Tuulivoima omakotitalossa/maatilalla

jussia

Jäsen
Nykyään kaikkialla on hirveä pöhinä aurinkosähköstä mutta kun se ei anna mitään talvella. Talvella kuitenkin tuulee usein.

Onko kellään tietoa mitä nykyisin omakotitaloon tai maatilaan liitettävät tuulivoimalat maksavat? Onnistuuko tälläisesta tuulivoimalasta valtakunnan verkkoon myynti ja millä hinnalla?
 
Onnistuuko tälläisesta tuulivoimalasta valtakunnan verkkoon myynti ja millä hinnalla?
Jos ylituotantoa on niin samalla tavalla voi myydä kuin aurinkosähkönkin ylijäämää. Tuosta maksetaan yleensä pörssisähkön tunti spot miinus pieni marginaali. Nyt sähkön hinta on aivan eri kuin viime vuonna ja tulevasuudesta ei tiedä. Viime vuonna myydyn aurinkosähkön keskihinta taisi olla 3,58snt/kWh. Tänävuonna keskihinta tullee olemaan korkeampi.
 
Tuulisähköllä pääsisi myymään näihin 35c hintoihinkin mikä tekisi gutaa. Mutta kyllähän tuulivoiman laitto aikalailla maksaakin jos haluaa hyvän voimalan. Ja tontin pitää olla otollinen
 
Joskus sellaista pystymallin voimalaa haaveilin talon harjalle, mastot tuhottoman kalliita ja niin on ne voimalatkin eikä tuotosta ollut takeita. Ehkä nekin on kehittyneet, en luista mutta viimeksi niitö tuli ihmeteltyä jokunen vuosi sitten.
 
Naapurisuhteidenkin osalta on vissi eroa kerrotko naapurille aidan yli että "asennan aurinkopanelit" vai "perustan tuulimyllyn". Mutta kaipa suurimpana tekijänä noissa pienehköissä ja matalissa tuulimyllyissä on se että eivät vaan toimi kovin hyvin ja TMA on pitkä tai ääretön. Muutaman tuollaisen, noin 20-30m korkean pienvoimalan olen bongannut vuosien saatossa, toinen ykköstien varressa ja toinen Salon suunnaalla vai olisko kuitenkin Kemiönsaarella? Kumpikin taitaa olla maatila eli omaa lääniä on ympärillä rutkasti.

Mutta eivät ole yleistyneet eli tarkoittanee sen että perustamiskuluihin nähden eivät lyö leiville.
 
Moro

Tässä yksi jonka myyn jos joku on kiinnostunut.

 
Kattelin noita pienoistuulivoimaloita jossain välissä ja lopputulema on että hankintahinta on sikamaisen kallis suhteessa tuotto-odotukseen. Niin paljon huonompi kuin aurinkopaneeleilla, ettei paljon lohduta vaikka pääsisi myymään sähköä 35 sentillä. Tarvitaan aikamoinen yhdistelmä hyvää sijaintipaikkaa (kukkulan laella, rannikon lähellä) ja pioneerihenkeä. Täytyy olla valmis ostamaan joku halpa laite sika säkissä ja osata tarvittaessa huoltaa.

Pyörii tuo minulla silti mielessä, se olisi todella mielenkiintoinen lisä omavaraisuus-hybridiratkaisuun. Esim. aurinko+tuuli+akku+diesel -offgrid voisi olla hyvinkin toimiva ja myös hiilijalanjäljeltään kohtuullinen, koska tuuli paikkaisi aurinkovajausta talvella, ja dieselistä voisi ottaa lähes kaiken hukkalämmön talteen kiinteistön lämmitykseen, ja tuotolla ajaa lämpöpumppuja.
 
Eihän ne ekat, liian pienet, varsinaiset tuulivoimalat olleet taloudellisesti kannattavia, niin aika vaikeaa on onnistua sellaisen pienoismallilla, vaikka säästäisi siirtomaksut oman kulutuksen osalta.
 
