Ei verkkoon saa työntää enempää sähköä, mitä on tilattu ja vuorokausimarkkinat periaatteessa hoitavat asiat tasapainoon siltä osin, kun tuotanto ja kulutus voidaan ennustaa vuorokautta etukäteen ja sähkön tuottajat ja kuluttajat osallistuvat markkinoille (käsittääkseni kaikki sähkön myyjät tuonne osallistuvat kuluttaja-asiakkaiden puolesta, suuret ostajat ja merkittävät tuottajat joutuvat käytännössä tuon sihdin lävitse tuotantosunnitelmansa ilmoittamaan siinäkin tapauksessa, että kauppasumma olisi lyöty lukkoon muualla). Jos joku silti haluaa tarjota enemmän kuin järkevää on ja vetää hinnat kunnolla pakkasen puolelle, siitä vain sitten ... (joku putini sitten lienee kyseessä ja silloin peliin puututaan muualla tavoin). Periaatteessa ennustepoikkeamat, poikkeamat sovitusta ja vastaavat hoidetaan päivän sisäisillä markkinoilla. Ja kaikessa on reunaehtoina kaikkien tarvittavien siirtoyhteyksien riittävyys, joten tuollainen huoli markkinoiden ja reaalisten siirtoyhteyksien yhteensopimattomuudesta on periaatteessa ja käytännössä mahdoton. Kantaverkkoyhtiö antaa tarpeelliset tiedot siirtokapasiteeteista markkina-algoritmin lähtötiedoiksi.
Suomen tuulivoimaloiden huipputehot
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Vissiin kyllä tuli joku raja vastaan. Ei sähköä kai saatu menemään mihinkään. Irtoaako tuulivoimalat verkosta jos taajuus nousee tarpeeksi?
Tämä olikin uusi ilmiö, eli nykyisyyden ennustaminen näkyy olevan vaikeampaa kuin tulevaisuuden, kun puhutaan tuulivoimakäppyröistä. Sitten vielä tuo autoilumaailmasta tuttu ilmiö, että keskinopeus tietyllä välillä voi hyvinkin olla suurempi kuin yksikään välin osamatkalla saavutettu keskinopeus (matemaatikon kanssa ei voi asiasta puhua, kun kaivaa kumminkin jonkin yleisteoreeman todistuksineen esille keskustelun avaukseksi).
- Keskustelun aloittaja
- #252
Oikeat pohjat taisivat kuitenkin tulla jo tuntia tuota aiemmin 4238 MW.
Viimeksi muokattu:
Hiiri näköjään haras sivuun juuri kriittisellä hetkellä.Oikeat pohjat taisivat kuitenkin tulla jo tuntia tuota aiemmin 4238 MW.
Ei ole kovin paljon yli 10m/s maavoimaloilla, merellä vähän enemmän, kun mitoitus on asemapaikan tuuliprofiilin mukaan. Siitä ylöspäin selvästi yli 20m/s antavat tuon 100% tehon tyypillisesti (eli jättävät lopulta pääosan tuulen tehosta käyttämättä). Selvästi yli 20m/s tuulella alkavat tyypillisesti rajoittamaan tuottoa alle maksimaalisen etenkin maasijainnilla. Tosin tuulen voimakkuus raportoidaan säätiedotuksissa n. 10m:n korkeudelta, mutta ylempänä tuulee kovempaa, joten turbiinien korkeuden kasvaessa suurimman tehontuoton alarajaakin on syytä mitoituksella kasvattaa todellisen nopeuden osalta. Maanpinnan tuuliarvojen osalta kehitys on ennemminkin suurimman alarajan tehon vähentyminen moisen seurauksena, kun maanpinnan tuulet jäävät yhä enemmän jälkeen turbiinin keskimäärin kohtaamasta.
Täällä on tuuli 100m korkeudesta, täytyisi joskus muistaa katsoa huipputuotannon aikana.
Sähkön hintapuntari
Katso miten sääolosuhteiden ennustetaan vaikuttavan pörssisähkön tuntihintoihin 10 päivää eteenpäin.
www.foreca.fi
Ventusky:stä olen katellu tuuli ennustetta, siellä on 10 m , 100m ja 250 m maanpinnasta olevat ennusteet. Aika epävarmoiksi ennusteet menee jo viikko eteenpäin, joskus tilanne muuttuu jo parissa päivässä.Täällä on tuuli 100m korkeudesta, täytyisi joskus muistaa katsoa huipputuotannon aikana.
katso liitettä 83349
Sähkön hintapuntari
Katso miten sääolosuhteiden ennustetaan vaikuttavan pörssisähkön tuntihintoihin 10 päivää eteenpäin.
