Tuloilman jäähdytys ja tulokanavien eristys yläpohjassa

[Lappanen]

Ilmanvaihtoputkia vetelen uudisrakennukseen, tuloilma jäähdytetään maalämpökaivon lämmönkeruunesteellä ja jälkilämmitys vesipatterilla joka kytketään lämminvesikiertopiiriin.
IV-kone Enervent Pelican eAir W-CG

Tuloilmakanavat eristän 10 mm solukumieristeellä käärien (eli ns. armaflexiä, mutta Onnisen versiolla joka puolet halvempaa).

Alakerrassa kanavat kulkee alaslaskussa, tässä ei mitään epäselvää.
Yläkerran kanavat kulkee yläpohjassa ja jäävät puhallusvillan alle.

Muutamaa eri mielipidettä olen kuullut yläpohjassa kulkevien tulokanavien eristämisestä.
Itsellä ajatuksena, että eristetään tuolla 10 mm solukumilla ja sitten päälle sitä samaa 50 mm Parocin alumiinipintaista villamattoa tiiviiksi teipattuna jolla poistokanavakin eristetään.

Tuosta sitten tuli niitä eri mielipiteitä eri lähteistä:
- voi tulla kondenssiongelmia jos solukumi ja villa päällekkäin (vaikka tiiviisti asennettu)
- solukumi riittää kun jää puhallusvillan alle
- pelkkä villa riittää tulokanavankin ympärille

Millä tyylillä tuota lähtisi toteuttamaan, vai onko joku vaihtoehto vielä jäänyt mainitsematta?

Vähän samaa juttua sitten pyörittelin päässäni, kun raitisilma- ja jäteilmakanavat eristetään 19 mm solukumieristeellä, ideana oli siis vetää koneelta (yläkerrassa lämpimässä tilassa) molemmat kanavat kokonaisuudessaan siis solukumin sisään ja sitten lisäeristys villalla yläpohjassa. Tuleeko samanlaisia ongelmia kuten yllä arveltu? Raitisilmakanava jää puhallusvillan alle tai sen yläosa puhallusvillan rajalle, pitäisikö nostaa kuitenkin kokonaan puhallusvillan päälle?

 

[Lappanen]

3. kohtaan taisin kirjoittaa epäselvästi, eli tarkoitin että eristää "vain" alumiinipintaisella eristevillalla kuten poistokanavankin ja hautaa puhallusvillaan, eli ei solukumia alle.
Vai tarkoititko juurikin, että aina se solukumi laitettava jäähdytyskanavaan, tuo alumiinipintainen eristevilla ei tuossa toimi pelkästään?

Solukumia en ajatellut liimata kuin kaistojen päistä kanavaan kiinni, kuten oppaissa kehotetaan. Itseliimautuva melko kallista tavaraa jo. Huolellisesti tekemällä tietenkin.

Aika vähän käytännön tietoa löytyi tuon koneen jäähdytyskyvystä, varmaan niin paljon riippuu kohteestakin että kai se on vain itse todettava käytössä riittääkö vai ei. Tuskinpa tuo niin paljoa kylmää pukkaa helteillä että kondenssiriski olisi mikään ihan hirveä, Armacellin laskurilla kun laskeskelin että 6 mm solukumikin jo riittäisi ainakin sisätiloissa kulkeviin kanaviin kondenssieristeeksi.

 

[Lappanen]

Tarviikos tuloilman äänenvaimenninta eristää? Änäri lämpimässä tilassa heti iv-koneen päällä.

Kyseessä tämä: https://onnshop.onninen.fi/onnline-...0-900-50-pvd/p/ANF008?term=Äänenvaimennin 200

 

[pökö]

Ei tarvi.

 

[Lappanen]

Unohtui edelliseen kysymykseeni todeta, että kyseessä siis jäähdytetty tuloilmakanava. Tuota nimittäin mietiskelin ja päädyin myös siihen ettei tarvitsisi välttämättä eristää kun äänenvaimennusmateriaali hoitaisi sen. Vaikkakin tuo änäri joutuu kylmimmän tuloilman vaikutuksen alaiseksi kun heti ensimmäisenä siinä kokeen päällä on.

 

[pökö]

Unohtui edelliseen kysymykseeni todeta, että kyseessä siis jäähdytetty tuloilmakanava. Tuota nimittäin mietiskelin ja päädyin myös siihen ettei tarvitsisi välttämättä eristää kun äänenvaimennusmateriaali hoitaisi sen. Vaikkakin tuo änäri joutuu kylmimmän tuloilman vaikutuksen alaiseksi kun heti ensimmäisenä siinä kokeen päällä on.

