään latvajärvien vedenkorkeudet epätasapainottaa jokien virtauksen ja sen kanssa voimalaitosten on elettävä, viittaan samalla valuma-alueiden vaikutukseen.
Kritisoippa vielä tuo mun "mutu-heitto", mitä ajatuksia siitä saa esille?
Tässä on mainittu säädettän osuuden vesivoimasta olevn 2,1 GW, mutta säätövara vaihtelee vuodenajan ja vesitilanteen mukaan.
Joen virtauksia kunkin voimalaitoksen kohdalla voidaan muuttaa varsin vähäisestä kevättulviin (ja kuten totesin, luonnollinen minimivirtaama voidaan alittaa, kun jokea ahdistetaan alemmalta padolta/voimalaitokselta, jotta vesi pysyy riittävän korkealla kuin vaikkapa jääpadon aiheuttamana). Mikä säätää joesta saatavan keskitehon ja käytettävissä olevan säätöenergiamäärän, on yläpuolisen pääaltaan vedenkorkeus. Kun se on huipussaan, keskimääräistä juoksutusta pitääkin lisätä (ja sähköä kaupata, vaikkei kunnon hintaa saisikaan). Säätövaraa alaspäin on tällöin varsin vähän. Vastaavasti pääaltaan minimipinnankorkeudella on tehon ylössäätövaraa vähän, alassäätövaraa sitäkin enemmän, ja kun altaan pinnan haluttaisiin kohoavan, sähköä ei muutenkaan kannata myydä minimituotantoa enempää, ellei hinta nouse pilviin. Pitemmällä aikavälillä on mahdollista justeerata pääaltaan vedenkorkeustasoa ylös ja alas niin, että lyhyemmällä aikavälillä säätökapasiteettia on sopiva määrä. Jos säätötarvetta ei olisi, pääaltaan vedenpinta kannattaisi ajaa kevättalven aikana aina minimiin, jotta sulavedet mahtuvat altaaseen. Syksyllä sitten sähköä tehtäisiin sateisuudesta riippuen sen verran, että altaat saadaan sopivasti pullolleen siinä vaiheessa, kun satava vesi alkaa pääosin kertyä jäätyneeessä muodossa maan pinnalle. Talvella sitten ohjaavana suureena olisi altaan varastokapasiteetin riittäminen kevättulvien ennakoituun ajankohtaan asti. Oletko eri mieltä? Joethan perataan laitosten rakentamisen yhteydessä ja kun jokaisen padon yläpuolelle muodostuu eräänlainen suvanto, veden virtausmäärä voi vaihdella joka kohdassa vähintään saman verran kuin normaalisti kuivan alkusyksyn ja kevättulvan välillä luonnostaan.
Juu, uskon että voimala heepoilla on pitkä kokemus ja tietotaito olemassa asian kanssa eikä mulla kompetenssi riitä asiaa tarkemmin ruotimaan. Aika paljon pitäis perehtyä virtaamiin ja vedenkorkeuksiin, jotta vois asiasta mitään viisasta sanoa. Ennusteiden kanssa ( sääilmiöiden, talouselämän ja politiikan ) tuossakin varmaan spekuloidaan parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Varastoaltaissa pitää olla tilaa mahdollisesti tuleville vesille sekä vara kapasiteettia jos ei vettä tulekkaan ennustetusti. Valuma-alueen sadanta määrää paljonko sähköä voidaan tehdä. Tuotannon aikajänne ainoa, jota voidaan aika ahtaissa rajoissa muutella.
Mikä se "paras tulos" sitten on? Onko yhtiön kannalta rahallinen tulos vai yhteiskunnan kannalta edullisin tulos?
Mikä se "paras tulos" sitten on? Onko yhtiön kannalta rahallinen tulos vai yhteiskunnan kannalta edullisin tulos?
Yhtiö tietenkin hakee oman tuottonsa optimia ja jos tuo kasvaa, ostajat joutuvat kaivamaan kuvettaan enemmän. Voisi kuvitella, että tuo on kokonaisuutena nollasummapeliä, mutta itse asiasta aikoinaan J.F. Nashille myönnettiin ns. taloustieteen Nobel-palkinto aiheena tutkimus, jossa osoitettiin, että tuolla tavoin toimien saavutetaan kansatalouden kannalta paras lopputulos varsin lievin edellytyksin, kun molemmat osapuolet toimivat noin, kukin omaa etuaan optimoiden.
