Tee se itse - ILP sulatusvesikaukalo

[tassu]

Lisäksi miettiny, että onko edes koko kaukalo tarpeellinen, jos vaan tukkisi pari valumareikää pohjasta ja antaisi kaiken tulla siitä keskellä olevasta isommasta rööristä. No mutta tuommoinen harjoitus kuitenkin. Ihan mielenkiintoista puuhaa tuo lasikuidulla värkkäily.

Konsultoin minulle tuon uudemman mallin LN25:sen asentanutta asentajaa juuri tuosta asiasta eikä kuulemma tule onnistumaan. En kyllä ymmärrä että miksei. Mitä nyt seurannut niin 95% sulatusvesistä tulee keskimmäisistä reistä, eli jos laittaa pelkän ämpärinkin alle niin se jo itsessään kerää suurimman osan vedestä.

Ajattelin itse kokeilla laittaa 30cm halkaisijalta olevan rännikaivon suoraan koneen alle ja siitä 6metriä taipuisalla 110 putkella ilmateitse metsänreunaan. Pitää sitten lisätä sulanapitokaapeli kun kelit jähtyy tarpeeksi. Maahan vielä 90litran laastipalju keräämään viimeisetkin tipat, toivottavasti selviäisi talvella kerran/kk tyhjennyksellä.

Maahan täytynee kaivella sitten ensi keväänä kun saa kaivurin tontille kun eihän tuo nätin näköinen ole. Sitten varmaan riittänee kun eristää putkieristeellä maan yläpuolelle jäävän putkiosuuden johon myös sulanapito. Muutoin putkireitin päälle 50mm finfoam levyt, liekkö tarvetta tälle osuudelle sulanapidolle, routa kyllä käy näillä leveysasteilla noin metrissä.

 

[roots]

Tein tommosen sulatusvesikaukalon, kustannuksia tuli 199€.
Diy-peliä kanssa este ajattelin jostain paljusta, mutta tuumasin kuitenkin että kulutetaan aikaa muuhun.

Mitsun LN:stä kun sais vielä jotenkin sulatus meneillään tiedon niin vois hallita tuota sulanapitovastusta!?
Vastus riitti sopivasti, sisälle lämpöseen tuli 30cm pätkä.

Kondenssivesikaukalo 6 m

Kondenssivesikaukalo säädettävillä kannakkeilla ja kuuden metrin lämmityskaapelilla.

www.bauhaus.fi

 

[Linnalahti]

Minulla on 15mm vesiputket sisällä 2mm 5ohm 3.5m lämmityskaapeli jota syötän 19V tasajänniteellä(läppärin laturi). Paljun pohjaa lämmitää vesisängyn lämmitin. AC:n lämpö mitataan kennon lamelien välistä.

 

[tassu]

Mitsun LN:stä kun sais vielä jotenkin sulatus meneillään tiedon niin vois hallita tuota sulanapitovastusta!?

Onko tietoa miten tuo koneen oma pohjavastus lämmittää, onko kokoajan päällä vai vain silloinkun tietyt ehdot (ulkolämpötila ja sulatus) toteutuvat?

Kaaviota nopeasti vilaisemalla näyttäis siltä, että 60w pohjavastus ja magneettiventtiili ovat oman 3,15A sulakkeensa takana, siitähän voisi useamman sata wattia ottaa rinnalta tehoa saattolämmityskaapelille ilman että sulake olisi lähellekkään vaarassa palaa.

 

[roots]

Onko tietoa miten tuo koneen oma pohjavastus lämmittää, onko kokoajan päällä vai vain silloinkun tietyt ehdot (ulkolämpötila ja sulatus) toteutuvat?

Kaaviota nopeasti vilaisemalla näyttäis siltä, että 60w pohjavastus ja magneettiventtiili ovat oman 3,15A sulakkeensa takana, siitähän voisi useamman sata wattia ottaa rinnalta tehoa saattolämmityskaapelille ilman että sulake olisi lähellekkään vaarassa palaa.

