Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olisi parempi olla proaktiivinen ja verottaa satunnaistuottajia sen verran enemmän, että tasapainottavaa säätövoimaa voitaisiin rakentaa ja ylläpitää vaikka sitten tuetusti. Eli ylimääräinen vero satunnaistuottajille ja verojen verran tukia säätövoiman rakentajille ja ylläpitäjille. Näin toimimalla päästäisiin huomattavasti parempaan hintavakauteen sekä huoltovarmuuteen.
Tuon ehdotuksen toteuttaminen johtaa vain siihen, että nykyisiä huippuhintoja korkeammat hinnat muuttuvat säännöksi, jos siis huippuhinnoilla tarkoitetaan yli 25c/kWh energianhintoja, eikä harvinaisia vielä korkeampia teknisistä häiriötilanteista johtuvia. LNG:llä pystyy tuottamaan sähköä, jos hintataso on tuolla tasolla. Seuraavien vajaiden 10 vuoden aikana moottorivoimalat ovat ainoa realistinen tapa tuottaa lisä- ja korvaavaa sähköä, mutta vaikka investoinnit datakeskuksiin ja teollisuuteen tyssäävät, olemassa olevaa tuotantoa puretaan ja myydään laitteet ulkomaille (melko helppoa ja halpaa tuulivoimaloille). Uuteen tuuli- ja aurinkovoimaan ei tietenkään enää investoida yhtään, ydinvoimaan toki, mutta tuo realisoituu vasta vuoden 2035 jälkeen (jos luottoa sitten tarkoitukseen enää onnistutaan saamaan).
 
Tuon ehdotuksen toteuttaminen johtaa vain siihen, että nykyisiä huippuhintoja korkeammat hinnat muuttuvat säännöksi, jos siis huippuhinnoilla tarkoitetaan yli 25c/kWh energianhintoja, eikä harvinaisia vielä korkeampia teknisistä häiriötilanteista johtuvia. LNG:llä pystyy tuottamaan sähköä, jos hintataso on tuolla tasolla. Seuraavien vajaiden 10 vuoden aikana moottorivoimalat ovat ainoa realistinen tapa tuottaa lisä- ja korvaavaa sähköä, mutta vaikka investoinnit datakeskuksiin ja teollisuuteen tyssäävät, olemassa olevaa tuotantoa puretaan ja myydään laitteet ulkomaille (melko helppoa ja halpaa tuulivoimaloille). Uuteen tuuli- ja aurinkovoimaan ei tietenkään enää investoida yhtään, ydinvoimaan toki, mutta tuo realisoituu vasta vuoden 2035 jälkeen (jos luottoa sitten tarkoitukseen enää onnistutaan saamaan).
En usko lisäkapasiteetin nostavan hintoja, jos kyse on säädettävästä kapasiteetista. Datakeskusten uskon nostavan hintoja ihan siinä missä kaiken lisäkulutuksen.
 
Ihan hyvä, mutta en varsinaisesti toivoisi, että tilanne päästetään niin pahaksi, että markkinoille tulee ihan hintojen sekoilun takia toimijoita.

Mihin tämä ajatuksesi logiikka perustuu että jonkin muun kuin hinnan perusteella tulisi toimijoita.

Kyllä toimijoita ja vakaata hintaa tulee jos valtio suostuu maksamaan erotuksen.
 
Mihin tämä ajatuksesi logiikka perustuu että jonkin muun kuin hinnan perusteella tulisi toimijoita.

Kyllä toimijoita ja vakaata hintaa tulee jos valtio suostuu maksamaan erotuksen.
Toimijoita on haalittu tukien voimalla ennenkin. Ikävä kyllä vain sähköverkkoa destabiloivilla keinoilla, eli tukemalla satunnaistuotantoa. Mielestäni nyt pitäisi tehdä täsmälleen päinvastoin, eli verottaa enemmän satunnaistuotantoa ja tukea säätövoimaa.

Tukien ja verojen käyttö on vain valintoja.
 
En usko lisäkapasiteetin nostavan hintoja, jos kyse on säädettävästä kapasiteetista. Datakeskusten uskon nostavan hintoja ihan siinä missä kaiken lisäkulutuksen.
Voi uskoa, mikä itseäsi huvittaa, mutta tilastot näyttävät muuta, esimerkiksi tilastolähteestä: https://www.statista.com/chart/35117/levelized-cost-of-energy-generation-by-source/. Halvemmalla ei voi myydä, mitä ovat tuotantokustannukset ja Suomessa varsinkin säädettävän tuotannon kustannukset ovat erikoisen kalliita, kun poltoaineita on rahdattava kaukaa eikä edullisinta polttoainetta eli maakaasua voi tuoda suoraan putkella koko matkaa.

