Wikipediakin käyttää näköjään englanninkielisessä versiossaan yksikköjärjestelmän sääntöjen vastaisia merkintöjä.Tuolta selviää kaikki oleellinen jos asia ei ole tuttu.
Nominal power (photovoltaic) - Wikipedia
en.m.wikipedia.org
Suuret aurinkovoimalat Suomessa
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Pirkanmaalaiseen peltomaisemaan nousee Suomen suurimpiin kuuluva aurinkovoimala
Aurinkovoiman määrä kuusinkertaistuu Suomessa lyhyessä ajassa ja uusia voimaloita rakennetaan nyt joka puolella Suomea. Tutustuimme pystytykseen Pälkäneellä.
www.aamulehti.fi
"Ei kai tätä tehtäisi, jos tämä ei olisi kannattavaa."
"Pellolle pystytettävissä levyissä näkyy aurinkopaneeleita myös varjopuolella. Suomessa hajasäteilyä saadaan lumikuukausien vuoksi niin paljon, että kaksipuolisuus kannattaa. Takapuolen paneelit lisäävät koko voimalan tuotantoa kymmenisen prosenttia."
"Kauan Pälkäneen voimala ei saa paikkaansa top-listalla pitää. Oikeastaan se jää pian lilliputiksi vertailussa muihin.
Skartan Utajärven voimala, jonka rakentaminen on alkanut entiselle turvesuolle, tulee olemaan 140 hehtaarin kokoinen."
Helsingin Sanomissa on myös laajahko artikkeli aurinkovoimahankkeista. Entiset turvetuotannon suot ovat sikäli sopivia aurinko- ja tuulivoimankin sijaintipaikkoja, että siinä ei menetetä tuotannolta pelto- ja metsäalueita. Luonnonsuojelijatkaan eivät ole tainneet niistä protestoida. Onkohan niilläkin negatiivisia ympäristövaikutuksia? Taitavat nekin vähentää hiilen sitomista turpeeseen.
Turvesuohan ei ole hiilinielu ilman ennallistamista. Jos paneelikenttä estää suon ennallistamisen, niin kyllähän se luontohaitta on verrattuna siihen että se ennallistettaisiin. Mutta lähtötilanteeseen, eli kuivaan pölisevään kenttään verrattuna ei kai ole; sama pölisevä kenttä se on, oli siellä paneeleita tai ei.
Toisaalta paneeleiden alla maa pysynee helpommin märkänä (ojien tukkiminen siltikin olennaisempaa), jolloin turpeen mätäneminen ja lahoaminen tyypillisesti hidastuu. Hiukan uudenlaisen habitaatin tuokin tarjonnee. Riippuu hiukan siitä, mitä ympäristöhyötyä tavoitellaan ja kuinka haittoja painotetaan.
- Keskustelun aloittaja
- #128
UPM kaavailee myös aurinkowoimaa
Alueille voisi alustavan arvion mukaan rakentaa pitkällä aikavälillä 500–700 megawatin verran aurinkovoimaa.
yle.fi
Alueille voisi alustavan arvion mukaan rakentaa pitkällä aikavälillä 500–700 megawatin verran aurinkovoimaa.
UPM haluaa mahdollisesti rakentaa Kouvolaan suuren aurinkovoimalaitoksen – alue yhteensä 900 hehtaaria
Aurinkovoimala tulisi Kouvolan Uttiin ja Sippolaan.
UPM haluaa mahdollisesti rakentaa Kouvolaan suuren aurinkovoimalaitoksen – alue yhteensä 900 hehtaaria
Aurinkovoimala tulisi Kouvolan Uttiin ja Sippolaan.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #129
Harjavaltaan 90 MWp voimala
www.tekniikkatalous.fi
90 MWp, 89 GWh/v, 105 ha – Ruotsalaisen energiayhtiön aurinkovoimalasta tulee yksi Suomen suurimmista
Tekniikka&Talous tarjoaa oivalluksia, näköaloja ja hyötytietoa teknologiasta ja sen vaikutuksista.
www.tekniikkatalous.fi
Tekniikka ja talous-lehteenkin on pesiytynyt sitkeästi tuo yksikköstandardin sääntöjen vastainen merkintätapa.Harjavaltaan 90 MWp voimala
90 MWp, 89 GWh/v, 105 ha – Ruotsalaisen energiayhtiön aurinkovoimalasta tulee yksi Suomen suurimmista
Tekniikka&Talous tarjoaa oivalluksia, näköaloja ja hyötytietoa teknologiasta ja sen vaikutuksista.