Valitettavasti omakotitaloluokan voimalalta korkeintaan muutaman kymmenen metrin korkeudella ei voi odottaa luotettavaa tuottoa kohtuullisella käyttökertoimella kuin pienellä luodolla keskellä laajaa selkää (jollaisia ei esimerkiksi edes löydy kun kouralliselta Suomen suurimmista järvistä). Vasta, kun päästään yli 100 metrin korkuisiin torneihin ja yli megawatin tehoihin, alkaa homma toimia mäennyppylöillä ja vastaavilla ja aina vain paremmin, mitä suuremmista puhutaan.

Aurinkopaneelit sen sijaan voi asentaa paljon useampiin paikkoihin ja ennen kaikkea tuottotasosta saa melko hyvän käsityksen jo ennakolta. Kokokin skaalautuu jopa muutamien satojen wattien miniminimellistehoihin kohtuullisen taloudellisesti.
 
Nykyään kaikkialla on hirveä pöhinä aurinkosähköstä mutta kun se ei anna mitään talvella. Talvella kuitenkin tuulee usein.
Onko kellään tietoa mitä nykyisin omakotitaloon tai maatilaan liitettävät tuulivoimalat maksavat? Onnistuuko tälläisesta tuulivoimalasta valtakunnan verkkoon myynti ja millä hinnalla?
Jos raha investointin on, paljon järkeämpi on aurinkosähkö hybriidi systeemi eli inverteri plus 24h akku. Paneelit ei anna mitään talvella no inverteri ja akku toimivat aina. Eli kun aurinko on sitten koko ajan sähkön lataus auringosta ja oma sähkö 24/7. Ja aurinkoa ei ole akkun lataus verkosta yön aikana kun pörssisähkö on halvin. Ja vielä jos on riittävästi paikka paneleeille asennetan niitä niin paljon kun mahdollista ja sitten se 24/7 akku aika vuodessa pitenee plus vähän raha tule myynnistä kesän aikana.
 
Juuri näin, tuulivoima muuttui taloudellisesti toimivaksi kun laitoskokoa saatiin kasvatettua tarpeeksi. Juurisyy on siinä että vain korkealla ylhäällä tuulee tarpeeksi paljon ja usein investointien kuoletuksen kannalta. Sinänsä pieni myllykin toimisi, mutta pieneen myllyyn taas ei kannata investoida 100 metrin tolppaa.
 
Juuri näin, tuulivoima muuttui taloudellisesti toimivaksi kun laitoskokoa saatiin kasvatettua tarpeeksi. Juurisyy on siinä että vain korkealla ylhäällä tuulee tarpeeksi paljon ja usein investointien kuoletuksen kannalta. Sinänsä pieni myllykin toimisi, mutta pieneen myllyyn taas ei kannata investoida 100 metrin tolppaa.
Ehkä tilanne joskus optimisempi: maatila on meren lähellä, korkeampi paikka:huh:
 
 

Eräs hyvä mahdollisuus tuulisähkön tuottajaksi, turvallinen, soveltuu Suomen tuulioloihin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Edellinen kuva: Tampereen tuuli lähipäivinä.
Laskelmieni mukaan 2 kW:n wind turbine antaa 2 kW:n tehon n. 3,3 m/s tuulella ja sen energian tuottaminen alkaa n.1,5 m/ tuulella.
Tietenkin on koe mielessä tämmöisen hakkiminen vähän rohkeaa, mutta kun sähkönhinta nousee, niin tämä tulee harkittavaksi.
 
Edellinen kuva: Tampereen tuuli lähipäivinä.
Laskelmieni mukaan 2 kW:n wind turbine antaa 2 kW:n tehon n. 3,3 m/s tuulella ja sen energian tuottaminen alkaa n.1,5 m/ tuulella.
Tietenkin on koe mielessä tämmöisen hakkiminen vähän rohkeaa, mutta kun sähkönhinta nousee, niin tämä tulee harkittavaksi.
Jätä hankkimatta. Tässä vastaavasta ropelin arvostelusta 3/4 on todennut että roskaa on.