Joustava kulutus nostaa ideaalisesti vain alimmanhintaisen sähkön hintaa, tasainen kulutus taas periaatteessa keskimäärin, mutta niukkuustilanteissa hinta nousee suhteessa eenemmän eli kalleimmat tuotantomuodot painottuvat ja jos lisää kallista tuotantoa ei saada mukaan, hinta voi nousta periaatteessa kattoon saakka.
 
Toimijoita on haalittu tukien voimalla ennenkin. Ikävä kyllä vain sähköverkkoa destabiloivilla keinoilla, eli tukemalla satunnaistuotantoa. Mielestäni nyt pitäisi tehdä täsmälleen päinvastoin, eli verottaa enemmän satunnaistuotantoa ja tukea säätövoimaa.

Tukien ja verojen käyttö on vain valintoja.
Olisi parempi ratkaisu verottaa kulutusta, kun sähköstä on niukkuutta. Sähköä pitäisi verottaa progressiivisesti, esimerkiksi sähköveroksi pörssisähkön hinta x 3 per kWh. Säätötuotantoa tulisi markkinoille, kun kannattaa rakentaa aivan markkinaehtoisesti (ja samalla valtion budjettivaje saataisiin paikatuksi).
 
Voi uskoa, mikä itseäsi huvittaa, mutta tilastot näyttävät muuta, esimerkiksi tilastolähteestä: https://www.statista.com/chart/35117/levelized-cost-of-energy-generation-by-source/. Halvemmalla ei voi myydä, mitä ovat tuotantokustannukset
Tottakai voi myydä tuotantohintaa halvemmalla, jos joku muu maksaa erotuksen. Onko siinä järkeä, on toinen kysymys, mutta jos halutaan lisää säätövoimaa niin siinä voi olla järkeä. Onhan tuulivoimaakin myyty tukien voimin taatulla hinnalla.
 
Tottakai voi myydä tuotantohintaa halvemmalla, jos joku muu maksaa erotuksen. Onko siinä järkeä, on toinen kysymys, mutta jos halutaan lisää säätövoimaa niin siinä voi olla järkeä. Onhan tuulivoimaakin myyty tukien voimin taatulla hinnalla.
Säätövoiman pystyttäminen sähköverkon jatkeeksi tuettuna tai mitenkä tahansa rahoitettuna ei nyt ole useimmiten paras ratkaisu muutenkaan, vaan järjestää tuota kulutuspaikkojen rinnalle, jollei kulutus taivu joustoon. Sähkön säästö, käytön ajoittaminen joustavasti ja varavoiman tuotanto ovat toistensa vaihtoehtoja ja sovellettavissa millä keskinäisellä profiililla tahansa. Tuo olisi teknisesti oivallisin tapa järjestää varavoimaa (toimii Ukrainankin oloissa) eikä valtion tarvitse sotkea näppejään asiaan. Progressiivisella sähköverotuksella voisi toki kannustaa moisen järjestelyn toteutumiseen (varsinkin, jos paikallisesti tuotetusta varavoimasta saisi helpotusta sähköveroon).
 
Teknisesti ja teoreettisesti sähkön säästö olisi varmaan edullisin tapa tasapainottaa sähkömarkkinaa. Käytännössä olen havainnut, että yksittäisen kuluttajan, yrityksen, julkisen sektorin, datakeskuksen ja sähkökattilan halu osallistua kollektiiviseen hyvään ilman tuntuvaa korvausta on niukkaa, mutta silti hyvin vähäistä.
 
Käytännössä olen havainnut, että yksittäisen kuluttajan, yrityksen, julkisen sektorin, datakeskuksen ja sähkökattilan halu osallistua kollektiiviseen hyvään ilman tuntuvaa korvausta on niukkaa, mutta silti hyvin vähäistä.
Varmaan pystyisi maksamaan kovempaa sähköveroakin kalliin sähkön periodilla, jos on vain halusta kiinni. Nykysysteemi on hassu, kun todella halvan sähkön jaksoilla sähkövero saattaa jopa olla suurin osuus sähkön hinnassa. Jos "törsää" kalliin sähkön jaksoilla, verokeppiä voisi tukevoittaa sen yli, mitä energian arvonlisävero kanavoi, mutta vain muille kuin täysin kiinteähintaisille sopimuksille (ja turha on kiinteän hinnan asiakkaillekaan tarjota valtion vakioverotukinapanuoraa, vaan pitäisi näidenkin asiakkaiden säästää tai siirtää kulutusta itsekin).
 
Varmaan pystyisi maksamaan kovempaa sähköveroakin kalliin sähkön periodilla, jos on vain halusta kiinni.
Kuulostaa Windfall-verolta. Vai olisiko tarkoitus kohdistaa vero sähkön kulutuksen vähentämiseksi vain osaan sähkön käyttäjistä, mitä pidän ongelmallisena, koska jokainen kWh rasittaa sähkömarkkinaa yhtä paljon.
 