Ei kyllä ole tullut tutustuttua yhtään kun tämän ei ollut tarkoitus kauhiasti lämmittää (muurauspaljulla meni eka talvi), mutta nyt jos näitä katkoja meinaa tulla niin valmiutta 1-vaihe lämmitykseen agren taakse tuota meinasin trimmata huvikseen varmuuden vuoksi.

Siitä tietysti sais jos mankku on kääntyny sulatukseen sen tarvittavan tiedon.

 

[Nobody]

Kai tämäkin on sulatusvesikaukalo. Styroksisen kylmälaukun sisällä on sinne tiiviisti istuva muovikaukalo. Kannessa on suppilo jonka kautta sulatusvedet lorahtaa kylmälaukkuun ja kun veden tulo loppuu suppilossa oleva läppä sulkeutuu jottei kylmä ilma pääse kylmälaukkuun. Pilssipumppu pumppaa veden kaaressa ulos noin 5m päähän kivijalasta. Pakkasten varalle kylmälaukussa on säädettävä digitaalinen termostaatti joka kytkee lämmittimen päälle jottei se jäätyisi Suomen talvessa. Koko systeemi on vielä Rustasta ostetussa muovisessa säilytyslaatikossa. Plussa keleillä ainakin toimii. Katsotaan miten käy pakkasilla ja joutuuko systeemiä vielä kehittämään.

 

[Fluke]

Harjoitus nytkähti eteenpäin taas vähäsen, kaukalo meni nätisti pumpun ja telineen välikköön niinkuin oli tarkoitus. Foliopinnan alla 10mm solukumi-eriste. Seuraavana alkaa putkistoa liittämään ja miettiin että mitehä sitä tuota sulanapitokaapelia ohjaisi. Ei varmaan viitti 24/7 huudattaa. Yksinkertaisimmillaan kellokytkimellä 10min päällä ja 10min pois -looppia. Tuollakin kaapelin kulutus puolittuisi, mut kaikista paras varmaan olisi, jos saisi jotenkin synkattua pumpun sulatustoimintoon ja n. vartti päällä aina sen aikana/jälkeen Vinkkejä otetaan vastaan!

 

[R-410A]

Minä käytän ulkoilman mukaan säätyvää langatonta termostaattia !
Termostaatti KTT-TS3000-12

 

[Linnalahti]

Harjoitus nytkähti eteenpäin taas vähäsen, kaukalo meni nätisti pumpun ja telineen välikköön niinkuin oli tarkoitus. Foliopinnan alla 10mm solukumi-eriste. Seuraavana alkaa putkistoa liittämään ja miettiin että mitehä sitä tuota sulanapitokaapelia ohjaisi. Ei varmaan viitti 24/7 huudattaa. Yksinkertaisimmillaan kellokytkimellä 10min päällä ja 10min pois -looppia. Tuollakin kaapelin kulutus puolittuisi, mut kaikista paras varmaan olisi, jos saisi jotenkin synkattua pumpun sulatustoimintoon ja n. vartti päällä aina sen aikana/jälkeen Vinkkejä otetaan vastaan!

Katso ohje sivun yläosasta. Sulatus ei paljon tehoa vaadi. P=U2/R

 

[MarkkuJ]

Panasonicissa on siellä koneessa sisällä sille kaapelille oma liitospaikka ja ohjaus lämmitykselle,oletko varma ettei mitsussa olisi samalla lailla,itse otin lisäksi siitä lämmitysjohdolta herätevirran releelle jolta virta menee poistoputken vastukselle.

 

[Fluke]

Häytyy tutkailla ja puntaroida näitä vaihtoehtoja. Mielellään en lähtisi itse pumppua kopeloimaan, ettei takuut pauku. Pumpun pohjalla olevan lämpövastuksen viereen jos asettaisi ulkoisen lämpötilasensorin ja kun se lähtee lämpeämään, niin silloin voisi alkaa lämmittämään myös tuota kaukalon ja putken sulanapitokaapelia. Tai sitten joku optinen sensori, aina kun vettä lurahtaa, niin kaapeli päälle

 

[maanma]

Eikö laitteiden mukana tuu toimituspakkauksen pohjastyroksi joka toimii vähintään muottina. Itse sovitin sen laitteen alle. Lämmittää vastus vähemmän alaspäin Fd25ssä ollu 12v. Nyt on myös LN25 alla

 

[moti]

^jos ois älynnyt ottaa styroksit talteen…omat meni kierrätykseen.

