Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella

akiville

akiville

Aktiivinen jäsen
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Kovimmillakin pakkasella tuloilma oli lähes 15 asteista ja koska narinaa vedontunteesta ei ole kuulunut niin olen ohjelmoinut (EDA ohjauksessa mahdollista) niin ettei vastus mene päälle.

-a-

Edit. Kuva
 

Liitteet

  • IMAG0600-1.jpg
    IMAG0600-1.jpg
    203,2 KB · Katsottu: 1 984
F

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Hieno homma! Iv-koneen valinta osui sitten aivan nappiin.

Tuossa mun koneessa ei ole vastukselle kytkintä tms mutta ainahan siitä piuhan saa irti. Tai laittaa tuloilman lämpöanturin eteen säädettävän potikan ja huijaa anturia hiukan. Jos sen muutaman kympin haluaa säästää..
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Lähetin joskus tosiaan kyselyä tuonne enerventille koneen toiminnasta ja ajettelin että laitan heiltä saaman vastauksen tänne jos joku joskus kaipaa tietoa samasta asiasta
Jos kyseessä on vesilämmityspatteri kanavaan, niin siihen on ehdottomasti rakennettava automatiikka joka pitää patterin paluuveden lämpötilan kaikissa olosuhteissa tietyn lämpötilan yläpuolella. Yleensä paluuveden minimilämpötilana käytetään +5°C - +8°C. Myös sähkökatkon varalta on raitisilma ja jäteilmakanava varustettava automattisesti sulkeutuvilla sulkupelleilla, jolla estetään kylmän ulkoilman virtaaminen patterin läpi sähkökatkon aikana esim takkaa poltettaessa.

Jos iv-koneen lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila jää alle +5° yli kymmeneksi minuutiksi tulopuhallin sammutetaan ja poistopuhallin jää pyörimään miniminopeudelle kunnes lämmöntalteenoton jälkeinen lämpötila taas nousee yli +5°C.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
T

torso1

Vieras
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Tietääkö muuten kukaan miten näissä pyöriväkennoisissa on tehty LTO:n sulatustoiminto. Eli haisteleeko poisto LTO:n jälkeistä lämpötilaa vai perustuuko LTO:n yli paine-ero säätöön. Paine-ero mittauksella ainakin saisi nopeammin tietää onko kiekko menossa jäähän...
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Haistelee lämpötilaa ja sen mukaan muuttaa tulopuhaltimen kierroksia tai pysäyttää sen. Joistain konemalleista tuon jäätymiseneston saa myös kytkettyä pois käytöstä.
 
T

torso1

Vieras
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

pökö sanoi:
Haistelee lämpötilaa ja sen mukaan muuttaa tulopuhaltimen kierroksia tai pysäyttää sen. Joistain konemalleista tuon jäätymiseneston saa myös kytkettyä pois käytöstä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Paskoja vehkeitä! Ehdottomasti pitäisi muuttaa lto:n pyörimisnopeutta suhteellisesti maksimista pienemmälle paine-eron mukaan. Siten että sulatuksessa kiekko pyörii todella hitaasti ja pääsee näin sulamaan. Kiekkoa ei ajeta ikinä sulatuksessa täysin sammuksiin, muuten se ei sula. Jos tämäkään ei riitä, eli paine-ero poistopuolelta kiekon yli ei pienene normaali säätöön niin sitten vasta toisena portaana ruvetaan ajamaan suhteellisesti tuloilmamäärää pienemmällä vaikka maksimissaan 40%. Tämä olisi kaikki toteutettavissa pienellä yksikkösäätimellä ja näillä uusilla DC-moottoreilla joita pystyy ohjamaan 0-10VDC jännitteellä. Tässä vähän vinkkiä valmistajille. Asiat voisi tehdä joskus kunnollakin ja ihmisten kodeista ei tulisi talvella mitään alipaine halleja. Eipä mulla muuta..
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Oikaistaan torso ykkösen purkausta sen verran että iv-koneessa LTO:ta ei päästetä jäätymään, oli se sitten kuutio tai roottori. IV-koneessa ei ole sulatusta vaan se on jäätymisenesto.
Toimiva roottorikone oikein asennettuna ei jäädy, eikä Enerventeissäkään jäätäri ole päällä kun se tehtaalta tulee.
Ehkä on parempi ettei roottoreiden toimintoja ohjata paineiden perusteella, noissa kun on vuotoilmaa liikaa muutenkin.
Roottorikone ei tee mökistä alipaineista.
 