Siinä on höyrytiivis pelti villan päällä. Ei tarvi eristää mutta ei siitä haittaakaan ole.

 

[Lappanen]

Ok, sitäpä juuri pähkin kun ei oikein mahdu ympäri eristämään änäriä hikoilun varalta.
Vieressä kun menee raitisilmakanava johon tulee 19mm solukumieriste ja se juuri siihen kanavan ja änärin väliin mahtuu. Voisihan sen änärin eristeen toki liimata siihen 19 milliseen sitten kiinni päistä.. Ehkä se varmuuden vuoksi on nyt helppo askarrella kuitenkin kun vermeet on käsillä.

Tuollainen hässäkkä kyseessä, ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen omatekele asennus. Vaikkakin ihan hauskaa touhua, eipä siinä

 

[Lappanen]

Hitaasti ja varmasti. Ennen helteitä yritän vihdoin iv-viilennyksen saada kytkettyä toimintaan.

Kaikenlaisia toteutustapoja on, joten päädyin yhteen ja katsellaan että toimiiko. Putket nyt hollilla, pari kannaketta lisää ja sulku tasopaisunta-astialle ennen lopullisia tiukkaamisia ja eristeitä. Kuva tästä hetkestä liitteenä asiantuntijoiden kauhisteltavaksi.

Ainoa mikä oikeastaan mietityttää on 3-tieventtiilin kytkentä. Se on nyt niin, että viilennys päällä iv-kone kääntää sen niin että kennolta palaava neste tulee venttiilin liityntään A ja jatkaa siitä ulos liitynnästä AB kohti maalämpökonetta.

Sitten kun viilennystä ei tarvi tai sitä pienennetään nii iv-kone kääntää kierron kulkemaan niin, että kennolta palaava neste tulee liityntään A ja jatkaa siitä ulos liitynnästä B (tai osittain myös ulos liitynnästä AB jos ei tarvi täysiä viilentää). Neste siis kiertää kennossa hullunkiertoa.

3-tieventtilin manuska ei vaan tunne tuollaista vaihtoehtoa kuin A>B, vaan aina pitäisi mennä reittiä A>AB tai B>AB.

Kokeilemallahan tuo selviää, mutta tietääkö joku miksi reitti A>B ei kävisi?

Liitteenä kuva asennusohjeesta sekä linkki siihen tässä: https://www.pakmelo.fi/wp-content/uploads/R3..xx-S...pdf

 

[kotte]

3-tieventtilin manuska ei vaan tunne tuollaista vaihtoehtoa kuin A>B, vaan aina pitäisi mennä reittiä A>AB tai B>AB.

Kokeilemallahan tuo selviää, mutta tietääkö joku miksi reitti A>B ei kävisi?

Virtaus ei kulje A>B kunnolla. Yrität siis käyttää venttiiliä vaihtoventtiilinä, eli virtaus pitäisi kääntää toisin päin. Vaihtoehdot siis AB>A tai AB>B.

Normaalisti 3-tieventtiili sekoittaa korkean ja matalamman lämpötilan ja toiminta täytyy kääntää, jos tarkoitus on virtauksen ohjaaminen vaihtoehtoisiin haaroihin.

 

[Lappanen]

Virtaus ei kulje A>B kunnolla. Yrität siis käyttää venttiiliä vaihtoventtiilinä, eli virtaus pitäisi kääntää toisin päin. Vaihtoehdot siis AB>A tai AB>B.

Normaalisti 3-tieventtiili sekoittaa korkean ja matalamman lämpötilan ja toiminta täytyy kääntää, jos tarkoitus on virtauksen ohjaaminen vaihtoehtoisiin haaroihin.

Ajattelinkin, että virtaus siinä vaikuttaisi..

Eli homma rokkaisi kun kääntää 3-tieventtiilin 180 astetta nykyisestä asennostaan...

... tähän asentoon:

 

[JukkaI]

Itse tein vastaavan remontin vanhaan taloon. Tarkoituksena oli saada toimiva LTO. Katossa on purueristys. Teräsputki kestää tulevaisuuden rassaukset ja puhdistukset minulle teräs tai vankka muovi olivat ainoat vaihtoehdot putkimateriaaliiksi. Hinta ratkaisi teräsputken. Eristeeseen haudattu putki ei synnytä kondenssia. Suomessa on kuitenkin jokunen hometalo nimenomaan kondenssin seurauksena. Mietin asiaa ja päädyin edulliseen ratkaisuun. Tilasin sellaista "insulated flexible duct" putkea teräsputken suojasukaksi. En muista hintaa mutta se oli yllättävän edullista. Teräsputki sisäputkena ja tuo sukka eristeenä olivat metrihinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin eristeputki. Nyt teräsputkeni kulkevat eristeen sisällä ja ovat eristetty tuolla "kotiviljelijän" joustavalla eristeputkella. Itse en alkaisi rakentamaan koko putkitusta tuolla joustavalla ja eristetyllä putkella ilman rassauskelpoista sisäputkea vaikka se on esim USA:ssa ihan maan tapa pientaloissa.