Näköjään lokakuun ja joulukuun välillä oli tullut maksimikapasiteettikäppyrään 500MW lisää tehoja.
Jos katsot 29.10. klo 20 korjattuja lukuja tuosta ylempää, niin tuolloin oli tuotanto melkein 91% silloisesta maksimikapasiteetista.
Siinä 12,5 m/s hujakoilla irtoaa nimellistehot. Siitä ylöspäin tehoa rajoitetetaan lapakulmia säätämällä. Ylisuuri roottori suhteessa muuhun mekaaniseen mitoitukseen tarjoaa kustannustehokkaimman tavan tuottaa sähköä. Koko katraan huipputuotanto ei käytännössä koskaan voi vastata kapasitettia. Tuulipuistoissa aina jotkin koneet ovat toisten varjossa, enemmän tai vähemmän tuulen suunnasta riippuen. Tämän takia kokonaistuotanto vielä nousee oikein kovilla tuulilla kun peitossa olevatkin alkavat saada tuulta. Koneista on myös aina osa seisomassa vian tai huollon takia. Tuskin koskaan tulee huiput yli 85%:n nousemaan.
Napakorkeudella mitattuna?
jarkko_h
Vakionaama
Kyllä.
jarkko_h
Vakionaama
Olisikohan näillä haihatteluilla myös hyötyvaikutuksia? Oletko laskenut millä tasolla olisivat nyt vesitasot ilman tuulivoimaa?
Hempuli
Töllintunaaja
Elstatistik.se kertoilee Pohjoismaiden + Baltia energiasta. Siirtoyhteydet ovat aika keskeisessä asemassa käytännössä, mutta tämä lienee The Iso Kuva. Vesivoima ja sen säädettävyys on Ruotsin ja Norjan heiniä, joskin Suomessakin sillä saadaan säädettyä jonkin verran. Eipä tuosta mielellään ota vipperöitä pois energiaa tuottamasta, mieluummin lisää. Varastointitekniikka on vesialtaissa, joskin itse kaipaisin paikallistakin omaa tölliin.
Alhaalta: ydinvoima, lämpö, tuuli, vesi.
Alhaalta: ydinvoima, lämpö, tuuli, vesi.
Suomen jokivoimaloissa hiukka hankala käsite "vesitaso".
Jos kovasti tuulee niin jokivoimaloissa on miltei pakko ohijuoksuttaa koska vesilaki niin määrää; jokea ei saa padottaa.
Ely-keskukset määrittää ja valvoo vesistöjen korkeusvaihtelut.
Suomen olosuhteissa tuulella ja vesivoimavarannoilla on aika ohut rajapinta, joessa ei voi kulkea vettä enempää tai vähempää kun tuulee tai ei tuule. Sweduilla ja norskeilla ihan toinen tilanne.
Totta kai on hyötyvaikutuksia, etenkin nyt kun ns. ylijäämä menee hyvällä hinnalla kaupaksi. Enkä pidä tuulivoimaa pelkkänä haihatteluna, on kuitenkin tärkeä osa energiapalettia. Tuulivoiman "haittatekijät" pitäisi kääntää "hyötytekijöiksi". Niin, onko se suuri haittatekijä että hinnat heiluu samaa tahtia kuin tuulet?
LISUU
Jos tuulivoimaa riittää myytäväksi asti niin miksi samaan aikaan tuotetaan vesivoimaa eikä säästellä "vesitasoja"?
Viimeksi muokattu:
Joku on onnistunut sitä eilen pörssissä myymään.
Miten suuri osa voimaloista on tällaisia? Kai niissäkin jotain säätövaraa on? Näyttää tuo vesivoima Suomessa säätyvän n. 0,5-2,5 GW alueella tänä talvena. Eikö 3+ GW irtoa, jos tarve on kova?
Voisko olla niin että joillekkin asiakkaille on myyty tietty määrä sähköä vesivoimana, niin on kai pakko sen veran tuottaa?
Eikös alkuperätakuut lasketa vuoden yli energiana? Ei tehona Eli joka tunti ei tarvitse tuottaa.
