Suuret aurinkovoimalat Suomessa
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #82
Valtion kirstussa on ilmeisesti kuitenkin vielä löysää (valka)rahaa.
Asia
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntäisi Utajärven Solarpark Oy:lle Utajärvelle suunniteltua aurinkovoimalainvestointia varten vuoden 2023 talousarvion momentin 32.20.41 vuodelta 2022 uusitusta myöntövaltuudesta valtionavustusta 13 271 189 euroa, kuitenkin enintään 18 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Esitys
Puolletaan
Vaikutukset
TALOUDELLISET: RRF-energiainvestointituki 13 271 189 euroa, kuitenkin enintään 18 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, maksettaisiin momentin 32.20.41 määrärahasta hankkeen edistymisen mukaan vuosina 2023–2026. Aurinkosähkövoimalan kokonaisinvestointi on noin 74 miljoonaa euroa. MUUT: Investoinnin kohteena oleva aurinkopuisto tuottaisi uusiutuvaa sähköä noin 84 GWh vuodessa. Lisäksi voimalaan liitettävällä sähkövarastolla voidaan tasoittaa tuotannon vaihtelua. Hankkeen uutuusarvona on voimalan kokoluokka. Yli 100 MWp aurinkovoimaloita ei ole Suomessa. Hankkeessa kehitettävää tekniikkaa voidaan soveltaa muissa vastaavissa kohteissa. Hakijan arvion mukaan CO2-päästöt vähenisivät hankkeen seurauksena noin 7 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on hakijan arvion mukaan noin 100 henkilötyövuotta. Itse laitos työllistäisi noin 5 henkilöä.
Hiukan kyllä epäilen että tässä ei kehitetä yhteen mitään tekniikkaan. Vastaavia puistoja on maailmalla vaikka kuinka.
Itse tuesta:
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen RRF-energiainvestointituen toiseen hakuun saapui 26.5.2023 määräaikaan mennessä 24 uutta hakemusta. Haettavissa oleva investointituki on kohdennettu energiainfrastruktuurihankkeisiin sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.
Uusilla hakemuksilla tukea haettiin yhteensä yli 205 miljoonaa euroa. Lisäksi hakukäsittelyssä on mukana aiemmissa hauissa jätettyjä hakemuksia, joille ei ole vielä tehty päätöksiä. Myönnettävissä oleva tukimäärä on noin 93,4 miljoonaa euroa, joka on vielä käyttämättä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta energiainvestointituesta.
Saajalle tietysti lottopotti
TEM jakoi 17,5 miljoonaa euroa energiainvestointitukea - Osto&Logistiikka
Nesteen Porvoon Kilpilahden jalostamon elektrolyseerin lämmön talteenotto suuri tuen saaja.
www.ostologistiikka.fi
jarkko_h
Vakionaama
TEM:ä viety kuin litran mittaa. Tuossa projektissa ei ole uutta kuin koko. Tehdään monistamalla tehoblokkeja kiinalaisista komponenteista. Mitään uutta ei todellisuudessa kehitetä ja tuskin Skartaa on velvoitettu edes jakamaan kilpailijoille puiston piirikaavioita, systeemimalleja... Hanke auttaa vain Skartan kassaa.
Surullista kilpailun vääristämistä ja verorahojen haaskausta. Vientiyritysten pitää myydä sadalla miljoonalla tavaraa, jotta tuon Skartan hankkeen upotetut rahat saadaan kuitattua.
Fortum on tehnyt maailmalla paljon isompia laitoksia jo monta vuotta sitten. Suomessa oltaisiin osattu tehdä isoja laitoksia ilman tukirahoja.
Lähdin laskemaan että palkat sivukuluineen pyörii jossain luokassa 250-500kEur vuodessa, jos siis 5 täysiaikaista ympärivuotista työllistettävää. Miten isoa osaa tuo näyttelee katseesta? Osaako joku antaa täsmällisempiä lukuja, lähinnä kannattavuus mielessä. Paljonko on ylläpitoa henkilökulujen lisäksi? Mitä pitäisi olla myydyn sähkön hinta, huomioiden investoinnin kuoletus ja vähennykset jne jneValtion kirstussa on ilmeisesti kuitenkin vielä löysää (valka)rahaa.
