Tehomaksu realisoituu

fraatti

Hyperaktiivi
Varaava sähkökiuas ja sähköauto poikkeavat pakkasjakson lämmityskuormasta sinä, että niiden "latauksessa" on joustovaraa ajanjakson ja tehokäyrän osalta (hipsukoissa, jotta sähköauton ja kiukaan voi rinnastaa). Sähkölämmitys mukaan lukien lämpöpumput ovat sikäli kenkku kuorma, että pakkasilla tehoa yksinkertaisesti tarvitaan ja tulee kylmä, jos yrittää jakaa kulutusta pitemmälle aikavälille.

Katsoin huvikseen tuollaisen pikkukirpun laturin speksejä. Peruslaturi taitaa olla tuo 7,2kW. Toki tuskin se akku joka pävä täysin tyhjäkään on mutta kyllähän tuollaisen 1,8 kW laturin perässä roikkuminen hankaloittaisi asioita aika merkittävästi kun tyhjästä täyteen latausaika olisi 18h. Jossain vaiheessa kuitenkin olisi sellainen tilanne ettei tuollaisia aikoja olisi varaa odotella. Onko noissa autoissa/latuireissa itsessään jotain järkeä että latauksen voi "ajastaa"? Tai lataustehoa säätää? Toki tälläisessä tilanteessa sähkösoppariksi sekä siirron saisi varmaan vaihtaa samantien yö/päivä-sähköön.

Battery and Charging

Battery Capacity
36.8 kWh​
Battery Useable
32.3 kWh​
Europe


Charge Port
Type 2​
Port Location
Right Side - Rear​
Charge Power
7.2 kW AC​
Charge Time (0->200 km)
5h30m​
Charge Speed
38 km/h​
Fastcharge Port
CCS​
FC Port Location
Right Side - Rear​
Fastcharge Power (max)
40 kW DC​
Fastcharge Time (20->160 km)
48 min​
Fastcharge Speed
170 km/h​
Type 2 - Suko -tilapäislatauslaite 1,8 kW
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
1,8kWh x 10 tuntia illan ja aamun välissä riittäisi n. sataan kilsaan, joka riittää useimmissa talouksissa yhdelle autolle. Ongelmaa alkaa tulla jos sähköistys etenee ja kohta onkin kaksi ladattavaa autoa ja molemmat tarvii samaan aikaan sen 1,8kW, mutta todennäköisesti useampia kertoja vuodessa myös selvästi isompaa tehoa, että saadaan 200-300km vahekin täytettyä yössä. Eli ne tehomaksut menee sitten kuitenkin sen isomman mukaan.

Ainakin noissa Tesloissa ampeerimöörän voi säätää autosta ja aikaa voi trimmailla kännystä. Muista en tiedä.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Kaikissa sähköautoissa lataustehoa voi säätää, se kuuluu latauslaitteen speksiin. Ei välttämättä autosta itsestään, mutta töpselin puoli voi kertoa auton laturille että maksimivirta on jotain 6 ampeerista alkaen, yhden ampeerin portain. Latauslaite voi myös muuttaa virtaa kesken latauksen, tai keskeyttää latauksen. Lataus on joko yksi-, kaksi- tai kolmivaiheinen, riippuen siitä mitä auto tukee ja onko latauslaitteeseen kytketty yksi vaiko kolme vaihetta. Kaikista vaiheista otetaan sama virta.

100 km / vrk on jo melkoinen ajosuorite ja senkin lataa 2 kW latauksella 10 tunnin aikana. Jos on vähänkin isompi akku, ei sen välttämättä tarvitse ihan joka aamu olla ihan täynnä, kuten ei myöskään bensamittarilla yleensä käydä joka aamu tankkaamassa piripintaan. Jotenkin tästä tulee mieleen sellainen käsitys joka vastaisi bensa-autolla sitä että mitä suurempi tankki on, sitä pidempiä päivämatkoja ajetaan.