Optimointihan ei ole ryöstöhinnoittelua hetken huumassa, monessa muussakin kuin energian tuotannossa, nyt vain ihan vahingossa yhtiöille napsahti "lottovoitto" mutta jokuhan sen lottovoitonkin joutuu aina maksamaan. Yhtiöiden viimeaikaiset huikeat voitot tuskin oli mitenkään etukäteen optimoituja. Yhtiöillä taitaa olla pieni morkkis tuosta.
Nashin tutkimus on helppo ymmärtää kun aattelee kahta toimijaa, jotka käy kauppaa keskenään; molemmat optimoi ja kauppa käy
Nashin tutkimus on helppo ymmärtää kun aattelee kahta toimijaa, jotka käy kauppaa keskenään; molemmat optimoi ja kauppa käy
Viimeksi muokattu:
Markkinat eivät toimi normaalisti vakavassa epätasapainotilanteessa, kun voiton tavoittelu syrjäytyy suurten tappioiden pelolla. Epätasapainotilanteessa riskejä ja sijoituksia tulevaisuuden mahdollisuuksiin pyritään leikkaamaan liioitellun tehokkaasti. En itse asiassa tiedä, miten paljon on tutkittu tuollaisten olosuhteiden dynamiikkaa ja tasapainoehtoja. Jotenkin tuntuisi, että tuollainen tilanne on kuin kunnon deflaatio tai tulipalo, eli riuhuu aikansa, mutta syö vääjäämättä käyttövoimansa loppuun. Tuho moisesta voi toki olla katastrofin luokkaa.
Eikös Wall Streetin vuoden 1929 pörssiromahdus ollut jotain tuontapaista kun homma lähti lapasista? Todennäköisesti sen dynamiikkaa on tutkittu paljonkin. Olikohan 2000-luvun alussa kun pörssikeinottelijat aloittivat ns. automattiostot ja tilanne alkoi kärjistyä romahduksen partaalle, ongelma oli kai siinä että ostot ja myynnit tapahtuivat liian nopeasti.
Markkinasignaalien totutut tulkintasäännöt ovat tavallaan täysin pielessä, kun aikaviiveet ja pelon liioittelemat marginaalit luovat eräänlaisen hyökyaallon, mitä minkään järjen mahti tai vastaoperaatio ei kykene pysäyttämään. Käsittääkseni ainakin ensimmäinen maailmansota syttyi vähän samankaltaisen kehityskulun seurauksena.
- Keskustelun aloittaja
- #781
Inkoon satamassa kelluva LNG-terminaali on saatu Gasgrid Finlandin ammattilaisten johdolla täysin käyttövalmiiksi, ja kaasun toimitukset voidaan käynnistää. Gasgridin toteuttamalla kelluvalla LNG-terminaalilaivahankkeella varmistetaan kaasun saanti teollisuudelle, energiantuotannolle ja kotitalouksille sekä turvataan Suomen huoltovarmuutta ja kaasun toimitusten jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen. LNG-terminaalilaiva Exemplar saapui Inkooseen 28.12., ja nyt se on integroitu onnistuneesti Gasgridin kaasunsiirtoverkkoon.
gasgrid.fi
Gasgridin kelluva LNG-terminaali käyttövalmis kaasutoimituksille – Gasgrid Finland
Inkoon satamassa kelluva LNG-terminaali on saatu Gasgrid Finlandin ammattilaisten johdolla täysin käyttövalmiiksi, ja kaasun toimitukset voidaan käynnistää. Gasgridin toteuttamalla kelluvalla LNG-terminaalilaivahankkeella varmistetaan kaasun saanti teollisuudelle, energiantuotannolle ja...
gasgrid.fi
Haminan LNG-terminaalia täytellään kaksi alusta menossa tai on terminaalilla
Tuo Optimus voi olla kyllä hakumatkallakin.
www.ship-technology.com
MarineTraffic: Global Ship Tracking Intelligence | AIS Marine Traffic
MarineTraffic Live Ships Map. Discover information and vessel positions for vessels around the world. Search the MarineTraffic ships database of more than 550000 active and decommissioned vessels. Search for popular ships globally. Find locations of ports and ships using the near Real Time ships...
www.marinetraffic.com
MarineTraffic: Global Ship Tracking Intelligence | AIS Marine Traffic
MarineTraffic Live Ships Map. Discover information and vessel positions for vessels around the world. Search the MarineTraffic ships database of more than 550000 active and decommissioned vessels. Search for popular ships globally. Find locations of ports and ships using the near Real Time ships...
www.marinetraffic.com
Tuo Optimus voi olla kyllä hakumatkallakin.