Asia
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntäisi Utajärven Solarpark Oy:lle Utajärvelle suunniteltua aurinkovoimalainvestointia varten vuoden 2023 talousarvion momentin 32.20.41 vuodelta 2022 uusitusta myöntövaltuudesta valtionavustusta 13 271 189 euroa, kuitenkin enintään 18 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Esitys
Puolletaan
Vaikutukset
TALOUDELLISET: RRF-energiainvestointituki 13 271 189 euroa, kuitenkin enintään 18 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, maksettaisiin momentin 32.20.41 määrärahasta hankkeen edistymisen mukaan vuosina 2023–2026. Aurinkosähkövoimalan kokonaisinvestointi on noin 74 miljoonaa euroa. MUUT: Investoinnin kohteena oleva aurinkopuisto tuottaisi uusiutuvaa sähköä noin 84 GWh vuodessa. Lisäksi voimalaan liitettävällä sähkövarastolla voidaan tasoittaa tuotannon vaihtelua. Hankkeen uutuusarvona on voimalan kokoluokka. Yli 100 MWp aurinkovoimaloita ei ole Suomessa. Hankkeessa kehitettävää tekniikkaa voidaan soveltaa muissa vastaavissa kohteissa. Hakijan arvion mukaan CO2-päästöt vähenisivät hankkeen seurauksena noin 7 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on hakijan arvion mukaan noin 100 henkilötyövuotta. Itse laitos työllistäisi noin 5 henkilöä.
Hiukan kyllä epäilen että tässä ei kehitetä yhteen mitään tekniikkaan. Vastaavia puistoja on maailmalla vaikka kuinka.
Itse tuesta:
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen RRF-energiainvestointituen toiseen hakuun saapui 26.5.2023 määräaikaan mennessä 24 uutta hakemusta. Haettavissa oleva investointituki on kohdennettu energiainfrastruktuurihankkeisiin sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.
Uusilla hakemuksilla tukea haettiin yhteensä yli 205 miljoonaa euroa. Lisäksi hakukäsittelyssä on mukana aiemmissa hauissa jätettyjä hakemuksia, joille ei ole vielä tehty päätöksiä. Myönnettävissä oleva tukimäärä on noin 93,4 miljoonaa euroa, joka on vielä käyttämättä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta energiainvestointituesta.
Saajalle tietysti lottopotti
TEM jakoi 17,5 miljoonaa euroa energiainvestointitukea - Osto&Logistiikka
Nesteen Porvoon Kilpilahden jalostamon elektrolyseerin lämmön talteenotto suuri tuen saaja.
- Keskustelun aloittaja
- #85
Oomi ja noin 10MWp puisto ja sähkökaukolämmöksi
oomi.fi
Oomi Solar rakentaa Oulun Seudun Sähkölle aurinkopuiston Liminkaan - Oomi
Oulun Seudun Sähkön aurinkopuiston tavoitteena on muuttaa kaukolämmön tuotantoa hiilineutraaliksi. Aurinkopuiston rakentaa Oomi Solar vuoden 2024 aikana.
oomi.fi
- Keskustelun aloittaja
- #86
Lapuan Heininevan projektikin nytkähtää eteenpäin. 12 milj € tukiaisia hiukan yli 60 milj € projektiin.
yle.fi
Energiayhtiö teki investointipäätöksen – Lapuan Heininevalle tulossa jopa 140 000 aurinkopaneelia
EPV Energia on ottanut seuraavan askeleen Lapuan Heininevan aurinkopaneelipuiston suhteen tekemällä investointipäätöksen. Aurinkovoimapuiston käyttöönotto ajoittuu loppuvuoteen 2025.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #87
Uusiutuvan energian yhtiö Exilion alkaa rakennuttaa Simoon maa-asenteista aurinkovoimalaa, joka on mittaluokaltaan yksi Suomen suurimmista aurinkoenergiahankkeista. Simon Jokikylään hanketta jo parin vuoden ajan suunnitellut yhtiö kertoi lopullisesta investointipäätöksestä torstaina.