Tuo 'kaksi sähköautoa' oli muuten vähän yläkanttiin, MLP vastaa noin puoltatoista (~20 000 km per vuosi, ~20 kWh / 100 km -> ~4000 kWh/v, öljylämmityksen korvaava pumppu patteriverkostoon tuskin toimii yli COP 3:lla käyttövesi mukaanlukien -> hiharavistus ~6000 kWh/v).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Oma systeemi on enempi vahingossa muotoutunut tasaiselle kuormalle, kun korkein tunti jää alle 5kWh

Ei kannata luottaa tuohon. Tuon 5 kW voi saada menemään jo keittiössä yksinään, joskaan ei nyt ihan tuntikeskirvona.

Kuinkan tehon otto on jollakin pääasiassa sähkölämmitteisellä 70...90-luvun omakotitaloalueella? Olettaisin, että huipputehot kulkevat säännöllisesti alkuyöstä, kun useimmat lämmittävät varaajiaan yösähköllä. Jokainen ottaa sen ~10 kW varaajaansa ainakin alkuyöstä ja sähkön syöttö on mitoitettava tämän mukaan oli kesä tai talvi. Sähkölämmittäjä on ollut sähköyhtiölle perinteisesti mieluinen asiakas, jolle on myyty sähköä edullisemmin, joskin edut ovat nykyisin kutistuneet marginaalisiksi ja ovat monilla saavuttamattomia pienen kulutuksen vuoksi.

Erikoiseksi tuon tehomaksun tekee se, kun liittymä on aikanaan ostettu jollekin kapasiteetille. Nyt tämä ei sitten ikään kuin olekaan enää voimassa vaan liittymä pitää alkaa maksamaan uudelleen tehomaksujen kautta. Ilmeisesti katsottu, että tekninen palvelusikä on täynnä. Muutenkin on erikoista, että tässä asialla ovat juuri sähkön siirtoyhtiöt. Ei taida olla mikään ongelma Fingridin puolella ?

Jos tuohon tehomaksuun haluttaisiin ikään kuin jotain järkiperäistystä, sen ajoitus pitäisi kohdentaa todennäköisiin huipputehotarpeisiin. Lähinnä mieleen tulisi ulkolämpötila. Vuoden ajasta yli 90% on sellaista, että useiden käyttäjien huipputehon tarve ei tilastollisesti osu samaan aikaan.

Jos nyt miettiin, mitä tuolla systeemillä sitten saavutettaisiin olemassa oleville sähköjärjestelmille. Käsittääkseni ei yhtään mitään. Ne on mitoitettu jollekin kuormalle ja tuo kuorma on nykyisin todennäköisesti laskemaan päin. Uusien alueiden sähköistämisessä voisi tietysti ajatella pihisteltävän, että se ikään kuin alimitoitettaisiin ja kuluttajat ohjattaisiin tasaiseen sähkön käyttöön.

Vastaavan tyyppisiä himmeleitä voisi tietysti kuvitella rakennettavan muillekin toimialoille.
-Liikenne: auton veroon komponentti suurimmasta vuorokauden aikana ajetusta kilometrimäärästä
-Internet: maksimi käytetty tiedonsiirto GB/h, GB/vrk
-Ruokakauppa: Bonusta jos ostokset päivittän yhtä suuret eli ei poukkoileva asiakas, jonka maidot jää hyllyyn piimimään
-Metro: Kuukausi ja vuosilipun hinta maximi päivämatkojen mukaan
-jne
 

korsteeni

Vakionaama
1,8kWh x 10 tuntia illan ja aamun välissä riittäisi n. sataan kilsaan, joka riittää useimmissa talouksissa yhdelle autolle. Ongelmaa alkaa tulla jos sähköistys etenee ja kohta onkin kaksi ladattavaa autoa ja molemmat tarvii samaan aikaan sen 1,8kW, mutta todennäköisesti useampia kertoja vuodessa myös selvästi isompaa tehoa, että saadaan 200-300km vahekin täytettyä yössä. Eli ne tehomaksut menee sitten kuitenkin sen isomman mukaan.

