Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

Arisoft

Hyperaktiivi
Kyllä ne voisivat olla osittain kaupassa mukana 5000e/MWh. Jos alkaa mennä kaupaksi niin sitten voi rakentaa lisää.

Ei voi osallistua kauppaan, koska tuossa tilanteessa, kun niiden kapasiteetti myydään ennakkoon, niiden päätehtävä viimeisenä reservinä edelleenkin vaarantuu. Mutta voisihan niitä tehdä lisää ihan kaupallisesti jos tuote käy kaupaksi. Ei taida...

Se 4 euroa/kwh maksimi, mikä pörssissä nykyään on, ei ole sekään kiveen hakattu. Sitäkin kuulemma voidaan nostaa tarvittaessa.

Pieni, vaikkapa vain 1kW tehoinen verkkosynkronoituva kotitalousgeneraattori toimisi ainakin itselläni hyvin päivinä, jolloin sähkön hinta mitataan euroissa/kWh. Öljyä polttaessa sähköä kuluu hieman mutta ei tuon enempää. Onkohan valmista tuotetta olemassa?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos ne myytäisiin markkinoille, niin silloinhan meillä ei tuota viimeistä hätävaraa olisi.
Toisaalta ne olisi silloin jo käynnissä, ei menisi edes sitä 15 minuuttia.

Mistään muualtahan systeemi ei voi joustaa kuin kulutuspäästä koska sääriippumatonta totantoa on vähemmän kuin luontaista kysyntää. Samalla tavalla harvassa ovat ne toimijat, jotka saattaisivat rakentaa jotain sääriippumatonta sähkövoimaa. TVO:lla ei ole tarvetta ja Fortumin ei kannata pilata omaa markkinaansa. Jäljelle jää lähinnä kaukolämpöyhtiöt mutta niilläkin painaa hiilijalanjälki enemmän.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mistään muualtahan systeemi ei voi joustaa kuin kulutuspäästä koska sääriippumatonta totantoa on vähemmän kuin luontaista kysyntää.
Onhan olemassa rajasiirtoyhteyksiä luokkaa 3GW:n verran nytkin. Noilla voi periaatteessa tasata kulutuksen ja tuotannon tasapainoa 6GW:n verran. Näkyy tällä hetkellä tulevan jopa Virosta, vaikka hintataso on saman kuin Suomessakin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hallitus aikoo tukea sähkön varavoiman rakentamista jopa sadoilla miljoonilla euroilla tänä vuonna järjestettävällä huutokaupalla.

Tukea voisi saada uuden joustavan sähköntuotannon rakentamiseen ja nykyisten voimalaitosten tehon lisäykseen tai käyttöajan pidentämiseen.

Tavoitteena on varmistaa sähkön riittävyys talven pakkaskausina, sillä tuulivoiman tuotanto on silloin usein pientä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Meri-Porissahan olisi jo yksi hyvä. Sitä ei vaan koskaan käytetä pilamaan hyviä markkinoita. Mahtaisko sitten tuprutella liikaa? Toivottavasti nuo valtion tukiaiset eivät valu suoraan Forttumin tulokseen. Kaupunkien kaukolämpöyhtiöiden voimalaitokset näyttävät sentään ilmestyvän tuotantopuolelle hinnan kohotessa mutta häipyvät taas heti hinnan alkaessa painua.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onhan se. Ongelma varmaan, että näitä halutaan kiivaasti purkaa jos toimitaan markkinaehtoisesti ja siirtyä pysyvästi ostolaidalle. Vuotuiset kulut ovat varmaan aika karseat kun pitää olla henkilökuntaa, laitos kunnossa ja sitten sitä käytetään muutamana pakkaspäivänä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuettujen säätövoimaloiden tuotanto voisi laskea sähkön pula-ajan hintaa. Ja se on tavallaan ongelma markkinalle, kuten Hesarin jutussakin mainittiin.

Mutta jos tukea saavan varavoimalan ehtona olisi uusiutuvalla energialla tuotetun polttoaineen käyttö, niin se voisi kelvata markkinoille kun halvan pään kulutukseen alkaisi muodostumaan lisää kysyntää.

Se voisi olla ihan kelpo tavoite sähkömarkkinalle, että sähkö maksaisi aina vähintään 2snt, mutta korkeimmillaan esim. 20 snt. Siinä välissä kun hinnat seilaisi niin tuulivoimaa ja aurinkoa kannattaisi rakentaa lisää.