40 miljoonaa euroa maksavan puiston vuosituotanto on noin 65 000 MWh, joka vastaa noin 26 000 kerrostalokaksion keskimääräistä sähkön vuosikulutusta. Puistoon tulee 120 000 aurinkopaneelia.
– Saman kokoluokan aurinkovoimalaa ei ole Suomessa vielä rakennettu, mutta investointipäätöksiä isommastakin on kaiketi jo tehty, sanoo Exilionin investointipäällikkö Tommi Riski.
yle.fi
Ja tällähetkellä suurimmat rakenteilla olevat.
40 miljoonaa euroa maksavan puiston vuosituotanto on noin 65 000 MWh, joka vastaa noin 26 000 kerrostalokaksion keskimääräistä sähkön vuosikulutusta. Puistoon tulee 120 000 aurinkopaneelia.
– Saman kokoluokan aurinkovoimalaa ei ole Suomessa vielä rakennettu, mutta investointipäätöksiä isommastakin on kaiketi jo tehty, sanoo Exilionin investointipäällikkö Tommi Riski.
Pieneen Simon kuntaan 120 000 paneelin aurinkovoimala: ”Saman kokoluokan voimalaa ei ole Suomessa vielä rakennettu”
Exilion on tehnyt investointipäätöksen teollisen mittakaavan aurinkopuiston rakentamisesta Simon kuntaan. Eteläiseen Lappiin tuleva voimala alkaa tuottaa sähköä vuoden 2025 loppuun mennessä.
yle.fi
Ja tällähetkellä suurimmat rakenteilla olevat.
Tuulivoimapuiston 221 MW nimellistehon lisäksi alueelle rakennetaan 150 MWp:n aurinkovoimapuisto, ja tuotantoa täydentävä 25 MW/50MWh akkuvarasto. Aurinkovoimapuiston ja akkuvaraston rakentamiseen Ilmatar sai 19,5 miljoonan euron EU/RRF-tuen Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämänä.
ilmatar.fi
Ilmattaren hybridipuiston tuulivoimalat käyntiin täydellä teholla – seuraavaksi aurinkovoimaa ja energian varastointiratkaisu - Ilmatar
Ilmattaren Alajärvelle Möksyn ja Louhukankaan alueille rakentama 36 tuulivoimalan kokonaisuus on otettu kaupalliseen tuotantoon. Tuulivoimalat ovat osa ainutlaatuista 370 MW hybridikokonaisuutta, johon Ilmatar suunnittelee rakentavansa myös merkittävän kokoluokan aurinkovoimatuotantoa ja...
ilmatar.fi
- Keskustelun aloittaja
- #90
Fortum kaavailee 220 MW voimalaa Orimattilaan
yle.fi
Fortum kehittää Orimattilaan suurta voimalaa, joka tuottaisi jopa viidenneksen koko Suomen aurinkosähköstä
Aurinkovoimalasta kaavaillaan teollisen mittaluokan laitosta. Se tuottaisi Fortumin mukaan sähköä pienen kaupungin tarpeisiin. Nopeimmillaan se voisi tuottaa sähköä vuonna 2027.
yle.fi
Varmaan rakennuskustannusten ja pystytyksen sekä huollon hankaluuden takia, mutta totta puhuen ainakin kaikkien valtateiden kattaminen voisi olla hyödyllistä varsinaisen käytönkin kannalta. Esimerkiksi moottoriteiden tunnelit ovat talvisaikaan paljon helpompia ajettavia kuin kattamattomat osuudet, liukkaus ei yleensä haittaa eikä aurausta tarvita. Kunnollinen toteutus toki aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia perustoteutuksen päälle (jotta toteutus olisi eri tavoin turvallinen ja lumi sekä riista pysyisivät poissa tieltä). Päiväsaikaan olisi suotavaa saada tielle myös luonnonvaloa. Tievalaistuksen tarvettakaan ei olisi järkevää kovin paljon lisätä konstruktion takia.
Avoparkkipaikat ja pysäköintitalojen ylin kerros voisivat olla teitä helpommin toteutettavissa.
Isot toimijat haluavat isoja yksiköitä ja ehkä akut 110kV tms jämerän linjan, mieluummin vielä sähköaseman viereen. Siksi myös Helen ( jolla sentään on niitä paneeleja pitkin hallien kattojakin ) tekee isot kentät ehdot täyttävälle pellolle.
