Suuret aurinkovoimalat Suomessa

anders

Vakionaama
aurinkopaneelien lisärakentamista tulossa vuosikymmenen loppuun mennessä aika paljon. Tuo vuoden 2027 lopun julkisiin ja liikerakennuksiin osuva säädös aiheuttanee ison piikin asennuksiin.

Tiedätkö paljon vaativat paneelia per pinta-ala?

Ihan fiksua jossain etelässä, mutta Suomesta en 100% varma, koska kaikki katot eivät ideaalisia ole. Monet ovat pahasti varjossa jne.
 

-Teme-

Vakionaama
Tiedätkö paljon vaativat paneelia per pinta-ala?

Ihan fiksua jossain etelässä, mutta Suomesta en 100% varma, koska kaikki katot eivät ideaalisia ole. Monet ovat pahasti varjossa jne.
Tälläinen löytyi uusiin rakennuksiin liittyen
Uusien rakennusten osalta uudelleenlaaditussa rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä 32 edellytetään, että paikan päällä tapahtuva energiankulutus katetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla vuodesta 2030 alkaen, jos se on teknisesti mahdollista. Tätä siirtymää kohti rakennusten energiankulutuksen hiilestä irtautumista nopeutetaan ottamalla vuosina 2026–2029 asteittain käyttöön velvoite asentaa aurinkoenergialaitteita kaikkiin tietyn koon ylittäviin uusiin ja olemassa oleviin julkisiin ja kaupallisiin rakennuksiin sekä uusiin asuinrakennuksiin. Jos rakennusta ei mukauteta, uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä voidaan hankkia myös sähkönostosopimuksen avulla.
Ei kuitenkaan nopealla silmäyksellä löytynyt kuinka paljon paneeleita pitää asentaa.
Samassa dokumentissa on myös puhetta miten aurinkovoimaloita pitää tukea, verovapaus on mahdollista (Saksa) aurinkovoima tuotteista ja pitää myös kannustaa energiavarastoihin, sekä energiayhteisöiden laajempaan mahdollisuuteen.
 

anders

Vakionaama
Tälläinen löytyi uusiin rakennuksiin liittyen

Eli energiakulutus pitää kattaa 100%, mutta koko ajan vai vuositasolla?

Oletetaan vuositasolla. Joku pienehkö kauppa, vuosikulutus vaikka 100MWh -> 100kWp panelisto -> 500m^2 kenttä.

Ei kyllä ainakaan sen kaupan katolle mahdu, millään. Pitänee laittaa katoksena parkkipaikalle, sitten voi mahtuakin?

Jos koko ajan, niin kentän pitää olla valtava plus melkoiset akustot. No go.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Direktiivin vaatimus taitaa olla ylimitoitettu. Yksi lähtökohta aurinkosähkön määrälle voisi olla täyttää tuulisähkön kesäaikainen päiväkuoppa. Pyrkiminen pysyvään negatiiviseen hintaan tuntuu isolta virheeltä.
 

anders

Vakionaama
Direktiivin vaatimus taitaa olla ylimitoitettu. Yksi lähtökohta aurinkosähkön määrälle voisi olla täyttää tuulisähkön kesäaikainen päiväkuoppa. Pyrkiminen pysyvään negatiiviseen hintaan tuntuu isolta virheeltä.

Kyllä tällä saadaan kesätuotanto kaikille kannattamattomaksi.

Sitten investointien kattamiseksi talvituotannon hinta nousee vastaavasti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä tällä saadaan kesätuotanto kaikille kannattamattomaksi.

Sitten investointien kattamiseksi talvituotannon hinta nousee vastaavasti.
Mutta tuo on silti järkevää... Kesätuotannon suurimittainen ylituotanto voi laukaista uusia investointeja.

Ja sopivan raikkaat talvihinnat kannustaa investoimaan sekä lämmön puskurointiin että älykkääseen ohjaukseen että sähköstä riippumattomaam lämmitykseen.
 

tet

Hyperaktiivi
Eli energiakulutus pitää kattaa 100%, mutta koko ajan vai vuositasolla?

