Suomen tuulivoimaloiden huipputehot

pelzi_

Vakionaama
Vesivoimaa voi aina juoksuttaa ohi, mutta nykyiset vesivoiman halvat hinnat tekevät tästä ajatuksesta mahdottoman edes kalatien lirun verran. Mutta esteet tälle eivät ole teknisiä kuten tuulivoiman säätymättömyys vaan taloudellisia.

Tuulivoiman ylituotannon aikana väkisin tullaan siihen että näin tehdäänkin, jos sähkön hinta menee miinukselle niin ei kannata tehdä sähköä.

Silloin vesivoimalan on pakko saada enemmän sähköstään muina aikoina. Ja niin se saakin, jos tuulettomina päivinä energian hinta nousee. Mutta jos "kullan vuolentaa" aletaan sorkkia, niin kohta sitten se vesivoimala on kannattamaton ja kapasiteettia alkaa poistua ja sitten se pelätty sähköpula uhkaa.

Toki säätyvä vesivoimala sitten voittaa, koska sen ei tarvitse laskea ohi vettä vaan tuulisen päivän vedet saa kaikki myytyä sitten kun hinta on korkea. Tätä rajoittaa sitten lähinnä se, että joskus se allas täyttyy ja jos ei sähköään ole myynyt jollain hinnalla pois, niin voi olla myöhäistä sitten saada siitä mitään. Eli jos tuulivoimaa on tarpeeksi, tilaisuuksia "kullan vuolentaan" on lopulta aika vähän.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vesivoimaa voi aina juoksuttaa ohi, mutta nykyiset vesivoiman halvat hinnat tekevät tästä ajatuksesta mahdottoman edes kalatien lirun verran. Mutta esteet tälle eivät ole teknisiä kuten tuulivoiman säätymättömyys vaan taloudellisia.
Tuulivoimalan voi lepuuttaa etäkomennolla vielä helpommin. Suomessa ei ole tarvetta vesivoimaloiden alassäätöön.
 

kotte

Hyperaktiivi
Hinnan ollessa nolla ei ole lopulta merkitystä kuka säätyy alas.
Mutta tuulen läpi päästämisestä ei ole vastaavia ongelmia kuin voimalaitoksen tehon rajoittamisesta, jolloin padon takana joko vesi alkaa tulvia ylivuotoaukon tasolle, tai sitten padon juoksutusportteja pitää ruveta muun ohella aukomaan, mitä varten noita ei välttämättä ole suunniteltu käytettäväksi jatkuvasti varsinkaan talvioloissa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Keskiyöllä tuntikeskiteho 3016 MW (00:00 17.3.2022)

3016 MW.png


 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Suomen tuulivoimakapasiteetti on yli 16-kertaistunut 10 vuodessa – eläkeyhtiöt, kunnat ja myös osuuskauppa rynnistäneet suuriksi omistajiksi​

Monet tuulivoimayhtiöistä eivät tavoittele varsinaisesti voittoa, vaan toimittavat sähköä omistajilleen omakustannushintaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

VesA

In Memoriam
Aika nopea tiputus tuulivoimatehossa 8:37, noin 600 MW tippui muutamassa minuutissa teho. :rolleyes:
1608 MW => 983 MW
Nuo käyrät ovat vähän sinnepäin. Tyypillisesti teho tippuu - jopa nollaan tai lähelle - silloin kun ollaan lisäilemässä muutamaa myllyä johonkin.
 

VesA

In Memoriam
Ei vaikuta luonnolliselta. Mistähän tuo johtuu? Näytti että pudotusta ei oltu paikattu millään vaan joku kuormakin poistunut.
Minun käsittääkseni ne rassailevat sitä Fingridin datankeruuta niin että enemmän tai vähemmän tuulipuistoja puuttuu kippuroista ja sitten niitä palautuu jossain tahdissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aika nopea tiputus tuulivoimatehossa 8:37, noin 600 MW tippui muutamassa minuutissa teho. :rolleyes:
1608 MW => 983 MW
Tuulivoiman mitatun/malliarvioidun tuotannon osalta (Fingridin sivujen osiossa "Avoin data") ei mitään vastaavaa tai yleensä minkäänlaista jyrkkää pudotusta tälle päivälle esitetä.
 

HelaKammo

Vakionaama
Jostain syystä myös hintakäyrä pomppaa, ettei vaan olisi myös algoritmi sidottu suoraan esitettyyn dataan. Tämä "bugi" taisi tuoda myös rahaa jonkun kassaan?

Aika käsittämätön, toki toimii jos joku iso voimala putoaa pelistä, mutta todellinen tuotto vs. käyttö menee heti aika rankasti miinukselle, luulisi sen näkyvän myös tuodun sähkön mittauksessa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuulivoiman mitatun/malliarvioidun tuotannon osalta (Fingridin sivujen osiossa "Avoin data") ei mitään vastaavaa tai yleensä minkäänlaista jyrkkää pudotusta tälle päivälle esitetä.
Kyllä se näkyy tuollakin 8:40 UTC+3 (tai 5:40 UTC) ;)

Ylössäätöä tuossa kohden on kyllä ollut??
 

Liitteet

  • events.xlsx
    20,7 KB · Katsottu: 153
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Minusta ne ovat joskus jälikäteen korjanneet - yritin palata johonkin mielenkiintoiseen kohtaan josta oli laittanut ajan talteen, mutta ei sielä sitten enää mitääm ollut..
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä se näkyy tuollakin 8:40 UTC+3 (tai 5:40 UTC) ;)
Datassa kyllä, mutta ei heidän itse laatimassaan käppyrässä (siis siinä, jossa vuorokausittain ja jatkuvasti päivittyvä ennuste ja toteuma samassa grafiikassa). Mikä sitten on väärin (jos on) ja tietävätkö he itse enemmän (kun pystyvät esittämään ihan siistin käppyrän) on oma arvailun aiheensa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Datassa kyllä, mutta ei heidän itse laatimassaan käppyrässä (siis siinä, jossa vuorokausittain ja jatkuvasti päivittyvä ennuste ja toteuma samassa grafiikassa). Mikä sitten on väärin (jos on) ja tietävätkö he itse enemmän (kun pystyvät esittämään ihan siistin käppyrän) on oma arvailun aiheensa.
Tuossa käppyrässä on vain tuntikeskiarvoja, tapahtuma oli tunnin keskikohdalla siksi ei näy kovin hyvin tuossa tuntikeskiarvokäppyrässä. ;)


Tuossa vielä tuo ylössäätösähkön tarve samaan aikaan.
chart (14).png
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa vielä tuo ylössäätösähkön tarve samaan aikaan.
Voihan takana tosiaan olla jokin voimansiirron kytkentätyö tms. Ainoa, minkä löysin ja koskee tuulivoimapuiston voimayhteyksiä ko. ajankohtana on https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/a661ec72-3e2d-401b-a310-7870eb22079e/3. Joskus tuollaiset häiriöt ovat selvästi lyhyempiä kuin ilmoitetaan ja sijoittuu johonkin sopivaan väliin ilmoitetulla ajanjaksolla. Aluksi myllyt sammutetaan ja sähköt varmaan katkaistaan heti perään, mutta paluun ajankohta ei ehkä näy tuulivoiman tapauksessa yhtä selvästi, kun myllyt käynnistynevät yksilöllisesti voimayhteystyön valmistuttua.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Taisi tulla tänään uusi ennätys (3413MW)? Paljon kyllä ennusteesta jäätiin useamman tunnin ajan, onkohan jouduttu jo vähän potkureita jarruttelemaan?
1665060285887.png
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Duffi

Aktiivinen jäsen
Tuossa muuten vielä eiliseltä koko Pohjoismaiden tuotanto, yhteensä ~23GW. Äkkiseltään en muista että olisi viime talvenakaan noin korkealla käynyt. Eli koko alueella tuuli samaan aikaan runsaasta, Ruotsin lukema yksinään lähes 10GW. Tuohon on meillä vielä matkaa.
1665123426980.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Osmo ehdottaa että tuulivoimaloita suljettaisiin huipputehojen aikaan jotta ropeleita voisi kuitenkin rakentaa lisää
Tuo mullekin tuli heti mieleen, kun näin tuon verkko-ongelman. Miksi verkon pitää edes pystyä siirtämään huipputeho, jota ei ole montaa tuntia vuodessa. Tietysti pitää olla joku systeemi, jolla tehoa rajoitetaan.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Fiksuinta kai olisi jos tuulivoimapuistojen yhteyteen saisi rakennettua energian varastointilaitteistoa käyttämään paikallisesti ylituotanto, jota ei tuotantopiikkien aikana mahduta verkkoon laittamaan. Vaikka sitten vauhtipyöriin https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/teraloop-kaynnisti-leijuvan-vauhtipyoran/

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo mullekin tuli heti mieleen, kun näin tuon verkko-ongelman. Miksi verkon pitää edes pystyä siirtämään huipputeho, jota ei ole montaa tuntia vuodessa. Tietysti pitää olla joku systeemi, jolla tehoa rajoitetaan.
Niin, jos piikkikulutuksesta rankaistaan niin miksi ei myös piikkituotosta?
Vastaavasta mutta toiseensuuntaan näitä tehomaksujakin viritellään. Joutuuko tuotantoliitynnästä maksamaan samalla tavalla kuin kulutuksesta eli jotenkin koon mukaan?
 

kotte

Hyperaktiivi
Perinteinen lämpövoimahan on käytössä vain osan aikaa tai osateholla ja erityisesti kaukolämpöyhteistuotanto. Saman on tilanne vesivoiman osalta. Tuulivoiman osalta olisi edellisiäkin paremmat perusteet säätää tehoa, eli pudottaa tuotantoa, kun tuulee turhankin paljonkin. Tehon pudottamisen myrskytuulten vallitessa luulisi voivan jopa vähentää laitoksen kunnossapitotarpeita.

Pitemmällä aikavälillä akkuvarastoa paljon kustannustehokkaampi ratkaisu voisi olla joustavasti ohjattavan elektrolyysilaitteiston asentaminen tuulipuistokeskittymän läheisyyteen ja ylimääräisen energian johtaminen vetyputkiston kautta laajemman alueen vetyrunkoputkistoon. Tuollainen putkisto voitaisiin suunnitella osittain varastoivaksikin tai sitten rakentaa puskurivarastoja putkiston varrelle.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Tuo mullekin tuli heti mieleen, kun näin tuon verkko-ongelman. Miksi verkon pitää edes pystyä siirtämään huipputeho, jota ei ole montaa tuntia vuodessa. Tietysti pitää olla joku systeemi, jolla tehoa rajoitetaan.
Kun kulutus on suurempaa kun tuotanto, niin sähköyhtiöt sulkevat kulutusta joko sovittuna (teollisuus) tai sopimatta (tavantallaajat). Kun tuotanto on suurempaa kuin verkon kapasiteetti, niin eikö tuotannolle voisi tehdä samoin ensin sopien korvausta vastaan ja sitten sopimatta (force majoure)?

On maailmassa pienimmistäkin asioista ollut vaikeuksia sopia, niin kai sitten tästäkin. Voi tässä olla tekninenkin este.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun kulutus on suurempaa kun tuotanto, niin sähköyhtiöt sulkevat kulutusta joko sovittuna (teollisuus) tai sopimatta (tavantallaajat). Kun tuotanto on suurempaa kuin verkon kapasiteetti, niin eikö tuotannolle voisi tehdä samoin ensin sopien korvausta vastaan ja sitten sopimatta (force majoure)?

On maailmassa pienimmistäkin asioista ollut vaikeuksia sopia, niin kai sitten tästäkin. Voi tässä olla tekninenkin este.
Tuota vartenhan sähkömarkkinapaikat on juuri kehitetty ja hoitavat kyllä homman (eli jos tuotat liikaa sähköä markkinoille, hintataso menee entistä enemmän pakkaselle ja omat tappiosi kasvavat; miksi muuten kukaan muu kuin ydinvoimalan omistaja edes ajaisi laitostaan, kun joutuu pulittamaan tästä selvää "sakkoa").

Osmo S:n sanoma oikeastaan oli, että sama kysymys tulee vastaan jo, kun suunnitellaan investointeja voimalaitoksiin. Tuuliturbiiniin voisi olla kannattavaa investoida, vaikka on tiedossa, että joissakin oloissa laitoksen tuottoa on himmailtava, koska sähköä ei yksinkertaisesti saa kaupaksi. Tuottolaskelman tulisikin perustua tuotantoon kohtuullisemman tuulen olosuhteissa, vaikka laitos jouduttaisiin sammuttamaan kovan tuulen tai myrskyn vallitessa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
@kotte sähkömarkkinat ei vissiin estä Fingridin johtojen ylikuormittumista, kun Fingrid ei salli liittää tuotantoa verkkoon, koska tuotantohuiput saattavat ylittää verkon kapasiteetin.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
Fiksuinta kai olisi jos tuulivoimapuistojen yhteyteen saisi rakennettua energian varastointilaitteistoa käyttämään paikallisesti ylituotanto, jota ei tuotantopiikkien aikana mahduta verkkoon laittamaan. Vaikka sitten vauhtipyöriin https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/teraloop-kaynnisti-leijuvan-vauhtipyoran/

nuo vauhtipyörät taitavat olla parhaimmillaan kun varastoidaan energiaa lyhyeksi ajaksi esim. minuuteiksi.
Siihen viittaisi myös Teraloopin datasivu Tera Loop 250:lle:
Discharge time: 80 second @ 250 kW ǀ 180 second @ 100 kW

jos tuosta tehosta ja purkausajasta laskee varastoidun energian niin olisi 5 – 5,5kWh 1400kg painavalle laitteelle.
Luulisin, että sähköakut olisivat parempi ratkaisu?
 
Back
Ylös Bottom