 

[Lappanen]

Eristehommaan: lopullinen ratkaisu ja enää puhallusvilloja vaille valmis, yläpohjassa kulkevat tuloilmakanavat sai 13 mm armaflexit pintaan ja sitten kaikki kanavat eristettiin 50 mm parocin alumiinipintaisella lämpövillalla. Nuo lepäävät (kannakoitu) 100 mm levyvillamaton päällä ja hautautuvat kokonaan puhallusvillaan jota tulossa noin 450 mm, kokonaiseristepaksuus yläpohjassa siis 550 mm. Runkokanavat 160 mm halkaisijaltaan, eli eristettyjen tulokanavien päälle jää vielä vähintään 160 mm puhallusvillaa. Sisälle tuloilmakanavat sai 10 mm onnisen solukumit päälleen.

 

[JukkaI]

Tuo puhallusvillan määrä projektissasi on iso juttu energiatehokkuudessa.

 

[jmaja]

Onkos jotain arvioita hinnasta eri eristysvaihtoehdoilla? Betterpipe lienee kallein ja ehkä helpoin. Sille kai saan pian hinnan joka lienee 3 tonnin luokkaa 161 m2 1-tasoisen IV-putkille. Mitä maksaa nuo muut vaihtoehdot?

Mun tapauksessa ei voi upottaa villaan, ainakaan kunnolla.

 

[Lappanen]

Pitäisi tietää kanavien metrimäärä niin pystyisi kalkuloimaan mm. eristetarpeen, lisäksi tarvittavat käyrät, supisteet yms. nippelit.
Myös alennukset vaikuttaa, saako tukusta tai muuta kautta halvemmalla kuin perus rautakaupasta pakettitarjouksena.

Jos nyt jotain suuntaa-antavaa yrittäisi laskea ulkomuistista summana, niin yläpohjaan (140 m^2) meni rahaa suunnilleen:
Kanavat 70€ 400€
Käyrät, t-haarat, muuntoliittimet, kannakkeet yms. 380 €
Solukumieriste (Onninen) 13 mm ja liima 510 €
Eristevillat 240€ 380€

Yht. 1200 € 1670€
Tosiasiassa ei maksanut esim solukumin osalta noinkaan paljoa, koska sain 1,5 rullaa tutun kautta ilmaiseksi Armaflexiä, laskin kuitenkin mitä olisi mennyt jos olisin kaikki ostanut. Jotain käyriä yms nippeliä oli myös varastossa 0€ hankintahinnalla. Varmaan jotain unohtuikin, sen verran pitkä projekti tuo oli kokonaisuudessaan ettei kaikkea tahdo edes enää muistaa, tavaraa hankittiin vähän tarpeen mukaan lisää ja samalla tehtiin myös muita taloteknisiä asennuksia.

Silloin kun IV-hommia rakennukseen alettiin ihmettelemään, niin tarjolla oli ainoastaan valmiiksi eristettynä Uponorin kanavaa, kun siis mietittiin että olisiko järkevämpää ottaa valmiiksi eristettyä putkea. 3 metrin pätkä sitä huiteli jossain 100€ kieppeillä ja kun tuota kanavaa meille reippaasti yli 100 metriä koko taloon upposi, niin aika nopeasti päädyttiin kierresaumaan ja hartiapankkiasennukseen.

Rauhassa tuli noita kyllä tehtyä, alakerran IV:t tein ensin valmiiksi ja se toimikin hyvänä harjoitusalustana kun yläpohja olikin vähän hankalempi tehdä ihan tilanpuutteenkin vuoksi. Sopivissa pätkissä tein kanavat valmiiksi solukumieristeitä myöten ja sitten nostelin pätkät yläpohjaan kannakeiden päälle ja kiinnittelin toisiinsa, höyrynsulun läpiviennit teippailin ylä- ja alapuolelta ja sitten eristin solukumilla kannakoinnit ja muut mitä puuttui. Olisi tuossa ammattimieheltäkin aikaa kulunut useampi päivä, enkä usko että ihan yhtä antaumuksella olisi solukumit tulleet paikalleen liimattua tai kanavien liitoskohdat jesarilla teipattua. Eristevillat lyötiin kanavien päälle päivässä sukulaiseristemiehen kanssa, jolta ammattitaidon lisäksi tuli myös teipit ja rautalanka mukana. Sanoi, että palkkatöissä olisi ollut 2 työpäivän homma. Sopivasti oli vielä kunnon 30 asteen helteet päällä tuolloin, mustan betonitiilikaton alla alkoi olla jo vähän kuuma siinä villapölyn seassa

 

[AnttiT]

Venttiili toimii nykyisellä kytkennällä oikein hyvin. Ei kannata turhaan alkaa kytkentöjä muuttamaan, kun ovat jo kerta valmiina.