Direktiiviehdotuksessa lukee näin:

Uuden tai peruskorjatun päästöttömän rakennuksen vuotuinen primäärienergian kokonaiskäyttö on katettava vuotuisena nettokulutuksena laskien kokonaan

–uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, joka on tuotettu paikan päällä ja joka täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 [uusiutuvia energialähteitä koskeva muutettu direktiivi] 7 artiklan vaatimukset,

–uusiutuvalla energialla, joka on peräisin direktiivin (EU) 2018/2001 [muutettu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] 22 artiklassa tarkoitetulta uusiutuvan energian yhteisöltä, tai

–uusiutuvalla energialla ja hukkalämmöllä, joka on peräisin tehokkaasta kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmästä direktiivin (EU) .../... [uudelleenlaadittu energiatehokkuusdirektiivi] 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Eli paikan päällä ei välttämättä kaikkea energiaa tarvitse tuottaa. Ja näitä yllä mainittuja päästöttömiä rakennuksia olisi oltava kaikkien uusien rakennusten vuodesta 2030 lähtien, uusien julkisten rakennusten jo vuodesta 2027.

 

RPekka

Aktiivinen jäsen
On se sentään onneksi vähän parempi, mutta veden säilyttäminen todella hankalaa. Joku ammoniakki tms neste merkittävästi helpompaa, mutta hyötysuhteeltaan huonompaa.

Kyllä uskon ihan akkulaitoksiin alkuvaiheessa, 2-6h tuotannon mukaan mitoitettuina. Akkujen hinnat tulleet alas ja noita voi myydä myös säätövoimana, myynnin aikasiirtymän lisäksi.
On muista lähdettä ja muistikuvani voi olla myös väärä mutta tuossa oli siis paineistamisen häviöt mukana. Akkulaitokset on tosiaan alle vuorokauden aikajänteellä ehdottomasti tämän hetken ratkaisu mutta sopivan iso (lue, valtava) vetysäiliö voisi toimia viikkojen varastona.
 

jarkko_h

Vakionaama
Direktiiviehdotuksessa lukee näin:



Eli paikan päällä ei välttämättä kaikkea energiaa tarvitse tuottaa. Ja näitä yllä mainittuja päästöttömiä rakennuksia olisi oltava kaikkien uusien rakennusten vuodesta 2030 lähtien, uusien julkisten rakennusten jo vuodesta 2027.

Hölmöläisten hommaa. Jos tulee voimaan, mielestäni voisi ristiä paskalaki 2:ksi. Haja-asutusseudulla tulee olemaan entistä haastavampaa.

Aurinkovoiman kohdalla ollaan pian tilanteessa, jossa uudet paneelit katolla eivät käytännössä lainkaan vähennä CO2 päästöjä.
 

-Teme-

Vakionaama
Hölmöläisten hommaa. Jos tulee voimaan, mielestäni voisi ristiä paskalaki 2:ksi. Haja-asutusseudulla tulee olemaan entistä haastavampaa.

Aurinkovoiman kohdalla ollaan pian tilanteessa, jossa uudet paneelit katolla eivät käytännössä lainkaan vähennä CO2 päästöjä.
Mielestäni tuo on jo velvoittava päätös, eikä pelkkä esitys - saa ja pitää korjata jos olen väärässä

Edit: näyttäisi olevan vielä vahvistamatta
Parlamenttiin lähetetty COM/2023/634 document 52023DC0634 jonka osa tuo on
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Mielestäni tuo on jo velvoittava päätös, eikä pelkkä esitys - saa ja pitää korjata jos olen väärässä

Edit: näyttäisi olevan vielä vahvistamatta
Eihän siinä lue että panelit on pakko laittaa - yksityiskohdat jäävät eduskunnalle, mutta rakennuksen energia pitää kattaa jollain uusiutuvalla, vaikka sitten ostamalla tuulisähköä.
 

-Teme-

Vakionaama
Eihän siinä lue että panelit on pakko laittaa - yksityiskohdat jäävät eduskunnalle, mutta rakennuksen energia pitää kattaa jollain uusiutuvalla, vaikka sitten ostamalla tuulisähköä.
Aika suoraan mielestäni tässä sanotaan
EU aikoo

-nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevan, vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen 45 prosenttiin

-rajoittaa katoille asennettavia aurinkosähköjärjestelmiä, myös suuria aurinkosähköjärjestelmiä, koskevan lupamenettelyn keston enintään kolmeen kuukauteen

-antaa säännöksiä sen varmistamiseksi, että kaikki uudet rakennukset ovat valmiita aurinkosähkön tuotantoon

-tehdä kattoaurinkosähköjärjestelmien asennuksen pakolliseksi

o vuoteen 2026 mennessä kaikissa uusissa julkisissa ja kaupallisissa rakennuksissa, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2

o vuoteen 2027 mennessä kaikissa olemassa olevissa julkisissa ja kaupallisissa rakennuksissa, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2

o vuoteen 2029 mennessä kaikissa uusissa asuinrakennuksissa

-varmistaa, että sen lainsäädäntö pannaan kaikilta osin täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, jotta moniasuntoisissa rakennuksissa asuvat kuluttajat voivat tehokkaasti käyttää oikeuttaan kollektiiviseen omaan kulutukseen ilman kohtuuttomia kustannuksia 9 .