Kuulostaa Windfall-verolta. Vai olisiko tarkoitus kohdistaa vero sähkön kulutuksen vähentämiseksi vain osaan sähkön käyttäjistä, mitä pidän ongelmallisena, koska jokainen kWh rasittaa sähkömarkkinaa yhtä paljon.
Eikun anti-windfall, eli tuottaja saisi pitää voittonsa, mutta kuluttaja joutuisi maksamaan sitä enemmän veroa, mitä kalliimpaa sähkö on. Arvonlisäveron osaltahan tuo jo tapahtuukin, mutta sähköveronkin voisi kytkeä energian varttihintaan nykyisen kWh-kytkennän sijaan. Jos käyttää sähköä, kun se on kallista, voi maksaa enemmän veroakin. Noinhan asia on melkein minkä muun hyödykkeen osalta paitsi sähkön, bensan ja dieselin, jossa ostajan verotaakkaa suhteessa helpotetaan, kun hinta nousee. Tarkoitushan olisi pelottaa käyttämästä sähköä, kun siitä on pulaa. Maksakoon kuluttaja korkeamman hinnan ohella korkeamman veronkin, jollei halua tai pysty sopeuttamaan kulutustaan. Kun noin ei ole, sähköä kulutetaan entistä enemmän tilanteessa, kun siitä on niukkuutta,
 
EVP energia rakentaa vaasaan 130MW moottorivoimaloita

Ja näemmä siellä oli listalla myös mm Kotka, Lappeenranta, Oripää ja Torniossa lienee jo valmis.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoittaisiko tuo sitä, että siirtoyhtiöt perisivät sähköpörssin energiahinnan perusteella dynaamista huoltovarmuusmaksua asiakkailtaan? Eihän siirtoyhtiö tiedä, mikä on asiakkaan energiahinta.
 
Tarkoittaisiko tuo sitä, että siirtoyhtiöt perisivät sähköpörssin energiahinnan perusteella dynaamista huoltovarmuusmaksua asiakkailtaan? Eihän siirtoyhtiö tiedä, mikä on asiakkaan energiahinta.
Siirtoyhtiöt ainoastaan kantavat veron välittääkseen sen edelleen valtiolle. Nuohan voisivat periä aivan millaisen veron hyvänsä, kunhan perusteet ovat helposti saatavilla ja yksikäsitteisesti tiedossa. Jos on sidottu esimerkiksi vuorikausimarkkinoiden neljännestuntihintaan, kaikki tarvittava on jo oletusarvoisesti siirtoyhtiön tiedossa ja julkista tietoa muutoinkin.
 
Ennen sulkemista aikovat käyttää laitosta ihan tuotantoon eikä seisontaan. Liekö ajatus kuluttaa varastossa olleet hiilet pois ennen purkua.
Noinhan laitoksen tuotannosta saa hetken katettakin, kun jäljellä olevat polttoainevarastot tuhotaan hyödyksi käytössä ja laitos ajetaan romun asteelle (huollot ajetaan tekemättä). Talvella sähkölle on sen verran kysyntää ainakin välillä, että laitos kannattaa ajaa loppuun juuri tuolloin. Hiilellä ei taida olla paljon arvoa, mutta etenkin romuraudan ja käämien sekä sähköjohtojen kuparilla sen sijaan on.
 
Muistan kun tuota Tahkoluodon voimalaa rakennettiin. Silloin rakennusmiehet, Puolalaiset (ja muu itäblokin väki) asusti teltoissa ja asuntovaunuissa pitkin Tahkoluodon ja Reposaaren metsiköitä. Kaiken ne söi mitä vähänkin metsästä löytyi, Reposaaren asukkailta hävisi samalla kaikki irtonainen pihoilta ja pyykit kuivaustelineistä.
Ennen sulkemista aikovat käyttää laitosta ihan tuotantoon eikä seisontaan. Liekö ajatus kuluttaa varastossa olleet hiilet pois ennen purkua.
Varmaan ajavat hiilikentän tyhjäksi.
 
Onkohan tuo semmoinen että kannattaa myydä sähkö vaikka hieman tappiollakin kun ei se hiilikasa ilmaiseksi katoa muillakaan tavoilla hävitettynä?
Talvella kyllä saa järkevän hinnan eli kassaan voi jäädäkin jotain.
 
Yleiseen huoltovarmuuteen liittyen: https://www.hs.fi/suomi/art-2000012114014.html

Jutun lopussa on mielenkiintoinen tieto.... päivittäin tulee Venäjältä kaksi huoltovarmuuden kannalta kriittistä junalastia. Mitä ihmettä tuolta tulee ja jos kerran trafiikki on menossa mahdollisesti kiinni, niin mikä kriittinen asia loppuu?