Samalla vain lisättäisiin toiseen päähän sitä varavoimaa vuosittain lisää. Ettei hinta yläpäästä karkaa.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Onhan se. Ongelma varmaan, että näitä halutaan kiivaasti purkaa jos toimitaan markkinaehtoisesti ja siirtyä pysyvästi ostolaidalle. Vuotuiset kulut ovat varmaan aika karseat kun pitää olla henkilökuntaa, laitos kunnossa ja sitten sitä käytetään muutamana pakkaspäivänä.

Helenin tapauksessa se riippuu varmaan pitkälti siitä, millaisen sopimuksen ovat alihankkijan kanssa tehneet. Helenillähän ei ole omaa käyttö- eikä kunnossapitohenkilöstöä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotenkin on äärimmäisen hassua miettiä ja etenkin tuklea noita varavoimaloita täysin irrallaan kaupunkien kaukolämmön yhteistuotannosta, koska moottorivoimaloista ja kaasuturbiineista syntyy joka tapauksessa hukkalämpöä ja etenkin moottorivoimaloista saisi osan tuosta hukkalämmöstä hyödyksi jokseenkin olemattomilla lisäkustannuksilla (käytännössä vetämällä putket, asentamalla vesi-vesi lämmönvaihdin ja muutamia venttiileitä). Perimmäinen syyhän moiseen on pintapuoliseen ajatteluun perustuva "vihreän siirtymän" edistäminen. Jos kerran saalis joudutaan huoltovarmuussyistä teurastamaan, ei ole järkevää käyttää hyödyksi vain himoitut sisäfileet, vaan käyttää muutkin ruhon osat hyödyksi, kun ne muutoin menevät hukkaan.

Erilaiset lämpövarastot ja sähkön runsaan tarjonnan aikana käytetyt sähkökattilat ja ilmavesilämpöpumput esimerkiksi muodostavat infrastruktuurin, joka osaltaa tekee moisen hukkalämpöenergian hyödyntämisen entistä helpommaksi ilman merkittäviä lisäinvestointeja tuolle puolelle. Valtiovalta on kuitenkin aivan pihalla verokohtelun sun muun osalta; verotusta järkeistämällä toivottu sähkön varavoimainfrastruktuuri voisi pitkälti rahoittaa itse itsensä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuettujen säätövoimaloiden tuotanto voisi laskea sähkön pula-ajan hintaa. Ja se on tavallaan ongelma markkinalle, kuten Hesarin jutussakin mainittiin.

Parempi tukimuoto olisi sellainen, että pula-aikana palautetaan äänestäjille sähkötukea, jotta heillä on varaa ostaa 4 euroa / kwh maksavaa sähköä. Muita ei tarvitse tukea, koske ei ole äänestysoikeutta vaaleissa ja asia on sikäli yhdentekevä. Tätä käytettiin jo kerran ja se on siis koeteltu ratkaisu. Sähkön hinta on toimiva keino vähentää kulutusta jos sen katkaiseminen jätetään pois laskuista.

Jos paperitehdas haluaa sähköä myös pula-aikana niin se hoitaa sen oman voimalansa kautta. Näinhän ne tekevät muutenkin.
 

tet

Hyperaktiivi
Jos paperitehdas haluaa sähköä myös pula-aikana niin se hoitaa sen oman voimalansa kautta. Näinhän ne tekevät muutenkin.

Luulo ei ole tiedon väärti. Tunnen aika hyvin yhden tuollaisen, jossa omaa sähköä tehdään hetkittäin silloin, kun pitää testata, vieläkö turbiini toimii. Muulloin ostetaan markkinoilta, kun saa halvemmalla. Näin on tehty jo viimeiset 15 vuotta. Toki pula-aikana voidaan tehdä itse, jos sellainen eteen tulee. Tosin silloin sähkön hinta lienee niin korkea, että kannattaa ennemmin seisottaa tehdasta ja myydä se sähkö.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Luulo ei ole tiedon väärti. Tunnen aika hyvin yhden tuollaisen, jossa omaa sähköä tehdään hetkittäin silloin, kun pitää testata, vieläkö turbiini toimii. Muulloin ostetaan markkinoilta, kun saa halvemmalla. Näin on tehty jo viimeiset 15 vuotta. Toki pula-aikana voidaan tehdä itse, jos sellainen eteen tulee. Tosin silloin sähkön hinta lienee niin korkea, että kannattaa ennemmin seisottaa tehdasta ja myydä se sähkö.
Juuri tätä tarkoitinkin. Nythän ne seisottaa voimalaa koska tuulisähkö on halvempaa. Mutta ei ne tarvitse valtion tukia halvalle sähkölle. Ovat varmistaneet energian saantinsa ihan itse. Tukia tarvitsee muun muassa ne, jotka on valtion tuella hävittäneet öljypolttimensa ja menettäneet näin valmiuden omaan lämmöntuotantoon.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tukia tarvitsee muun muassa ne, jotka on valtion tuella hävittäneet öljypolttimensa ja menettäneet näin valmiuden omaan lämmöntuotantoon.