Optimus LNG Bunkering Vessel, Estonia
The Optimus LNG bunkering vessel is expected to fast-track the adoption and development of LNG fuel-based transportation in the Baltic Sea.
www.ship-technology.com
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #783
Tiukan tilanteen tullen on näemmä joustoa löytynyt 500MW edestä
Lähes 50 yritystä ja julkisen sektorin toimijaa on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi tukemaan sähköjärjestelmää tänä talvena mahdollisissa sähköpulatilanteissa. Mukaan ilmoittautuneilta voitaisiin saada tukea jopa 500 megawattia, mikä vastaa Suomen toisiksi suurimman kaupungin Espoon talven kulutushuippua.
Lähes 50 yritystä ja julkisen sektorin toimijaa on ilmoittautunut vapaaehtoisiksi tukemaan sähköjärjestelmää tänä talvena mahdollisissa sähköpulatilanteissa. Mukaan ilmoittautuneilta voitaisiin saada tukea jopa 500 megawattia, mikä vastaa Suomen toisiksi suurimman kaupungin Espoon talven kulutushuippua.
- Keskustelun aloittaja
- #784
Haminan lng terminaalista kirjoitus Ylellä.
Mites tämän koko vertautuu Inkooseen?
yle.fi
Mites tämän koko vertautuu Inkooseen?
Etelärannikolle valmistui energiavarasto, jonka ajoitus oli täydellinen: ”Se on siinä vielä vuosikymmenienkin päästä”
Alun perin Haminan maakaasuterminaalin tarkoituksena oli vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Nyt se on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla korvataan venäläinen maakaasu.
yle.fi
Jotakin luokkaa 10% Exemplarin kapasiteetista.
250 miljoonaa maksanut biolämpölaitos otettiin käyttöön – sitten energiayhtiö sai kuulla, ettei metsien käyttö olekaan kestävällä pohjalla
Biomassan kysyntä kasvaa samalla, kun tiukentuvat ympäristövaatimukset vähentävät sen saatavuutta. Asiantuntija uskoo, että haketta saa, mutta sitä pitää hakea nykyistä kauempaa, mikä on kalliimpaa.
250 miljoonaa maksanut biolämpölaitos otettiin käyttöön – sitten energiayhtiö sai kuulla, ettei metsien käyttö olekaan kestävällä pohjalla
Biomassan kysyntä kasvaa samalla, kun tiukentuvat ympäristövaatimukset vähentävät sen saatavuutta. Asiantuntija uskoo, että haketta saa, mutta sitä pitää hakea nykyistä kauempaa, mikä on kalliimpaa.
yle.fi
250 miljoonaa maksanut biolämpölaitos otettiin käyttöön – sitten energiayhtiö sai kuulla, ettei metsien käyttö olekaan kestävällä pohjalla
Biomassan kysyntä kasvaa samalla, kun tiukentuvat ympäristövaatimukset vähentävät sen saatavuutta. Asiantuntija uskoo, että haketta saa, mutta sitä pitää hakea nykyistä kauempaa, mikä on kalliimpaa.
250 miljoonaa maksanut biolämpölaitos otettiin käyttöön – sitten energiayhtiö sai kuulla, ettei metsien käyttö olekaan kestävällä pohjalla
Biomassan kysyntä kasvaa samalla, kun tiukentuvat ympäristövaatimukset vähentävät sen saatavuutta. Asiantuntija uskoo, että haketta saa, mutta sitä pitää hakea nykyistä kauempaa, mikä on kalliimpaa.
Surkuhupaisaa että tummonenkin hanke menee käsille ihan huhu- ja mutu-juttujen takia.
Hallituksen ja eduskunnan jutut alkaa olla samaa luokkaa Essonbaarin kanssa. Essonbaarissa Markollakin on agenda, joka koskee Toyotaa.