- Keskustelun aloittaja
- #132
Kalannin voimalan paneleista lienee 1/4 asennettu. Tulee siitä melkoisen kokoinen laitos. (206 MWp, Paneelien määrä 380000 kpl, Vuosituotanto 200 GWh ja omistaja Helen)
Googlemapsissa on myös näköjään näkyvissä jotain. Tosin tuossa on blendattu uutta ja vanhaa satelliittikuvaa sekaisin.
maps.app.goo.gl
Näemmä tuonne suunnitellaan myös 50 MW akkua. Luvat on kai haettu 100 MW:lle.
www.ibvsuomi.fi
Googlemapsissa on myös näköjään näkyvissä jotain. Tosin tuossa on blendattu uutta ja vanhaa satelliittikuvaa sekaisin.
60°49'54.5"N 21°35'03.0"E
maps.app.goo.gl
Näemmä tuonne suunnitellaan myös 50 MW akkua. Luvat on kai haettu 100 MW:lle.
Kalannin energiavarastohanke - IBV Suomi Oy
IBV Suomi Oy:n suunnittelema Kalannin energiavarastohanke Uudessakaupungissa. Sähkövarasto palvelee sähköverkon toimintavarmuutta ja toimii säätövoimana.
www.ibvsuomi.fi
Näemmä tuonne suunnitellaan myös 50 MW akkua. Luvat on kai haettu 100 MW:lle.
Kalannin energiavarastohanke - IBV Suomi Oy
IBV Suomi Oy:n suunnittelema Kalannin energiavarastohanke Uudessakaupungissa. Sähkövarasto palvelee sähköverkon toimintavarmuutta ja toimii säätövoimana.
Vielä kun kertoisivat energiamäärän, myös. 2h? 4h?
- Keskustelun aloittaja
- #134
Sitä ei tarina kerro. Se näyttää usein puuttuvan monesta vastaavasta.
Kyllä valitettavasti. 2h lienee hyvä veikkaus, sekä 1h että 4h maksaa selvästi enemmän, kaiketi.
Onhan nuo massiivisen kokoisia pienelle ihmiselle. Mutta eipä nuo kauas näy, ei ne pidä ääntä, ne työllistää ainakin jonkun verran, ne tuo kiinteistöveroja, ne auttaa varastoimaan vesivoimaa, nuo aukiot kasvaa kaikenlaista önkämönkiäisten kasveja (väitän vakavalla naamalla, että hyönteiset pitää enemmän aurinkovoimalasta kuin kuusimetsästä), auttaa alentamaan kesäajan sähkön hintaa, huokuttelee parhaassa tapauksessa investointeja Suomeen.
Ja ne jotka on huolissaan 300ha puunkaadosta, niin ottakaa hyvällä kelillä lento Helsingistä Ivaloon ja jutellaan sitten näkyykö maisemassa aurinkovoimaloita vai loputon metsä.
Ja ne jotka on huolissaan 300ha puunkaadosta, niin ottakaa hyvällä kelillä lento Helsingistä Ivaloon ja jutellaan sitten näkyykö maisemassa aurinkovoimaloita vai loputon metsä.
Viimeksi muokattu:
Tuo aurinkovoimala myös tuottaa sähköenergiaa samaa luokkaa kuin luokkaa 10000ha metsämaata sitoo auringon energia kemialliseksi energiaksi, vaikkakin metsällä on muitakin arvoja. Mutta kuten totesit, metsä ei tällaiseen useampaankaan laitokseen lopu.
Mietin muuten vielä tuota hyönteisjuttua... Noiden voimaloiden alueella viihtynee oikein hyvin erilaiset kuivanmaan ketokasvit. Paneeliriven välistä kasvustot parturoidaan ajoittain toki, mutta paneelien alta varmaan laiskemmin. Luonnolla on kasvuvoimaa mikä ajanmyötä varmasti voittaa voimalan omistajan innon parturoida, kunnes on aivan pakko varjostusten vuoksi.
Tai sitten hommataan sinne lampaita parturoimaan aluetta kuten Kemiössä:
Tai sitten hommataan sinne lampaita parturoimaan aluetta kuten Kemiössä:
Viimeksi muokattu:
Jonkin köynnöskasvin juurtuminen paneeleiden alle aiheuttaisi aikamoisen kunnossapitohaasteen. Ainakin paneelit pitäisi ripustaa riittävän korkeiden telineiden varaan, jotta köynnösten varsia pääsisi suosiolla katkomaan läheltä maan pintaa. En nyt aivan luottaisi robottikalustoonkaan ainoana keinona pitää pystypalkit ja kaikki muu vapaana riesaksi kohoavasta kasvustosta.
- Keskustelun aloittaja
- #140
171 ha voimala Loimaalle? Voisiko tuo olla jotain 150MW luokkaa?
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Aurinkovoimala nielemässä 150 hehtaaria peltomaata Loimaalla – ”Onko järkevintä pellon käyttöä, että se peitetään pois ruoantuotannosta?”
Pelloille suunniteltu paneelikenttä herättää huolta maisemasta, ruoantuotannosta ja maatalousmaan hoidosta. Energiayhtiönkin oli kysyttävä viljelijöiltä, kuinka hukkakauraa torjutaan.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Aurinkovoimasta saatava hinta tulee tippumaan paljon. Samoin tippuu myös aurinkovoimasta saatava CO2 hyöty.171 Ha voimala Loimaalle?
Aurinkovoimala nielemässä 150 hehtaaria peltomaata Loimaalla – ”Onko järkevintä pellon käyttöä, että se peitetään pois ruoantuotannosta?”
Pelloille suunniteltu paneelikenttä herättää huolta maisemasta, ruoantuotannosta ja maatalousmaan hoidosta. Energiayhtiönkin oli kysyttävä viljelijöiltä, kuinka hukkakauraa torjutaan.
Ei mene kauoa kun aurikovoima korvaa Suomessa 90% ajasta CO2 vapaata tuotantoa. Todelliset CO2 päästövähennykset alkavat olla marginaalisia.
--
Huomenna keskivällä pörssihinta noin -2 senttiä /kWh. Ei mene kuin pari vuotta kun -3...-5 senttiä /kWh on tuttu näky siitäkin huolimatta että pörssiin tuottaja maksaa ylikapasiteetin viulut.
Tämä tullee lisäämään voimaloiden yhteyteen akkukapasiteettiä, väistämättä?
Noh, sanontahan tunnetusti kuuluu että tyhjästä on paha nyhjästä. Viime kuussa Suomen sähköntuotannon keskipäästö oli 17 g/kWh.
jarkko_h
Vakionaama
On ollut kyllä hieno kehitys.
Aurinkovoiman operatiiviset kulut ovat tuulivoimaa alemmat. Kohta ollaan siinä tilanteessa, jossa aurinkovoima korvaa suuren osan ajastaan CO2 päästötöntä tuulivoimaa, ydinvoimaa... Nykyisin tehtävät CO2 laskelmat antavat aivan liian positiivisen kuvan Suomessa aurinkovoiman CO2 päästövaikutuksista.
Tässä olisi Suomessa pohdinnan paikka. Resursseja ja tukia olisi hyvä ohjata sinne, jossa CO2 päästövaikutukset suurimmat. Pimeinä talvikuukausina on vielä hetkiä, jolloin sähköntuotannon päästöt isoja.