Tässähän se ongelma on. Tukiaispolitiikkaan pääsee vaikuttamaan lobbari bisnesnesmiehet, itse asiassa, tukiaisten jako on näiden ohjaamaa vain hiukan ideologista näkökulmista höystettynä. Itsekkin "konsultoin" parille käytännössä puukattilaan siirtyneelle, että voisi laitella vaikka VILPin virallistamalla öljystä luopumisen niin se puiden poltto kuitenkin loppuisi kokonaan vähintään 10 kk:n ajaksi. Öljystä lupuminen ei tiukkaa tehnyt kun oli jo valmiiksi sahanpurut säiliöissä.
 

Pum

Tulokas
Kyllähän energiaomavaraisuus Suomessakin on menossa parempaan suuntaan. Tuulivoimaa rakennetaan vauhdilla, ja Olkiluoto 3:n myötä sähköstä ollaan monesti jo omavaraisia. Sähkön nettotuonti on vähentynyt selvästi. Rakennusten energiatehokkuus liittyy tähän myös. Mitä vähemmän talot kuluttaa, sitä vähemmän tarvitaan tuontienergiaa – eli parempi huoltovarmuus, jos joskus tulisi vaikka häiriöitä tuontisähköön tai polttoaineisiin. Omavaraisuus kasvanee Euroopassa (Suomi mukaan lukien) kun nuo direktiivit millä ohjataan rakennuskantaa energiatehokkaammaksi, tulevat voimaan. Lisäksi uudisrakennuksissahan jo nyt energiatodistuksissa E-luvulle on asetettu raja-arvot.
 

huugo

Vakionaama
tuontisähköön tai polttoaineisiin. Omavaraisuus kasvanee Euroopassa (Suomi mukaan lukien) kun nuo direktiivit millä ohjataan rakennuskantaa energiatehokkaammaksi, tulevat voimaan. Lisäksi
Tästä ajatuksesta puuttuu esim vedyn ja raudan tuotanto. Konesalit.

Sähkön kulutus moninkertaistuu jos ja kun fossiilisesta energiasta ihan oikeasti halutaan eroon.
 
  • Tykkää
Reactions: Pum

fraatti

Hyperaktiivi
Sivuutetaanko kysymys tarkoituksella?

1747143147142.png

 
Datakeskuksille ja muille energiasyöpöille sähkön markkinahintaan sidottu sopimus pakolliseksi, niin ratkeaa tämäkin ongelma.
Nuo yritykset voivat sitten haluamallaan tavalla ratkaista korkeat hinnat. Energiavarasto, oma voimala, laskenta pois päältä kalliina tunteina jne.
 

kaihakki

Vakionaama
Kysyin Arialta, miten pajon datakeskukset kuluttaa sähköä. Tässä vastaus:

Datakeskusten sähkönkulutus on todella vaikuttavaa ja kasvaa jatkuvasti. Tässä on joitakin keskeisiä tietoja:

  1. Yksi iso datakeskus voi kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin koko kaupungin kotitaloudet yhteensä. Tämä tarkoittaa, että datakeskukset ovat valtavia energian käyttäjiä.
  2. Uudet datakeskukset voivat vaatia jopa 1000 megawatin tehoa, mikä vastaa noin 800 000 kotitalouden sähköntarvetta. Tämä on merkittävä määrä, ja se korostaa energiatehokkuuden tärkeyttä niiden suunnittelussa ja ylläpidossa.
  3. Yksittäinen datakeskus voi kuluttaa helposti kymmeniä megawatteja sähköä. Esimerkiksi, yksi datakeskus voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin 750 000 kotia.
Onkohan tietoa, paljonko nämä Tiktok ja muut datakeskukset meinaa haukata Suomessa sähköä.
 

