Tehomaksu realisoituu

[Zener]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Jos aurinkosähköä on saatavilla, niin on olemassa yksi iänkaikkisen vanha akkutyyppi, kuin lipeäakku (Ni-Fe), joka kestää 20 vuotta. Senkin jälkeen sen voi huoltaa uuden veroiseksi. Näitä on käytetty mm. VR.n junanvaunuissa joskus. Edelleen käytössä military-puolella.

Ilmaisen sähkön varastointi tuollaiseen voisi olla kannattavaa, mutta reilusti huonompi hyötysuhde, kuin litiumioniakuilla.

 

[VesA]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Jos aurinkosähköä on saatavilla, niin on olemassa yksi iänkaikkisen vanha akkutyyppi, kuin lipeäakku (Ni-Fe), joka kestää 20 vuotta. Senkin jälkeen sen voi huoltaa uuden veroiseksi. Näitä on käytetty mm. VR.n junanvaunuissa joskus. Edelleen käytössä military-puolella.

Ilmaisen sähkön varastointi tuollaiseen voisi olla kannattavaa, mutta reilusti huonompi hyötysuhde, kuin litiumioniakuilla.

Noita saa Kiinasta. Myös märkä NiCd -akku on käytännössä ikuinen ja se on akkuna noin muuten parempi.

 

[kkk]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Jos aurinkosähköä on saatavilla, niin on olemassa yksi iänkaikkisen vanha akkutyyppi, kuin lipeäakku (Ni-Fe), joka kestää 20 vuotta. Senkin jälkeen sen voi huoltaa uuden veroiseksi. Näitä on käytetty mm. VR.n junanvaunuissa joskus. Edelleen käytössä military-puolella.
Ilmaisen sähkön varastointi tuollaiseen voisi olla kannattavaa, mutta reilusti huonompi hyötysuhde, kuin litiumioniakuilla.

ja mihinkäs se loppuosa hyötysuhteesta alle 100% häviää, ettei vaan lämmöksi, eli hyötykäyttöön talvella ja kesälläkin, jos on lämpöä tarvitseva kellarikerros. :-\

 

[Zener]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Totta, että akkujen ja laturien hukka menee lämmöksi.

Paljon siis riippuu akkujen sijoituspaikasta, että onko hukkalämmöstä hyötyä. Jos akusto on pihalla seisovassa sähköautossa, niin pitkälti menee hukkaan.
Jos taas akut on kellarissa, niin lämmittää kellaria, josta voi olla hyötyäkin.

 

[VesA]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Totta, että akkujen ja laturien hukka menee lämmöksi.

Paljon siis riippuu akkujen sijoituspaikasta, että onko hukkalämmöstä hyötyä. Jos akusto on pihalla seisovassa sähköautossa, niin pitkälti menee hukkaan.
Jos taas akut on kellarissa, niin lämmittää kellaria, josta voi olla hyötyäkin.

Sähköauton akkuja pitää lämmittää ja jäähdyttää tilanteen mukaan... eise sielläkään talvella hukkaan mene.

 

[pokeri]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Nämon niin hauskoja tarinoja, monelako ees paneelit???7

 

[zipzap]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Lueskelin ketjun ja jo aiemmin olen päättänyt, että sähkökiuas lähti ja puukiuas + takka tulee. Jouluna kinkku menee naapurin uuniin, sanon että oma rikki.
Siinä sitä ekotekoa sähköyhtiön ohjaamana. Se että säästää siirrossa, säästää myös lämmityksessä. Tämä nyt vaan oli viimeinen niitti. Ja jos työporukka tekee täällä rempppaa, pitää sanoe ei saa urakallatehdä, ettei tehomaksu nouse.
Sähköyhtiöt haluavat tehopiikit alas, etteivät joudu rakentamaan uutta sähköverkkoa, kun sähköautot yeistyvät.
Kohta on halvempaa agregaatilla koko roska tai ainakin hetkellisten sähköpiikkien tasaaminen, toinen ekoteko.


https://yle.fi/uutiset/3-8666399

 

[NoNi]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Ja keittiöön tommonen

http://www.tulituote.com/tuotteet/puuhellat/vicenza/

Takaksi tottakai uunillinen..