Ainakin noissa Tesloissa ampeerimöörän voi säätää autosta ja aikaa voi trimmailla kännystä. Muista en tiedä.
BMW mukana tullut laturi otti tehoa seinästä autosta säätäen kolmella eri mahdollisuudella, 1300W, 1800W, 2500W. kolmessa tunnissa tuli täyteen ja kilometrejä nelisenkymmentä
 

tuna

Vakionaama
9kW kiuas on pahempi kuin mikään muu kulutus. Pitää vaan muistaa että saunan lämmityksen aikaan olla hiljaa jalat ristissä, silloin ei saa imuroida, pestä pyykkiä, tiskata, laittaa ruokaa, käyttää painepesuria, kompressoria tai muitakaan järeämpiä sähköaparaatteja. Ja toki lämpöpumputkin voi blokata siksi aikaa, mahdollisista vastuksista puhumattakaan. Vesivaraaja nyt muutenkaan ei saunomisaikaan käytännössä osu, kun on yöohjauksella. Saunan lämmityksen ulkopuolella on melko sama mitä tekee ja koska, mikään kulutus lämmitys mukaanlukien ei ylitä saunan tehoa. Lämmityksen vaikutus tehomaksuun voidaan täysin eliminoida.

Eipä taida silti tehomaksujen hinnoilla hormia rakentaa saunaan puukiukaalle...

Ainalämmin kiuas ja 300W tasainen pohjakuorma, se on siinä.
 
Viimeksi muokattu:
D

Deleted member 1344

Vieras
Kovin näyttää painottuvan iltaan, tältä näyttää meidän tämän vuoden kulutus tunneittain, 1.1.2019 - 14.11.2019:

1573807286813.png


Kolme talvikuukautta, tammi-maaliskuu 2019 (öljypoltin ei ole käynyt tänä vuonna):

1573807312311.png


Kolme kesäkuukautta, kesä-elokuu 2019:

1573807340642.png


Nämä siis Helenin Excel-datasta, Pivot-table + siitä graafi. Palkit ovat suoraan tunnin keskitehoja kilowatteina, kun yksikkö kerran on kilowattituntia tunnissa.

Edit, lisätään vielä jokaisen tunnin keskiteho tunneittain, ihan kourallinen menee yli 8 kW, huiput 12.51 kW, 5 tuntia ylittää 10 kW, 13 tuntia ylittää 9 kW.

1573807745447.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

kotte

Hyperaktiivi
Erikoiseksi tuon tehomaksun tekee se, kun liittymä on aikanaan ostettu jollekin kapasiteetille. Nyt tämä ei sitten ikään kuin olekaan enää voimassa vaan liittymä pitää alkaa maksamaan uudelleen tehomaksujen kautta. Ilmeisesti katsottu, että tekninen palvelusikä on täynnä. Muutenkin on erikoista, että tässä asialla ovat juuri sähkön siirtoyhtiöt. Ei taida olla mikään ongelma Fingridin puolella ?
Toinen näkökulma asiaan on, että sähköyhtiöillä on painetta rukata kulutusmaksuja ja kiinteitä maksuja ylös oikein ronskisti, mutta tehomaksu antaa mahdollisuuden kohtuullistaa nostopainetta sellaisille kuluttajille, jotka eivät vedä liittymän kapasiteettia ajoittain tappiin. Kyllä Fingridkin laskuttaa sähköyhtiöitä realisoituvan siirtotehon mukaan, mutta tietyn kuluttajan huipputeho ja yhtiön huipputeho eivät useinkaan osu yksiin. Tehomaksu kohdistuisi paremmin aiheuttamisperiaatteella, jos maksussa painotettaisiin kulloistakin tukkusähkön tunti- (tai varttitunti-) hintaa, koska valtakunnallinen kulutus nyt kuitenkin aika hyvin heijastaa paikallisen sähköverkonkin kuormitustilannetta (tai ylipäätään sitä, miten paljon valtakunnassa on kullakin hetkellä maksettava marginaalihintaa siitä, että sähkö ylipäätään saadaan tuottajalta käyttäjälle).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sukulaisen 145 m2 -89 yksikerroksinen vie 18 000 kWh suoralla sähkölämmityksellä. On tuossa kevyt takka, mutta ei sitä paljoa käytetä
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämmöinen näkyy muodostuvan oma kulutusjakauma nyt alkuvuodelle. Vaikuttaahan tuossa olevan parantamisen varaa. 8 kW on ylittynyt 25 tunnin ajan ja 10 kW 5 tunnin ajan. Elokuisen varaajan ajastuksen jäkeen suurin näkyy olleen 10 kW.