Pohjoisten alueiden hiilinielut on laskettu liian pieniksi ja päästöt liian suuriksi – laskentamenetelmässä on ollut merkittävä virhe
Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen ekosysteemien hiilitasearvioiden laskuvirhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.
yle.fi
file:///C:/Users/tmikk/Desktop/Tutkimus%20vahvistaa,%20ett%C3%A4%20suomalainen%20mets%C3%A4%20on%20tehokas%20hiilinielu%20-%20Suomenmaa.fi.html
Onkohan tuolla edes ollut tarkoitus käyttää Suomesta kerättävää puuta? Voimalaitos on välittömästi satama vieressä, joten poltettava tavara olisi muutenkin taloudellisinta tuoda laivalla (rautatiekin tulee laitoksen viereen moottoriväylän ohella). Jollei Euroopasta saa, niin suurella laivalla saa suhteellisen edullisesti etäämmältäkin. Baltiassakin tulee muun puunkorjuun rinnalla aika paljon sivuvirtoja.
Ylen artikkeli katsoo laitoksen puun hankintaa lähinnä suomalaisen puuntarjonnan ja suojelutilanteen näkökulmasta, mikä on aika suppea näkökulma. Tukholmaan on vastaavaan laitokseen rahdattu puumaisia tähteitä esimerkiksi Välimeren maista.
... Lisätäänpä vielä, että Ylen artikkelissa viitattu siirtymä ei-polttaviin lämmöntuottoratkaisuihin johtavat ojasta syvempään allikkoon, ellei niiden perustaksi rakenneta massiivisia lämpövarastoja, mikä taas ei puolestaan vaikuta olevan agendalla. Sähköä ei voi eikä tulevaisuudessakaan kannata varastoida ainakaan kaukolämmön tuottamista varten ja nimenomaan kysynnän perusteella saatavissa olevan edullisen sähkön saatavuudesta on jatkuvasti paheneva pula. Edullisia ratkaisuja ongelmaan ei ole näkyvissä.
Viimeksi muokattu:
Helen ei suljekaan Salmisaaren voimalaa suunnitellusti vaan investoi sinne 150 MW puuta polttavan lämpökattilan – Vastoin kaupunkistrategiaa
www.tekniikkatalous.fi
Helen ei suljekaan Salmisaaren voimalaa suunnitellusti vaan investoi sinne 150 MW puuta polttavan lämpökattilan – Vastoin kaupunkistrategiaa
Energiayhtiö Helen aikoo toteuttaa Salmisaaressa sijaitsevan lämpökattilan konversion hiilikäyttöisestä pellettikäyttöiseksi viimeistään vuoden 2025 alussa.
www.tekniikkatalous.fi
Kivihiilestä vielä pahempaan katastrofiin. Hienoa Stadi. Todellinen vihreän aatteen edelläkävijä.
Melkoinen rekkaralli... Vai mistä ne sen polttopuun hommaa oikein?
Onhan siellä poltettu puuta vuosikausia - sekä omassa kattilassaan että hiilen seassa. Eiköhän sekin tuoda laivalla. Ei Salmisaarta ole ollut tarkoitus sulkea kuin hiilivoimalan osalta, mutta plänit hiilenjälkeisstä touhusta ovat olleet vähän epämääräisiä. Siellä on esmes kohtalaisen komeat hiililuolat joihin voisi vaikka lämmintä vettä puskuroida - ja kaukolämpöverkon syöttöpiste.Kivihiilestä vielä pahempaan katastrofiin. Hienoa Stadi. Todellinen vihreän aatteen edelläkävijä.
Melkoinen rekkaralli... Vai mistä ne sen polttopuun hommaa oikein?
Jokin huipputeho-/huoltovarmuusratkaisu kaukolämpöverkkoihin tarvitaan eikä se voi perustua sähköön ja yhteistuotantovoimalakin on tuohon liian kallis (ja sen verran monimutkainen, että ei välttämättä toimi kuin "junan vessa", kun tarve on huutavin, vaikka olisi periaatteessa hyödyllinen sähkön huoltovarmuuden kannalta).
Jonkinlaiset monipolttoainekattilat ovat tuohon aivan kelpo ratkaisu -- ja todellisen pahan päivän varalle (jollaista ei onneksi nyt nähty) noita varten voi jemmata kivihiiltäkin jonnekin kasaan tai laitoksen lähelle valmiiksi louhittuun kalliosiiloon. Parempaa huoltovarmuuspolttoainetta ei olekaan.