Toivomme, että markkinat ohjaavat varastoimaan tuulienergiaa kesäisin, jotta sitä voitaisiin sittan purkaa talvella kun ei tuule. Vety tulee mieleen tällaisena varastona. Sitä olisi hyvä tehdä huonollakin hyötysuhteella, jos energian hinta on miinusmerkkinen. Homma on taloudellisesti kovin haasteellinen kun voimalaitoksen pitäisi olla valtavan tehokas ja silti sitä ajettaisiin vain pieni murto-osa vuodesta.
Talvella tuulee enemmän kuin kesällä, toki pitkiä tuulettomia jaksojakin joskus on. En silti jaksa uskoa, että mitään kausivarastointia sähkölle suuressa mittakaavassa tullaan näkemään, lyhytaikaista varastointia sitten taas melko varmasti.
Koko energiasektori muuttuu rajusti, ja kausivarastoinnille tuskin tulee olemaan tulevaisuudessa edes tarvetta. Monesta pienestä muutoksesta summautuu tuotanto- ja kulutusprofiili, joka toimii ilman sähkön kausivarastointiakin. Lämmön kausivarastointia varmaankin tullaan näkemään, koska se onnistuu helposti, ja käyttöäkin on kun puolet maan rakennuskannasta lämpenee kaukolämmöllä.
Mistä sitten energia huippupakkasella? Kun kulutus huipussaan muutaman päivän ja tuuli nolla.
Luulisi näille olevan tarvetta, kun tekniikka kehittyy ja toisaalta jaksot lyhenevät...
Toki
Puuttuu se voimala, joka tuottaisi sähköä valtavan määrän hetkellisesti. Todennäköisempi vaihtoehto on se, että sähkön kulutus joustaa hinnan noustessa hetkellisesti korkeaksi kuin että rakennettaisiin isoja kaasulla tai vedyllä toimivia voimalaitoksia muutaman päivän tarpeeseen vuositasolla.
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Miljoona laturissa seisovaa V2G autoa voisi tuottaa verkkoon 11 GW hyvinkin lyhyellä varoitusajalla useammankin tunnin ajan. Useamman päivän jaksoihin ei tietty näistä ole apua kuin lisäämään joustoa.
Voisi ehkä yhdistää vara ja säätövoimaan?
Muutama sadan megan kaasari on melko pieni laitos...
Jousto toimii hyvin tunteja, ei päiviä tai viikkoja...
Varmaankin jonkinlaisia polttoaineella toimivia vara-aggregaattilaitoksia tarvitaan viimeisenä varana hamaan tulevaisuuteen. Niiden käyttämä polttoaine on kuitenkin toistaiseksi arvoitus ja riippuu siitä, mihin maailma muutoin menee.
Omasta mielestäni tällaisten laitosten pitää olla ennen kaikkea investointikustannuksiltaan edullisia ja kestäviä. Polttoaineen osalta varastointikustannukset on valmistuskustannusten ohella kriittisimpiä. Maaöljytuotteiden synteettiset korvikkeet ja metanoli olisivat varastoinnin kannalta houkuttelevimpia. Synteettistä kerosiinia tarvittaneen keskipitkällä aikavälillä valtavia määriä lentoliikenteen polttoaineeksi ja sopisihan tuo myös varapolttoaineeksi sähköntuotantoon. Nestekaasumaisesti säilytettävät aineet (metanolista "kuivattu" DME tai mahdollisesti hiiltä täysin sisältämätön ammoniakki varauksin) voisivat mahdollisesti tulla kyseeseen. Metaani saattaisi toimia nesteytettynä tai muutoin varastoituna osana laajempaa verkkoinfrastruktuuria. Käytännössä vain kaasumaisesti käsiteltävät polttoaineet kuten vety ovat kaikkein hankalimpia, sillä varastointi on käytännössä mahdollista vain paikoissa, missä geologia moista suosii (Suomessa ei suosi etenkään pitkäaikaista varastointia). Vedyn käyttö edellyttää vielä tiukemmin laajaa yhtenäistä kansainvälistä putki-infrastruktuuria kuin mihin maakaasun käyttö nykyinen perustuu syynä valmistuksen ja varastoinnin ajallinen ja maantieteellinen hajaantuminen.