 

[Lappanen]

Ehdin venttiilin jo kääntämään, kun tuo paluuputki ei ollut vielä liitoksistaan kiristetty eli oli alle minuutin homma. Pari puristusliitoskulmaa pitää hakea lisää että saa tuon B-haaran kytkettyä. Nyt siis viilennys päällä neste kulkee reittiä AB>A ja viilennys pois AB>B.

Hyvä kuitenkin tietää, ettei tuota asennusta nyt ihan helpolla saa ryssittyä. Pumpun ja venttiilin kääntömoottorin ohjauskytkennätkin sain siinä samalla valmiiksi, huomenna saattaa jo päästä koeponnistamaan ennen eristyksiä.

 

[jmaja]

Pitäisi tietää kanavien metrimäärä niin pystyisi kalkuloimaan mm. eristetarpeen, lisäksi tarvittavat käyrät, supisteet yms. nippelit.

Tuosta on olemassa vasta alustava mun tekemä IV-suunnitelma. Ehkä 20 m 200 mm kavanaa, 10 m 160 mm ja 40 m 100/125 mm kanavia.

 

[kotte]

Ehdin venttiilin jo kääntämään, kun tuo paluuputki ei ollut vielä liitoksistaan kiristetty eli oli alle minuutin homma. Pari puristusliitoskulmaa pitää hakea lisää että saa tuon B-haaran kytkettyä. Nyt siis viilennys päällä neste kulkee reittiä AB>A ja viilennys pois AB>B.

Hyvä kuitenkin tietää, ettei tuota asennusta nyt ihan helpolla saa ryssittyä. Pumpun ja venttiilin kääntömoottorin ohjauskytkennätkin sain siinä samalla valmiiksi, huomenna saattaa jo päästä koeponnistamaan ennen eristyksiä.

Periaatteessahan ei muuta tarvitsisi tehdä kuin kääntää venttiilin yhteet AB ja A päittäin (haaran B ympäri), jos haluaa eri konfiguraation. Riippuu ihan siitä, miten haluaa tuon toimivan. Jos AB on vasemmalla, toimii shunttina, eli vasemmalla oleva kierto on aina täysillä ja kiertävän veden lämpötilaa voi säätää. Jos AB on oikealla, toimii lähinnä sulkuventtiilinä, jolla kiertoa voi kuristaa (vasemmassa haarassa ei liuos kierrä, kun on kiinni, vaikka pumppu käy). Molemmat vaihtoehdot käyvät konvektoripiirille.

 

[Lappanen]

Periaatteessahan ei muuta tarvitsisi tehdä kuin kääntää venttiilin yhteet AB ja A päittäin (haaran B ympäri), jos haluaa eri konfiguraation. Riippuu ihan siitä, miten haluaa tuon toimivan. Jos AB on vasemmalla, toimii shunttina, eli vasemmalla oleva kierto on aina täysillä ja kiertävän veden lämpötilaa voi säätää. Jos AB on oikealla, toimii lähinnä sulkuventtiilinä, jolla kiertoa voi kuristaa (vasemmassa haarassa ei liuos kierrä, kun on kiinni, vaikka pumppu käy). Molemmat vaihtoehdot käyvät konvektoripiirille.

Eikös tuo kuitenkin toimi shunttina molemmin päin, kunhan pitää huolen että säätömoottori kääntää venttiiliä oikeaan suuntaan ja että venttiili on oikeassa asennossa lähtötilanteessa joka olisi tuo keskimmäinen ensimmäinen kuva kuvasarjoissa (muokattu loogiseen järjestykseen venttiilin asennot):

Ainoa ero noissa on siinä, että B-haarassa on kuristuslevy jossa on keskellä kolmion muotoinen reikä. Tuo ilmeisesti suunniteltu niin, että virtauksen käänntyessä A>AB -> B>AB , neste virtaa kolmion kärjen kautta ja mitä enemmän venttiili kääntyy sitä enemmän avautuu myös kolmion pinta-ala.