Tuossa se on kiteytettynä "A $1000 mistake, took it to metal recyclers."


Tai tuosta:
Total Cheap and Absolute Crap!
Thanks for wasting my time watching this video which you must not have watched because he says it made no power in 25mph winds.


Saattaa olla että kannattaa myös perehtyä tähän. Lainauksen lisäksi siellä on paljon muutakin huomioitavaa.
As the section above shows, anything under 5 m/s annual average wind speed is not going to be worth-while if you want any economic benefit out of a wind turbine
 

Käynnistyy tuulella 1,3 m/s
Mutta paras on mielestäni 2 kW 48 V malli jonka toin aikaisemmin esille, jolle luvataan tehokkuus 0,8
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
300w/400w/500w/ 600w helix vertical wind turbine generator

Käynnistyy tuulella 1,3 m/s
Mutta paras on 3 siipinen malli jolle luvataan tehokkuus 0,8
Käynnistyy ja pyörii, mutta tuotto onkin sitten toinen juttu. Jos tuollainen ropeli tuottaisi 500w olemattomalla tuulella niin kyllä munkin katolla pyörisi tuollainen. Ja monen muunkin. Kiinalaisten myynti-ilmoituksilla ei ole välttämättä mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
 
Minua hämmästyttää miten aina samat tyypit sortuu uskomaan kaikenlaisia vedåtyksiä. Kiinalaisten lupaukset toki on juuri näille suunniteltu.

Kyllä totta maar minullakin olisi tuollainen 500W ropelli katolla jos se toimisi oikeassa elämässä. Oikeastaan ostaisin niitä 5-6kpl
 
Viimeksi muokattu:
Tuulen antama teho kasvaa kolmanteen potensiin nopeuden kanssa. Käytännössä mistään 2 m/s tuulesta ei ole mahdollista saada hyödynnettävää tehoa.

Kun kirjoittaa metrisen järjestelmän yksiköissä, tuulen sisältämän liike-energian voi laskea P(W) = 0,5*A(m2)*1,2 kg/m3*v3, missä v=tuulen nopeus (m/s) ja A efektiivinen pyyhkäisypinta-ala (m2). Tästä voi teoriassa saada 59 % akselitehoksi ja suurissa tuulivoimaloissa vaaka-akselisilla "potkureilla" tämä melkein toteutuukin mutta käytännössä pienissä laitteissa saa olla onnellinen jos saa optimipisteessä puolet tuosta 59%:sta.
 
Mutta @Kellarinlämmittäjä ... Fysiikka on niin tylsää. Mieti mieluummin mikä mahdollisuus olisi pyörittää tämmöisellä 500W propellilla AquaTune Extreme laitetta mikä tuottaisi vetyä vedestä minkä poltto tuottaisi 5KW lämpöä.
No piruilu sikseen. Ainoa oikea kokoluokka tuulivoimalalle on kun napakorkeus on joku 150m. Kaikki muu on käytännössä kannattamatonta näpertelyä.

Nuo Kiinalaiset 500W propellit taasen suoraa huijausta.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti tuo on täältä. Siis luvataan 2 kW 11 m/s tuulesssa, vaikka halkaisija on vain 0,8 m ja korkeus 2 m.
Jos ei @Kellarinlämmittäjä kaavaa osaa itse käyttää, voi käyttää tätä

Hyötysuhteen teoreettinen maksimi siis 59% ja tuolla härvelillä ei taatusti edes 30% eli jää alle puoleen teoreettisesta.

Siis 11 m/s tuulessa teoreettinen maksimi 730 W ja käytännössä tuskin tulee yli 300 W. 3 m/s tuulessa teoreettinen maksimi 15 W!