Sähkön käytön pysyvyys.jpg
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Kyllä mäkin kävin melkein 20 vuotta lähes 50 km päässä töissä. Silti tuo on aika pitkä työmatkaksi, ei ihan jokainen käy noin kaukana töissä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kyllä mäkin kävin melkein 20 vuotta lähes 50 km päässä töissä. Silti tuo on aika pitkä työmatkaksi, ei ihan jokainen käy noin kaukana töissä.

Tästä on kaikenmoisia laskelmia. Vaikka Helsingissä asuminen on kallista ja kehyskunnissa halvempaa ei tarvinnut muuttaa kovinkaan kauas ennen kuin liikkumisen kulut nollasivat tämän edun - maalla ei yksi auto riitä ja työt ovat kaukana.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
On mullakin työmatka suuntaansa melkein 90 kilsaa ja ihan oma valinta kun Helsinki-Espoo-akselin omakotitalojen hinnat ovat mitä ovat. Mutta tokikaan ei missään nimessä omalla autolla kuin hätätapauksissa, kaukojuna kuljettaa hyvin. Huomattavan paljon mukavampi vaihtoehto kuin omalla autolla ruuhkassa seisominen tai 80km/h loskassa köröttely. En kyllä millään pysty ymmärtämään niitä jotka hyvien julkisten yhteyksienkin ulottuvilla suhaavat omalla autolla töihin.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Tästä on kaikenmoisia laskelmia. Vaikka Helsingissä asuminen on kallista ja kehyskunnissa halvempaa ei tarvinnut muuttaa kovinkaan kauas ennen kuin liikkumisen kulut nollasivat tämän edun - maalla ei yksi auto riitä ja työt ovat kaukana.

Täällä "maallakin" voi asua 2km päässä keskustasta jolloin kaupat ja muut palvelut ovat kävely- tai pyörämatkan päässä. Vaikka meillä onkin kaksi autoa niin aika harvakseltaan, hyvä jos kerran viikkoon edes toisella tulee ajeltua, ei vain tarvitse. Molemmat vanhemmat pääsevät julkisilla näppärästi töihin ja lapset saa vietyä ja haettua päiväkodista kelillä kuin kelillä polkupyöriä ja oheislaitteita hyödyntäen. Ja ei, ei mitään sähköleluja, vaan ihan lihasvoimalla toimivia. ;D Kauppareissutkin hoituvat samassa yhteydessä, ei sieltä aina tarvitse viikon ruokia kerralla kantaa jolloin pyöräkärryn tavaratila riittää mainiosti. Kyllähän tämmöinen liikkumistapa täälläkin tuntuu huomiota herättävän kylillä kun vissiin on totuttu että kaikki korttelia pidemmät matkat körötellään autolla, mutta siinähän ihmettelevät.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niitähän saa 2000e neliö. Tontteineen.
Näkyy niitä olevan. Tuolla öljykattilaan vain VILP paikoilleen.