T

torso1

Vieras
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Asiasta voidaan olla montaa mieltä mutta noin se suunnilleen tehdään myös isoissa rakennusautomaatio järjestelmissä. Kiekkoa pitäisi pystyä ajamaan suhteellisesti 100%:sta minimiin sulatuksessa. Esim. paine-eron tai poisto lto:n jälkeen lämpötilan perusteella, tai molempien. Näin ei vaikuteta rakennuksen painesuhteisiin ja oikein toteutettuna kiekko ei varmasti mene jäähän. Nyt kun ruvettiin sitten vielä avautumaan niin avaudutaan sitten kunnolla. Harva ilmamäärien mittaaja ottaa huomioon rakennuksen painesuhteet säätötöitä tehdessään. Tuijotetaan vain litramääriä vaikka oikeasti pitäisi mitata myös rakennuksen painesuhteet ulko/sisäilman väliltä kaikissa olosuhteissa. Painesuhteet pitäisi pysyä kohillaan kaikissa olosuhteissa ja kaikilla ilmamäärillä. Siten että rakennus pysyy noin 3-5 Pa:ia alipaineisena ulkoilmaan nähden. Moni kyllä osaa mitata ilmamääriä mutta harva osaa säätää, ja varsinkin isompia kiinteistöjä. En kyllä itekään väitä kaikkea tietäväni mutta näin asia vain kaikessa surkeudessaan on. Puhaltimilla ei pitäisi puuttua LTO-roottorin tai kuution sulatukseen koska silloin myös vaikutetaan enemmän tai vähemmän rakennuksen painesuhteisiin. Ja se on LTO:n SULATUS/HUURTUMISEN ESTO!. Ammattikielessä jäätymisenestolla tarkoitetaan yleensä IV-koneen vesikiertoisen lämmityspatterin jäätymisenestoa, joka tehdään yleensä joko mekaanisella jäätäripurkilla (Esim. Produal JVA24 ja PT1000 paluuvesi puikkoanturilla) tai ohjelmallisella jäätärillä. Jos jäätäri laukeaa, eli patterin paluuvesi menee liian alas puhaltimet sammuvat ja jousitoimiset raitis/jäteilman sulkupellit menevät kiinni. Tarviiko kertoo lissee...
 
M

mrjj

Jäsen
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Vanha ketju mutta pakko ottaa esille tuo käyttäjä "akiville" kuvakaappaus eda näytöstä, millä vehkeellä ja järjestelyillä se on saatu yli 20c pakkasessa 90% hyötyasteelle ?
15c sisään ja 19c pois
 
akiville

akiville

Aktiivinen jäsen
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

mrjj sanoi:
Vanha ketju mutta pakko ottaa esille tuo käyttäjä "akiville" kuvakaappaus eda näytöstä, millä vehkeellä ja järjestelyillä se on saatu yli 20c pakkasessa 90% hyötyasteelle ?
15c sisään ja 19c pois
Klikkaa laajentaaksesi..

Pandion ECO EDE. Enerventin lämpötilanäytöt eivät ole 100%sia, mutta todellakin, EN ole sähköistä jälkilämmitystä käyttänyt 5 vuoteen. Aluksi oli päällä, mutta kun jätin pois ja talon asukkaista kukaan ei huomauttanut viileästä tuloilmasta niin en ole takaisin päälle laittanut. Ja tuloilmaa olen mitannut myös tuloilmaräppänöistä erillismittareilla ja tulokset ovat samansuuntaisia.

-a-

Sent from my PadFone T004 using Tapatalk 2
 
M

mrjj

Jäsen
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

okei, no noinhan näille pyöriville enerventeille luvataan korkeita. kesäkeleillä (koleaa!) meni jossain 70-80% hujakoilla ja nyt kylmllä alle 70%. Kiinnostaisi tietää missä ero syntyy sinun tilanteeseesi...
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

mrjj sanoi:
okei, no noinhan näille pyöriville enerventeille luvataan korkeita. kesäkeleillä (koleaa!) meni jossain 70-80% hujakoilla ja nyt kylmllä alle 70%. Kiinnostaisi tietää missä ero syntyy sinun tilanteeseesi...
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos sulla rajusti laskee hyötysuhde ilmojen kylmetessä kannattaa hakea vikaa iv-putkien eristyksestä.
 