Jäsenvaltioiden olisi
-luotava kattoaurinkosähköjärjestelmille, myös energian varastointiin ja lämpöpumppuihin yhdistetyille järjestelmille, vankat tukikehykset, jotka perustuvat ennustettavissa oleviin alle kymmenen vuoden takaisinmaksuaikoihin
-perustettava osana tällaista kehystä ja tarvittaessa investointien aikaan saamiseksi kansallinen tukiohjelma, jolla varmistetaan ensi vuodesta alkaen
-kattoaurinkosähköjärjestelmien laajamittainen käyttöönotto, jossa etusijalle asetetaan nopeisiin toimenpiteisiin parhaiten soveltuvat rakennukset (energiatehokkuustodistuksen luokat A, B, C ja D)
-aurinkoenergian käyttöönoton yhdistäminen kattojen peruskorjauksiin ja energian varastointiin; tämä olisi toteutettava kaikki näkökohdat yhdistävän keskitetyn palvelupisteen avulla.
Jos tulee tuolleen käyttöön vuosi 2027 on aika nopeasti käsillä
 

VesA

In Memoriam
Jos tulee tuolleen käyttöön vuosi 2027 on aika nopeasti käsillä
Tämä on melko vanha uutinen.. asiaa on puitu ennenkin. Direktiivi lähtee siitä että laittakaa niitä paneeleita, mutta paikallisella lainsäädännöllä voi sitten laittaa ehdot sille mitä oikeasti tehdään. Mielenkiintoisempaa tuossa on se että vaatimus onkin kattaa vuotuinen energia uusiutuvilla - aiemmin 'paneelipakkoa' aiottiin soveltaa laittamalla muodon vuoksi yksi paneeli jonnekin, mutta direktiivi oli silloin luettu väärin. Voipi olla että Suomessa pitää tehdä molemmat - paneeleilla mitä irti lähtee ja loput vaikka tuulivoimaa.
 

maanma

Vakionaama
Kun näitä toteuttavat myös kaukolämpöä tuottajat, niin negatiivisella hinnalla voidaan ajaa kaukolämmöksi sähkökattilalla.
 

VesA

In Memoriam
EUn tapana on sotkeutua liiaksi yksityiskohtiin, menetelmiin kokonaistavoitteiden lisäksi.
Siinä on varmaan taustalla tämä yhteismarkkinan ajatus - pyritään puskemaan jollekin jutulle euroopan kotimarkkina samaan tapaan kuin Kiinassa ja USAssa on luonnostaan kotimarkkina. Tiedossa on se, että muuten jossain maassa mennään Kiinan tyylillä ja jossain USA:n - ja eurooppa jää peesaamaan epäyhtenäisenä. Miten tämä nyt sitten enää tässä vaiheessa aurinkopaneelien kanssa onnistuu jää nähtäväksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiikoinen 120ha, 126490 710 Wp bifacial panelia. Ketjussa 26 panelia. 4865 ketjua. 23 kpl keskusinverttereitä. Ilmansuunta suoraan etelä 20 asteen kulmassa. Liityntäteho näyttää olevan 60 MW. Mahdollinen käyttöönotto 2026.

1725958067317.png

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

fraatti

Hyperaktiivi
Näinköhän mahtaa nämä toteutua. Suunnitelmat ovat suuria....
Tanskalainen uusiutuvan energian yhtiö Better Energy on solminut kumppanuussopimuksen suomalaisen aurinkovoiman kehittäjän Forusin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on asentaa yli 1000 MW verkkoaurinkoenergiaa Suomeen.

..
..mutta nyt jo muualla toppuutellaan suunnitelmia...
Danish renewables developer Better Energy has postponed domestic solar projects with a total capacity of 3 GW beyond 2030 due to sluggish demand growth, it said on Wednesday.
 

anders

Vakionaama
On se jännä kun Suomessa on n. 10x enemmän PV-kapasiteettiä kuin vaikkapa Keniassa, jossa kuitenkin toisinpäin samanverran enemmän populaa.

Ja lisää tulee.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Laitetaan tähän talteen rakenteilla olevan suuret aurinkovoimalat. Paljonko projekteja on pyörähtänyt käyntiin vaikka -25 kesällä.
1726767956193.png

 

RPekka

Aktiivinen jäsen
On se jännä kun Suomessa on n. 10x enemmän PV-kapasiteettiä kuin vaikkapa Keniassa, jossa kuitenkin toisinpäin samanverran enemmän populaa.