-Teme-

Vakionaama
Paljonko vähenisi DC sijoitukset jos ne velvoitetaan tekemään PPA sopimuksen vähintään 75% vuotuisesta energiatarpeesta uusiutuvaan energiaan.
Eli 500MW tehoinen DC olisi velvoitettu tekemään ostosopimuksen 3.3TWh edestä uusiutuvaa energiaa. Jos vapaata energiakapasiteettia ei ole, niin sitä tulee rakentaa lisää että se katetaan.
 

tet

Hyperaktiivi
Onkohan tietoa, paljonko nämä Tiktok ja muut datakeskukset meinaa haukata Suomessa sähköä.

En muista, mitä tuosta Korian TikTokista on mainittu, mutta kymmenisen kilometriä siitä etelään nousee jo atNorthin keskus jonka liityntäteho ensimmäisessä vaiheessa on muistaakseni 60 MW. Google Haminassa haukkaa tuoreimman laajennuksen jälkeen kai yli 200 MW.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En muista, mitä tuosta Korian TikTokista on mainittu, mutta kymmenisen kilometriä siitä etelään nousee jo atNorthin keskus jonka liityntäteho ensimmäisessä vaiheessa on muistaakseni 60 MW. Google Haminassa haukkaa tuoreimman laajennuksen jälkeen kai yli 200 MW.
Korialla myöskin 60MW.

Ei kai nuo jatkuvasti tuota täyttä tehoa syö? Eikös isommat toimijat voi siirtää laskentatehoa sen mukaan missä sähkö kulloinkin on edullisinta ja eikös PPA:lla varatun tehon voi tuolloin myydä pörssiin?

Onhan näissä aina varavoimakoneet sitten jos pörssisähkön hinta nousee pilviin ja kannattaa myydä pörssiin
 

tet

Hyperaktiivi
Korialla myöskin 60MW.

Ei kai nuo jatkuvasti tuota täyttä tehoa syö? Eikös isommat toimijat voi siirtää laskentatehoa sen mukaan missä sähkö kulloinkin on edullisinta ja eikös PPA:lla varatun tehon voi tuolloin myydä pörssiin?

Onhan näissä aina varavoimakoneet sitten jos pörssisähkön hinta nousee pilviin ja kannattaa myydä pörssiin

Tuskinpa ne kaiken aikaa täysillä puskevat. Varavoimakoneet löytyy, ja tuon TikTokin pihalle on muistaakseni tulossa myös akkukontteja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Datakeskuksissa kaikki koneille menevä sähkö menee yleensä UPSine kautta ja noilla on vähintään useiden minuuttien akkuvarmennus. Varavoimakoneet käynnistetään, jolleivat sähköt palaudu esimerkiksi muutaman kymmenen sekunnin kuluessa. Samalla ruvetaan mahdollisesti ajamaan vähemmän oleellisia järjestelmiä alas hallitusti. Varavoimakoneet sitten rupeavat syöttämään UPSeihin riittävästi tehoa, jotta ainakin tärkeät laitteistot kyetään pitämään päällä. Varavoimaa tyypillisesti tarvitaan myös ilmastointilaitteille (jotka sietävät lyhyehkön katkon ainakin jäähdytyksen osalta). Verkkoon päin ei yleensä syötetä sähköä koskaan.

Joissakin keskuksissa on ainakin periaatteellinen valmius ajaa syöttö verkosta kokonaan alas tehopulatilanteessa ja huolehtia oman sähköntarpeen tuottamisesta varavoimakoneilla. Riippuu ympäristöluvistakin, voidaanko moista toteuttaa ja missä laajuudessa. Luokkaa vuorokauden jälkeen alkanee viimeistään öljy loppua ja ainakin tarvitaan tankkiautoittain lisää tilalle.
 

kaihakki

Vakionaama
Datakeskuksissa kaikki koneille menevä sähkö menee yleensä UPSine kautta ja noilla on vähintään useiden minuuttien akkuvarmennus. Varavoimakoneet käynnistetään, jolleivat sähköt palaudu esimerkiksi muutaman kymmenen sekunnin kuluessa. Samalla ruvetaan mahdollisesti ajamaan vähemmän oleellisia järjestelmiä alas hallitusti. Varavoimakoneet sitten rupeavat syöttämään UPSeihin riittävästi tehoa, jotta ainakin tärkeät laitteistot kyetään pitämään päällä. Varavoimaa tyypillisesti tarvitaan myös ilmastointilaitteille (jotka sietävät lyhyehkön katkon ainakin jäähdytyksen osalta). Verkkoon päin ei yleensä syötetä sähköä koskaan.