 

[BBF]

Aika monimutkaisia systeemejä jaksaa porukka tehdä. Itse tein 50mm finnfoamista ja urtsavaahdosta V-muotoisen kallistetun kaukalon jonka päässä 50mm muoviputki lähimpään sadevesikaivoon. Putkessa ja kaukalon pohjalla lämmityskaapeli. Katotaan miten kestää talven yli, nyt ainakin toimii hyvin eikä vesi jää makaamaan mihinkään.

 

[Fluke]

Mikäs siinä, mukavaa puuhastelua Paristakin syystä aloin värkkään ite tuota kaukaloa; Jos olisi laittanut vaan jonkun markkinoilla olevan valmiin kaukalon, eli seinätelineen alle asennettavan/ripustettavan, pää olisi kolissut siihen aina tuosta pumpun alta kävellessä (kuisti). Kun kaukalo on pumpun ja telineen välissä, niin ei kolise, ellei nyt yhtäkkiä satu pituutta kasvamaan 10cm. Toiseksi pumpun asennuspaikka on niin näkösällä, että päätin edes koittaa tehdä kohtuullisen siistin näköisen viritelmän. Jos asennuspaikka olisi jossain piilossa, ja alemmas asennettuna, varmasti olisin tehny jonkun laastipalju / finnfoam -ratkaisun. Eihän sitä tiedä, jos vaikka johonkin paljuun pitää vaihtaa, mikäli tulee joku ongelma esim jäätymisen kans. Onhan tuohon rahaa mennyt, ja aikaa. Lasikuidusta en ole ikinä ennen tehnyt mitään, joten kaasunamarikin piti ostaa ihan vaan tätä projektia varten. Mutta mitäs siitä, kun ollut kohtuullisen mielekästä hommaa

 

[Fluke]

Siinäpä se nyt ois. Pystyputki 32mm, päällä n. sentin solukumieriste-tuubi, koko pysty-osuuden matkalla suojana tuommoinen mattamustaksi kuumakesto-sprayllä vedetty n. millinen teräsputki. Suojaa eristettä lintujen nokkimiselta, UV:lta, lumilapiolta sekä muilta kolhuilta mitä voisi ilman tuota putkea mahdollisesti saada. Terassilautojen alla 2*45 kulmaa peräkkäin, josta arvioiden n. vajaa 10 asteen kaadolla n. 1,7m veto sadevesiputkeen. Terassin alla putken eristekerros on tuplaten verrattuna tuohon pysty-osuuteen. Lätkäteippi suojana. 10m sulakaapeli tekee pari kieppiä kaukalossa, kuten aiemmista kuvista näkee, menee putkistoon ja sadevesiputkeen (ei kerääjään, vaan kerääjän "alapuolelle" suoraan sadevesiputken kyljestä sisään). Sadevesiputkessa kaapeli tekee mutkan ylöspäin kerääjässä ja sitten kääntyy putkea pitkin takaisin maan alle n. 4 metriä. Tämän lenkin alapuolella sulakaapeli vedetty yhdestä kohti nipusiteillä yhteen (tai lähes), että mikäli tulvii / jäätyy, niin kaapeli sulattaisi vedelle kulkureitin tuolla sadevesiputken sisällä, eikä tekisi vain semmoista reittiä, joka käy tuolla sadevesikerääjässä asti. Tällä hetkellä sulakaapeli on kytketty vain etäluettavan kulutusmittari-kytkimen päähän, jossa syötössä on myös kellokytkin, johon konffattu semmoinen sykli, että 1 päällä ja 5 pois. Tämmöisenä jos olisi tarkoitus pitää, niin kovemmilla pakkasilla laittaa vähän tiheämpi syöttö, jopa puolet päällä, puolet pois. Talveksi / reilumpien pakkasten ajaksi ajattelin vielä askarrella kerääjään styroksi-kannen. Tuossa mitä nyt vähän aikaa testaillut, ja 10m sulanapitokaapelin kulutuslukemia seuraillut, 17W/m @ 10c -kaapeli kun nykäisee kytkentähetkellä hetken aikaa n. 700W ja siitä tasaantuen ~200wattiin, tuli jo mieleen, että tarve himpun verran järkeistää tuota ohjausta. Meinaa, saada synkattua kaapelin päällelaitto noihin sulatus-sykleihin. Semmoinen tuli tuossa eilen mieleen, että rakentais jännitekomparaattorin. Tuloihin NTC-vastuskytkennät, toinen mittaisi ulko-ilman lämpötilaa ja toisen työntäisi varovasti ILP kennoston väliin mittaamaan kennoston lämpötilaa. Aina kun kennoston lämpötila ylittää ulko-ilman lämpötilan (näin oletan sulatuksen aikana tapahtuvan), niin sulanapitokaapeli päälle. . Pitää päällä vaikka sen aikaa, kuin kenno on ulkolämpötilaa korkeampi, kaapelin jälkilämpö varmaan riittää että loputkin vedet lorisee pois. Tai sitten varalta jollain ajastimella vähän aikaa pitempään. Tällä tavoin ILPiltä sais kohtuu helposti tiedon, että milloin sulatus käynnissä ja laitteen takuukin säilyisi, kun ei pidä emolevyyn kajota / vekotinta aukoa. .