Parkkialueelle tms niitä tekee sitten joku muu jos arvelee sen vaivan arvoiseksi. Yksi ideahan oli laittaa niitä junaraiteiden väliin - siinä on pakosti oltava aika lähellä sähkönsiirrollekin jotain ja ratayhtiö voisi käyttää sitä sähköä itsekin.
Pellosta saa luultavasti sen verran maavuokrakorvausta, että viljelyn lopahtaminen ja muuttuminen maanvuokratoiminnaksi on lähinnä lottovoitto maanomistajalle.
Ranskalaiset ovat edelläkävijöitä asiasssa.
France to require all large car parks to be covered by solar panels
Legislation approved by Senate will apply to existing and new car parks with space for at least 80 vehicles
www.theguardian.com
- Keskustelun aloittaja
- #98
Tuusulaan 190 MWp?
www.keski-uusimaa.fi
Tuusulaan kaavaillaan suorastaan megalomaanista aurinkovoimalaa – koko noin puolet Tuusulanjärvestä
Aurinkovoimalan teho vastaa noin 46 000 tavallisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.
www.keski-uusimaa.fi
- Keskustelun aloittaja
- #99
Suunniteilla paljon mutta rakenteilla ei. Mm sähkön hinta ja korkeat korot jarruttaa
Skarta Energyn varatoimitusjohtaja Vikke Saarelaisen mukaan sähkön hinta vaikuttaa sijoittajien investointipäätöksiin voimakkaasti. Suomessa on tällä hetkellä 170 aurinkovoimalahanketta, mutta vain kymmenen niistä on rakenteilla. Yksi keskeinen tekijä uusien hankkeiden syntymisessä on sähköliittymien sijainti.
www.verkkouutiset.fi
Skarta Energyn varatoimitusjohtaja Vikke Saarelaisen mukaan sähkön hinta vaikuttaa sijoittajien investointipäätöksiin voimakkaasti. Suomessa on tällä hetkellä 170 aurinkovoimalahanketta, mutta vain kymmenen niistä on rakenteilla. Yksi keskeinen tekijä uusien hankkeiden syntymisessä on sähköliittymien sijainti.
TS: Sijoittajat varovaisia aurinkoenergian suhteen | Verkkouutiset
Tällä hetkellä rakenteilla on vain kymmenen aurinkovoimalahanketta.
www.verkkouutiset.fi
Lampaat sopivat laiduntamaan aurinkopaneelien alle ja pitävät samalla kasvillisuuden matalana. Toisin kuin vuohet, lampaat jättävät sähköjohdot jyrsimättä. Myös kanat ja mehiläiset voivat sopia joukkoon.
Tässä yksi jenkkien yhdistys.
solargrazing.org
Ja on näitä jo meilläkin jokunen.
www.kuljetuslehti.fi
Tässä yksi jenkkien yhdistys.
American Solar Grazing Association
The American Solar Grazing Association (ASGA) promotes grazing sheep on solar installations. Find where our members are located using our interactive map.
solargrazing.org
Lampaita ja paneeleita – ensimmäinen aurinkopuisto liitetään Carunan sähköverkkoon Kemiönsaarella
Sähkönjakeluyhtiö Caruna ja Ruda Solpark Ab ovat tehneet sopimuksen aurinkovoimalapuiston liittämisestä sähköverkkoon Kemiönsaarella. Aurinkopuisto on yhteiskäyttöpuisto - paneelien lisäksi pellolla laiduntavat lampaat. Paneelit sijoitetaan siten, että lampaat eivät pääse niitä kaatamaan eivätkä...
www.kuljetuslehti.fi
Tuo amerikkalaisen esityksen paneelisto on asennettu sen verran harvaan, joten ruoho varmaankin kasvaa väleissä. Sen sijaan tehokas pinta-alan hyödyntäminen vaatisi sen verran tiheää asennusta, että aurinko ei yleensä pääse paistamaan suoraan ruoholle kuin ajoittain ja silloinkin pienille kaistalaikuille. Miten hyvin ruoho mahtaa kasvaa varjostettuna? Ainakin kotinurmikoilla tulos on moisissa valaistusolosuhteissa lähinnä sammalkasvustoa.