Täällä mainitaan tuon Savonius-voimalan hyötysuhteeksi 10-17% eli pitää vielä puolittaa edelliset.

Sinäänsä tietysti hienoa, että tuo on Suomessa keksitty. Tuolla mainitaan 12-15% hyötysuhde.
 
Sinäänsä tietysti hienoa, että tuo on Suomessa keksitty. Tuolla mainitaan 12-15% hyötysuhde.

Tuossa on ero Suomalaisen markkinamiehen ja Kiinalaisen markkinamiehen välillä. Eli Suomalainen on mitannut ja kertoo rehellisesti mihin propelli pystyy.

Kiinalainen on selvittänyt miten paljon maailmassa on laskutaidottomia ja suurusluokista täysin pihalla olevia tyyppejä ja valjastanut markkinoinnin niitä kohden, välittämättä että teoreettisen maksimin 59% sijasta on lupaukset mitoitettu 300% hyötysuhteelle.

Ja mielestäni Kiinalaiset ovat oikeammassa, koska markkinoita selvästi löytyy paremmin tälle jälkimmäiselle porukalle. Niiltä voi pyytää myös suurempaa rahaa, koska... kuten todettua, ne on laskutaidottomia.

En tiedä mitä mieltä olisin asiasta, koska toisaalta ymmärrän kiinalaista markkinamiestä, mutta toisaalta en ymmärrä Suomalaista koululaitosta, jonka kasvatit uskovat näitä markkinamiehiä.
 
Kiinalaiset ovat kantapään kautta saaneet oppia amerikkalaisilta myyjiltä…….
Esim amerikkalainen myy viimeistä huutoa olevan tuotantolinjan. Myöhemmin selviää että se olikin purettu amerikkalaisesta tehtaasta jonne asennettiin tilalle ne viimeistä huutoa olevat laitteet.
 
Onkos kellään tietoa mikä tuon maglev generaattorin hyötysuhde on perinteiseen verrattuna?

Tuommoinen perinteinen kolmilapainen tuulimylly on siitä huono että sen luvitus on mahdotonta kaava-alueella.
Jotta se olisi vähänkään järkevä niin se pitäisi saada vähintään 30m korkeuteen eli jonkinlainen masto tarvitaan.
Hyvinkäällähän joku yritti joskus 70-80 luvulla tuommoisen pihaansa laittaa ja siitä tuli uhkasakot ym. meteliä ja laittamati lopulta jäi. Taitaa silti siinä jossain Martin hujakoilla yhden ok talon portin pielessä olla edelleen 3-4m kohkea teräsmaston alku muistomerkkinä siitä.
Isävainaani vakaa aikomus oli tuohon aikaan alkaa maahantuoda noita itse myllyjä tanskasta mutta kun luvitus oikeastaan mihin tahansa oli mahdotonta jo silloin niin hän luopui tuosta ajatuksesta. Itsekin kävin tanskan tehtailla tuolloin tutustumassa tuotteisiin.
 
Muuten hyvä, mutta sivuvakain liian pieni.
Tuolle sentään lupaukset ovat teoreettisesti mahdollisia. 2,1 m halkaisijalla 2 kW 15 m/s tuulessa. Sisämaan normituulissa tuotto on sitten enimmillään muutama sata W.


Onkos kellään tietoa mikä tuon maglev generaattorin hyötysuhde on perinteiseen verrattuna?
Tuossahan siitä juuri kirjoitin. Umpisurkea se on.
 
En muista oliko täällä vai ilmaisenergian puolella joku saarikohde jossa oli aurinkopaneelit, jotain kohtuullisen pientä talvikuormaa ja toiveena saada akut selviämään talven yli. Laskeskelin avoimesta datasta muutaman vuoden yli miten paljon muutaman kilowatin nimellistehon tuulivoimala olisi tässä auttanut - ja kyllä se 3 potenssin kaava on aika armoton myös siellä voimaloiden tuottokäyrissä. Kyllä systeemin sai selviämään yli pimeimmän ajan jos oli vielä aika iso akku josta täytenä lähdettiin - mutta eise puuha kovin viisaalta näyttänyt.
 