Joissakin keskuksissa on ainakin periaatteellinen valmius ajaa syöttö verkosta kokonaan alas tehopulatilanteessa ja huolehtia oman sähköntarpeen tuottamisesta varavoimakoneilla. Riippuu ympäristöluvistakin, voidaanko moista toteuttaa ja missä laajuudessa. Luokkaa vuorokauden jälkeen alkanee viimeistään öljy loppua ja ainakin tarvitaan tankkiautoittain lisää tilalle.
Voisi olettaa, että Tiktok sijoittaa datakeskuksia eri puolille planeettaa ja rakentaa kokonaisarkkitehtuurin niin että samoja prosesseja voidaa pyörittää samaan/eri aikaa missä tahansa DC:ssä. Elikkä, jos sähköä ei ole tai on liian kallista, niin DC laitetaan lepotilaan ja joku muu DC pörrää maksimissaan.

Lisäksi kannattaa noteerata, että Tiktokhan voi myydä kapasiteettia myös muille toimijoille. Elikkä sen DC:issä voi tapahtua monenlaista datan käsittelyä, jota ei mitenkään voi ulkopuolelta havaita.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tehopula tulee artikkelin mukaan nopeammin kuin on ajateltukaan. Sinällään ei tämä mikään yllätys ole, kun ei ole rakennettu kuin sääriippuvaa tuotantoa ja samaan aikaan muuta on pistetty toppiin.

Ja viikolla tuli artikkeli vastaan että etelä ruotsissa tilanne on aivan pian sama.

Suomen energiajärjestelmä matkalla tehopulaan – Tarve jopa 2 000 megawatin joustokapasiteetille​

 

kaihakki

Vakionaama
Tuo tuleva energiapula on ihan päivänselvä juttu. Omalta osalta olen alkanut fundeerata lisävaraajan hankintaa nykyisen 2000 litraisen lisäksi. 2000 litran varaajien hinnat pyörii 5000,- euron kantturoilla. Siihen voi varata n. 100 kwh lämpöenergiaa, joka kuluu meillä kovilla pakkasilla yhdessä vuorokaudessa. Tilaa kyllä riittää. Ajatus olisi, että VILPillä lämmitetään päävaraajaa 43 asteeseen kuten nytkin ja lisävaaraaja lämmitetään suoralla sähköllä n. 95 asteeseen tilanteen mukaan ja sitä sitten puretaan sopivilla putki/venttiilikombinaatioilla kovilla pakkasilla, kun sähkö maksaa maltaita tai sitä säännöstellään.
Sähköstä en ole huolissani, koska pienelläkin aggregaatilla saa tuotettua sen mitä kodinkoneet kuluttaa. Ikkunapieleen vaan poralla reikä ja siitä piuha sisälle ja aggregaatti pörräämään pihalle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sinällään liipannee Suomeakin, koska Ruotsista sähköä on tullut myös Suomeen.

1751184925235.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Sinällään liipannee Suomeakin, koska Ruotsista sähköä on tullut myös Suomeen.

katso liitettä 107551
Mistähän ne tempailevat Ruotsissa moisia uhkakuvia? Juuri milloinkaan statistiikkasivuilta (kuten https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/) ei löydä tilannetta, jossa Ruotsin sähkön vientiylijäämä ei olisi luokkaa 1...5GW. Tuontiylijäämä on hyvin harvinainen ja lyhytaikainen tilanne. Toki tilanteessa on vaihtelua hinta-alueiden kesken, eli alueilla SE3 ja etenkin SE4 on liian vähän tuotantoa. Alueilta SE1 ja SE2 sähköä riittäisi, jos laittaisivat voimajohtonsa kuntoon.