 

[pjr]

Täällä odottelis hyllyssä termari(saa estettyä plussakeli-käytön) ja viiverele(vai mikä lie virallinen nimi) joka triggeröidään nelitieventtiililtä. Ois tarkotus saada saattokaapeli lämpeämään sulatuksen ajan ja 10min sen jälkeen.

 

[maanma]

10min voi olla lyhyt aika päästöhidastusreleelle kovalla pakkasella jääklimpin sulattamiseksi. Toki vastustehosta se vaan on kiinni mikä riittää.

 

[Fluke]

Vähän päivitystä tänne. Alkuun oli viemäröinnin sulanapitokaapeli kellokytkimen päässä, mutta kun sitä 17W/m 10m kaapelin kulutusta seuraili, tuumailin vähän ja vaihdoin termostaattikytkimeen. Termarikytkin teknisen tilan puolella, ja sensoripiuha putkien läpiviennin kautta sisäyksikön "alle" ja sieltä laitteen takaa ja yläkautta, suodatinluukun yläreunassa olevan kolon kautta yksikön sisälle, pölysuodattimen alle ja kennoon kiinni. Eli termari mittaa sisä-yksikön kennon lämpötilaa. Termari lämmitysmoodiin ja rajaksi semmonen 20 astetta. Elikkä, sulatus kun alkaa, sisä-yksikkö jäähtyy -> kun kenno painuu alle 20 asteen, nii sulanapitokaapeli päälle. En jaksanut sitä omaa NTC/komparaattorikytkentää tekemään, tämä oli vaan niin helppo tapa saada tieto sulatuksesta. Aika nopeasti tuo tuntuu reagoivan, n. 10 sekunttia siitä, kun "potut alkaa kiehuun", niin lähtee kaapeli päälle (jollain paremmalla sensorin kenno-kiinnityksellä voisi saada nopeammaksin). Koko hässäkkä on Nedis -wifipistorasian takana. Perehdyin vähän myös tuohon Tuya-palveluun ja värkkäsin python-skriptin, joka mittaa wifin yli kaapelin ottaman tehon. Tuossa liitteenä yhden sulatuksen aikana tehty mittaus. Kokonaisuutena tämä lämmittää paljon vähemmän aikaa, ja tietenkin syö vähemmän sähköä, kuin kellokytkimen takana ollessaan, mikä lähtökohtaisesti lisää jäätymisen riskiä. Mutta toisaalta kun tuo on synkattu sulatuksiin, niin voinee toimia käytännössä paremmin (juoksevan veden lämmitys vs. putkeen jäätyneen veden sulatus). Luulen, että todennäköisin paikka maholliselle jäätymiselle on tuo kohta, jossa kaukalon putkisto yhtyy sadevesiputkeen. Tuota pitää talven aikana seurailla (helppo nähdä ihan puhelimella, videokuvaus torchin kans). Sulakaapeli kun tekee mutkan tuossa kerääjässä, niin kaapelia nykäisemällä voi tunnustella, että onko mahdollisesti jäätynyt jostain kauempaa. Täällä päin oli aiemmin tällä viikolla parikin melkeen -15 asteen pakkas-aamua, ja sulana on putki (toisteiseksi) pysynyt.