Nyt puusilmänä en löydä, maglev vs. tavis?
Ei siis vaaka vs. pysty tai muukaan ropellimalli….
Ei kai tuo maglev tarkoita tuota mekaanista pystypotkurimallia vaan itse generaattoria??
Mikä on tavis? Autolaturi? Mikä on maglev? Taitaa olla vain markkinointihömppää eli kyse on kestomagneettisesta eli käytännössä BLDC-moottori generaattorina.

Molemmissa riippuu mitoituksesta. Autolaturit tyypillisesti 60-70% luokkaa parhaimmillaan. BLDC:llä voi päästä 90% luokkaan, mutta tulee kalliiksi eli vaatii paksun käämityksen jne.

BLDC:ssä suuri ongelma jännite, joka on suoraan verrannollinen kierroslukuun. Vaatii kallista elektroniikkaa, jotta tuon saa hyvällä hyötysuhteella talteen. Siis jännite 2 m/s -> 20 m/s kasvaa 10x ja pitää vielä jotenkin selvitä 40-60 m/s eli 20-30x jännitteestä.

Riippuu myös kokoluokasta. Voimalaitosten generaattoreiden hyötysuhde 95+% ja niissä ei kestomagneetteja ole. Joskus tuli optimoitua vesivoimaloiden generaattoreita. Viimeisiä prosentin osia otettiin ilmavirtausten optimoinnilla (riittävä jäähdytys ja ilmanvastushäviöiden minimointi).
 
Vielä tuosta BLDC:stä. Muutama vuosi sitten harkitsin hydrogeneraattorin tuotannon aloitusta. Siis purjeveneisiin tarkoitettua muutaman tonnin hintaista 300-600 W laitetta, jollaista sittemmin myös Suomessa tehdään.

Tuohon tuli mitoitettua BLDC-moottori generaattoriksi ja alustavasti suunniteltua lataussäädinelektroniikkaa. Säädin pitää olla MPPT ja toimia todella suurella jännitealueella. Tuo ei ole helppoa eikä halpaa, jos haluaa hyvän hyötysuhteen. Aurinkopaneeli on selvästi helpompi tapaus, koska jännitealue on suppeampi ja sen voi pitää korkeampana kuin tarvittava eli riittää pelkkä buck.
 
Hyötysuhteista en tiedä, mutta se kiinnitti huomiota, kun noita itse vähän tutkiskelin, että ainakin joku noista pystymalleista ei tarvinnut mitään jarruja myrskytuulten varalle, toisin kun ne norm. propellimallit. Se jotenkin vastusti itse itseään, eikä ikinä voinut pyöriä liian kovaa. Sitä en sitten tiedä, onko se yhtään sen parempi tai varmempi tekniikaltaan, mutta ainakin yksi huolto kohde vähemmän. Saattaa sitten taas toisaalta se design kärsiä juurikin sen takia myös siitä huonosta hyötysuhteesta?
 
Mikä on tavis? Autolaturi? Mikä on maglev? Taitaa olla vain markkinointihömppää eli kyse on kestomagneettisesta eli käytännössä BLDC-moottori generaattorina.
En tiedä. Täytyy tunnustaa että tietämykseni sähköasioista on ohuenpuoleinen. Aikoinaan kun poikani alkoi opiskelemaan sähkötekniikan dippainssiksi niin muistan kun hän sai suurinpiirtein heti koulusta sellaisen noin 600-sivuisen keltakansisen englanninkielisen opuksen jossa oli juttua kaikenmaailman mosfateista ja zenereistä, lueskelin ja selailin sitä pari tuntia ja totesin että kaikki menee yli joten siinä aika pitkälti on tietämykseni sähkön syvimmästä olemuksesta.
Olen kuitenkin käsittänyt jostain syystä että tuo maglev olisi jotain hienompaa ja parempaa. Nythän tuo kuitenkin selvisi että se on perusgeneraattori ja kun googlettelin vähän rakennetta niin niinhän tuo näyttää että magneetit on vain laattalimpussa putkimaisen ulkokehän sijaan. Tai noin ainakin olin ymmärtäväni.
 