 

[fraatti]

Vs: Tehomaksu realisoituu

TEHOTARIFFI KANNUSTIMENA SÄHKÖVERKKOYHTIÖN
ASIAKKAIDEN TEHONKÄYTÖN OHJAUKSESSA

Tehomaksun huomioiminen pientalon sähkösuunnittelussa
"Nykyiset sähkömittarit mahdollistavat laskutuksen tuntitasolla. On ennustettu, että seuraavan sukupolven mittareissa tullaan siirtymään 15 minuutin aikajakson mukaiseen mittaukseen.
Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että mitatut keskitehot nousevat." JES. :

 

[fraatti]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Hyvää pohditaan vielä opinnäytetyöstä:

6 Yhteenveto
Jo rakennetussa pientalossa järkevin mahdollisuus oman huipputehon leikkaamiseen
lienee omien kulutustottumusten muuttaminen, sillä tällöin puhutaan nollainvestoinnista.
Käytännössä tällä tarkoitetaan suuritehoisten kodinkoneiden eriaikaista käyttämistä.
Sähköverkkoyhtiö Elenian pilottihankkeessa todettiin kuitenkin, että kuluttajien vaikutusmahdollisuudet
huipputehoon pelkillä käyttötottumuksilla olivat varsin rajalliset [15, s.6].
Hyvin yksinkertaista relelogiikkaa on tietynlaisten rakennusten tapauksessa myöskin järkevää
rakentaa. Kokonaan uutta taloa rakennettaessa huipputehon rajoittaminen on järkevää
huomioida sähkösuunnittelun yhteydessä. Omakotitalojen talotekniikkaa on kuitenkin
monenlaista eikä mitään yleispätevää ohjetta voi antaa.
Myös nykyisten hinnoittelumallien tapa veloittaa yhden ainoan talvella syntyneen piikkitunnin
perusteella tehomaksua seuraavat 12 kuukautta ei kannusta ihmisiä muuttamaan
kulutustottumuksiaan. Sähköverkkoyhtiöt ovat velvollisia maksamaan korvausta yli 12
tunnin sähkökatkoista [16]. Mietinnän arvoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta
kuuluu seuraavasti. Mitä tapahtuu, kun kovilla pakkasilla tulee esimerkiksi 10 tunnin sähkökatko.
Tämä ei vielä täytä korvauskriteerejä, mutta talon lämpötila on todennäköisesti
kerennyt laskea. Sähköjen palattua kaikki termostaatit kytkevät lämmitykset päälle yhtä-
aikaisesti ja tuntiteho nousee takuuvarmasti – tästäkö seuraa tulevan vuoden tehomaksu?
Työn seurauksena tutustuttiin tehomaksun taustaan ja teoriaan sekä hahmoteltiin malliratkaisu
yhdenlaiseen pientaloon. Malliratkaisua ei ole kuitenkaan todellisuudessa asennettu,
joten sen vaikutus tunnin keskitehoon perustuu optimistiseen arvioon. Optimistisen
arvionkin perusteella laskettuna järjestelmällä saatava säästö ei ole järkevällä tasolla.
Vaikka arvio oletetusta tuntitehosta osuisi oikeaan saattaa yhdelle tunnille sattuva
poikkeuksellinen tilanne vesittää koko tulevan 12 kuukauden säästön. Nykyisellä hinnoittelulla
olemassa olevaan omakotitaloon rakennettavat järjestelmät soveltuvat lähinnä ihmisille,
joilla on ammattitaitoa ja halua rakentaa ja asentaa tällaisia järjestelmiä itse.
Tehomaksujen käyttöönotto kuluttaja-asiakkaille ottaa vasta ensiaskeleitaan. On hyvin
todennäköistä, että nyt käytettävät hinnoittelumallit tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.
Todennäköisesti tehomaksun osuus tulee kasvamaan ja tehomittauksessa siirrytään uu-
sien mittareiden myötä tuntimittauksesta lyhyempään mittausaikaan. Tämä tuo tehonrajoittamisjärjestelmät
taloudellisesti kannattavimmiksi, ja uutta taloa rakennettaessa asia
olisi järkevä huomioida.