Ongelma ei koske Ruotsia kokonaisuudessaan, vaan Ruotsin eteläisiä alueita (jonne norjalaiset eivät suostu myymään riittävästi sähköään, kun Britanniaan, Saksaan, Tanskaan, Puolaan ja Alankomaihin myymällä nettoaa enemmän). Myös lähes jatkuva vienti alueelta SE3 Suomeen ja etelämpää Liettuaan lisää sähkön tarvetta Etelä-Ruotsissa.
 

tet

Hyperaktiivi
Ongelma ei koske Ruotsia kokonaisuudessaan, vaan Ruotsin eteläisiä alueita (jonne norjalaiset eivät suostu myymään riittävästi sähköään, kun Britanniaan, Saksaan, Tanskaan, Puolaan ja Alankomaihin myymällä nettoaa enemmän).

Mitenkäs tämmöinen myyntiblokki käytännössä toteutetaan, ei kai tuo ole mahdollista muuten kuin pitämällä siirtoyhteyksien kapasiteetti riittävän pienenä?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mitenkäs tämmöinen myyntiblokki käytännössä toteutetaan, ei kai tuo ole mahdollista muuten kuin pitämällä siirtoyhteyksien kapasiteetti riittävän pienenä?

Rivien välistä olin ymmärtävinäni että kilpailevat maat maksavat sähköstä enemmän. Kaipa se sähkö on sitten noiden etämyyntien jälkeen loppu niin ettei siitä ole myyntiin enää lähimarkkinoille. Varmaan sähköä saisi jos siitä maksaisi paremman tuottajahinnan.
 

tet

Hyperaktiivi
Rivien välistä olin ymmärtävinäni että kilpailevat maat maksavat sähköstä enemmän. Kaipa se sähkö on sitten noiden etämyyntien jälkeen loppu niin ettei siitä ole myyntiin enää lähimarkkinoille. Varmaan sähköä saisi jos siitä maksaisi paremman tuottajahinnan.

PPA-sopimuksilla voidaan toki myydä halutulle taholle. Kuitenkin tiettävästi ainakin Suomessa suurin osa sähköstä kulkee pörssin kautta. Sama ei sitten voi pitää paikkaansa Norjassa, koska pörssin kautta myyden ei sähkön ostajaa voi valita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitenkäs tämmöinen myyntiblokki käytännössä toteutetaan, ei kai tuo ole mahdollista muuten kuin pitämällä siirtoyhteyksien kapasiteetti riittävän pienenä?
Norjalaiset ovat moisessa kunnostautuneet Ruotsin suuntaan (britit, saksalaiset ja hollantilaiset maksavat sähköstä paremmin jokseenkin poikkeuksetta, kun Norjassa tuotannon ajoitusta voidaan siirtää edullisesti). Ruotsissakin moinen on noussut esille, kun on kyse Saksan/Tanskan suunnan vanhojen kaapeliyhteyksien päivityksestä.

Ruotsalaisten ajatukset halvan sähkön takaamisesta koko Ruotsiin ovat kuitenkin epärealistisia niin kauan, kun vientiyhteyksiä on lukuisten gigawattien edestä eikä ole näkyvissä, miten voitaisiin tuottaa sähköä lisää tarpeen mukaan säätämällä ja kumminkin edullisesti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomen energiajärjestelmä tarvitsee kaksi gigawattia joustavaa ja toimitusvarmaa lisäkapasiteettia ollakseen riittävän iskunkestävä myös ääriolosuhteissa. Minuuteissa käynnistettävä ja alas ajettava joustava kapasiteetti on tehokas tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja Suomen hiilineutraaliustavoitteita, toteaa Wärtsilän Nette Lehtinen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Siinnä kehutaan omaa hevosta.
Totta kai, mutta tuo on kustannustehokas ja maailmalla koeteltu ratkaisu vaikeammissakin oloissa kuin Suomessa. Halvinta sähköä saa tällä hetkellä maakaasua käyttäen, mutta ratkaisut on muunneltavissa melkein mille tahansa uusituvallekin polttoaineelle (myös täysin hiilettömille), jos sellaista tulee saatavaksi riittävästi ja siedettävään hintaan. Verrattuna esimerkiksi uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen ratkaisu olisi nopeasti toteutettava, edullinen, joustava ja sopeutuu hyvin lisääntyvään uusituvaan tuuli- ja aurinkotuotantoon näitä täydentäen ja antaen mahdollisuuden hyödyntää niiden rakennettua potentiaalia täydessä mitassaan. Ydinvoima floppaa noista joka suhteessa.
 
Back
Ylös Bottom