BLDC:ssä suuri ongelma jännite, joka on suoraan verrannollinen kierroslukuun. Vaatii kallista elektroniikkaa, jotta tuon saa hyvällä hyötysuhteella talteen. Siis jännite 2 m/s -> 20 m/s kasvaa 10x ja pitää vielä jotenkin selvitä 40-60 m/s eli 20-30x jännitteestä.
Käytännössä noissa muutaman kilowatin tehoisissa kotikäyttöön kaupattavissa myllyissä on aina kolmivaiheinen kestomagneettigeneraattori, jos siihen viittaat. Ei noiden kanssa ole erityistä ongelmaa, jos lataavat akkuja tai siinä on jonkilainen kondensaattoriparisto puskurina. AIvan kuten auton laturikin, noiden käämien reaktanssiominaisuudet ovat sellaiset, että virran ja jännitteen välille syntyy kierrosluvusta riippuva yhteys, eli jännitetuotto vähenee, kun virtaa otetaan enemmän. Auton laturia tuskin kannattaisi harkita, koska nuo syövät pienellä teholla suhteettoman suuren magnetointitehon. Jänntesäätö toki olisi hyvin helppoa kovilla tuulilla jännitteen osalta, mutta jarruvaikutus puolestaan vaatii päinvastaista, eli ei toimi käytännössä pientuulivoimalassa.

Sitten on toinen juttu, jos tuotettua virtaa halutaan verkkoon, eli tarvitaan tuulivoimalalle tarkoitettu verkkoinvertteri, mieluiten MPPT-tyyppinen. Mutta noita saa, eivät tosin ole halpoja. Noihin on integroitu jarrutustoiminto, joka puskee liian tehon jarruvastuksiin.

Jos laitetta käytetään akun lataamiseen, lähinnä tarpeena on estää akkujännitteen liika kasvu ts. ylilataus. Tuohon on monia konsteja, kuten liian jännitteen dumppaaminen vastukseen (joka siis toimii oikeastaan jarruvastuksena) tai sen sijasta/ohella jonkinlainen buck-boost-katkoja.
 
Käytännössä noissa muutaman kilowatin tehoisissa kotikäyttöön kaupattavissa myllyissä on aina kolmivaiheinen kestomagneettigeneraattori, jos siihen viittaat. Ei noiden kanssa ole erityistä ongelmaa, jos lataavat akkuja tai siinä on jonkilainen kondensaattoriparisto puskurina. AIvan kuten auton laturikin, noiden käämien reaktanssiominaisuudet ovat sellaiset, että virran ja jännitteen välille syntyy kierrosluvusta riippuva yhteys, eli jännitetuotto vähenee, kun virtaa otetaan enemmän. Auton laturia tuskin kannattaisi harkita, koska nuo syövät pienellä teholla suhteettoman suuren magnetointitehon. Jänntesäätö toki olisi hyvin helppoa kovilla tuulilla jännitteen osalta, mutta jarruvaikutus puolestaan vaatii päinvastaista, eli ei toimi käytännössä pientuulivoimalassa.
Auton laturissahan on aina jännitteensäädin, jolla säädetään magnetointivirtaa. Sillä saadaan jännite säädettyä kierrosluvusta riippumattomaksi ja tehokin tippuu vasta pienillä kierroksilla. Tietysti tuuligeneraattorina ei voida ottaa tuosta suurta tehoa kuin kovalla tuulella ja kierroksilla. Mutta vain virtaa tarvitsee säätää.