 

[HotZone]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Minä luulen että tällä varaudutaan sähköautojen tuloon. Sähköyhtiöt haistaa hyvän busineksen. Jollain keinoin pitää tehdä kotona lataamisesta kannattamatonta.

 

[HiTec]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Minä luulen että tällä varaudutaan sähköautojen tuloon. Sähköyhtiöt haistaa hyvän busineksen. Jollain keinoin pitää tehdä kotona lataamisesta kannattamatonta.

Mennään joku aika eteenpäin ja paikallistuotanto yleistyy, samaten paikallisvarastointi jonkinlaisissa akustoissa => sähköauton lataus on nopea homma vain purkamalla tuo paikallinen latinki auton akkuun, jolloin sillä ei sähköyhtiön verkkoa kuormiteta lainkaan

 

[HotZone]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Paikallisvarastointi on kannattamatonta. Nimittäin litium akkujen syksikesto on perusakuissa luokkaa 500 kertaa ja hyvissäkin vain 4000.

Sähköyhtiöt odottaa kielipitkällä pääsevänsä käyttämään sähköautojen akkuja puskurina mutta jos ajatellaan akun hinnan olevan 20ke niin yksi purku/latauskerta maksaa 5e pelkkänä akun kulumisena.
Tällöin tosin tarkoitetaan täyspurkua ja latausta. Pienempiä syklejä akku kestaa enemmän.

 

[HiTec]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Paikallisvarastointi on kannattamatonta. Nimittäin litium akkujen syksikesto on perusakuissa luokkaa 500 kertaa ja hyvissäkin vain 4000.

Siksi taisinkin sanoa jonkinlaisissa akustoissa, sillä silloin kun nuo paikallisvarastot tulee, on akkutekniikkakin jo ottanut askeleen jos toisenkin eteenpäin eikä todellakaan ole mitenkään kirkossa kuulutettua että se tuon ajan akusto perustuisi mitenkään enää just litiumiin - tai voihan se olla litiumkin, mutta huomattavasti nykyistä tehokkaammassa paketissa

 

[VesA]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Siksi taisinkin sanoa jonkinlaisissa akustoissa, sillä silloin kun nuo paikallisvarastot tulee, on akkutekniikkakin jo ottanut askeleen jos toisenkin eteenpäin eikä todellakaan ole mitenkään kirkossa kuulutettua että se tuon ajan akusto perustuisi mitenkään enää just litiumiin - tai voihan se olla litiumkin, mutta huomattavasti nykyistä tehokkaammassa paketissa

Onhan tuo auton/trukin akusto jo osoittanut että saa ne akut halutessaan kestämäänkin vuosikausia sitä, että akkua ladataan ja puretaan ahkeraan - kuten vaikka hybrideissä.

 

[VesA]

Vs: Tehomaksu realisoituu

NiFe akut on pukkaa aika reippaasti vetyä reaktion luonteesta johtuen. Kellari ei ole ehkä niitä fiksuimpia sijoituspaikkoja kyseiselle vehkeelle.

Vety syntyy elektrolyytin hajomisesta eli vettä pitää lisäillä jatkuvasti. Se on toinen iso miinus.

NiCd akkujen ongelma on lyhytikäisyys. Myös kadmiumia ympäristövihamielisenä raskasmetallina vierastetaan.

Mielenkiintoinen uutuus sen sijaan on natriumioni akut. Niistä voi hyvinkin tulla taloakun rakennuspalikka. https://en.wikipedia.org/wiki/Sodium-ion_battery

Mutta jos unohdetaan tuo hankala akkutekniikka, niin miten olisi vedyn tuottaminen polttokennolla varastoon päiväsaikaan? Vetyä voisi sitten poltella samassa kennossa yöaikaan. Samalla syntyisi lämpöäkin, jolle sillekin on yleensä kiinteistöissä käyttöä.

NiCd paikallisakut ovat kyllä hyvin samanlaisia kuin NiFe-akut - mutta akkuina selvästi parempia, lähtee virtaakin ja silleen.

Eli oikein hoideltuna ikuisia ( väillä pitää nesteet vaihtaa ja putsailla), mutta vettä saa näihinkin olla lisäämässä.