Mutta tuosta tehomaksusta sen verran että tutkin tuossa vielä, milloin nuo suurimmat tehot ovat menneet:

1) Ensimmäiset 4 sijaa (11-12 kW) on lauantaipäivän tunteja, kun lämmitin ulkorakennusta talven ensimmäisenä suojapäivänä, että lumet tulisivat alas peltikatolta. Eikä ne edes tulleet alas ennen kuin päästi kosaanipullosta parimetrisen lieskan.

2) Ilmeisesti saunan lämmityksiä (noin 8-10 kW) iltaisin, satunnaisesti eri päivillä talvella

3a) Talvipäivien aamuja kun on ollut auto lämmityksessä ja kun on käyty suihkussa ja varaaja on mennyt päälle. (6-8 kW)
3b) Talvipäivien iltapäiviä, kun on laitetu ruokaa 16-18 välillä (6 -8 kW)
3c) Talvi viikonloppuina, ilmeisesti jotain ruuanlaittoa (6-8 kW)
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Ketjussa on paljon kuvakaappauksella lainauksia eri julkaisuista. Lainaaminen kohtuullisessa määrin on ok, mutta lainattava julkaisu tulisi olla mainittu lähteenä lainauksen alla. Nyt lähdetieto puuttuu useasta lainauksesta. Lisäättekö lainaukset suoraan kirjoittaessanne, jälkeenpäin ne on työläämpi laitella. Ilman siteeraustietoa lainaamista voidaan pitää tekijänoikeusrikoksena.

Jos omia taulukoitanne tms. laitatte, niin ei toki tarvitse laittaa mitään lainaustietoja, mutta jos esim. päättötöitä, netissä olevia julkaisuja, lehtiä yms. lainaatte, niin silloin lainaustieto. Vähintään linkki lähteeseen.



Sitaatti
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."[3]
Tekijänoikeuslaki 22 §

Pääartikkeli: Sitaattioikeus

Sitaatti- eli siteerausoikeus tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa on oikeus siteerata tekijänoikeuden alaista teosta kohtuullisessa ja sopivassa määrin. Laissa todetaan, että siteeraamisen täytyy tapahtua hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.

Sitaatilla on oltava niin sanottu vetoamisfunktio. Esimerkiksi toisen tekstiä saa lainata, jos siihen samalla vetoaa oman tekstinsä perusteluna, vastakohdan osoittamisena tai ajatusten kehittelyssä.[4]

Jos sitaattioikeuden edellytykset täyttyvät, ei sitaatin käyttö edellytä siteerattavan teoksen tekijän lupaa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys siihen teokseen, jossa sitaattia käytetään. Lainatun teoksen tulee jollakin tavalla selkeyttää tai havainnollistaa siteeraajan omaa teosta. [8]

Hyvä tapa tarkoittaa myös, että siteeratessa mainitaan tekijän nimi ja lähde. Lain mukaan sitaatteja saa ottaa omaan teokseen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Laissa ei ole kuitenkaan asetettu rajoja sitaatin pituudelle. Jos asiasta syntyy kiistaa, asiaan tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, edellyttääkö lainauksen tarkoitus tietyn mittaisen sitaatin ottamista toisesta teoksesta. [9]

Lähde: Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekijänoikeuden_rajoitukset
 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Harmi kun ei mitenkään triviaalisti näe sähkölaitoksen palvelusta vuoden huipputehoa. Etsiskelin kylmimmät päivät ja suurimmat päiväkulutukset, ja katsoin niistä tuntitehoja. Näytti suurin lukema olevan inasen vajaa 6kW. Tuommoisen tehon saa ihan kodinkoneilla aikaan, kun maalämpö kiskoo samaan aikaan melkein täysiä. Aika kepeästi näyttäisi vielä sähköautoa voivan ladata.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Onko puusauna? Nimittäin kyllähän 6kW on ihan paperia, jos pakkasilla lämmittää taloa, pistää sähkösaunan pääälle ja vaikka sattuu kokkaamaan samalla.
 

repomies

Hyperaktiivi
Onko puusauna? Nimittäin kyllähän 6kW on ihan paperia, jos pakkasilla lämmittää taloa, pistää sähkösaunan pääälle ja vaikka sattuu kokkaamaan samalla.