Kestomagneettinen kolmivaihegeneraattorin jännite sitten tosiaan kasvaa täysin lineaarisesti kierrosluvun mukana ja suurempaa tehoa voi saada vain korkeilla kierroksilla. Jännite laskee kyllä virtaa otettaessa, mutta pääosin vain käämin resistiivisten häviöiden verran heikentäen hyötysuhdetta.

MPPT:llä pitää säätää kierrosluku optimaaliseksi kombinaatiolle. Voihan tuon vain unohtaa, mutta sitten on kyllä hyötysuhde umpisurkea.

Jos tuon haluaa toimivan vaikkapa 3-30 m/s, pitää sen jännitealue olla vaikkapa samat 3-30 V (tai 30-300 V). Ei todellakaan triviaalia tehdä tuollaista toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
 
Kannattaa lukea. Opas tuuliturbiinien säätimistä (englanniksi):

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vielä tuosta BLDC eli hiiliharjattomasta kestomagneettimoottorista/generaattorista.

Yksi tuohon hydrogeneraattoriin speksaamastamani moottorista oli arvoiltaan seuraava:
Nimellisjännite 24 V
Maksimiteho 576 W
Käämin resistanssi 0,088 ohm
Kv 128 RPM/V
Kt 0,0746 Nm/A
Häviömomentti 0,079 Nm

Tuosta voi laskea, että Io eli virta tyhjäkäyntipyörityksessä on 0,079/0,0746 = 1,06 A

Sitten heitetään luvut laskuriin:
Vaikkapa 24 V ja 24 A, jolla tulee syöttötehoksi 576 W ja akselitehoksi 500 W. Copper losses 51 W ja iron losses 25 W. Copper losses on käämityksessä syntyvä lämpö ja iron losses sisältää kaiken hukan mikä tulee tyhjäkäyntivirraksi. Hyötysuhde 86,8%

Käsin laskine saa efektiiviseksi jännitteeksi 24V - 24 A *0.088 ohm = 21,89 V ja kierrosluvuksi 128*21,89 = 2802 rpm. Vääntömomentiksi (24-1,06) A * 0,0746 Nm/A= 1,711 Nm. Niistä laskemalla teho 502 W.

Generaattorina sitten, jos roottori tuottaisi tuon 1,711 Nm ja 2802 rpm eli 502 W, menisi siitä ensin tuo 0,079 Nm momenttihäviöhin eli jäisi 1,632 Nm, joka vastaisi 21,88 A virtaa. Virrasta tulisi jännitehäviötä käämityksessä 1,925 V. Eli jännite olisi 2802/128-1,925=20,0 V. Tehoa siis saisi ulos 437 W ja hyötyuhde olisi samainen 87%.

Tuolla käämityksellä ei suurempaa virtaa voi ottaa ellei myös vääntömomenttia ole enemmän. Muuten roottori hidastuu. Roottorin hidastuessa samassa tuulessa vääntömomentti kyllä kasvaa, mutta roottorin optimaalinen hyötysuhde tulee tietyllä pyörimisnopeudella, joka on kutakuinkin lineaarinen tuulen nopeuden kanssa (tuolloin lavan kohtauskulma pysyy vakiona).

Jotta virralla ja jännitteellä olisi voimakkaampi yhteys, pitäisi käämityksen vastusta kasvattaa. Jos sitä kasvatta paljon, hyötysuhde heikkenee rajusti. Vaikkapa 0,3 ohmilla olisi edellisen tilanteen hyötysuhde vain 67 %. Silloin tuo 502 W tapauksen virta olisi samat 21,88 A, mutta jännite vain 15,33 V.

Hyvää hyötysuhdetta haettaessa siis on pidettävä käämityksen vastus pienenä, jolloin jännite on hyvin lineaarinen kierrosluvun funktio.
 
Takaisin
Ylös Bottom