K
korsteeni
Vieras
pikku trippi kuusikkoon
mitä siellä kasvaa?......ei mitään yli vaaksan mittaista
mitä siellä kasvaa?......ei mitään yli vaaksan mittaista
Noissa käytetään tietääkseni kaksipuoleisia ja läpinäkyviä kennoja. Talon katoille asennettavat ovat pääsääntöisesti läpinäkymättömiä. Toinen kysymys on, paljonko ruoho tarvitsee auringonvaloa optimaaliseen kasvuun. Tuolla sivustolla on FAQ osio ja tätä ei siellä ole mainittu, joten ei ilmeisesti ole ongelma ainakaan noilla leveysasteilla. Paneeleita voi asentaa hieman harvempaan, jos samalla saadaan ylimääräisenä laidunkäyttö.
Kuinkahan tarkkaan aurinkosähkön määrä tiedetään? Mistä esimerkiksi Fingrid saa tuntilukemat? Onko Fingridin luvuissa mukana omaan käyttöön tuotettu sähkö?
Aurinkosähkökeskusteluihin on pesiytynyt merkintä MWp. Mikähän se on? Tehon yksikkö on W, eli Watti ja sen kerrannaiset kW, MW, GW jne. Eli yksikköä MWp ei ole olemassa. Virheellinen käytäntö on sitkeässä. Yksiköiden oikea käyttö kerrotaan standardissa SFS-EN ISO 80000-1 ja mm. Wikipediassa on laaja sitä koskeva artikkeli.
Aurinkosähkökeskusteluihin on pesiytynyt merkintä MWp. Mikähän se on? Tehon yksikkö on W, eli Watti ja sen kerrannaiset kW, MW, GW jne. Eli yksikköä MWp ei ole olemassa. Virheellinen käytäntö on sitkeässä. Yksiköiden oikea käyttö kerrotaan standardissa SFS-EN ISO 80000-1 ja mm. Wikipediassa on laaja sitä koskeva artikkeli.
Seuraavan päivän ennuste ainakin perustuu näihin:
”Aurinkovoimaennusteet perustuvat sääennusteisiin ja arvioihin Suomeen asennettujen aurinkopaneelien kokonaistuotantotehosta sekä niiden sijainneista. Fingrid on arvioinut aurinkopaneeleiden kokonaistuotantotehon Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöiltä saadun vuosittaisen kapasiteettitiedon ja aurinkopaneeleiden asennusten kasvuennusteiden mukaan. Paneelien maantieteellinen sijainti on arvioitu hyvin karkeasti kapasiteetin ilmoittaneen verkkoyhtiöiden perusteella.”
”Aurinkovoimaennusteet perustuvat sääennusteisiin ja arvioihin Suomeen asennettujen aurinkopaneelien kokonaistuotantotehosta sekä niiden sijainneista. Fingrid on arvioinut aurinkopaneeleiden kokonaistuotantotehon Energiaviraston jakeluverkkoyhtiöiltä saadun vuosittaisen kapasiteettitiedon ja aurinkopaneeleiden asennusten kasvuennusteiden mukaan. Paneelien maantieteellinen sijainti on arvioitu hyvin karkeasti kapasiteetin ilmoittaneen verkkoyhtiöiden perusteella.”
Aurinkovoiman tuotanto
www.fingrid.fi
Aurinkovoimalan teho on hiukan mutkikas asia - harvoin se on paneelien yhteenlaskettu teho. Niinpä kokoa kuvastetaan tuolla paneelien nimellistehoa kuvaavalla MWp - lyhenteellä eikä yritetä luvata mitään todellisesta tehosta. Vähän samaa sarjaa on yleisesti käytetty MWh/h - h:ta ei supisteta pois hyvästä syystä.