Ja lisää tulee.
Minusta siinä ei ole oikeastaan mitään jännää. 24 % kenialaisista on kokonaan sähköttä joten aika luonnollista että siellä on muutenkin sähköistys alkutekijöissään.
 

anders

Vakionaama
Minusta siinä ei ole oikeastaan mitään jännää. 24 % kenialaisista on kokonaan sähköttä joten aika luonnollista että siellä on muutenkin sähköistys alkutekijöissään.

Joo siellä on myös vähemmän kansantuotetta ja huviveneitäkin on vähemmän. Voi olla keskimääräinen elintasokin toista, yleisesti.

Se ei varmaan ollut kuitenkaan se pointti, kenties.
 

VesA

In Memoriam
Joo siellä on myös vähemmän kansantuotetta ja huviveneitäkin on vähemmän. Voi olla keskimääräinen elintasokin toista, yleisesti.

Kenialaisen keskitienesti on 80e kuussa - valtion pitäisi ne rahat jostain kaivella. Intia rakentaa aurinkosähköä vauhdilla - siellä ovat suomalaisetkin jo polttaneet näppinsä.
 

anders

Vakionaama
Tarkkana niiden mittayksiköiden kanssa. ;)

Jännistä yksiköistä puheenollen tällainen tuli vastaan:

m^2 / ( GWh / a )

Ilmoitettuja arvoja:

ydinvoimalle tuo on 200
aurinkovoimalle 20000
vesivoimalle 30000
tuulivoimalle 10000 - 250000 (melko suuri vaihteluväli !?! )

Tilaahan meillä on, mutta ajatuksia herättämään
 

kotte

Hyperaktiivi
mutta ajatuksia herättämään
Kolmelle viimeiselle on ilmeisesti kuvattu energian keruualueen koko? Vesi- ja tuulivoimalaitokset sinällään sopivat kaiketi koneiston puolesta paljon piukempaan ja keruualue voi olla enemmän tai vähemmän luonnontilassa (vesivoimalla vaihtelu ja epävarmuustekijät taitavat olla tässä suhteessa suurinta).

Ydinvoimankin luvut voisivat olla toiset, jos lasketaan kaivosalueet ja malminrikastuksen vaatima pinta-ala mukaan sekä suoja-alueet. Polttoaineen valmistuksen loppuvaiheet ja isotooppirikastuskin toki mennevät aika kompaktiin tilaan.
 

anders

Vakionaama
Kolmelle viimeiselle on ilmeisesti kuvattu energian keruualueen koko? Vesi- ja tuulivoimalaitokset sinällään sopivat kaiketi koneiston puolesta paljon piukempaan ja keruualue voi olla enemmän tai vähemmän luonnontilassa (vesivoimalla vaihtelu ja epävarmuustekijät taitavat olla tässä suhteessa suurinta).

Vedelle kyllä, mutta tuulelle ja auringolle oli ihan vaan laitoksen koko. Tuulipuistolle siis tornien väli sisältäen.

Ydinvoimankin luvut voisivat olla toiset, jos lasketaan kaivosalueet ja malminrikastuksen vaatima pinta-ala mukaan sekä suoja-alueet. Polttoaineen valmistuksen loppuvaiheet ja isotooppirikastuskin toki mennevät aika kompaktiin tilaan.

Toki samalla logiikalla kaivos voi olla maan alla ja muuten "luonnontilassa"? Paino sanalla voi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulipuistolle siis tornien väli sisältäen.
Suomessahan tuo on tyypillisesti tuottavaa metsämaata valtaosiltaan.
Toki samalla logiikalla kaivos voi olla maan alla ja muuten "luonnontilassa"? Paino sanalla voi.
Talvivaarassahan on liuotuskaseojen alla neliökilometrikaupalla maata, jota ei voi käyttää mihinkään muuhun, mutta uraani on tosin sivutuote. Uraanin tuotanto taitaa olla globaalisti sikäli metka aihe, että maailmassa on kourallinen (siis aivan muutama) hyvin rikas uraaniesiintymä, esimerkkinä yksi laajahko Kanadassa ja yksi jossakin Keski-Afrikassa. Muut sitten ovat köyhiä esiintymiä, joissa uraanin louhinta kannattaa lähinnä muiden mineraalien sivutuotteena.
 

anders

Vakionaama
Suomessahan tuo on tyypillisesti tuottavaa metsämaata valtaosiltaan.

Toki. Mutta samaan hengenvetoon ydinvoimaloiden vesialueet tuottavat isoja lohia :)

Talvivaarassahan on liuotuskaseojen alla neliökilometrikaupalla maata, jota ei voi käyttää mihinkään muuhun, mutta uraani on tosin sivutuote. Uraanin tuotanto taitaa olla globaalisti sikäli metka aihe, että maailmassa on kourallinen (siis aivan muutama) hyvin rikas uraaniesiintymä, esimerkkinä yksi laajahko Kanadassa ja yksi jossakin Keski-Afrikassa. Muut sitten ovat köyhiä esiintymiä, joissa uraanin louhinta kannattaa lähinnä muiden mineraalien sivutuotteena.

Toki avokaivos, mutta syväkaivos ei niinkään.

Uraania tulee sivukivenä monesta paikasta, mutta toriumia sitä vasta tuleekin. Mm. niin, että olemassaolevissa sivukivikasoissa on jo louhittuna tuhannen vuoden tarpeeksi, ja toisaalta niin, että toriumin hyödyntäminen sivukivenä mahdollistaisi mm. USA:ssa monen tuiki tarpeellisen maametalliesiintymän avauksen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Uraania tulee sivukivenä monesta paikasta, mutta toriumia sitä vasta tuleekin. Mm. niin, että olemassaolevissa sivukivikasoissa on jo louhittuna tuhannen vuoden tarpeeksi, ja toisaalta niin, että toriumin hyödyntäminen sivukivenä mahdollistaisi mm. USA:ssa monen tuiki tarpeellisen maametalliesiintymän avauksen.
Juu, ydinvoimatekniikka meni runsas puoli vuosisataa sitten vikasuuntaan nykynäkökulmasta. Fysiikasta ja insinöörikysymyksistä toki on opittu sen jälkeenkin, mutta itse asiassa koko ydinvoimateknologian kehittäminen pitäisi alkaa uudestaan melkein puhtaalta pöydältä. Tällä hetkellä lienee ongelmana löytää riittävä momemtum aiheelle. Etsikkoaikana on keksitty niin paljon muutakin sähkön tuotannon ja akkuteknologian alalla erityisesti, että aikoinaan pelätty öljyn ja fossilienergian ennakoitu loppuminen (ehkä kivihiiltä lukuunottamatta) ei enää muodosta vastaavaa perälautaa pakolle ottaa hyötöreaktoriteknologiaa energiantuotannossa laajalti käyttöön kuin aikoinaan, kun se jätettiin sivuraiteelle.
 

anders

Vakionaama
Juu, ydinvoimatekniikka meni runsas puoli vuosisataa sitten vikasuuntaan nykynäkökulmasta. Fysiikasta ja insinöörikysymyksistä toki on opittu sen jälkeenkin, mutta itse asiassa koko ydinvoimateknologian kehittäminen pitäisi alkaa uudestaan melkein puhtaalta pöydältä. Tällä hetkellä lienee ongelmana löytää riittävä momemtum aiheelle

Juurikin näin.

Toivon todella näille nuclear startupeille menestystä. Siinä on oikeasti ihmiskunnan toivo, eikä missään fuusiovoimassa, joka tulee joskus sadan vuoden päästä jos silloinkaan.

Ja paradoksaalisesti, fuusiovoiman paras keksitty käyttötarkoitus ja kätevin tapa ottaa energia talteen on toimia fissiovoiman neutronilähteenä :)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Better Energy rakentaa Hankoon woimalan. PPA soppari tehty ruokakippo valmistajan kanssa. Liekö teho sitten jotain 35 MWp paikkeilla kun tuotannoksi on mainittu 38 GWh.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Ilmatar kehittää kahta teollisen mittaluokan aurinkovoimahanketta Joroisten kuntaan, Pohjois-Savoon. Jopa 230 MWp nimellisteholla uusiutuvaa energiaa tuottavat puistot tuovat sähköä 46 000 kerrostalokaksion tarpeen verran.


-------->
Ilmatar ei rakennakaan aurinkovoimaa Huutokoskelle: Maasto on hankalaa, talvella lunta ja rahoitus on vaikeutunut
 

Mikki

Hyperaktiivi
Suomessa ei ole riskiä ihan näin kovalle tornadolle kuin Floridassa. Mutta hyvässä lykyssä kyllä Suomessakin voisi trombi osua aurinkovoimalaan. Voisi kyllä olla paneelien kiinnikkeet kovilla.


1728994864313.png
 
Back
Ylös Bottom