Kiuas on mallia ympäristöä pilaava, joskin ainakin teknisten tietojensa mukaan keskimääräistä vähäisempien päästöjen mukaan valittu.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tehomaksu on oikeastaan aika sairas... johan siitä "tehosta" on maksettu liittymän koolla ja perusmaksulla, joka yleensä on liittymän kokoon sidottu.

Kumma juttu jos ostettua ja maksettua palvelua ei saa käyttää maksamatta vielä lisää.
 

Ton1A

Vakionaama
Tuokin on vähän niinkuin eilisen uutisia tänään, Helenin verkossa tuo on ollut käytössä jo muutaman vuoden. Tosin Ilta-Pulun kommenttipalstalla sitä ei tiedetä.

 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Sieltä niitä lisäkuluja alkaa kohta tulemaan
1f642.png
Toivottavasti kulut peritään vain sähköautoja käyttäviltä.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tehomaksu on oikeastaan aika sairas... johan siitä "tehosta" on maksettu liittymän koolla ja perusmaksulla, joka yleensä on liittymän kokoon sidottu.
Meinaat jotta verkon tulisi kestää kaikkien käyttäjien samanaikaisesti aiheuttama maksimikuorma 24/7, mitä ikinä vain tilaajien omat sulakkeet kestää, jep jep :hattu:

Ai että kun kaikki infra rakennettaisiinkin noin, viemärit ja puhdistamot kestäisi kaiken sen tuuban mitä ikinä putkiin vaan mahtuu, sähköjohdot kestäisi sen mitä tilaajat sulakkeet punaisina ikinä kerkeäisivät käyttämään, autoteillä ei ikinä olisi ruuhkaa kun väylissä olisi leveyttä iskeä vaikka maan jokainen auto liikenteeseen samanaikaisesti... :rolleyes:
 

Ton1A

Vakionaama
Sieltä niitä lisäkuluja alkaa kohta tulemaan
1f642.png
Toivottavasti kulut peritään vain sähköautoja käyttäviltä.
Joo, tuo on toki oikeudenmukaista, koska sähkökiukaassa menee keltaista sähköä, varaavassa sähkölämmityksessä punaista ja sähköautojen latauksessa sinistä. Sininen sähkö on erityisen pahaa muuntoasemille, koska...

Itsekään en tuosta ajatuksesta tykkää, koska jo perusmaksukin menee sulakekoon mukaan. Mutta jos nyt viitsisit selventää miksi tehomaksun pitäisi itse tehon lisäksi perustua siihen mikä sitä tehoa on käyttämässä?
 

BBF

Aktiivinen jäsen
Sähkönsiirtoyhtiöt on jo korottaneet siirtomaksuja pitkän aikaa ja keränneet valtavasti ylimääräistä rahaa perusteena verkon vaatimat lisäinvestoinnit. Käyttäkööt nyt sitä rahaa (mitä ilmeisesti on vain jaettu omistajille). Poliitikothan tästä vastuuseen pitäisi laittaa noiden verkkojen myynnistä ja huonosta sääntelystä (turha toivo).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joo, tuo on toki oikeudenmukaista, koska sähkökiukaassa menee keltaista sähköä, varaavassa sähkölämmityksessä punaista ja sähköautojen latauksessa sinistä. Sininen sähkö on erityisen pahaa muuntoasemille, koska...