  • Tykkää
Reactions: pre
M

mrjj

Jäsen
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

nojoo tätä tietenkin ekana kirosin mutta sitten hetken mietittyä niin eikös se näkyisi erona koneen mittamassa tulo/poisto arvossa vs. huoneventtiileiltä mitattuun ? aikahyvin kone saa 22-24c huonelämmöt itseensä ainakin.
ne on siis ihan balanssissa. Uponorin hunajalla voideltuja mansikoita maksaneet esieristetyt paksun puhallusvillan alla.

ulko -1.1
lto tulo 14,4
tulo 16,1
poisto 23,8
lto poisto 22,1
jäte 2,2


lto tulo 67%
lto poisto 86%
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

No onhan sulla lto-poisto 86%, ihan hyvä se on.
 
J

jalittam

Aktiivinen jäsen
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

Jännää. Mä ku meinaan kotio laittaa iv-koneen.
Duunis yks reppana pyörivällä kennolla tuppaa heittämään viikonloppusin jäätymissuojan päälle. Sen reilu kolmen kuution tila kun on 10 asteinen härön jäliltä...
Jännää oli myös aikoinas, ku ko. koneen lämmityskenno halkes pari kertaa jäätyessään. Olivat ammattilaiset kytkeneet shuntin ohjauksen väärinperin. Pari päivää äimistelin laitosta ja sit pari karvaa laitoin ristiin - ei kuulunu toimenkuvaan mut silti reerasin.
Ton lto-kenno vajaa parimetriä halkasijaltaan.
Eli ei ne isommatkaan koneet välttis pieniä paremmin toimi, saati mite kytketty/viritetty. Hinnas vaan parikolme nollaa peräs ja samat murheet.
Ja mihkä se termarin anturi sijoitetaankaan - yleensä pomon hanuriin...
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Noniin. Nyt olisi tarkoitus selvittää että mitä tuo kone sitten oikein syökään sähköä eri ulkolämpötiloilla tuolla tp-linkin sähkönkulutusmittarilla.

Kuinkahan tuo oikein kannattaa toteuttaa kun mittarissa ei ole kuin vuorokautinen logitus kulutuksille sekä eri aikavälille konffattava tehon mittauksen logitus? Minuutin välein tapahtuva mittaus ja siitä keskitehon laskenta lienee liian epätarkka koska kone käyttää vastusta on-off periaatteella. Taas jos mittausväliä laskee vaikka sekunnin välein tapahtuvaksi niin dataa tulee älytön määrä (86 400/vrk). Onko ideoita?
 
R

repomies

Hyperaktiivi
mrjj sanoi:
Vs: Tuloilman jälkilämmitystarve pyöriväkennoisella iv-koneella ja muuta spedeilyä

nojoo tätä tietenkin ekana kirosin mutta sitten hetken mietittyä niin eikös se näkyisi erona koneen mittamassa tulo/poisto arvossa vs. huoneventtiileiltä mitattuun ? aikahyvin kone saa 22-24c huonelämmöt itseensä ainakin.
ne on siis ihan balanssissa. Uponorin hunajalla voideltuja mansikoita maksaneet esieristetyt paksun puhallusvillan alla.

ulko -1.1
lto tulo 14,4
tulo 16,1
poisto 23,8
lto poisto 22,1
jäte 2,2

lto tulo 67%
lto poisto 86%
Klikkaa laajentaaksesi..