Jonkinlaiset monipolttoainekattilat ovat tuohon aivan kelpo ratkaisu -- ja todellisen pahan päivän varalle (jollaista ei onneksi nyt nähty) noita varten voi jemmata kivihiiltäkin jonnekin kasaan tai laitoksen lähelle valmiiksi louhittuun kalliosiiloon. Parempaa huoltovarmuuspolttoainetta ei olekaan.
K
korsteeni
Vieras
ei siinä mikään auta kun akt terrorisoi
onneksi ei koske suoraan talouttani, alkaa siinä huoltovarmuus täälläkin kärsiä jos puolen vuotta lepäävät laakereillaan
onneksi ei koske suoraan talouttani, alkaa siinä huoltovarmuus täälläkin kärsiä jos puolen vuotta lepäävät laakereillaan
Valtava isolla rahalla hankittu LNG-terminaali saapui pelastamaan Suomen kaasunsaantia – asiakkaita sillä ei ole ollut vielä ainuttakaan
Ensimmäistä varsinaista kaasutoimitusta odotetaan aikaisintaan huhtikuussa. Toistaiseksi ainoa kaasutoimituksia varannut on virolaisyhtiö Eesti Gaas.
yle.fi
Ensimmäistä varsinaista kaasutoimitusta odotetaan aikaisintaan huhtikuussa. Toistaiseksi ainoa kaasutoimituksia varannut on virolaisyhtiö Eesti Gaas.
Valtava isolla rahalla hankittu LNG-terminaali saapui pelastamaan Suomen kaasunsaantia – asiakkaita sillä ei ole ollut vielä ainuttakaan
Ensimmäistä varsinaista kaasutoimitusta odotetaan aikaisintaan huhtikuussa. Toistaiseksi ainoa kaasutoimituksia varannut on virolaisyhtiö Eesti Gaas.
yle.fi
Uskomattoman suuri tiputus kaasunkulutuksessa on saatu aikaan Suomessa. Joko sitä on tuhlattu tolkuttomasti aiemmin tai sitten tuotantoa on ajettu alas tai sitten on tehostettu toimintaa/siirrytty sähköön.
Siis kulutus on suunnilleen puolittunut.
Suomessa on vanhastaan vaadittu kaasun käyttäjiltä mahdollisuus käyttää varapolttoainetta. Käytännössä on siirrytty öljyjalosteiden käyttöön. Esimerkiksi autojen synteettisen dieselin valmituksessa tehty vety tai olla suurin maakaasun käyttökohde vielä viime keväänä, mutta siellä siirryttiin nestekaasuun (tai sitten teollisuubensiiniin, jos muistan väärin) maakaasun korvikkeena. Sementtiuunitkin lämpiävät hyvin polttoöljyllä.
Tuskin sähkön on kovin paljon siirrytty, kun sähkö oli hyvän tovin aivan tolkuttoman kallista. Sähkön kulutuskin saatiin vähenemään. Tulevaisuudessa sähköä varmaan käytetään näihin tarkoituksiin enemmän.
Lisätäänpä vielä, että viimeisimmässä Talouselämässä oli juttua StarUpista nimeltä Hycamite. Jotenkin heidän liikeideansa tehdä ns. turkoosia vetyä poistamalla hiili maakaasusta 9-kertaa energiatehokkaammin kuin ns. vihreää vetyä valmistamalla vaikuttaa realistisemmalta kuin EU:n vetyhaihattelut (firma tähtääkin USA:n markkinoille, koska siellä painaa teknis-taloudellinen tulos eikä ideologia, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn). Tuollaisella puhtaalla hiilellä, jonka ominaisuuksia voidaan vielä muunnella, on kova kysyntä akkuteollisuudessa.
Viimeksi muokattu:
On muunlaistakin vähennystä tapahtunut. Esimerkiksi metsäteollisuudessa on vaihdettu infrakuivaimia kaasukäyttöisistä sähköinfroihin. Mahdollisesti myös kaasukäyttöisiä säätökattiloita vaihdettu sähkökattiloihin. Osan metsäteollisuuden pudotuksesta toki selittävät myös tuotantoseisokit, jotka johtuvat osin korkeasta sähkön ja kaasun hinnasta, osin heikosta kysynnästä.