Itsekään en tuosta ajatuksesta tykkää, koska jo perusmaksukin menee sulakekoon mukaan. Mutta jos nyt viitsisit selventää miksi tehomaksun pitäisi itse tehon lisäksi perustua siihen mikä sitä tehoa on käyttämässä?
Itseä ärsyttää se jo pelkästään ajatuksen tasolla että yhdestä kalleimmasta tunnista rankaistaan koko kuukauden osalta(tuossa artikkelissa mainittu). Olisi nyt edes jotain järkevämpää kuten vaikkapa 5 - 10 korkeimman tunnin keskiarvo vaikka...

Tuleva varttimittaus tuo tähän sitten oman mausteensa. Ruvetaanko rokottamaan sitten jo vartin jaksosta? Toivottavasti ei.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sähkönsiirtoyhtiöt on jo korottaneet siirtomaksuja pitkän aikaa ja keränneet valtavasti ylimääräistä rahaa perusteena verkon vaatimat lisäinvestoinnit. Käyttäkööt nyt sitä rahaa (mitä ilmeisesti on vain jaettu omistajille). Poliitikothan tästä vastuuseen pitäisi laittaa noiden verkkojen myynnistä ja huonosta sääntelystä (turha toivo).
Ketjussa lienee jo noita perusteita käyty aikaisemmin läpi mutta tehomaksu taitaa yleisestiottaen siirtää kustannuksia niille jotka niitä aiheuttavakin... (ja ainakin yhtiöiden puolelta vakuutellaan että sen enempää asiakkailta ei kokonaisuutena lypsetä)
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Joo, tuo on toki oikeudenmukaista, koska sähkökiukaassa menee keltaista sähköä, varaavassa sähkölämmityksessä punaista ja sähköautojen latauksessa sinistä. Sininen sähkö on erityisen pahaa muuntoasemille, koska...

Itsekään en tuosta ajatuksesta tykkää, koska jo perusmaksukin menee sulakekoon mukaan. Mutta jos nyt viitsisit selventää miksi tehomaksun pitäisi itse tehon lisäksi perustua siihen mikä sitä tehoa on käyttämässä?

Ei tässä tarvi mitään selventää.
Sähköautot ovat melkoinen ongelmapommi jo ilman näitä tulevia tehomaksujakin.
ladatkoon sieltä sähköverkosta vaikka suoraan maahan virtaa, kunhan maksavat siitä aiheutuvat kulut.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Meinaat jotta verkon tulisi kestää kaikkien käyttäjien samanaikaisesti aiheuttama maksimikuorma 24/7, mitä ikinä vain tilaajien omat sulakkeet kestää, jep jep :hattu:

Ai että kun kaikki infra rakennettaisiinkin noin, viemärit ja puhdistamot kestäisi kaiken sen tuuban mitä ikinä putkiin vaan mahtuu, sähköjohdot kestäisi sen mitä tilaajat sulakkeet punaisina ikinä kerkeäisivät käyttämään, autoteillä ei ikinä olisi ruuhkaa kun väylissä olisi leveyttä iskeä vaikka maan jokainen auto liikenteeseen samanaikaisesti... :rolleyes:

No jos tehomaksu tulee, niin mikä on peruste liittymäkoon mukaiselle maksulle sitten enää? Ihan vastaavasti olisi outoa, jos vesilaitos laittaisi vesimaksun hetkittäisen huippuvedenkulutuksen perusteella. Tarvitaanhan sielläkin pumppaamoihin tehoa, sen mukaan paljonko vettä kuluu koko verkostossa.

En tiedä missä kohtaa sanoin, että kaikkien pitäisi täydellä teholla saada kuormittaa verkkoa. Sanoin vain, että liittymäkoolla ja kuukausimaksulla liittymän koon mukaan JO maksetaan maksimikuormasta verkolle. Tuo tehomaksu, joka otetaan sen MAKSETUN liittymäkoon LISÄKSI on ihan silkkaa rahastusta.
 
Back
Ylös Bottom