 

[burmanm]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Mutta jos unohdetaan tuo hankala akkutekniikka, niin miten olisi vedyn tuottaminen polttokennolla varastoon päiväsaikaan? Vetyä voisi sitten poltella samassa kennossa yöaikaan. Samalla syntyisi lämpöäkin, jolle sillekin on yleensä kiinteistöissä käyttöä.

Onko järkevää tapaa saada säilöttyä vetyä kotioloissa? Käsittääkseni kyseiset vehkeet eivät nekään ihan halpoja ole.

 

[kotte]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Onko järkevää tapaa saada säilöttyä vetyä kotioloissa? Käsittääkseni kyseiset vehkeet eivät nekään ihan halpoja ole.

Ei ole. Vety on hankala kaasu, kun on niin kevyttä (vaikka massaa kohden sitookin äärimmäisen hyvin kemiallista energiaa). Vety muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen melkein missä vain pitoisuudessa, haurastuttaa monet rakennemateriaalit (kuten teräksen) ja vuotaa hukkaan pienimmistäkin huokosista ja liitosten virheistä. Kaiken lisäksi tuon energianvarastoinnin menetelmän hyötysuhde on ala-arvoinen (elektrolyysissä luokkaa 70%, painevarastoinnissa tuskin tuotakaan puristuksessa ja takaisinlaajentumisessa, takaisin sähköksi muuttamisessa tuskin yli 50%; yleensä kirjallisuudessa puhutaan 25% kokonaishyötysuhteesta, eli järjestely on kelvoton ja monia tehokkaampia ja halvempia tapoja on akkujen ohella käytettävissä etenkin isommassa mittakaavassa).

 

[burmanm]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Ei ole. Vety on hankala kaasu, kun on niin kevyttä (vaikka massaa kohden sitookin äärimmäisen hyvin kemiallista energiaa). Vety muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen melkein missä vain pitoisuudessa, haurastuttaa monet rakennemateriaalit (kuten teräksen) ja vuotaa hukkaan pienimmistäkin huokosista ja liitosten virheistä. Kaiken lisäksi tuon energianvarastoinnin menetelmän hyötysuhde on ala-arvoinen (elektrolyysissä luokkaa 70%, painevarastoinnissa tuskin tuotakaan puristuksessa ja takaisinlaajentumisessa, takaisin sähköksi muuttamisessa tuskin yli 50%; yleensä kirjallisuudessa puhutaan 25% kokonaishyötysuhteesta, eli järjestely on kelvoton ja monia tehokkaampia ja halvempia tapoja on akkujen ohella käytettävissä etenkin isommassa mittakaavassa).

Tuo hyötysuhde ei välttämättä ole se linkin huonoin osa siltikään, jos nyt ajatellaan vaikka ylimääräisen aurinkopaneelien energian tunkemista sinne (ei ne taloudellisesti muutkaan vaihtoehdot ole hyviä). Mutta kun välineet eivät ole halpoja parantamaan tuota taloudellisuuden laskentaa, niin homma menee poskelleen. Omaa vesivoimalakaan ei oikein voi rakentaa.

Melkein tarvis olla halpa tapa tuottaa polttoöljyksi kelpaavaa tavaraa.

 

[kotte]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Vety on hankala kaasu, mutta siitä saa onneksi aika yksinkertaisesti tehtyä metaania Sabatierin reaktion avulla. Samalla CO2:stakin sitoutuu

https://en.wikipedia.org/wiki/Sabatier_reaction

Puheena olevia polttokennoja varten vain on tehtävä toisin päin ja epäpuhtaudet ovat tässä hankalia.

Ei Sabatierkaan niin helppo ole. Juurihan tuolla Joutsenon seudulla laitettiin jäihin projekti, jossa oli tarkoitus tehdä metaania kloorikemikaalituotannon sivutuotantona syntyneestä vedystä (jolle ei siis ollut muuta käyttöä kuin polttaa lämpökattilassa) sekä muualta sivutuotteena syntyneestä hiilidioksidista. Ei kannattanut, kun teknologia on niin kallista.

 

[burmanm]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Yhteiskunnassa on kovat paineet saada hiilen vapauttelu fossiililähteistä kuriin.

Eikö siihen helpoin tapa ole siirtää se toisen maan ongelmaksi (joka ei tee siitä ongelmaa) ? Näinhän Suomessa tuo tuntuu toimivan, siirretään vain laskeminen eri sivulle niin saatiin yhdestä paikasta pois. Maakaasu voidaan verottaa, mutta sitten voidaan ostaa puhdasta vetyä joka on erotettu maakaasusta 5km rajalta Venäjän puolelta. Ja ympäristö on pelastunut.

 

[kotte]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Pikemminkin fossiilinen maakaasu on niin halpaa, ettei mikään muu kannata. Ei siinä Joutsenon hankkeessa muuta kompastuskiveä ole.

Ei tuo edes olisi kilpaillut fossiilisen maakaasun, vaan biokaasun kanssa. Biokaasun ja maakaasun hintaerohan olisi ollut lisäarvoa (eli kattilassa olisi voinut polttaa vedyn sijasta fossiilista maakaasua, kun vedystä ei kuitenkaan saa mitään ympäristöpisteitä, kuten biokaasusta saa, kun myy sopivan kohteeseen kuten autoihin, lämmityskuluttajille tai kaukolämpökattiloihin ym.). Sitä paitsi fossiilinen maakaasu ei ole järin halpa lämmönlähde muutenkaan, eli puunjalotustehtaalla lämpöä saa halvemmalla puunkorjuun sivuvirroista (eli kattilassa poltettu vety ei todellakaan ole kuin puupennin arvoista).

 

[Paul M]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Luulisi tulevan joulukortteja kohta.

Olen suunnitellut myös pientaloja tässä 30 V suunnittelu-uran aikana 1500. Aina jos mahdollista tein teholle vuorottelua ainakin sähkökiukaasta. Myös maalaämpöpumppujen lisävastuksille tuskailin järjestelyt. Tällä oli myös se etu, että valtava määrä kohteita saatiin 3x25 A liittymäkokoon.

 

[kotte]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Jos Joutsenoa tarkoitat, niin tarkoitus oli kyllä syöttää tehty metaani ihan olemassaolevaan maakaasuputkistoomme, jossa tällä hetkellä on 100%:sti Venäjältä virtaavaa fossiilikaasua.

Rohkenempa epäillä, että tuotteelle oltaisiin saatu biokaasun hinta.

Eikä biokaasun hinta välttämättä isompaa tiliä takaa. Myös kaasunkäsittelykustannukset kasvavat roimasti, koska tehokasta putkistoa ym infraa ei voida käyttää vaan menee säiliöpeliksi.

Suurin osa Suomessa myytävästä biokaasusta on ns. tasebiokaasua, eli samaa tavaraa, mitä maakaasuputkistosta yleensäkin tulee. Tasebiokaasuna myytävä osuus on kuitenkin syötetty putkeen biokaasuna, eli biokaasua on tuotettava vähintään vastaava määrä. Alkuperäinen raakabiokaasu on tietenkin reformoitava (tyypillisesti liuottamalla epäpuhtaudet useassa vaiheessa kylmään veteen ja huuhtelemalla siis hiilidioksidi ilmaan tai viemäriin). Maakaasuputken varrella kaikki kaasuasemat myyvät eri hintaan samaa tavaraa (vain lähdesertifiointi vaihtelee) ja esimerkiksi Espoon jätevedenpuhdistamolla tuotettu ja reformoitu maakaasuverkkoon (korkeapainekompressorilla) työnnetty biokaasu palaa yleensä maakaasun ohessa jossakin kaukolämpökattilassa lähellä tuotantopaikkaa, paitsi että ehkä kesällä pääsee täyttämään putkistoa hiukan laajemmin ja toiminaan jopa fossiilista ostavien pääosin saamana tuotteena

Tilannehan on prikulleen sama sähkön osalla. Jos ostat tuulisähköä, vesisähköä tms., käytännössä saat kuitenkin lähimmillä voimalaitoksilla tuotettua sähköä, mutta tuotanto-kulutus-tasettahan vahditaan.

 

[fraatti]

Vs: Tehomaksu realisoituu

Kiittämättömyys on suomalaisen suunnittelijan palkka. Hyvää työtä olet kyllä tehnyt.