 

[pröö]

onko putkessa vedon esto (peltiä) servo ohjaamaan peltiä

 

[oem]

Suosittelen yleisesti harvaa sihtiä pohjareiän tukkeutumisen estämiseksi. Omassani oli pieni määrä pensaiden lehtiä kesän jäljiltä.

 

[Lattianrajaan]

ILP hurissut nyt kuukauden. Sulatusvesille pitäisi vissiin tehdä jotain, koska nuo seinälle päätyvät roiskeet eivät vissiin ole hyvä juttu ja oletettavasti myöhemmin talvella vedet valunevat väestönsuojan/pyörävaraston oven eteen muodostaen turvallisuusriskin. Eikös siinä väkisinkin käy näin, kun jäätä kertyy lisää talven mittaan?

Minulla on peukalo keskellä kämmentä, joten täytynee tehdä helppo ratkaisu. Pari kulmarautaa seinään ja niiden päälle laastipalju, jota sitten tyhjentelee säännöllisesti. Naapurin kauempana näkyvässä ratkaisussa ei kuulemma ole mitään sulanapitokaapeleita ja on aina toiminut ongelmitta. Omani kohdalle ei ole kaivoa, mutta en usko, että paljun tyhjentelystä olisi kovasti vaivaa. Monesti lapioin tuonne johtavat portaat jo muutenkin ja autopaikkani on heti kyseisten portaiden yläpäässä.

 

[Fluke]

onko putkessa vedon esto (peltiä) servo ohjaamaan peltiä

Ei ole peltiä... Tuossa just satuin pihalle röökille, kun pumppu alkoi sulattaan, niin sattui hyvä sauma seurailla tapahtumaa ihan livenä. Puhelimesta seurasin samalla wifi-pistorasian kautta menevää kulutusta (sulanapitokaapeli, 10m, "17W/m"). Vähän aikaa kun pumppu ehti surista, niin lähti kaapeli päälle. Sitten käpälää kaapelin päälle tunnustelemaan, että miten se lämpeää. Aika nopiaa tuossa lämpö nousee. Näkee sen tuosta kulutuskäppyrästäkin, että itsesäätyvän kaapelin korkea kulutuspiikki laskee melko joutuin siitä kytkentähetkestä. Sitten kun alkoi vettä loriseen, kaapeli oli käsikopelolla tunnustellen selvästi jo lämmennyt. Kovimmat pakkaset mitä täällä tähän mennessä ollut, on tuolla juuri ja juuri -20 asteen kylmemmällä puolen, ja toisteiseksi on toiminut melko hyvin. Pientä tuunausta vaatisi tuo kaapelin asettelu tuossa kaukalossa. Ois helppo tehdä, mutta empä ole saanut vielä aikaiseksi... Kaapeli ei ihan osu tuohon pumpun vasemmasta reunasta tulevan vesinoron reitille ja kerää pientä jäänökköä tuonne vasemman puolen kaltevalle osalle. Helppo kuitenkin napsauttaa sormella irti ja heittää yli laidan (pehmeä eristekerros heti foliopinnan alla, niin irtoaa jääkökkö melko nätisti).

IR-mittarilla katoin tuossa yks kerta kun sulatus oli juuri päättynyt, mittasin tuolta viemäriputkesta ja osui mittapiste varmaan juuri kaapeliin, kun näytti +27c ja pakkasta tuolloin taisi olla n. -10c. Keskinmäärin semmoisen 0.03-0.04kWh tuo ottaa yhden sulatuken aikana, ja joulukuun keskiarvo aika lähelle 1kWh / päivä. Aika useinhan tuo LN25 sulattelee, mutta ei vielä mihinkään hullunkiertoon ole vielä joutunut. Sulatushuijauksellahan tuosta kaapelin kulutuksesta saisi helposti sen puolet, tai enemmän, pois. Pörssihinnoilla kyllä vähän houkuttelisi.

 

[Fluke]

Naapurin kauempana näkyvässä ratkaisussa ei kuulemma ole mitään sulanapitokaapeleita ja on aina toiminut ongelmitta. Omani kohdalle ei ole kaivoa, mutta en usko, että paljun tyhjentelystä olisi kovasti vaivaa.

Tarvii kaapelia tai ei, palju maahan ja pumpulta alas pystysuora poistoputki, päättyen siihen paljun yläpuolelle. Tälläisenaan kyllä räiskyttäisi vettä seinälle, koska vedellä suuri putoamisnopeus, mutta jos laittaisi sinne putken alapäähän 2kpl 90 asteen mutkaa peräkkäin, vähän niinkuin tuossa naapurisi pumpun putkiston yläpäässä.. hidastaisi veden putoamisvauhtia juuri ennen kuin tipahtaa siihen paljuun.. voisi toimia estämään seinälle räiskymisen

 

[Lattianrajaan]

Tälläiseen ratkaisuun päädyin. Tuetkin epäsymmetrisesti paljuun nähden. Kun oli vaikea löytää väestönsuojan teräsbetoniseinästä kohtia joissa ei olisi raudoitusta.

Noissa Daikineissa tosiaan kenno kokonaan paljaana niin sulamisvesiä putoaa lähes koko ulkoyksikön mitalta. Putkiratkaisu siis tarvitsisi jonkun suppilon tai muun veden kokoajan. Edellisessä kuvassa näkynyt naapurin putkiratkaisu on muuten umpijäässä joka talvi, mutta jääkeko ei kuulemma nouse pumppuun asti.

Nyt parhaillaan testissä 65l paljun riittävyys, kun olen 9 päivää reissussa. Kotona ollessa tyhjentelin kerran päivässä niin ei ehtinyt kertyä kunnollisia harkkoja. Pyyntilämpötilan pudotetin reissun ajaksi 16 asteeseen, joka varmaan vähentää hieman sulatusvesien määrää. Toisaalta säädin LTO jälkilämmitysvastuksen ja kylppärin lattialämmityksen niin pienelle, että nyt pumppu vastuussa koko kämpän lämmityksestä. (Patterit ja lattialämmitys koppaavat vaatuun vasta jos lämpötila putoaa alle 10 asteeseen.)

(Jos sattuu joku naapuri tunnistamaan kuvasta, niin paljun saa tyhjentää . Yksi tyhjennys joulun tienoilla pitäisi riittää varmistamaan paljun riittävyys.)

 

[jamseil]

Tein telineen diy vilpille huonekaluputkesta, kun sellaista sattui olemaan valmiina.

Putkiprofiilin sisäpuolelle sai piiloon laastipaljun pohjasta leikatun sulatusvesikaukalon, kaatoa laitoin kahteen suuntaan reilusti.

Kaukalon alimmasta reunasta leikkasin pään pois, josta vesi valuu seinän läpi menevään 32mm viemäriputkeen. Viemäriputken päästä leikkasin noin 100mm matkalta sektorin pois kourun päätä varten.

Pannuhuoneen puolelle laitoin viemäriputkeen pesualtaan vesilukon, jolloin putkesta ei virtaa ilmaa kumpaankaan suuntaan. Vähentänee jäätymistä.

Pumpussa tai kaukalossa ei ole sulanapitokaapelia, eikä sille ole ainakaan vielä pikku pakkasilla ilmennyt tarvetta. Pumpun pohjan isohkot reiät on suoraan kennon alla.

Mietiskelin että kaukalon suuri kaato ja lyhyt matka lämpimään estävän jäätymistä. Kovemmat pakkaset näyttää joutuuko nöyrtymään kaapeliin.

 

[ttk2]

Nyt parhaillaan testissä 65l paljun riittävyys, kun olen 9 päivää reissussa. Kotona ollessa tyhjentelin kerran päivässä niin ei ehtinyt kertyä kunnollisia harkkoja.

Jos palju pääsee täydeksi, niin tiedossa on 65 kg nosto ja hallittu lasku maantasalle. Aika monelta jää yritykseksi ja jos lähteekin rohkeasti yrittämään, niin lopputulos voi olla joko jääkylmää vettä päälle, selkävamma tai molemmat.

Hyväselkäisellekin tuo olisi sellainen paino laskettavaksi alas, että oikein hirvittää. Melkein vaatii jonkun apuvälineen tai kaksi ihmistä suorittamaan.

Olkaa varovaisia ja tyhjennelkää paljua mahdollisimman usein.

 

[Linnalahti]

Paljuun voi laittaa hanan joka sopii puutarhaletkuun. Mielellään metallinen jonka voi sulattaa lämpimällä vedellä.

 

[vetelin_pumppaaja]

Tälläiseen ratkaisuun päädyin. Tuetkin epäsymmetrisesti paljuun nähden. Kun oli vaikea löytää väestönsuojan teräsbetoniseinästä kohtia joissa ei olisi raudoitusta.

Noissa Daikineissa tosiaan kenno kokonaan paljaana niin sulamisvesiä putoaa lähes koko ulkoyksikön mitalta. Putkiratkaisu siis tarvitsisi jonkun suppilon tai muun veden kokoajan. Edellisessä kuvassa näkynyt naapurin putkiratkaisu on muuten umpijäässä joka talvi, mutta jääkeko ei kuulemma nouse pumppuun asti.

Nyt parhaillaan testissä 65l paljun riittävyys, kun olen 9 päivää reissussa. Kotona ollessa tyhjentelin kerran päivässä niin ei ehtinyt kertyä kunnollisia harkkoja. Pyyntilämpötilan pudotetin reissun ajaksi 16 asteeseen, joka varmaan vähentää hieman sulatusvesien määrää. Toisaalta säädin LTO jälkilämmitysvastuksen ja kylppärin lattialämmityksen niin pienelle, että nyt pumppu vastuussa koko kämpän lämmityksestä. (Patterit ja lattialämmitys koppaavat vaatuun vasta jos lämpötila putoaa alle 10 asteeseen.)

(Jos sattuu joku naapuri tunnistamaan kuvasta, niin paljun saa tyhjentää . Yksi tyhjennys joulun tienoilla pitäisi riittää varmistamaan paljun riittävyys.)

Aikamoinen viritys. Herää kysymys että miksei pumppua voinut asentaa maatelineellä ja palju sitten sen alle?

 

[Lattianrajaan]

Aikamoinen viritys. Herää kysymys että miksei pumppua voinut asentaa maatelineellä ja palju sitten sen alle?

Ulkoyksikkö laitettiin samaan tasoon kuin molemmilla puolin olevat naapurien yksiköt. Sulatusvesille olisi voinut kyllä pyytää heti alkuun ammattilaisten toteuttaman ratkaisun, mutta se olisi tietysti tullut kalliimmaksi kuin oma viritys. Siihen tarvitsi ostaa vain palju, muut osat löytyi isän varastoista/mökiltä.

 

[Lappanen]

Tälläiseen ratkaisuun päädyin. Tuetkin epäsymmetrisesti paljuun nähden. Kun oli vaikea löytää väestönsuojan teräsbetoniseinästä kohtia joissa ei olisi raudoitusta.

Noissa Daikineissa tosiaan kenno kokonaan paljaana niin sulamisvesiä putoaa lähes koko ulkoyksikön mitalta. Putkiratkaisu siis tarvitsisi jonkun suppilon tai muun veden kokoajan. Edellisessä kuvassa näkynyt naapurin putkiratkaisu on muuten umpijäässä joka talvi, mutta jääkeko ei kuulemma nouse pumppuun asti.

Nyt parhaillaan testissä 65l paljun riittävyys, kun olen 9 päivää reissussa. Kotona ollessa tyhjentelin kerran päivässä niin ei ehtinyt kertyä kunnollisia harkkoja. Pyyntilämpötilan pudotetin reissun ajaksi 16 asteeseen, joka varmaan vähentää hieman sulatusvesien määrää. Toisaalta säädin LTO jälkilämmitysvastuksen ja kylppärin lattialämmityksen niin pienelle, että nyt pumppu vastuussa koko kämpän lämmityksestä. (Patterit ja lattialämmitys koppaavat vaatuun vasta jos lämpötila putoaa alle 10 asteeseen.)

(Jos sattuu joku naapuri tunnistamaan kuvasta, niin paljun saa tyhjentää . Yksi tyhjennys joulun tienoilla pitäisi riittää varmistamaan paljun riittävyys.)

Voipi olla, että paljun tarpeeksi täyttyessä se laskee itse itsensä maahan kun nuo kulmaraudat antavat periksi (en kuvasta ainakaan nähnyt muuta kuin 2x kulmaraudat seinässä kiinni).

Voisihan tuota telinettä tiputtaa alaspäin jonnekkin persauksen korkeudelle, ettei tyhjentäjän tarvitse kuin ottaa paljusta kiinni ja vetää sitä poispäin seinästä, niin ei tule ainakaan nostoliikettä hartiatason/pään korkeudella. Laittaisin vielä vinotuet lautojen päistä seinään kiinni, tai sitten tällaiset seinään ja pari lautaa tasoksi niiden päälle: https://www.byggmax.fi/kannatin-p25...aJ7dku96TSmpUwvk10QVBoC7r8QAvD_BwE#1213=57221

 

[AKivija]

Eihän useimpia kaupallisia ole eristetty edes noin hyvin kuin suunnittelen. Kyllä se vesi taitaa kuitenkin niissäkin holahtaa sulana putkeen jos jatkuvasti on lämmitys päällä.

Aika vakiohan on 3-4m piuha ja 10W per metri nimellisteholtaan. Siis 30-40W. Sehän tipahtaa sulana se vesi astiaan ja tämän lämmityksen tarkoitus on vain estää ettei se tarraa pintaan heti kiinni.

Minä en oikeastaan ole käyttänyt lämmitykseen ILP:iä, mutta kun se viemärihaara on tehty koneen alle, niin ajattelin tehdä asennuksen loppuun asti. En tosiaan jääklunsien kanssa ala sen vuoksi pelaamaan, jos syystä tai toisesta lähden käyttämään tuota lämmitykseenkin.

Vesi ei välttämättä kaikissa vehkeissä tipahda jos laitteessa ei ole pohjavastusta.
Sulanapidon ohjaukseen minulla on wifi-apppiohjattava pistorasia n 15€ ja toisessa paikassa wifi-appiohjattava kasvihuone ternostaatti jossa on pistorasiat lämmitykselle ja jäähdytykselle, muistaaksen n 35€.
Ohessa kuva kaupallisen virityksestä; liimasin senkin alapuolelle makuualustaa;aika homma.
Vastus kaukalossa muistaaksen n 40w, sitten pohjavastus 150w sa viemärin saattovastus 200w : vetävät copit huonoksi 6kw:n pumpulla jos vastuksia ei ohjaa.
Tuli tuohonkin kaukaloon jääkönttiä; pakkasella kun vastusten väliin jää vähän jäätä niin sen päälle taas jäätyy jne