Tekoälybuumi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihminen on ollut "tietotyössä" ylivertainen, mutta tuo asema on kyllä murtumassa pahasti.

Ja en olisi niin varma fyysisestäkään työstä. Kokonaisia toimialoja voi siirtyä roboteille, kuten tehdastyö humanoid-roboteille ja taksiliikenne tekoälylle.

Kun katsoo Tesla Robocap videoita, niin onhan se kuin scifi-leffasta, vaikka on todellisuutta jo Austinissa.

Logistiikka kokonaisuudessaan on ala missä robotit on jo leikannut ja tulee leikkaamaan järeällä kädellä työpaikkoja.
 
Omassa työyhteisössä näyttää, että tekoälyn suurkäyttäjät käyttää tällä hetkellä noin 20 000 € per kk tokeneihin. Oma käyttö on murto-osa tästä. Kyllä sitä ajattelee, että tässä tulee menemään jotain jossain vaiheessa pahasti pieleen. Se tietynlainen hitaus sisältää kuitenkin myös monia tosi hyviä puolia.
 
Ihminen on ollut "tietotyössä" ylivertainen, mutta tuo asema on kyllä murtumassa pahasti.

Ja en olisi niin varma fyysisestäkään työstä. Kokonaisia toimialoja voi siirtyä roboteille, kuten tehdastyö humanoid-roboteille ja taksiliikenne tekoälylle.

Kun katsoo Tesla Robocap videoita, niin onhan se kuin scifi-leffasta, vaikka on todellisuutta jo Austinissa.

Logistiikka kokonaisuudessaan on ala missä robotit on jo leikannut ja tulee leikkaamaan järeällä kädellä työpaikkoja.
Kaikenlainen teollinen valmistushan on koneellistettu jo kauan sitten lukuunottamatta niche-aloja (jollaisia on paljon ja jotka voivat olla hyvin kannattaviakin) ja näpertelytaloutta, Myös tietotyön on tietyiltä osin automatisoitu hyvin pitkälle, mutta paljon on prosesseja, joissa ihminen on ollut keskeinen osa tuotantoketjua ja useinkin tekemässä hommia, jotka olisi pitänyt automatisoida, mutta jäänyt tekemättä, kun kokonaisprosessia ei ole kannattanut/osattu/haluttu/viitsitty ottaa hallintaan tai se on jatkuvasti muuttunut liikaa ties mistä syystä tahansa.

Humanoidirobotit ja itsestään ajavat autot eivät ole läheskään ideaalinen ratkaisu tarkoitukseensa (teollisuudessa edellisten tehtävät on pääosin jo ratkaistukin kyvykkäämmillä ja luotettavammilla laitteilla ja järjestelmillä; humanoidiroboteilla voisi olla siirtymävaiheessa käyttöä juuri niche-teollisuustuotannossa ja asennustyön evoluutioversiona; tosin vaikkapa 8-kätinen osalla käsistään kävelevä asennusrobotti eri kokovariaatioina monikäyttöisempi ja tehokkaampi). Oma miellipiteeni on, että tällä hetkellä kokeiltava itse ajavien autojen teknologia on välivaihe, joka parhaimmillaan lähinnä luo kysyntää kunnollisten automatisoitujen maantieliikenneratkaisujen kehitykselle.
 
Automatisoitu liikenne lähtee vyörymään kuin lumipallo, kun joku tekee monistettavan konseptin. Teslan robocap on päänavaus, mikä pakottaa muut yrittämään enemmän ja nopeammin.

Waymo on 3000 autollaan isompi, mutta autot on kovin monimutkaisia ja kalliita. Ei välttämättä mene kauaa kun Tesla on suurin taas. Lastentaudit vai pois ja pari generaatiota AI mallista eteenpäin, niin eiköhän se siitä lähde.

Teslallahan on sellainenkin idea että yksityinen voi ostaa robocapin ja ajella sillä ja jos haluaa voi sovelluksesta antaa sen taksikäyttöön, silloin kun itse ei tarvi. Kuulostaa aika scifiltä.

AI malli on tässäkin se arvokkain omaisuus, ei se itse auto.
 
Automatisoitu liikenne lähtee vyörymään kuin lumipallo, kun joku tekee monistettavan konseptin.
Saattaa hyvinkin olla. Sittenpä jo kannattaakin soveltaa tekoälyä kehittämään skenaarioita ja niiden toteutuksia, joissa maantie- ja katuliikenne olis ratkaistu järkevästi ilman että olisi lukkiuduttu yli sadan vuoden takaisiin periaateratkaisuihin, joille ei aikoinaan ollut vaihtoehtoja (vrt. hevoseton vaunu). Muut liikennemuodot ovat jo kehittyneet alkuperäisen informaatio- ja logiikkamallinsa ohitse (erityisesti lentoliikenne), koska moista tehottomuutta ja epoluotettavuutta ei enää ollut mahdollista sietää, millaisilla periaateratkaisulla alunperin jouduttiin toimimaan.
 
Tuolla on varsin mielenkiintoista kuvausta siitäkin, miten juuri ao. probleeman ratkaisun lähelle osuttiin (eli osattiin valita soveltuva probleema työn kohteeksi). Itse todistuspaperi on kyllä niin monimutkainen, että täytyy olla kiinni aiheen matemaattisessa tutkimuksessa ennestään, jos aikoo todistusta varsinaisessa mielessä ymmärtää (niin, että pystyisi esimerkiksi osoittamaan mahdollisen virheen). Joka tapauksessa vaikuttaa analyyttiseltä kannalta erittäin hyödylliseltä työltä riippumatta siitä, löytyykö ehkä virheitäkin (tuloksen luonnehan on konstruktiivinen, mikä on monella tapaa hyödyllinen ja edullinen tilanne).
 
Jos oikein ymmärsin, niin tuon ongelman ratkaisu on avain parempiin lentokoneisiin, tuulimyllyihin, turbiineihin.

Malli soveltuu kaikkeen, missä pelataan erilaisten kaasujen tai nesteiden virtauksen kanssa.

Ja mikä on villiä, jos tuo todistus hyväksytään, ei sitä tarvitse syvällisesti ymmärtää, vaan AI tekee paperien pohjalta helppokäyttöisiä laskentakirjastoja, mitkä voi upottaa mukaan virtauslaskentoja tekeviin softiin.
 
Viimeksi muokattu:
https://yle.fi/a/74-20245250 instituutti ei ole hyväksynyt ratkaisua. Jäämme odottamaan lopullista tuomiota
Lienee myös vähän kismaa siitä että mistä ratkaisu on yleensäkään syntynyt.

Kiista tekoälyn tekemän matematiikan läpimurron taustoista

OpenAI ilmoitti ratkaisseensa Navier–Stokesin olemassaolo- ja sileysongelman, joka kuuluu matematiikan seitsemään Millennium Prize -ongelmaan. Yhtiön mukaan todistuksen tuotti julkaisematon tekoälymalli laajan rinnakkaislaskennan avulla.

Samaan aikaan NYU:n professori Tristan Buckmaster ja matemaatikko Levent Alpöge julkaisivat aiheeseen liittyviä todistuksia. Buckmaster epäilee OpenAI:n aloittaneen työnsä saatuaan tietoa heidän tutkimuksestaan ja päätyneen poikkeuksellisen samankaltaiseen lähestymistapaan.

OpenAI kiistää nähneensä tutkijoiden julkaisematonta aineistoa. Yhtiö ei kuitenkaan täysin sulje pois sitä, että tunnisteettomaksi muutettu Codex-käyttödata olisi voinut vaikuttaa sen mallien kehitykseen. Tapaus herättää kysymyksiä tutkimustiedon luottamuksellisuudesta ja tekoälyn tuottamien tieteellisten tulosten omistajuudesta.

 
"Väärin ratkaistu" ilmeisesti. Varmaan tutkijat olisi halunneet käyttää loppuelämänsä ratkaisun viimeistelyyn, mutta penteleen AI teki sen päivissä.

Samalla meni saumat Nobelin palkintoon. Vähemmästäkin tulee itkupotkuraivarit.

Tutkijat itse oli käyttänyt Codexia... Ettei vain ajatuksena ollut hyödyntää muiden tietoja oman työn pohjana... Siis tekivät samaa mistä syyttävät OpenAIta
 
Viimeksi muokattu:
Tutkijat itse oli käyttänyt Codexia... Ettei vain ajatuksena ollut hyödyntää muiden tietoja oman työn pohjana... Siis tekivät samaa mistä syyttävät OpenAIta
Liekö osanneet kysyä oikeita kysymyksiä? No tietty OpenAI kertoo omistavansa myös kaikki kysymykset ja kysymysten taustalle syötetyt sisäiset aineistot. Asia on monella tapaa kimurantti, eikä pelkästään tietyssä mielessä. Ts. jos olet tekemässä mitä tahansa, mikä voisi olla merkittävää AI:lla, on suuri riski, että se otetaan sulta pois. Kyse ei ole enää työkalusta, joka on ”varastanut” kaiken osaamisensa, vaan työkalusta joka varastaa myös kaiken käyttäjiltään, jopa niiltä, jotka maksavat sen käytöstä. Olet turvassa, jos näpertelet sillä kissakuvia tai siihen verrattavaa.

 
Viimeksi muokattu:
Eikö ole hyvä että tieto kerätään yhteen ja mahdollistetaan sen tiedon hyödyntäminen aivan uudella tavalla.

Se että nuo AI firmat käärii hilloa ja valtaa on seuraus vain siitä että ne on tehneet jotain oikein. Turha täällä Euroopassa on vikistä, kun samat mahdollisuudet olisi ollut täälläkin, mutta rahat upotetaan ihan muualle kuin teknologian kehittämiseen
 
Ettei vain ajatuksena ollut hyödyntää muiden tietoja oman työn pohjana...
Aika harvaa pyörää pystytään keksimään ensimmäistä kertaa mutta on tietysti eri asia hyödyntää omassa tutkimuksessaan jo julkaistuja tutkimustuloksia tai kaivaa tavalla tai toiselta julkaisematonta tietoa. Itse en ole suuremmin vaivannut päätäni aiheella laajemmin mutta kieltämättä on aika pelottavaa miten laskentaresursseja voidaan käyttää ja varmasti parast'aikaa jo käytetäänkin yritysten ja valtioidenkin väliseen vakoiluun.
 
Eihän tieto ole julkaisematonta, jos ratkot ongelmaa AI avulla ja käyttöehdot sallii AIn opettamisen käyttäjäpalautteella.

Siihenhän käytännössä koko AI perustuu.

Kynä ja paperi käyttöön, jos ei halua tietojen vuotavan. EI kannata käyttää Codexia 🙈

Toinen juttu on että olisiko tutkijat ilman Codexia päässeet puusta pitkälle siinä tutkimuksessaan vai generoiko Codex käytännössä heidänkin tuotokset.
 
Turha täällä foorumilla on vikistä, mihin rahat Euroopassa upotetaan. Varsinkin, kun ei puhuta omista.

No omaa rahaa upotan mieluummin Claudeen tai OpenAIhin, kuin eurooppalaisiin systeemeihin... Niitä ei tosin edes ole.

EU puuhastelee ihan toisessa ulottuvuudessa suhteessa siihen mihin itse investoisin.
 
Eihän tieto ole julkaisematonta, jos ratkot ongelmaa AI avulla ja käyttöehdot sallii AIn opettamisen käyttäjäpalautteella.

Siihenhän käytännössä koko AI perustuu.
Ai olenko sitten tajunnut väärin ja AI:lla olisikin jo jonkinlainen ("käyttöehdoissa" määritelty ;) ) moraali ettei se kaiva tietoa ihan mistä vaan tarpeen tullen hakkeroidenkin. Se mitä silloin sattumoisin löytyy on nimittäin mahdollisesti täysin julkaisematonta.
 
Ai olenko sitte tajunnut väärin ja AI:lla olisikin jo jonkinlainen moraali ettei se kaiva tietoa ihan mistä vaan tarpeen tullen hakkeroidenkin. Se mitä silloin löytyy on nimittäin mahdollisesti täysin julkaisematonta.
AI:n kehittyessä, se alkaa tekemään ihan spontaaneja ennustamattomia asioita. Samaan tapaan kuin ihminenkin (kuten vaikkapa: "paskansin housuun ihan vaan kun tuli ajatus, että halusin tietää miltä se tuntuu").
 
Jos oikein ymmärsin, niin tuon ongelman ratkaisu on avain parempiin lentokoneisiin, tuulimyllyihin, turbiineihin.

Malli soveltuu kaikkeen, missä pelataan erilaisten kaasujen tai nesteiden virtauksen kanssa.
Ei oikeastaan noin, vaan pikemminkin todistus sille, että laivojen hydrodynamiikkalaskelmissa kattavasti käytettävä differentiaaliyhtälömalli johtaa fysikaalisiin mahdottomuuksiin, jos sitä yritetään soveltaa mikrotason mittakaavassa, jossa pitäisi ottaa käyttöön molekylaarinen tai jopa kvanttimekaaninen mallinnus. Lentokoneproblematiikassa on lisää kompleksisuutta ja sen osalta ei vastaavaa vielä ole kyetty todistamaan (toki tekoäly saattaisi pystyä todistamaan vastaavaa tuossakin, mutta käsittääkseni moinen ymmärretään muutoinkin, eli ei edes yritetä ratkaista asioita teoripohjalta, jonka tiedetään johtavan umpikujaan esimerkiksi siiven jälkipuoliskon ja erilaisten laippamekanismien aerodynaamisen käyttämisen laskennallisen mallinnuksen kohdalla, eli toimitaan käytännössä toisilla menetelmillä).
 
Merkittävää tässä kuitenkin on, että AI kykenee ratkaisemaan sen tason ongelmia, että ihmisille ne alkaa olemaan liian vaikeita.

Ja missä ajassa!

Kyllä kai ne pullauttaa ratkaisut loppuihinkin avoimista matemaattisista ongelmista. Vai oliko tämä nyt ratkaistu helpoin niistä?
 
Merkittävää tässä kuitenkin on, että AI kykenee ratkaisemaan sen tason ongelmia, että ihmisille ne alkaa olemaan liian vaikeita.

Ja missä ajassa!

Kyllä kai ne pullauttaa ratkaisut loppuihinkin avoimista matemaattisista ongelmista. Vai oliko tämä nyt ratkaistu helpoin niistä?
Laittakaa se nyt sitten ratkomaan esim. Kolmen Kappaleen Probleemaa...
 
Merkittävää tässä kuitenkin on, että AI kykenee ratkaisemaan sen tason ongelmia, että ihmisille ne alkaa olemaan liian vaikeita.

Ja missä ajassa!

Kyllä kai ne pullauttaa ratkaisut loppuihinkin avoimista matemaattisista ongelmista. Vai oliko tämä nyt ratkaistu helpoin niistä?
Ilman muutta tuo on merkittävä saavutus. Noissa tekoälysysteemeissä on opetettuna ilmeisesti suunnilleen kaikki julkaistu matemaattinen tieto yleisen loogisen tiedon ja luonnollisten kielien semantiikan pohjalta ja agentit ovat sen jälkeen opettaneet toisiaan soveltamalla oppimaansa laskuesimerkein ja valvoneet toistensa osaamista ristiin eri näkökulmista. Kaikki on sitten eri agenttien muistista välittömästi saatavilla uusien sovelluslaskemien ja päätelmien tekoon. Takana lienee valtava määrä datakeskusten kapasiteettia ja kaikki tapahtuu huimalla nopeudella siihen nähden. mihin ihmisen aivot kykenevät.

Osa avoimista matemaattisista ongelmista on ehkä sellaisia, että ne ovat sellaisella logiikankin tasolla, että lopullista päätelmää ongelman ratkottavuudesta tai ratkeamattomuudestahan ei edes ole mahdollista saavuttaa. Moisiahan on osoitettu olevan jo kauan sitten. Kandiaattiesimerkkejähän on mm. laskettavuuden ja laskennan kompleksisuudenkin kohdalla. Navier-Stokes-yhtälön sovellettavuus on sellainen, jolla on ollut suuri käytännön merkitys sovellusaluemielessä ja paljon käytännön kokemusta menettelyjen käytännön rajoista, joten teoreettiset rajat ovat kiinnostava kysymys. Ainakin esitetyn todistuksen perusteella rajat tulevat vastaan äärimmäisen (tai sanoisiko lähes käsittämättömän) monimutkaisissa mikromaailmaan johtavissa tapauksissa, vaikkakin deterministisesti, mutta on olennaista teorian asettamiseksi rajojensa sanelemaan perspektiiviin. Tuo on toisaalta osoitus periaatteessa yksinkertaisen matemaattis-fysikaalisesti perustellun teorian rajoista, kun mennään soveltamisessa fysiikan ilmiöihin äärimmäisellä tarkkuustasolla.
 
Tänään kokeilin, että olisiko tekoäly viisastunut loman aikana. Kokeeksi pyysin Excelissä tekemään palkkikuvaajat muutamasta numeroarvosta. No, kuten aina tuli äkkiä hieno kuva, mutta kun katsoi tarkemmin niin oho - arvot olivat oikeasti välillä 8-9, mutta kuvassa oli jaettu sadalla eli olivat tasoa 0,08.

Ja kuten aina, kun sanoin älylle asiasta niin sanoi, että juu väärin on ja että korjaa. Ja kuten aina, teki tasan saman uudestaan.

Onko visiota mikä hitto tuota riivaa, miksei sano että juu on väärin enkä osaa tehdä oikein, jos kerta itsekin tajuaa että väärin on?
Ja mistä kummasta voi keksiä jakaa sadalla? Lukujen yksikkö oli kWh eli ei kai tuosta voi saada päähänsä mitään sadalla jakoa ja oli kuvaan pistänyt oikean yksikön.
Jos samalla iskulla mennään Excelin ominaisuuksiin, niin Excelin kuvan tiedot kohdasta kun katsoi, niin osoitti oikeisiin soluihin joissa siis lukema 8-9 väliltä. En tiedä miten ihmeessä Excelin kuva edes voi piirtää tuollaisessa tilanteessa mitään väärää.
 
Tänään kokeilin, että olisiko tekoäly viisastunut loman aikana. Kokeeksi pyysin Excelissä tekemään palkkikuvaajat muutamasta numeroarvosta. No, kuten aina tuli äkkiä hieno kuva, mutta kun katsoi tarkemmin niin oho - arvot olivat oikeasti välillä 8-9, mutta kuvassa oli jaettu sadalla eli olivat tasoa 0,08.

Ja kuten aina, kun sanoin älylle asiasta niin sanoi, että juu väärin on ja että korjaa. Ja kuten aina, teki tasan saman uudestaan.

Onko visiota mikä hitto tuota riivaa, miksei sano että juu on väärin enkä osaa tehdä oikein, jos kerta itsekin tajuaa että väärin on?
Ja mistä kummasta voi keksiä jakaa sadalla? Lukujen yksikkö oli kWh eli ei kai tuosta voi saada päähänsä mitään sadalla jakoa ja oli kuvaan pistänyt oikean yksikön.
Jos samalla iskulla mennään Excelin ominaisuuksiin, niin Excelin kuvan tiedot kohdasta kun katsoi, niin osoitti oikeisiin soluihin joissa siis lukema 8-9 väliltä. En tiedä miten ihmeessä Excelin kuva edes voi piirtää tuollaisessa tilanteessa mitään väärää.
Copilot ei ole kovinkaan pätevöitynyt Excelin kanssa.
Uutta ChatGPT versiota en ole ehtinyt vielä testaamaan, mutta maksullinen Claude ainakin osaa excelin käsittämättömän hyvin.
 
Tuossa oli minulla kyllä automaattivalinta päällä. Joskus olen huomannut, että vaikuttaa jos laittaa Caluden päälle. Tosin MS sanoo, että anna olla automaatilla, että äly osaa valita sopivan tason millä ratkoo. Täytyypä antaa sama tehtävä huomenna Claudella
 
11615.webp
 
Tekoäly-yhtiö Anthropic varoittaa, että niin verkkorikolliset kuin valtiolliset hakkeritkin käyttävät sen Claude-malleja automatisoidakseen kyberhyökkäyksiä, rakentaakseen kamikaze-lennokkiparvia, suorittaakseen massavalvontaoperaatioita ja yrittääkseen kehittää entistä vaarallisemman version tappavasta hyttysten levittämästä viruksesta. Varoituksesta uutisoi muun muassa The Register.
 
Pelätään että lähtee mopo käsistä. Huhuja on ollut ilmeisesti myös RSI:stä(ainakin googlen osalta) eli tekoälli olisi tulossa tilaan, jossa se pystyy itse parantamaan ja kehittämään itseään paremmaksi.


Tekoäly-yhtiö Anthropicin toimitusjohtaja kehottaa hidastamaan oman alansa kehitystä​

Amodei ehdottaa tekoälymallien riippumatonta seurantaa niiden kehitysvaiheessa, koko alaa koskevaa sääntelyä ja maailmanlaajuista sääntelyä.

edit. tässä myös muutama sananen RSI:stä
 
Viimeksi muokattu:
Cloudflare ei ole innoissaan google tietojenkeruusta, lieköhän suunta jatkossa samansuuntainen muuallakin?
 
Takaisin
Ylös Bottom