Suomessa taisi olla n. 250 vesivoimalaa, suurin osa ns. jokivoimaloita. Niitä tieten rakennettu koski-paikkoihin että saadaan riittävästi pudotuskorkeutta. Suurimmat joet saavat alkunsa isoista järvistä, joiden valuma-alue on suuri.
Jos jokia syöttävien vesistöjen pinnat ovat alhaalla niin jokien virtaamat pienenevät myös eli tällä hetkellä tuskin saadaan maksimi tuotantoa.
En ole tämän alan asiantuntija mutta "kunnon teknokraatilla" pitää joku haju olla tästäkin asiasta.
Ruotsissa tilanne on varsin samantapainen, eli iso ketju vesivoimaloita pitkin jokea. Olennaista on, että joissa on latvuksilla isoja varastoaltaita, joilla koko joen virtaamaa voidaan muutella. Jos alempien voimaloiden edessä on edes jonkinlainen varastoallas ja kaikki kosket on joesta valjastettu niin, että voimalaitokselta seuraavalle ei ole sanottavaa eroa veden korkeudessa, koko ketju voidaan melkein sammuttaa tai käynnistää kerralla varsin nopeasti. Alemmat voimalat joutuvat pyörimään pienellä teholla, jos matkalla valjastamattomista sivujoista virtaa merkittäviä vesimääriä. Suomessa Kemijoki on melko pitkälle rakennettu (suojellut Ounasjoki ja Kemihaaran suoalue suurimmat puutokset). Oulujoki on rakennettu sitäkin tarkemmin. Kemijoessa Lokka ja Porttipahta ovat latva-altaita ja Kemijärvi täydentää. Oulujoessa suuri Oulujärvi toimii eräänlaisena latva-altaana alajuoksulle, jossa on suurimmat kosket. Muut joet eivät ole yhtä pitkälle säännösteltyjä ja on muita syitä, miksi voimalaitosten säätelyssä on rajoituksensa (esim. Vuoksi), vaikkakin säätelyä tukevia suuripinta-alaisia vesialtaita on joissakin vesistöissä runsaastikin.
Täytyi ihan mielenkiinnosta koodailla Home Assistantiin seuranta maksimituotannosta - voi jatkossa HA:sta katsoa, onko uutta huippua tullut. Jos tuotantohistorian huippu on ollut viimeisen noin tunnin aikana, antaa Fingrid tulokseksi 4372,5 MW klo 12.37 tänään.
- Keskustelun aloittaja
- #274
Tässä ketjussa seuratulla "huipulla" tarkoitetaan Fingridin raportoimaan tuntikeskitehoa.
Tässä ketjussa seuratulla "huipulla" tarkoitetaan Fingridin raportoimaan tuntikeskitehoa.
Ihan totta, niinhän nuo yksiköt näyttäisivät kertovan
Sikäli hieno ketju että uusia huippuja taotaan sitä mukaa kun uutta tuotantoa tuleeTässä ketjussa seuratulla "huipulla" tarkoitetaan Fingridin raportoimaan tuntikeskitehoa.
Joten olis tavallaan reilua ilmoittaa kuinka monta % se on maksimista."Reilua" olisi myöskin se "irvittäisiin" myös uusia minimejä. Tuskin koskaan tulee enää tilannetta että minimi alittaisi 14 MW, joten nekin sitten prosentteina maksimista.
Ehkä kiinnostava tieto tuokin. Tuon % luvun pitäisi hieman kasvaa kun tekniikka kehittyy, mutta siellä yli 80% se tulee olemaan varsin stabiilisti.Sikäli hieno ketju että uusia huippuja taotaan sitä mukaa kun uutta tuotantoa tulee
Ja energialla sitä kauppaa käydään - ei prosenteilla
Eli siksi teho / energia tunnissa on se seurattava juttu.Useimmat kuluttajat eivät käy kauppaa muuten kuin ostamalla, heitä kiinnostaa hinta ja se että tuleeko sähköä vai ei, siloin kun sitä tarvitsevat.Ehkä kiinnostava tieto tuokin. Tuon % luvun pitäisi hieman kasvaa kun tekniikka kehittyy, mutta siellä yli 80% se tulee olemaan varsin stabiilisti.
Ja energialla sitä kauppaa käydään - ei prosenteilla
Asiaa voi tarkastella niin monelta kantilta.