Vanha viesti, mutta vastataan silti. Jos tuloilma lämpenee noin 15C ja poistoilma jäähtyy 20C niin äkkiä voisi kuvitella, että tuloilmaa liikkuu koneen läpi enemmän kuin poistoilmaa.

pökö sanoi:
No onhan sulla lto-poisto 86%, ihan hyvä se on.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tosi hyvä. Liiankin hyvä.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
repomies sanoi:
Vanha viesti, mutta vastataan silti. Jos tuloilma lämpenee noin 15C ja poistoilma jäähtyy 20C niin äkkiä voisi kuvitella, että tuloilmaa liikkuu koneen läpi enemmän kuin poistoilmaa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Vanha tosiaankin, itsekkin sattumalta eilen näitä asioita tuli pähkittyä ja oppimani perusteella jos:

lto tulo 67%
lto poisto 86%

, niin mökki on ylipaineinen kuten yllä annoitkin ymmärtää. Toivottavasti jäsen @mrjj on saanut säädöt kohdilleen tässä kolmessa vuodessa :D
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
pjr sanoi:
Ota se älytön määrä ja keskiarvoista/summaa minuutti tai tuntitasolle jälkikäteen?
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuota jo ajattelinkin mutta eipä siitä taidakaan tulla mitään. Näytteenottotaajuus pitäisi olla paljon suurempi kuin 1s. Täytyisi siis saada käyttöön itse mittarin laskemat kWh lukemat. Muuten tästä ei tuu kesää. Tässä on käppyrää noin sekunnin näytteenottovälillä. Kunkahan tiuhaan nuo energiankulutus mittarit tuota kulutusta laskevat... ?
ncjMhY6.png
 
Viimeksi muokattu:
V

VesA

In Memoriam
Kyllähän tuosta näkee että vastuksella on jonkimoinen pwm - onoff säätö. Eli tätä pitäisi nyt vahtia ja dekoodata vastuksen päälläolorytmiä - leveneekö pulssi vai mitä tapahtuu - onko selviä portaita jne. Voi olla että sillä on vaikka 1,2,3s jne lämmitysportaat. Lopputulosta voi sitten kalibroida sillä vuorokausilukemalla, eikä tarvitse välittää siitä että tuota tehoa ei tuosta kovin hyvin saa.
 
J

joona

Jäsen
Itselläni on myös tuo TP-Link HS110 mittailemassa LTO :n sähkönsyöntiä ja on kyllä hintaisekseen ihan ok laite. Tosin omassa vanhassa kuutiossa (Vallox Digit 2 SE) jälkilämmitysvastukselle on hystereesi ja ohjaus mallia on/off, joten näytteenottotaajuus on riittänyt.

Itse olen datan keräämisen toteuttanut koodinpätkällä, joka kyselee arvot suoraan plugilta lokaalia HTTP APIa käyttäen ja loggailen ne muiden lukemien joukkoon. Jos tarkan kulutuksen haluaa näytteenottotaajuudesta riippumatta, niin laitteessa on ainakin APIn puolella nouseva kokonaiskulutusmittari, josta toki saisi näppärästi napattua kaikki kulutukset talteen vertailemalla vaikka 10 sekunnin näytteenottovälillä.

Itse olen lähinnä tarkkaillut nousevaa kokonaiskulutusta ja laskenut joitain suuntaa antavia käppyröitä kulutuksesta tuntitasolla.

Noita mittareita taitaa meillä olla kokonaisuudessaan verkossa kiinni viisi mittailemassa erinäisten laitteiden kulutusta ja kaikki näyttävät ihan järkeenkäypiä kulutusarvoja.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Kyllähän tuosta näkee että vastuksella on jonkimoinen pwm - onoff säätö. Eli tätä pitäisi nyt vahtia ja dekoodata vastuksen päälläolorytmiä - leveneekö pulssi vai mitä tapahtuu - onko selviä portaita jne. Voi olla että sillä on vaikka 1,2,3s jne lämmitysportaat. Lopputulosta voi sitten kalibroida sillä vuorokausilukemalla, eikä tarvitse välittää siitä että tuota tehoa ei tuosta kovin hyvin saa.
Klikkaa laajentaaksesi..

En tiedä onko tehoportaita enemmänkin kuin yksi mutta puhallinnopeutta ja lämpötilapyyntiä kasvattamalla teho taisi mennä johonkin 800 W paikkeille. Samoin päälläoloaika oli selkeästi pidempi.