Aurinkosähkövoimalat Suomessa
Motiva Oy on koostanut Energiaviraston toimeksiannosta aurinkosähkövoimalaitosten (> 1 MW) kartan, missä pääset tarkastelemaan Suomessa suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa olevia voimalaitoksia.
www.motiva.fi
jarkko_h
Vakionaama
Harvat luvitus/esiselvitysvaiheessa olevista hankkeista tulee toteutumaan nykyisillä sähklnhintaennusteilla (Baringa...). Aurinkovoimasta saatava hinta on liian huono. Tuottoa ylenmäärin silloin kun kysyntä heikkoa.katso liitettä 99246
Aurinkosähkövoimalat Suomessa
Motiva Oy on koostanut Energiaviraston toimeksiannosta aurinkosähkövoimalaitosten (> 1 MW) kartan, missä pääset tarkastelemaan Suomessa suunnitteilla, rakenteilla tai tuotannossa olevia voimalaitoksia.
- Keskustelun aloittaja
- #156
Naapureihin nähden täällä ollaan takamatkalla.
Tuskin suoraan sähköakkuna mutta (en olisi uskonut että sanon näin joskus) vetyakkuna ehkä. Sähkö - Vety - Sähkö muunnoksen hyötysuhde on alle 30% mutta jos sähkön ostohinta on miinuksella ja myyntihinta plussalla, sanotaan vaikka vuoden keskihinnan tasolla niin kyllä siitä äkkiä alkaa rahaa jäämään.
Tuo ostohinta miinuksella ajatus perustuu siis siihen että luvataan ostaa iso määrä sähköä olemattomalla hinnalla ja sitten säätötehona jätetäänkin sitä käyttämättä jos joku vaan maksaa tarpeeksi. Myyntihinta on helppo saada korkeaksi kun katsotaan paljonko varastossa on energiaa ja ennustetaan onko tulossa halpoja tai kalliita tunteja ja tarjotaan seuraavan päivän pörssimyyntiin sopivalla hinnalla. Vety ei mene pahaksi varastossa, korkeintaan se vuotaa taivaan tuuliin.
jarkko_h
Vakionaama
Hyvä näin. Tariffituet ovat koko alalle lyhytnäköinen huono asia. "Paneelipakko" on myös mielestäni todella huono asia. Pakolla lisätään laiskasti alas säätyvää tehoa. Toki kun hinnat alkavat toistuvasti olla -5 senttiä /kWh alkaa kotitalouksiakin kiinnostamaan ylimenvän tehon minimointi.
OT: Aikoinaan olimme Saksassa asentamassa ja käyttöönottamassa todella isoa aurinkovoimalaa ihan vuoden lopussa. Tariffitukien ehtona oli että paneelit piti olla kytkettynä vuoden loppuun mennessä. Todistimme tämän asiakkaan tukianomusta varten hehkulampuilla ja sanomalehdellä. Lamput sarjaan puulankkuun. Sanomalehti viereen ja valokuva hehkuvista lampuista inverttetin kytkentäkaapissa.. Todellisuudessa laitteita ei oltu käyttöönotettu tai kytketty verkkoon, tuet silti rapsahti omistajalle
Tuo lampputesti oli silloin yleinen käytäntö kun juostiin tukien perässä.
Viimeksi muokattu:
aurinkopaneelien lisärakentamista tulossa vuosikymmenen loppuun mennessä aika paljon. Tuo vuoden 2027 lopun julkisiin ja liikerakennuksiin osuva säädös aiheuttanee ison piikin asennuksiin.
EU Solar Energy Strategy
On se sentään onneksi vähän parempi, mutta veden säilyttäminen todella hankalaa. Joku ammoniakki tms neste merkittävästi helpompaa, mutta hyötysuhteeltaan huonompaa.
Kyllä uskon ihan akkulaitoksiin alkuvaiheessa, 2-6h tuotannon mukaan mitoitettuina. Akkujen hinnat tulleet alas ja noita voi myydä myös säätövoimana, myynnin aikasiirtymän lisäksi.