Fingrid pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti ydinvoimaloiden, merkittävien vesivoimaloiden ja jokseenkin kaikkien tuulivoimaloiden tuotantoa, sähköyhtiöiden energiansiirtoa kantaverkon ja oman verkkonsa välillä, ulkomaanyhteyksien siirtotehoja sekä saa viiveellä tietoja kuluttajien mittaustietojen kehittymisestä. Suuret aurinkovoimapuistotkin ovat tyypillisesti reaaliaikaisen mittauksen piirissä. Pieniä vesivoimaloita, jotain vähäistä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja vanhoja pienehköjä tuulivoimaloita on reaaliaikaisen mittauksen ulkopuolella, mutta niistäkin on tuotantomalleja ja jälkeen päin tietoja voidaan tarkentaa. Toisaalta on saatavilla laajalti eri paikkakuntien säätietoja kuten paisteisuuden mittauksia päivän ajalta.
Kaikesta tällaisesta voi rakentaa regressiomallin, jolla pyritään ennustamaan selittämätön mittausvirhe mitatun ja muutoin ennustetun tuotannon, kulutuksen , rajasiirtoyhteyksien ja muuta kautta mallinnettujen verkkohäviöiden ohella lähtien mitatuista säätiedoista, erikoisesti paisteisuudesta. Tuollainen malli voi olla varsin tarkka ja jos reaaliaikaisia säätietoja on kattavasti saatavilla, regressiomallista on saatavilla aika tarkka arvio kullakin hetkellä tuotetusta aurinkosähkön määrästä. Mallia edelleen tarkentamalla voidaan mukaan ottaa sellaisiakin tekijöitä kuten vaikkapa pörssisähkön hinnan vaikutukset kuluttajien itsensä käyttämän sähkön määrään ja myyntiin tulevaan aurinkosähkön osuuteen.
Kaikesta tällaisesta voi rakentaa regressiomallin, jolla pyritään ennustamaan selittämätön mittausvirhe mitatun ja muutoin ennustetun tuotannon, kulutuksen , rajasiirtoyhteyksien ja muuta kautta mallinnettujen verkkohäviöiden ohella lähtien mitatuista säätiedoista, erikoisesti paisteisuudesta. Tuollainen malli voi olla varsin tarkka ja jos reaaliaikaisia säätietoja on kattavasti saatavilla, regressiomallista on saatavilla aika tarkka arvio kullakin hetkellä tuotetusta aurinkosähkön määrästä. Mallia edelleen tarkentamalla voidaan mukaan ottaa sellaisiakin tekijöitä kuten vaikkapa pörssisähkön hinnan vaikutukset kuluttajien itsensä käyttämän sähkön määrään ja myyntiin tulevaan aurinkosähkön osuuteen.
Siis, kun ei vaivauduta sanomaan tarkasti, käytetään yksikköjärjestelmän sääntöjen vastaista merkintää ja kuvitellaan, että lukija ymmärtää merkinnän käyttäjän tarkoituksen. Ehkäpä sitä ei tarkkaan halutakaan sanoa. Kaikkia voimalaitoksia koskee se, että teholukema sinänsä voi tarkoittaa maksimitehoa, nimellistehoa tai hetkellistä tehoa ja kaikki voidaan hyvin ilmoittaa samalla yksiköllä.
Ei kuvitella vaan tiedetään, tuo lyhennysmerkintä puhtaan paneelikomponentin yhteenlasketulle nimellisteholle on vakiintunut jo vuosikymmeniä sitten. Sillä sanotaan äärimmäisen tarkasti juuri se mitä se tarkoittaa: paneliikentän panelien yhteenlaskettua nimelllistehoa - ja se tarkkuus tulee juuri siitä ylimääräisestä p-kirjaimesta jolla se erotetaan muista voimalan tehoista. Ei sitä p-kirjainta kannata joka paikassa uudelleen selittää kun kaikki sen ymmärtävät. Aurinkovoimaloita (joissa on muitakin osia ) kuvatessa annetaan sitten tukku muitakin tehoja, kuin myös arvio vuotuisesta energiantuotosta, mutta ne ovat sitten fysikaalisia suureita, kuten vaikkapa suurin teho joka voimalasta saadaan vaihtosähkönä ulos. Tuo kWp on siis lähinnä pinta-alan yksikkö, mutta koska hyötysuhteet vaihtelevat se annetaa noin.