Etsin huvikseen mitä tuo tplinkin virta/kytkinmokkula sisältää ja sieltä sen sisuksista näyttäisi löytyvän Atheroksen reititinpiirisarja josta ethernetportit on puukotettu gpioksi. Lisäksi sitten virtamittausta varten löytyy maximin ic https://datasheets.maximintegrated.com/en/ds/MAX71020A.pdf
Tuossa on selitetty mitä sisältä löytyy: http://whatnicklife.blogspot.com/2018/11/tplink-smart-plug-teardown.html

Ehkä olisi vain järkevin unohtaa kokonaan tuo teho ja keskittyä vain laitteen mittaamaan kokonaiskulutukseen ja alkaa tulkita sen muutosta. Nyt näyttäisi että -4 asteen ulkolämpötilassa vastusta ei vielä poltella ollenkaan kun tuloilman alin lämpötila on 17 astetta.

Vilkaisin laitteen manuaalia ja siellä on maininta neljästä eri tuloilman lämpötilaportaasta:
"Lisälämmitys ECE-mallien ohjainpaneelissa on myös jälkilämmityksen / tuloilman lämpötilan asetuspainike (2). Neljä vihreää led –valoa kertovat asetetun lämpötilan seuraavasti alhaalta ylös: +17°C, +19°C, +21°C, +23°C. Puhaltimien suurimmilla nopeusasennoilla ei ylempiä asetuslämpötiloja välttämättä saavuteta. Normaalioloissa lisälämmityksen asetusarvo asetetaan 5 astetta huonelämpötilaa alemmaksi. "

Mulla ei nyt lanttu pelaa että voiko tuloilman lämpötilaa nostamalla simuloida samaa asiaa kuin mitä tapahtuu kun pakkanen kiristyy? Ei se kyllä taida mennä niin vaan lto kennon hyötysuhde on heikompi jos sinne ei lykätä oikein kylmää ilmaa?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
joona sanoi:
Itselläni on myös tuo TP-Link HS110 mittailemassa LTO :n sähkönsyöntiä ja on kyllä hintaisekseen ihan ok laite. Tosin omassa vanhassa kuutiossa (Vallox Digit 2 SE) jälkilämmitysvastukselle on hystereesi ja ohjaus mallia on/off, joten näytteenottotaajuus on riittänyt.

Itse olen datan keräämisen toteuttanut koodinpätkällä, joka kyselee arvot suoraan plugilta lokaalia HTTP APIa käyttäen ja loggailen ne muiden lukemien joukkoon. Jos tarkan kulutuksen haluaa näytteenottotaajuudesta riippumatta, niin laitteessa on ainakin APIn puolella nouseva kokonaiskulutusmittari, josta toki saisi näppärästi napattua kaikki kulutukset talteen vertailemalla vaikka 10 sekunnin näytteenottovälillä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllähän tämä on aivan pätevälle laitteelle vaikuttanut.

Tuossa energy monitorissa mitä itse olen käyttänyt näyttää laskurissa olevan tarkkuus kWh lukemalle 0,01. Tiedätkö onko se apissa tarkempana? Kyllä tuollakin tiedolla jo saa todennäköisesti muodostettua jonkinlaisen käyrän sähkönkulutuksesta kunhan vain käyttää tarpeeksi pitkiä ajanjaksoja laskentaan.

Tosin tässä olisi lähdekoodi tuohon kikkareeseen.
github.com

GitHub - jamesbarnett91/tplink-energy-monitor: An energy monitoring dashboard for TP-Link smart plugs

An energy monitoring dashboard for TP-Link smart plugs - jamesbarnett91/tplink-energy-monitor
github.com github.com
Tuo taitaa olla tehty javascriptillä?, löytyykö kenelläkään taitoa softa ronkkimiseen niin että se tallentaisi logiin myös kWh lukeman? Kysyin tuota jo ohjelman kehittäjältä mutta hiljaista on pitänyt...
 