Saako tämmöinen rööripuolen kaveri kysyä, että mitenkä tuollainen MLP:n lisävastusten tai muun vastaavan kuorman lomittelu kannattaa toteuttaa? Keskuksen päässäkö se tehdään jollain kontaktoreilla vai miten? Minkälainen aparaatti ohjaa hommaa?

(tietysti jos oikein mallikuvalla nakkaat niin sehän olisi hienoa)

Aivan kuin olisin joskus kuullut että suunnitelijan työ maksaa ja vain rahaa vastaan.....

Enivei. Tässä niitä kytkentöjä taitaa olla.

Sähkölämmityksen ohjauskytkennät
http://tate.blogs.tamk.fi/files/2013/05/Liite-S%C3%A4hk%C3%B6l%C3%A4mmityksen-ohjauskytkenn%C3%A4t_09012015.pdf

Esimerkki SLY-kytkennästä
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/material/attachments/vanhaamk/etuotanto/0505015/5h2DcbNDX/lammityksen_ohjaus_esim1.ppt

SLY-kytkennän periaate
http://www2.amk.fi/Ensto/www.amk.fi/material/attachments/vanhaamk/etuotanto/0705016/5hZOsIREP/SLY92-KYTKENTA0901.pps

SLY-kytkentä keskusdokumenteissa
http://www2.amk.fi/Ensto/www.amk.fi/material/attachments/vanhaamk/etuotanto/0705016/5hZOsHCED/SLY_esitys0901.pdf

 

[fraatti]

Tämä kun nyt sitten vääjäämättä kajastaa kait tuolla horisontissa itse kullakin niin laitetaas tähän hiukan lisää matskua kun sitä sattui sopivasti käsiin.

Huipputeho verrattuna mittauspituuteen, keppiä tullee varmasti vastuksen polttelijoille kun siirrytään 15min mittaukseen ja tehomaksuun molempien hommien takia.

Esimerkki tönön tehontarve eri ulkolämpötiloilla.

Esimerkki tönön huipputehontarve ja ET-luku riippuen lämmitysmuodosta.

Suorasähkö ja suorasähkö + ilp

Osatehoinen MLP ja VILP

PILP

 

[fraatti]

Kiukaan vaikutus, eipäilen kyllä ainakin omassa tilanteessa että tilanne ei kyllä taida olla noin hyvä 9kW kiukaan kanssa kuin mitä tämä kuva pienemmän kiukaan kanssa antaisi ymmärtää. Epäilen että ensimmäinen tunti menee 100% teholla...

edit. kaikki kuvat oli täältä: https://projects.tuni.fi/uploads/2019/04/f8e81699-sahkoteho_opas_2019_04_29.pdf

 

[Kellarinlämmittäjä]

Huipputeho verrattuna mittauspituuteen, keppiä tullee varmasti vastuksen polttelijoille kun siirrytään 15min mittaukseen ja tehomaksuun molempien hommien takia.

Hyviä kuvia

Mutta tämä on varmaankin juuri toisin päin. Kaikillä on keittiössä hella ja veden keitin. Nämä kun vääntää yhtä aikaa päälle saunan kanssa, saa mojovan piikin jostaa maksaa sitten koko vuoden. Noilla 15 minuutin piikeillä ei varmasti ole sähköyhtiölle mitään merkitystä, koska kululutus tasaantuu jo pienessäkin kylässä eri käyttäjien välillä, saati miljoonan käyttäjän kesken.

Tarkoitus lienee tässä lähinnä rahastaa kaikki tasapuolisesti. Sähkölämmittäjä on tässä se joka hyötyy. 15 minuutin vastustelulla ei mikään kämppä lämpiä.

Varmaan sitten tulee virityksiä, millä esim. kiuasta pätkitään esim. 7 minuutin jaksoihin. Tuo aiheuttaa todennäköisesti enemmän häiriöitä. Meilläkin huippukuorma tulee nykyisin 03-04, kun varaaja on ajastettu sinne.

 

[Mikki]

Eiköhän kaikki pääse nauttimaan suunnilleen samasta maksusta. Peruskulutus + sauna + induktioliesi yhtäaikaa päälle ja naps....