Nykyisessä AB>A -> AB>B -kytkennässä tuo kuristus toimii suunnitellusti vaikka virtaus onkin käänteinen, aiemmassa kytkennässä eli tuossa ylimmässä kuvassa virtaus pääsisi ensin tuon kolmion leveän osan kautta läpi jolloin nestettä pääsee B-haaraan enemmän pienemmällä avauksella. Käytännön erosta en sitten tiedä huomaako mitään toiminnassa. Ehkä tuolla saa enemmän tarkkuutta säätöön koko avausalueella.

 

[Lappanen]

Tuosta on olemassa vasta alustava mun tekemä IV-suunnitelma. Ehkä 20 m 200 mm kavanaa, 10 m 160 mm ja 40 m 100/125 mm kanavia.

Huomasin muuten, että oli ajatusvirhe tullut tuossa mun aiemmassa laskelmassa. Ennenkin mennyt siihen hämyyn, että putkia myydään 3m ja 6m saloissa ja alla on hinta sille, mutta hinta on per metri.. Eli kanaviin mulla 70e sijaan olisi mennyt 400e, samoin eristevillassa oli joku käpy ja niihin taisi mennä 380e. Jotenkin tuntuikin halvalta nuo Korjaan alkuperäiseen..

Pistin Onnisen ostoskoriin noilla tiedoilla tarvittavat osat, lisäksi laskin tuplana eristevillat (50+50) kun et kerran saa kanavia haudattua kunnolla puhallusvillaan. Laskin solukumit vain tuloihin eli puoliin kanavien metrimääristä. Alvit 24% mukana hinnoissa.

Kanavat 426e
Solukumi
- jos 13mm 315e
- jos 19mm 508e (tätä 3 rullaa josta jää reilu puoli rullaa jäljelle)
- liima 30e
Eristevilla (PAROC HVAC MAT ALU) 1070e
Päälle tulisi sitten myös käyrät ja haarat, niihin ehkä se 400e ei alakanttiin varmaan hirveästi mene. Lisäksi kaikkea pikkusälää esim. villaan alumiiniteippi ja rautalankaa..

Yht.
~2240e (solukumi 13mm)
~2400e (solukumi 19mm)

Noista toki saisi vielä puristettua 5-10% pois kun kierrättäisi myyjän kautta alennuksessa eli lähelle 2000e voisi päästä. Tää on vaan suuntaa-antava tosiaan, kuten huomaa niin virheitä voi olla seassa kun ei tätä ammatikseen tee, vaikka ihan kivaa hommaahan tää olis kun jonkun rutiinin saisi päälle

 

[jmaja]

Kiitos! Jos Betterpipet saa 3 tonnilla, se kuulostaa siis halvalta. Niissä on kuitenkin varsin hyvä eristys (50 mm solumuovi, vastaa 100 mm villaa) ja vähemmän työtä. En ole vielä sieltä hintaa saanut.

Miten paksu tuo Paroc oli?

 

[fraatti]

Kiitos! Jos Betterpipet saa 3 tonnilla, se kuulostaa siis halvalta. Niissä on kuitenkin varsin hyvä eristys (50 mm solumuovi, vastaa 100 mm villaa) ja vähemmän työtä. En ole vielä sieltä hintaa saanut.

Itse uhosin rakentessa että villaan en koske vaan ostan jotain muuta. Hinnat nähtyäni tulin toiselle mielelle ja vetelin alupintasella villalla kaikki putket. Vastenmielisin homma koko raksalla tuo, toki pakkasessa noiden tekeminen ei ollut kovin palkitsevaa.

Jos bp saa tuohon hintaan niin kallistuisin ehkä siihen.

 

[jmaja]

Sellaisen hinnan ne heitti puhelimessa kuvia näkemättä. Lähetin kuvat viime viikolla, ei ole vielä mitään kuulunut.

 

[Lappanen]

Kiitos! Jos Betterpipet saa 3 tonnilla, se kuulostaa siis halvalta. Niissä on kuitenkin varsin hyvä eristys (50 mm solumuovi, vastaa 100 mm villaa) ja vähemmän työtä. En ole vielä sieltä hintaa saanut.

Miten paksu tuo Paroc oli?

Paroc on 50mm mattoa ja laskin siis sitä kaksi kerrosta eli 50+50 ja niiden alle solukumi tulokanavissa.
Kyllähän tuollasen tonnin eron vielä maksaa asennusmukavuudesta jos itse tekee. Tai jos teettäisi homman, niin saattaisi tuo hintaero kompensoitua asennusnopeudessakin jo.

 

[Mikki]

Meille kun tuli 122m2 1krs taloon BetterPipet, niin yksi asentaja asensi kaikki putket yhdessä työpäivässä yläpohjaan läpivienteineen höyrynsulusta. Yläpohjassa on toki meillä tilaa hyvin ja tietenkin oli rutinoitunut tyyppi talofirman puolesta. Helpolta se homma kuitenkin näytti.

Lisäksi asennuksen työjälki on aika takuuvarmaa, mikä on hyvä juttu. IV-vastaava sanoi, että näiden kanssa ei juuri koskaan ole löytynyt moitittavaa, toisinkuin villamattojen kanssa tehtynä.

 

[Jolberious]

Betterpipet asentaa vähintään puolet nopeammin kuin normi setin.
Jos sinne vielä erikseen solukumit meinaa laittaa, niin entistä nopeampaa.
Jos OKT on rakentamassa, niin tonnin hintaero Betterpipet vs kierresauma+solukumi+2x 50mm villa, niin en miettisi hetkeäkään, kummalla tekee.

 

[jmaja]

Soitin Betterpipeen. Olin lähettänyt kuvat 2.4., mutta kukaan ei ollut minuun yhteydessä. Väittivät, että kuvat on jo tehty ja ottavat pian yhteyttä. Odotellaan jännityksellä.

Minun tapauksessa vinttillä on aika ahdasta. Vain aivan harjan kohdalla mahtuu seisomaan suorana ja ulkoseinän kohdalla ei edes pää mahdu kuin vinossa katon ja ulkoseinän päällä olevan juoksun väliin. Paikan päällä tehdyissä kattotuoleissa on myös paljon tukia välissä ja YP-palkisto on 200 mm korkea, mikä estää villoihin hautaamisen pääosin. Ei tuonne järkevästi voi ainakaan yli 300 mm villaa laittaa eli vain 100 mm palkiston päälle.

 

[kotte]

Eikös tuo kuitenkin toimi shunttina molemmin päin

Täytyisi nähdä tuon sisuskalut, en osaa ottaa kantaa asiaan (enempää). Shuntiksi tarkoitettu venttiili useimmiten sulkee "suoraa" haaraa samalla kuin avaa lämmitys- tai jäähdytyslähteen haaraa eri reittien virtausvastuseron kumoamiseksi. Voihan tuossa jopa olla eri sektoriasentoja, jolla saadaan vaihtoehtoina aikaan toisen haaran avaaminen ilman sulkua tai sulun kanssa. Varmaan tuo selviäisi venttiilin tuotelehdykästäkin.

 

[Lappanen]

Pistä putkimies asialle ja tee kaikki itse kuitenkin perässä.. Muutamaan otteeseen sanoin, että viilennyshaarojen väliin takaisku ja hommasin vielä itse sellasen läppämallisen vapaammin läpi päästävän mallin. Kysyin vielä jälkikäteenkin, että onhan takaisku paikoillaan? "Joo, on se.".

No, eipä ollut. Mistäkö tiedän? Löysin sen takaiskuventtiilin yhdestä pahvilaatikosta muiden putkirojujen seasta. Puhalsin kokeeksi molempiin viilennysputkiin yläkerrassa ilmaa ja molempiin puhkumalla tuli samanlaiset pulputukset vapaasta päästä ulos.

Sentti jäi pelivaraa vielä, mutta sain taisteltua takaiskun kiinni ja pääsin täyttämään järjestelmän. Ei löydy vuotoja ainakaan vielä ja viilennyksen pumppu hoitaa juuri ilmailua. Hyvin pihisee ilmat ulos, amatööriltä omasta mielestä hyvin hoidettu (muun kaiken lisäksi tietty) ilmausmahdollisuus.

Pitääpä muokata tuon alla olevaan jälkilämmityspiiriin myös ilmauspiiri, kun se on putkarien jäljiltä vähän kehnonpuoleinen...

Pari kuvaa ja eristeitä hommaamaan.


Lämmitys ja viilennys


Viilennyksen ilmaus, 3-tieventtiili käännetty niin, että kaikki kolme haaraa on auki.

 

[Lappanen]

Viilennys ollut toiminnassa ja toimii ja alkaa olla ohjauksen säädötkin kohdillaan. Koneen ilmoittama kanaviin lähtevä tuloilma pysyy 10-11 asteessa ainakin vielä 18 asteen raitisilmalla (ulkolämpö tuolloin eri mittarien mukaan noin 20 astetta) ja kauimmaisesta tuloilmaventtiilistä olen mitannut 16,8 asteen lämpötilaa tuolloin.

Kytkentä on siis tämän selkeän kuvan mukainen, lisätään sen verran tietoa että nuo isot kuparit on 28 mm ja pieni yhdysputki 3-tieventtiililtä sekä kennolle heti kuvan vasemmalta puolelta lähtevät putket ovat 15 mm kuparia:


Ainoa onkelma, jonka olen huomannut on se, että käyttövettä tehdessä viilennys ei enää pelitäkkään. Enervent säätää viilennyksen ohjauksen pienemmälle jostakin syystä, itse arvelen syyksi että MLP:n keruupumppu estää IV-kiertopumpun kierrättämästä uutta litkua patterin läpi ja Enerventin automatiikka jotenkin reagoi tuohon laittamalla 3-tieventtiilin hullunkierrolle. Tuloilman lämpö täten nousee ja viilennyksen tehon hiipumisen kyllä huomaa 20 asteen kosteilla ulkolämmöillä.

Tuo viilennyksen kv-pumppu on mallia Wilo Yonos Pico 25/1-8:
https://wilo.com/fi/fi/Tuotteet-ja-käyttöalueet/Mallisarjahaku/Yonos-PICO-25-1-8_7218.html
Manuska:
https://cms.media.wilo.com/dcidocpf...2/1270989/wilo_f_0200002b00010a4600010092.pdf

Tuossa on kolme eri vaihtoehtoa pumpun käyttötilaksi: paine-ero muuttuva, paine-ero vakio ja vakiokierrosluku.

Nyt tuohon on käyttöasennoksi valikoitunut muuttuva paine-ero, teho 26 W ja nostokorkeus 6.0 metriä. Eli ei täysillä.
Käyttöasento on siis ihan hihasta revitty, mutta sille se on jäänyt kun toimii. Tai siis toimii kunhan käyttövettä ei lämmitetä.

Millä käyttöasennolla tuon saisi toimimaan kaikissa tilanteissa? Olettaen, että ongelma johtuu pumpun väärästä käyttötilasta.
Kokeilemalla tietenkin selviää kunhan taas kotiin pääsee säätelemään ja kelit osuu kohdilleen, mutta jos jollain olisi heittää myös teoriaa ja/tai perustetta että miksi se toimii jollakin asennolla paremmin tai täydellisemmin kuin toisella..

 

[pökö]

Viilennys ollut toiminnassa ja toimii ja alkaa olla ohjauksen säädötkin kohdillaan. Koneen ilmoittama kanaviin lähtevä tuloilma pysyy 10-11 asteessa ainakin vielä 18 asteen raitisilmalla (ulkolämpö tuolloin eri mittarien mukaan noin 20 astetta) ja kauimmaisesta tuloilmaventtiilistä olen mitannut 16,8 asteen lämpötilaa tuolloin.

Kuinka lämmintä kaivosta tuleva liuos nyt on?

 

[Lappanen]

Kuinka lämmintä kaivosta tuleva liuos nyt on?

Viilennyskennolle tulevan ja siitä poistuvan liuoksen lämpötilat näen mekaanisista lämpömittareista, tulo näyttää yleensä 0-2 astetta ja poistuva 8-10 astetta. Noiden tarkkuudesta ei mitään hajua, pitää joskus tsekata näyttävätkö edes samoja lämpöjä. Putkareilta noi oli jäänyt pyörimään, putkeen asennetaan T-haara jonka yksi haara on umpinainen ja tuo mittari uppoaa siihen haaraan ja lukitaan ruuvilla paikalleen.

MLP:n ollessa huililla ja viilennys päällä jollakin 50-70% teholla, näyttää lämmönkeruu olevan 7-8 asteista yleensä MLP:n mittaamana, tuo on siis se lämpötila joka tulee viilennyskennolta takaisin.

MLP:n lämmittäessä ja viilennys pois päältä, tuleva keruuneste asettuu lopussa 4 asteen hujakoille MLP:n mittaamana, joten väittäisin että aiemmin mainittu viilennyslitkun tulevan lämpötilan mekaaninen mittari valehtelee pari astetta alaspäin.

 

[jmaja]

Ainoa onkelma, jonka olen huomannut on se, että käyttövettä tehdessä viilennys ei enää pelitäkkään

Siis erityisesti käyttövettä tehdessä vai eikö MLP muusta syystä ole käynnistynyt?

Jos kaikki on oikein kytketty, MLP:n keruupumppuhan vain edesauttaa kiertoa patterissa. Eikös tuossa ole vaihtoehtona asennus kokonaan ilman lisäpumppua.

Kylmeneekö keruuneste liikaa ohjauksen mielestä MLP:n käydessä? Ei kai se muusta voi edes tietää sen käynnistyneen?

 

[Lappanen]

Oon yrittänyt Enerventin nettisovelluksen kautta tiirailla miten lämpötilat keskenään käyttäytyy, mutta aika mahdoton tehtävä kun dataa ei ilmeisesti saa exportattua kiintolevylle ja eri antureiden käppyröitä pystyy tarkastelemaan vaan yksi kerrallaan eikä taida olla ihan ajantasaista tietoa jota voisi samalla verrata MLP:n käppyröihin.

 

[Lappanen]

Siis erityisesti käyttövettä tehdessä vai eikö MLP muusta syystä ole käynnistynyt?

Jos kaikki on oikein kytketty, MLP:n keruupumppuhan vain edesauttaa kiertoa patterissa. Eikös tuossa ole vaihtoehtona asennus kokonaan ilman lisäpumppua.

Kylmeneekö keruuneste liikaa ohjauksen mielestä MLP:n käydessä? Ei kai se muusta voi edes tietää sen käynnistyneen?

En ole päässyt kiinni miten keruuneste käyttäytyy, kun Enerventin käppyrät ei ole ihan tarkimmasta päästä enkä saa niitä kovin helposti yksiin MLP:n käppyröiden kanssa. Jos en satu olemaan paikalla juuri silloin kun käyttövettä tehdään ja viilennys on käytössä, en saa kunnolla tietoa mitä systeemissä tapahtuu. Tämä on pari päivää sitten huomattu ominaisuus/vika, niin en ole tarkemmin ehtinyt asiaan perehtyä. Ekana tuli vain mieleen se, että viilennyspumpussa ei riittäisi potku tai siinä käytössä oleva automatiikka aiheuttaisi ongelmaa.

Lattialämmitysjaksot on olleet niin lyhyitä pyrähdyksiä silloin harvoin kun niitä on, että niitä ei ehdi huomaamaan. Käyttövesijaksot on reilun tunnin mittaisia niin ne jo huomaa.

Viilennystä asentaessa ainakin huomasin, että vaikka viilennyksen pumppu on pois päältä, kun 3-tieventtiilin kääntää auki niin lämpömittarit kertoivat että linjoihin alkaa virrata kylmää keruunestettä samalla kun MLP on lämmitysmoodissa eli kierrättää keruunestettä myös viilennyspiriin kautta.

 

[jmaja]

Onko kytkentä joku näistä?

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.talotarvike.com/kauppa/open_attachment.php%3Fattachment%3D633%26h%3Da983145299fd83994a2a5e3616ebe400%26d%3D1&ved=2ahUKEwi-0L3Yz87pAhUlxcQBHTvMAAQQFjAEegQIAhAB&usg=AOvVaw2b3mgOylbWue_CxPfguflw

En saa millään laitettua tuota pdf:ää tähän viestiin kännykällä. Ehkä tuosta linkkihirviöstä osaat avata.

 

[Lappanen]

Onko kytkentä joku näistä?

https://www.talotarvike.com/kauppa/open_attachment.php%3Fattachment%3D633%26h%3Da983145299fd83994a2a5e3616ebe400%26d%3D1&ved=2ahUKEwiJkufBzc7pAhXhk4sKHaG4DBsQFjAIegQIBxAB&usg=AOvVaw2b3mgOylbWue_CxPfguflw

Linkki ei toimi.
Päivitetystä linkistä pääsin jyvälle, eli kyseessä on sivulla 6 oleva vaihtoehto 2. Sillä erotuksella, että pumppu on eri kohdassa 3-tieventtiiliin nähden. Erona ilmeisesti se, että linkin ohjeen mukaan kun viilennysautomatiikka on käskenyt 3-tieventtiilin kiinni eli litku kulkee reittiä B>AB, kierrättää viilennyspumppu liuosta kaivon läpi ja minun kytkennässä pumppu kierrättää liuosta viilennyspatterin läpi.

Kytkentää on yritetty selventää aikaisemmassa viestissäni missä kuvassa näkyy putkihässäkkä.

Viilennyshaarat siis kytketty kaivolta tulevaan putkeen, takaisku haarojen välissä jonka virtaussuunta on oikein päin. Kyseessä läppämallinen jouseton takaisku jonka ei pitäisi ylimääräisiä vastuksia aiheuttaa.
Viilennyshaarojen kytkentä omaksuttu lukemattomista lähteistä joissa on lukemattomia eri tapoja kytkeä viilennyshaarat lämmönkeruuputkistoon.

Viilennyspumpun ja 3-tieventtiilin kytkentä omaksuttu Enerventin ohjeista:

 

[jmaja]

Linkki ei toimi.

Tähän foorumiin on äärimmäisen vaikea linkata google haun pdf:iä, ainakin mun kännykällä. Kopio codesta linkki selaimeen. Siellä on pdf, jossa paljon selkeämpi kuva ja kolme vaihtoehtoa.