1782904712437.png
 

EPV Energia investoi toiseen moottorivoimalaitokseen – uusi kaasumoottorivoimalaitos Lappeenrantaan​

EPV Energia Oy (EPV) on tehnyt investointipäätöksen uuden kaasumoottorivoimalaitoksen rakentamisesta Lappeenrantaan. Hanke on osa EPV:n säätövoimaohjelmaa ja jatkumoa yhtiön panostuksille sähköjärjestelmän joustavuuden ja toimitusvarmuuden vahvistamiseksi.
 

Alholmens Kraft aikoo sulkea voimalan Pietarsaaressa – puolet työpaikoista vaarassa​

Energiayhtiö Alholmens Kraft aikoo sulkea isomman biovoimalansa, koska sen kannattavuus on heikko. Sulkemiseen vaikuttavat myös uudet sähkökattilat.

 
Pääministeri pitää Meri-Porin voimalaa tärkeänä reservinä – Fortum lopettaa laitoksen keväällä
Pääministeri Petteri Orpo pitää Meri Porin hiilivoimalaitosta keskeisen tärkeänä pitää reservissä. Fortum kuitenkin lopettaa laitoksen keväällä.
 
No kivihiili on menneisyyttä. Kaasuvoimalat olisi ehdottomasti huoltovarmuuden kannalta joustavampia.
Hiilivoimaloita ei pysty käynnistämään kylmäseisokista kovin nopeasti, vaan yleensä menee vuorokausikaupalla. Fortumilla valittivat, että jopa kaasuturbiinikombilaitoksessa kiinteästi kytketty pakokaasukattila ja höyryturbiiniosa tekevät vaikeaksi käyttää laitosta huippukuormatarkoituksiin, koska höyryturbiinin lämmittäminen vie aikaa (jopa luokkaa puoli vuorokautta) ja hukkaa lämpöä, jota voisi myydä hyödyksi.

Tuollaiset laitokset eivät ole riittävän joustavia useimpiin huoltovarmuustarkoituksiin. Hiilivoimaloiden laitteistot ovat melko vikaantumisherkkiäkin, ellei ylläpitoon käytetä tasaisesti huomattavia summia. Tornion energian mukaan maakaasu- (LNG-) moottorivoimala on saatu täyteen tuotantoon säännön mukaan selvästi alle viidessä minuutissa.
 
Wärtsilä kyllä toimittaisi enemmänkin niitä kaasumoottoreita. Ne on nopeita käynnistymään ja 10-20MW teholuokassa joustavia.

Niitä pitäisi työntää kaasuverkon varrelle tukeva määrä ja pistää sähkönkuluttajat maksamaan niiden ylläpidon
 
Eikös Torniossa käynnistetty juuri kaasulla käyvä moottorivoima ?
Ne neljä yksikköä käynnistettiin jo talvella (olivat koekäytössä ainakin maaliskuussa) ja otettiin sen jälkeen tuotantokäyttöön. Talvellahan noita lähinnä kannattaa käyttää (kun sähkön tukkuhinta ylittää luokkaa kymmenen senttiä nykytilanteessa, riippuen paljon LNG:n maailmamarkkinahinnasta), eikä lämmön menekilläkään ole merkitystä, koska pakokaasujen lämmöntalteenottoa ei ole ja jäähdytysvesi jäähdytetään merivesilämmönvaihtimilla. Porin laitoksen korvaamiseen yksiköitä vain tarvittaisiin useita kymmeniä.
 
On vähän hurjan näköinen alamäki, vielä tuossa on kuitenkin varaa lisätä tuontia 1,5gw. Eipä ole hirveästi ainakaan vielä kaukolämmön sähkön tuotantoa nostettu
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20260909_201959.webp
    Screenshot_20260909_201959.webp
    30 KB · Lukukerrat: 24
Viimeksi muokattu:
Kyllä ja siksi rakenteilla ei ole tiettävästi yhtään. Mikä on karmeaa kun Suomessa tehdään maailman parhaat moottorit tuohon käyttöön.

Tornion laitoksen omistaja, EPV energia, on ilmoittanut rakentavansa vastaavan laitoksen Lappeenrantaan.

 
Tornion laitoksen omistaja, EPV energia, on ilmoittanut rakentavansa vastaavan laitoksen Lappeenrantaan.

No jopas... Tuollainen nakkikioski kantaa vastuuta verkosta, mutta isot toimijat lähinnä sulkee voimaloita.

Tuollaisia voimaloita pitäisi olla rakenteilla tukeva määrä.
 
Takaisin
Ylös Bottom