Vakiintunut ehkä, mutta vain aurinkosähkön edustajat ymmärtävät sen noin. Merkintä on silti yksikköjärjestelmää koskevien ohjeiden vastainen. Tuo MWh/h on sekin sinänsä epämääräinen, vaikka sillä halutaan kai tarkoittaa tunnin keskitehoa, eikä viitsitä ilmaista asiaa tarkasti. Kun h:t supistaa pois, siitä tulee MW. Siinä kuitenkin käytetään sinänsä oikeita yksikköjä, eikä ole ehkä vastoin yksikköstandardin sääntöjä.
Sinänsä sääntöjen vastaisten liitteiden ja alaindeksien liittäminen yksikköön on yleinen rike. Kaupunkisuunnittelijatkin puhuvat kerrosneliömetreistä, vaikkei heillä olekaan erilaista neliömetrimittaa.
Sinänsä sääntöjen vastaisten liitteiden ja alaindeksien liittäminen yksikköön on yleinen rike. Kaupunkisuunnittelijatkin puhuvat kerrosneliömetreistä, vaikkei heillä olekaan erilaista neliömetrimittaa.
Kyllä sen ymmärtää ainakin elektroniikkaväki oikein hyvin. Elektroniikan komponenttien datalehdillä on "ikiaikoja" käytetty yksikköä Wp kuvaamaan komponentin suurinta tehonkestoa (peak power). Esimerkkinä tässä vaikkapa 24V teholähteen manuaali, sieltä löytyy laitteen tuottama hetkellinen maksimiteho yksiköllä Wp. Ei liity millään lailla aurinkosähköön tämä laite.
Naureskselin kun näin ekan kerran tuollaisen "MWh tunnissa" termin että sehän on MW, mutta sitten ajattelin että se tunti onkin mittausjakson tunti. Tätähän käytetään ennätysten kirjaamiseen ja ennätykset lasketaan jollekin tasetunnille. Jatkossa ehkä näemme ennätykset "MWh varttitunnissa" tai muuta hassua.
On näitä jo nähty - mutta kun se ei enää suoraan supistu niin tuossa ei parane puhua vartin keskitehosta vaan se kertoo vain energian määrää vartissa - jossa siinäkin voidaan saada uusia ennätyksiä. Jos nyt haluaa hiukan isompia tuulivoimaennätyksiä niitä on tarjolla firgridin sähköjärjeselmän tila - graafissa, se päivittyy jotenkin tiheämmin. Saman sivuston avoimen datan tuulivoimakuvassa taitaa olla juurikin tunnin keskiarvoja.
Lisämerkinnöillä yksikköön joka tapauksessa sekoitetaan käsitteitä. Tarkoitetaan ilmaista lisätietoa ilmoitettuun lukuarvoon, mutta liitetäänkin se mittausyksikön nimeen tai merkintään. Kaikki tekstin lukijat tai puheen kuulijat eivät ole alan ammattilaisia, eivätkä tunne alalle pesiytynyttä ammattislangia.
Ongelmahan tässä on lähinnä se, että lisämerkintä muuntuu matkalla. Alunperinhän tuokin on alaindeksi, siis oikeasti
Wp
eikä suinkaan
Wp
Kun alaindeksistä tulee normaali kirjain, tulee myös sekaannuksen vaara, se on myönnettävä.
Eli sama lisämerkintä voi tarkoittaa esimerkiksi huipputehoa, suurinta virran tai tehon kestoa, tehoa, jota ei voida edes saavuttaa. Kaiken huippu on, jos Wp tarkoittaakin aurinkosähköjärjestelmissä oikeastaan pinta-alaa. Neliömetriäkö, jos se kuitenkin on yksikkö. Kyllä ehdottomasti selvempää on sanoa asia ilmoitettavan asian mukana, esimerkiksi maksimiteho, virrankesto jne., eikä ympätä sitä indeksinä yksikköön. Riitatilanteessa virheelliselle yksikön käytölle esimerkiksi sopimuksissa tuskin saa laista tukea. No tämähän on kuitenkin löysää jutustelua, parasta suhtautua siihen niin.
- Keskustelun aloittaja
- #119
Tuolta selviää kaikki oleellinen jos asia ei ole tuttu.
Nominal power (photovoltaic) - Wikipedia
Itseasiassa se wp voidaan paneeleissa ylittää helposti. 5.1kwp järjestelmästä ennätys itsellä taitaa olla 6.3kwp.