 

[pökö]

Pilp-talossa sähkötehon tarve vain hieman suurempi kuin sähkölämpötalossa

 

[Biopumppari]

Kahden A:n konseptilla se mentävä. Aggregaatti ja akusto avuksi, jos meinaa tehomaksua rajata. Rajansa se on mitä pudotuksilla ja lukituksilla voi yhtäaikaista käyttöä hillitä, kun mittausjakso rajataan riittävän lyhyeksi.

 

[roots]

Eiköhän kaikki pääse nauttimaan suunnilleen samasta maksusta. Peruskulutus + sauna + induktioliesi yhtäaikaa päälle ja naps....

+suorasähkövastuskuorma kun on laitettu osateholämmitys.

 

[jämä67]

Koitin mielenkiinnosta hakea oman sähkönmyyjän kulutusseurannasta hakea suurinta tuntipiikkiä, mutta eipä sitä helpolla löytynyt.
Alla kuitenkin kuva tammikuun pakkaspäivältä.

Oma systeemi on enempi vahingossa muotoutunut tasaiselle kuormalle, kun korkein tunti jää alle 5kWh
VILP tarvii pakkasella apuja ja öljy käynnistyy -13C lämpötilassa. VILP kytketty lämmityksen paluuseen, joten se jyskyttää edelleen menemään, vaikka kattila kuumenee öljyllä ja avustaa sopivasti. Sauna lämpiää puilla, joten pikkupiikit taitaa tulla ruuanlaitosta ja 100l varaajan päällemenosta. Vesivaraaja tosin ei paljoa pitäisi ottaa, koska vesi tulee nyt kuuman kattilan kierukan kautta.

Säästöt käsittääkseni olisi kuitenkin vain kymppejä vuodessa, mutta kaikki kotiin päin

 

[fraatti]

Hyviä kuvia

Mutta tämä on varmaankin juuri toisin päin. Kaikillä on keittiössä hella ja veden keitin. Nämä kun vääntää yhtä aikaa päälle saunan kanssa, saa mojovan piikin jostaa maksaa sitten koko vuoden. Noilla 15 minuutin piikeillä ei varmasti ole sähköyhtiölle mitään merkitystä, koska kululutus tasaantuu jo pienessäkin kylässä eri käyttäjien välillä, saati miljoonan käyttäjän kesken.

Tarkoitus lienee tässä lähinnä rahastaa kaikki tasapuolisesti. Sähkölämmittäjä on tässä se joka hyötyy. 15 minuutin vastustelulla ei mikään kämppä lämpiä.

Varmaan sitten tulee virityksiä, millä esim. kiuasta pätkitään esim. 7 minuutin jaksoihin. Tuo aiheuttaa todennäköisesti enemmän häiriöitä. Meilläkin huippukuorma tulee nykyisin 03-04, kun varaaja on ajastettu sinne.

Verkko mitoitetaan huippukuorman mukaan(nimitetty kai kinkkutehoksikin) ja nyt erilaisilla osatehoisilla lämpöpumpuilla saat leikattua vuotuista kulutusta alemmaksi. Verkon pitäjän näkökulmasta suurimpia syyllisiä ovat ne jotka pihistelevät suurimman osan vuodesta mutta pakkasilla ottavat vastukset avuksi, onhan heidän siirtoyhtiölle maksama summa pienentynyt. Tällöin määrä ei korvaa sitä huippukulutusta. Ehkä tuossa olisisin parempi lukea "vastuksia polttelevat osatehoiset lämpöpumppaajat". Asia kyllä selviää varsin nopeasti kun selailee aiheesta olevia julkaisuita.

Koitin mielenkiinnosta hakea oman sähkönmyyjän kulutusseurannasta hakea suurinta tuntipiikkiä, mutta eipä sitä helpolla löytynyt.

Sähköyhtiön unelma asiakas.

Tässä oma esimerkki maaliskuulta -19 Kiukaan 10kW piikkejä lukuunottamatta koko vuosi taitaa mennä alle 4kW tai ainakin lähellä ollaan.

 

[fraatti]

Tämä on sinällään yllätys että kaikillä yhtiöillä nallin koko ei vaikuta kuukausimaksuun. Sehän tuossa loppujenlopuksi määrää paljonko sielä verkosta voidaan oikein ottaa.