J

joona

Jäsen
Mm. tällaista on saatavilla, ote suoraan oman loggerin raakakulutusdatasta:

Koodi: 
hvac data: {
  voltage_mv: 230104,
  current_ma: 578,
  power_mw: 129326,
  total_wh: 421837,
  err_code: 0,
  current: 0.578,
  power: 129.326,
  total: 421.837,
  voltage: 230.104 }

Eli kokonaiskulutus löytyy Wh tasolla. Täytyy tutkailla miten tuo energy monitor on rakennettu, niin katsotaan josko siihen saisi tuen väännettyä. Voisi olla itsellekin hyödyllinen.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Kuinkas jälkilämmitysvastukselle on maistunut sähkö pakkasilla? En ole koskaan oikein seurannut kulutusta niin tarkasti, mutta nyt kun tuo iv-kone on "reaaliaikaisen" mittauksen piirissä, niin eihä tuo ole käyttänyt jälkilämmitysvastusta ollenkaan. Piikin kohdalla kävin tökkimässä jälkilämmitysvastuksen kuittauspainiketta että, jos koko vastus on pimeänä. Ei näyttänyt vaikuttavan mitään. Tuloilman lämpö on alin normaalisti valittavissa oleva.

Missä ulkolämpötilassa muilla tulee vastus mukaan ja paljonko se kuluttaa tehoa vs ulkolämpötila?
1733431651758.png
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
fraatti sanoi:
Missä ulkolämpötilassa muilla tulee vastus mukaan ja paljonko se kuluttaa tehoa vs ulkolämpötila?
Klikkaa laajentaaksesi..
Minulla vastus änkeää itseään päälle noin -13 asteessa ensimmäisellä 63W portaallaan, 16 C minimiasetus tuloilmassa

Minulla tosin on raitiskanavia lämpimässä varastossa 30mm eristeellä joten tuo ei ole luotettavaa tietoa
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Minulla vastus änkeää itseään päälle noin -13 asteessa ensimmäisellä 63W portaallaan, 16 C minimiasetus tuloilmassa

Minulla tosin on raitiskanavia lämpimässä varastossa 30mm eristeellä joten tuo ei ole luotettavaa tietoa
Klikkaa laajentaaksesi..
Kappas, olin jotenkin sellaisessa ajatusmaailmassa että se änkee itseään päälle jo jossain -5 asteen paikkeilla. Täytyypä seurata tässä talven mittaan että miten tuo tykkää kärytellä vastusta.

Laitoin tuloilman lämpötilan korkeimpaan asetukseen, niin kyllä se näytti jonkun 850W ottavan.
1733433774920.png

Noh, eiköhän tässä sitten talven aikana selviä että paljonko tuo vaatii tehoa missäkin lämpötilassa ja millä koneen nopeudella.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Täällä on jälkilämmitys vesipatterilla, on tuo aktiivisena ehkä -10C jälkeen. Ei mitään hajua miten paljon vie, mutta en ole sähkönkulutuksessa ainakaan huomannut mitään siihen liittyvää
 
H

huugo

Vakionaama
Oma Flexit pyörivä ei kyllä pääse noin koviin lukemiin. -10 vie 7 alle. Nolla keli vie 5 alle. Hyötysuhteet 80 - 85 riippuen ilmamäärästä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
huugo sanoi:
Oma Flexit pyörivä ei kyllä pääse noin koviin lukemiin. -10 vie 7 alle. Nolla keli vie 5 alle. Hyötysuhteet 80 - 85 riippuen ilmamäärästä.
Klikkaa laajentaaksesi..
No ei ne hyötysuhteet sitten ole 80-85%, jos ei pääse. Tarkennuksena vielä, että kaikki lämpötilat koneella eli päälle tulee kanavien lämpötilamuutokset.

Mulla ei ole pyörivää, vaan Vallox 145MV. Se pääsee tuohon 80-85% alueelle. Viime tammikuulta esim. poisto 19, jäte -3, ulko -10 ja tulo 15.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
huugo sanoi:
Otin tuon hyötysuhteen raportin mukaan HA:sta... lieneekö väärin sit.

Verrokkina -9 ulkolämpötilassa jäteilma -4.9astetta. Kai jäteilman lämpötila aika tärkeä hyötysuhteelle?
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyötysuhteita voi laskea useita LTO:lle. Puhuin erityisesti tuloilmahyötysuhteesta. Kerro nyt ne kaksi muutakin lämpötilaa. Jos tuloilma on 7 alle poiston, mutta jäte vain 4 yli ulkolämpötilan, on IV pahasti ylipaineinen eli tuloilmaa on selvästi enemmän kuin poistoa. Väärin säädetty tai liesituuletin päällä?
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom