Uima-allaspumpusta VILPiksi

SON

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Onhan näitä propaani butaani vermeitä olemassa ainakin "isossa maailmassa". Muistaakseni tämä Ice- stick Octopus käytti jompaa kumpaa. En lukenut textejä läpi mutta tästä ehkä löytyy ja foorumillakin näyttää olelleen puhetta:

http://www.google.com/search?client=ubuntu&channel=fs&q=ice+stick+octopus&ie=utf-8&oe=utf-8

Ei muuta kun jäätikkua näväämään. Smiley211007

Tuollainen ohjekirja löytyi ja kylmäaine on tosiaan R290 joten kyllä näitä tulenarkoja kylmäaineita on jo käytössä. Jostain luin että propaanitäyttöisiä huoneilmastointiaitteita olisi myös tulossa markkinoille. Samoin jää- ja pakastekaapit lienevät nykyisin jo propaani butaani tms täyttöisiä. :cool:

http://www.octopus.ua/manuals/user_manual_eng.pdf
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Onhan niitä ainakin yksi ilppikin jo ollut markkinoilla, jossa on propaanit. Ja jääkaapin pikkutäytös ei luultavimmin ole oikein riski missään tilanteessa. Toisaalta eihän tilanne ole muutenkaan sen kummempi, kuin rakennuksissa, joissa edelleen käytetään kaupunkikaasua tai propaania esim. liedessä. Mutta kyllähän kolmen kilon propaanisatsi jo vähän arveluttaa, vaikka eihän se ole mitään vuotavaan kaasun jakeluputkeen verrattuna.
Pitäisi varmaan kysyä ihan oikeasti paloviranomaisen mielipidettä ja vielä perusteltua sellaista.
 
S

SRK

Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Jotenkin tuntuu, että haluaisin R22:sen ja mineraaliöljyn takaisin.

Onkohan asiasta innostunut jäsen SRK selvittänyt paloviskaalin kanssa millaisilla suojatoimilla isompi 100% propaanikylmälaitos voitasiin sijoittaa asuinrakennukseen?

Olet niitä harvoja valtakunnassa ,joka voisi viedä projektia läpi/eteenpäin .
Kompressori-/mielikuvitusresurssit lienevät kohdallasi rajattomat.
Tarvittava propaani (>95%) saadaan varmasti kotikonstein raffinoitua kuivaksi.
Suurin ongelma lienee miten saada tuleva pilotti pestyä puhtaaksi aiemmista öljyistä ...
Paras kaasu tosin olisi DME (dimetyylieteeni),mutta sen saanti on kiven alla ja kallista.

Ennenkuin jatkat,googleta ja lueppa oheinen HC-tieteen aapinen Ruotsin puolelta hakusanalla
"experimental investigation of refrigerant charge"

Faili liian iso foorumin nieltäväksi sellaisenaan.

Tavoitteena propaaniminimit järjestelmässä valitsemalla
-sopivat lämmönvaihtimet
-PAG-öljy POE/mineraaliöljyn sijaan !

Muistelen että pilottipumppuna oli R407C -kompressori 5kW :n antoteholuokassa
=> saavutettiin kokeessa n. 150 ... <300g:n propaanipanoksella ... ihan heikottaa!

Öljy:
Pidettävä mielessä ,että kylmäkkeen "vaatimaton" liukoisuus öljyyn ja samalla suuri sekoittuvuus on tavoite! Ei päivastoin!

Paloturvallisuus:

-n. 2% (tilavuus%) on paloturvallisuuden alaraja propaanille sekoitettuna ilmaan
tarkoitta ,että max. 20 litraa (= n.10g) propaania voi olla 1m3:ssa ilmaa sinun pannuhuoneessasi riskittä.
Paljonko sinulla volyymiä käytössä ... laske/suhteuta itse !
Vuotovaroittimiakin löytyy tok netistä.

Imulinjan lämmönvaihdin (SLHX) voisi olla yes COPpien suhteen.
SLHX -voi olla aika yksinkertainen halvimmillaan.

http://www.carly-sa.com/fam-en36-lcye-suction-line-accumulators-with-heat-exchanger.html

Kuvassa yksi maalämpöpiirin ratkaisu
 

Liitteet

  • Propane System with SLHX_Economizer.jpg
    Propane System with SLHX_Economizer.jpg
    116,3 KB · Katsottu: 602

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

SRK sanoi:
Muistelen että pilottipumppuna oli R407C -kompressori 5kW :n antoteholuokassa
=> saavutettiin kokeessa n. 150 ... <300g:n propaanipanoksella ... ihan heikottaa!

Minkähänlainen laskutoimitus tukisi tuota edes teoriassa?

Mun tyhjässä pannuhuoneessa saisi siis olla 180g propaania "turvallisesti". Tilavuudesta kun vähentää varaajan, kattilan ja öljysäiliön, niin selvästi vähemmän. Jos lämmönvaihtimia vielä vähän suurennetaan nykyisistä, niin tuskin alle 3kg satsilla kuitenkaan vielä toimii. Näin mutulla.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Alan tässä muutenkin taipua siihen, että tuo lauhdutin verkoston paluulinjassa ei ole paras tapa. Pitänee miettiä kytkentää uusiksi ja laittaa oma pumppu lauhduttimen kiertoon. Vaikka nytkin lauharissa saa hyvin alijäähtymistä aikaiseksi, niin vanhassa talossa menovesivaatimus on hyvin äkkiä kuitenkin niin paljon, että paluuvesikin pyrkii nousemaan turhan ylös. Toisaalta varaajan vettä lauharin läpi kierrättäessä varmaankin myös varaajan alalämpö lähtee nousemaan väkisin, ja sekin etu menee siinä.
 
S

SRK

Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Minkähänlainen laskutoimitus tukisi tuota edes teoriassa?
Mun tyhjässä pannuhuoneessa saisi siis olla 180g propaania "turvallisesti". Tilavuudesta kun vähentää varaajan, kattilan ja öljysäiliön, niin selvästi vähemmän. Jos lämmönvaihtimia vielä vähän suurennetaan nykyisistä, niin tuskin alle 3kg satsilla kuitenkaan vielä toimii. Näin mutulla.

Suhteessa noihin R4xx- sarjalaisiin propaania tarvitaan teoreettisestikkin 60% vähemmän.
Tuossa ruotsalaisjahdissa oli kyse toisaalta siitä,miten kylmäkettä edelleen voisi vähentää karsimalla kaikki turha ... esim. akkumulaattorit ,varaajat,korkealiukoiset öljyt (MO+POE) jne. kylmäkevolyymiä kasvattamasta.
Tulos on häkellyttävä ... ei tuohon teoreettisia laskelmia ole tarvittu ,kun pilottikoe puhuu puolestaan.

Kompressori oli scrolli-Copeland R22/R407C:lle .Alkuperäinen TEV vaihdettiin EEV:ksi säädettävyyden takia.Laitteessa ei ollut edes SLHX:ää hyötysuhdetta parantamassa!Levylämmönvaihtimina oli alussa kaupalliset
teräslevarit ,joita käytetään myös Termian VILPeissä. Toisessa osiossa sitten Al-mikrokanava-HX.

Toki COOLPACK:llä voisi tarkastella ,mutta sehän ei esim. tajua mitään käytetyn öljyn viskositeeteistä kuuma-/ kylmäpäässä eikä putkivastuksista ja isentrooppinen kompressorin hyötysuhdekkin pitää "arvata".

Ohessa autenttisia tuloksia lauhduttimelta ... ilman teoroita
 

Liitteet

  • Conderser performance_R290_-55.jpg
    Conderser performance_R290_-55.jpg
    27,4 KB · Katsottu: 515

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Tuo kokeilu vaatisi oman labrailuympäristön oikeastaan, se jolla pitäisi lämmittääkin ei oikein sovi alustaksi. Osat pitäis olla paremmin esillä muutoksia ja säätöjä varten. Lisäksi nykyistä setuppia pitäisi karsia reilulla kädellä moista aineen minimointia varten. Myös tulistuslauharista pitäisi luopua, tai ainakin pienentää sitä reilusti...

Paljon on varaajassa kaikenlaisia lähtöjä, mutta ei silti oikein sopivilla kohdin kuitenkaan. Pitää varmaan ottaa ekalle suntille verkkoon menevä vesi ihan varaajan yläreunasta sitten kuitenkin. Patteriverkon paluutakaan ei viitsisi viedä ihan alareunaan, se kun kuitenkin on lämmityskaudella >30C helposti. Kerrostuman käytöksen arviointi on vähän hankalaa, kun muutoksen jälkeen veden kierrätys lisääntyy kuitenkin selvästi jo pelkästään lauhduttimen reilumman kierron takia. Samaten Pollucomin paikka, tai hyödyllisyys tulee mietittäväksi, jos varaajan reilumman sekoittumisen takia tulistuskierukka alkaa osallistumaan lauhdutukseen enemmän. Onko siis enää mitään järkeä mitata pelkästään kakkoslauharin antotehoa, vai pitäiskö siirtyä mittaamaan varaajasta verkkoon lähtenyttä energiaa...?
 
S

SRK

Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Tuo kokeilu vaatisi oman labrailuympäristön oikeastaan, se jolla pitäisi lämmittääkin ei oikein sovi alustaksi. Osat pitäis olla paremmin esillä muutoksia ja säätöjä varten. Lisäksi nykyistä setuppia pitäisi karsia reilulla kädellä moista aineen minimointia varten. Myös tulistuslauharista pitäisi luopua, tai ainakin pienentää sitä reilusti...
Ei syytä paniikkiin ... tuo esimerkin minimilaitos on oma lukunsa evoluutiossa.Toista ääripäätä kuvassa alhaalla...
Palovaarat n suhteellisia.Sinullakin varmaan tuuletus kellarissa.Jotkut detektorit räpsäyttää puhaltimet päälle,jos pitoisuudet nousee yli jonkun raja-arvon.

Toisaalta se kipinä pitäisi löytyä ensin jostain (esim. valokatkaisin). Miten itse kompressorissa/Tamussa/ nuo kontaktorit on "hermeettisesti" suojattu ?
Tietoa?

Tuon propaanin korvaisi vielä paremmin PROPEENI (boiling -47C !) ,jota myös MAP-hitsauskaasuksikaasuksi (>99,5%) kutsutaan.Riittää ,kun kosteustaso <25ppm. Koettanut metsästää sopivaa tarjoajaa Euroopassa.
Tunnetko valtakunnan kaasumarkkinoita/tarjoajia ?Jenkeissä tarjonnasta ei pulaa!
Voidaan tilata kimpassa ...
Paras (ainoa) hinta ,,johon törmäsin ,oli 229kr+rahti per 400g.
 

Liitteet

  • Propaani_XXXL_laitos.jpg
    Propaani_XXXL_laitos.jpg
    129,9 KB · Katsottu: 569
  • MAP_PRO_Propeeni.jpg
    MAP_PRO_Propeeni.jpg
    35,1 KB · Katsottu: 555

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

SRK sanoi:
Palovaarat n suhteellisia.Sinullakin varmaan tuuletus kellarissa.Jotkut detektorit räpsäyttää puhaltimet päälle,jos pitoisuudet nousee yli jonkun raja-arvon.

Toisaalta se kipinä pitäisi löytyä ensin jostain (esim. valokatkaisin). Miten itse kompressorissa/Tamussa/ nuo kontaktorit on "hermeettisesti" suojattu ?
Tietoa?

Räjähdysvaarallisiin tiloihin on ihan omat tuotesarjat, joissa hinta on tietysti sitten kertoimilla. Normaalit pikkureleet ovat aika tiiviitä, mutta "hermeettisiä" nekään ei ole. Aika monta kipinöivää kärkeä olisi vaihdettavaksi, ainakin minun pannuhuoneessa... Tietysti ohjauskärjillä oleva hälytyslaite melko matalalla tunnistustasolla voisi olla poistopuhaltimen kanssa ratkaisu kyllä.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Niinhän siinä kävi, kuten arvelin. Lauhdutin omalla kiertopumpulla sekoittaa koko varaajan, ja alaosan vesi on sitten kuitenkin lämpösempää, kuin paluuvesi oli. Lisäksi varaajan liikkuva vesi lauhduttaa nyt tulistuslauharissa valtaosan, kun varaajan ylälämpö ei pääse nousemaan. Eli Pollusta tuli aivan turha vehjes lauhduttimen kierrossa.
Sunttien osalta säädettävyys parani kyllä, sekä varaajaa muilla keinoin lämmittäessä sekin lämpö saadaan kiertoveteen nyt. Täytyy suorittaa sähkönkulutusvertailua ja arpoa siitä, oliko muutos vilpin osalta parannus vai huononnus. Pitää ehkä muuttaa vielä sen verran, että paluuvesi tuodaan sitten kuitenkin lauhduttimen pumpun imupuolelle.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
. Lauhdutin omalla kiertopumpulla sekoittaa koko varaajan, ja alaosan vesi on sitten kuitenkin lämpösempää, kuin paluuvesi oli.
Mulla on sama testi meneillään ja sama johtopäätös.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Pari pikkutihkua jäi pikamuutoksessa jokatapauksessa korjattavaksi, niin muutin sitten vielä putkituksen sillai, että lauhduttimen pumppu saa myös paluuvettä sen verran kun sitä verkosta tulee. Pienimmilläänkin pelkkä lauhduttimen pumppu vetää enemmän, joten saa se sitten osan sieltä varaajan pohjaltakin. Mutta muutamankin asteen lasku lauhduttimelle menevään veteen näkyy heti pumpun ottotehon laskuna, vaikka lähtölämpö ei juurikaan pudonnut.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Lyhyellä vertailulla sähkönkulutus ei juuri poikkea pumppailusta ennen putkimuutoksia. Nyt kyllä paluun siirron jälkeen lauharillakin on selvästi enemmän töitä, se saa kuitenkin pari astetta viileämpää vettä, kuin varaajan alareunassa on. Tapahtuman mittailu on kyllä todella vaikeaa luotettavasti erilailla asennetuilla ja kalibroimattomilla antureilla. Kuten tuolla toisaalla mainitsinkin, niin iso vesivirtaama ja pieni lämpöero on aika haasteellinen lämpötilamittauksen osalta. Pitäisi varmaan niputtaa kaikki anturit nippuun johonkin sopivaan paikkaan, että saisi ne varmasti johtoineen edes kymmenyksen sisään.
Vuorokauden sähkönkulutuksessa (öljypoltin "off") on sellainen 20-30kWh ero pumpun eduksi per vrk, verrattuna pelkkään kattilavastukseen. Tämäkin mittaus sisältää vääristäviä osia, koska varaaja säilöö pikkulämmintä käyttöveden esilämmitykseen aika pitkään. Eli taitaa siinä kuitenkin melkein yksi talvi mennä, ennen kuin uusi kompura "tuottaa".
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Varoitus sellaiselle, joka vasta suunnittelee ulkoyksikön asennuspaikkaa. Koskien lähinnä esteitä puhallussuunnassa. Minullahan tuo on nyt poikittain seinän vieressä, mikä ei sitten tunnu viisaalta ratkaisulta näin jälkikäteen. Siinä on tosin esteitä parin metrin päässä puhallussuunnassakin.
Olen havainnut melko voimakasta ulkoilman jäähtymistä lämpöanturassa, joka on ulkoyksikön imupuolella aina käyntijakson aikana. Ajatus on ollut, että siihen vuotaa "vähän" puhalluspuolen ilmaa, joka vääristää lukemaa. Nyt tein kokeen, jossa puhalluspuolen ilman pääsyä kiertämään takaisin imupuolelle on vaikeutettu tukkimalla pumpun alapuoli, seinän väli ja pienet lisäesteet päälle ja ulkosivulle. Vaikutus ei ollut pelkästään anturissa, eikä marginaalinen. EEV avaus kasvoi käynnissä 2-4 pykälää, mikä ei ole ihan vähän kuitenkaan ja näkyy kyllä antotehossakin.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Vaikka palloventtiili ei olekaan hyvä säätölaite, niin Pollucomin avustuksella sain tehtyä vähän virtaussäätöjä lauhduttimelle. Säädin ensin toiseen lähtöön 120l/h (siis kaksi menoa varaajaan lauhduttimesta nyt, kun toinen ei enää mene suoraan verkkoon) toisen venan ollessa kokonaan kiinni. Sitten siitä toisesta noin 250l/h virtaamaan. Tällä virtaamalla varaaja ei enää sekoitu merkittävästi ja lauhdutin saa selvästi viileämpää vettä. Samoin lähtö nousee tietty kuumemmaksi. Mutta positiivista on se, että vaikka virtaama on noinkin pieni, niin kompressorin kuormitus eikä lauhdepaine nouse kuitenkaan, vaikka varaajan yläreunaan saa helpommin lämmintä.
Kokeeksi nostin virtaamaa vielä 290l/h, mikä on ilmeisesti vielä parempi. Antoteho näyttää laskennallisesti paremmalta, eikä vieläkään lauhduttimen menovesi nouse aivan käyntijakson loppua lukuunottamatta. Hanat auki pumppu antaa noin 750l/h vauhdin ykkösnopeudella.

Näitä tuloksia ei voi sovittaa helposti yhden lauhduttimen järjestelmään (mulla siis iso tulistusvaihdinkierukka ensimmäisenä), mutta kertoo kuinka vaikeaa on tehdä "paketista valmis" systeemi erilaisiin kohteisiin. Veikkaan, että monessa systeemissä olisi aika paljon optimointivaraa.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Lumimyr(s)kyllä on peloteltu, mutta kuivana on pysynyt toistaiseksi. Sulatteluakin tulee harvakseltaan.
Tämmöisiä käppyröitä nykyään piirtyy... Tehokäyrät jätin pois, kun ei ole mitään luotettavaa keinoa mitata ykköslauharin luovuttamaa tehoa, kun se menee suoraan varaajan sisään. Mutta jos varaajasta otetaan kuutisen kW kiertoveteen, ja varaaja jaksaa silti lämmetä, niin kaipa se pumpun tuotto on enemmän.
 

Liitteet

  • vilpinkäyrää030313.jpg
    vilpinkäyrää030313.jpg
    135,9 KB · Katsottu: 513

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

repomies sanoi:
Onpa tasainen tuo kuumakaasun lämpö! Eipä juuri säätö humppaa.

Jeps, taisin tuolla jo mainitakin, että tällä kompuralla on koneen palikat ilmeisen hyvin balanssissa. Hakeutuu ja pysyy hyvin oikeassa säädössä.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

On taas kiva kuivakka pakkaskeli, niin tulee tasaista käppyrää. Jätin nyt nuo tehokäyrätkin mukaan, vaikka niiden informaatioarvo onkin hieman kyseenalainen. Punaisella alhaalla on siis pelkän kakkoslauharin antoteho, joka on suht todellinen. Vihreä on patteriverkkoon menevä teho, joka taasen on hieman arvio. Perustuu 500L/h virtaamaan, Grundfossi kakkosella. Sininen ottoteho on kalkuloitu virrasta ilman vaihesiirtoa, ja on hieman yläkanttiin.
 

Liitteet

  • vilpinkäyrää070313.jpg
    vilpinkäyrää070313.jpg
    96,4 KB · Katsottu: 477

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Hirmusti ei ole napannut kakkosversion miettiminen, kun tuo ykkönen pelaa taas hyvin. Jotain pitäis kuitenkin aloitella, kun olisi hieno uusi Sanyo-merkkinen evi-kompressorikin jo. (vähän se muistuttaa patentinhaltija Copelandin vastaavaa...)
Vieläköhän sitä jatkaisi "kompressori sisätiloissa" linjalla, vai pitäisköhän uusi kone asentaa omalle paikalleen ulkoyksikköön? Alkuperäisvarusteisiin ei kuulu mitään lämmityksiä sulatusvesille, eikä edes kompuran lämmityspantaa, vaikka mainospuheet laittaa koneen "huippukylmiin" olosuhteisiin sopivaksi. Turhanpäiväisiä sähkönsyöjiähän ne onkin, eikä niitä mielellään edes suunnittelisi käyttävänsä...
 

tms

Aktiivinen jäsen
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Vieläköhän sitä jatkaisi "kompressori sisätiloissa" linjalla, vai pitäisköhän uusi kone asentaa omalle paikalleen ulkoyksikköön?
Aika yllättävää, onko tuohon ajatukseen muutoksesta joku erityinen syy?
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

tms sanoi:
Aika yllättävää, onko tuohon ajatukseen muutoksesta joku erityinen syy?

Juu, laiskuus. :p Tossa evi-värkissä on paljon enemmän osia uudelleen sijoitettavaksi, tai sitten pitää vedellä putkia eestaas seinän läpi. Eikä ole tullut vielä mitään mullistavaa ideaa siihen sulatusvesialueen lämpösenäpitoonkaan... Sekin laitattaa lisää "jotain" putkea, vielä vaan ei tiedä, miten. Tuo sisällä oleva "koneikon" paikka on sijoituksellisesti kyllä erittäin hyvä, mutta tämmöiseen alvariinsa tapahtuvaan muutos/säätöprosessiin vähän ahdas. Juotoshommissa tarttis kolme osumaa, näkymä, pilli ja toinen käsi juotteen kanssa. Tässä tahtoo kaksi kohtaa jäädä toteutumatta... Kommentteja tässä enämpi odottelinkin, vaan harva taitaa tätä enää lueskella.
Mulla on "työ"huone kellarissa pannuhuoneen vieressä, kyllä siellä ratioo kuuntelee, vaikka vilppi pumppaa. Vainoharhaisena sitä vaan pitää heti singota katsomaan mitä tapahtuu, jos kompuran ääni vähänkin muuttuu. Vähän häiritsee keskittymistä :) Ei se muualle juuri kuulukaan.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Kuivaa on, ei paljon sulatella. Kelikin onneksi päätti sen verran lämmetä, että yölläkin pärjätään pelkällä pumpulla.
 

Liitteet

  • vilpinkäyrää190313.jpg
    vilpinkäyrää190313.jpg
    159,1 KB · Katsottu: 459

zadah

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Oliko sinulla Jussi tuo puhaltimen tehon mittaus toteutettu millä tavoin? Olen tässä itsekin aktivoitunut tämän "harrastuksen" parissa ja päätin ryhtyä vääntämään softaa invertteri mallille.

Sain aukaistua tuollaisen invertterin protokollan eräästä kiinan laitteesta.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Puhaltimen virtaa mittaa jonkun Ultin romukortilta otettu virtamuuntaja, josta pienemmän virran takia puhaltimen johto menee kolmesti läpi. (alunperin se on ollut kompuran vahti) Muuntajan tuotos tasasuunnataan ja tutkitaan prossun analogi-inputissa. Nyt sulatusarvoksi tulee 1,37V. Hommaan sopii varmasti mikä tahansa etäisestikin virtamuuntajaa muistuttava vehje, koska mitään standardikytkentää tai komponenttiarvoja ei voi kuitenkaan käyttää. Se oman ulkoyksikön puhaltimen käytös on joka tapauksessa tutkittava loggaamalla tai taulukoimalla arvot ainakin yhdeltä käyntijaksolta, mieluummin usealtakin. Jopa ihan tavallinen verkkomuuntajakin voisi sopia hommaan, jos puhaltimen johdon vaan saa ujutettua raudan ympäri (tai edes läpi).

Riittävän tiuha taulukointi arvoista on oleellista, koska esim. tässä mulla käy niin, että joissain olosuhteissa puhaltimen virta alkaa uudelleen laskea n.1,4V arvon jälkeen. Siihen mennessä antoteho on jo tippunut kyllä niin paljon, että sulatus pitää tehdä, mutta summassa ei voi kokeilla paljon isompaa arvoa. Muuten saattaa koko sulatus jäädä tulematta.

Huomasinpa sitten taas virheen softassakin... Tämmöinen poikkeuskuiva keli onkin jättänyt 4 tunnin pakkosulatukset tekemättä, kun on sammuttu pyyntiin välillä, eikä käyntiaikalaskurille olekaan kumuloivaa summausta järjestetty. Aiemmin näin vähäistä sulatustarvetta on esiintynyt vain niin kylmällä, ettei pyyntiin päästä, ainakaan alle 4 tunnin. Eli yli vuorokausi on menty ilman yhtäkään sulatusta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Riittävän tiuha taulukointi arvoista on oleellista, koska esim. tässä mulla käy niin, että joissain olosuhteissa puhaltimen virta alkaa uudelleen laskea n.1,4V arvon jälkeen.
Tuo on juuri oletettava ja tyypillinen käytös: ensiksi jäätyminen alkaa ahdistaa ilmavirtausta ja virta kasvaa, mutta kun virtausvastus kasvaa entisestään, alkaa puhallin ennen pitkää sakata ainakin osittain, ja virrankulutus alkaa taas laskea (tai muuttuu epästabiiliksi).

Tuollaisen huipun löytymiselle tyyppitapauksessa on perusteita sen takia, että eihän puhallinta kannata mitoittaa niin, että se sakkaa jo normaalissa käyttötilanteessa, koska tämä heikentää puhaltimen hyötysuhdetta siihen nähden, että sakkausta ei esiinny.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Puhaltimen virtaa mittaa jonkun Ultin romukortilta otettu virtamuuntaja, josta pienemmän virran takia puhaltimen johto menee kolmesti läpi. (alunperin se on ollut kompuran vahti) Muuntajan tuotos tasasuunnataan ja tutkitaan prossun analogi-inputissa. Nyt sulatusarvoksi tulee 1,37V. Hommaan sopii varmasti mikä tahansa etäisestikin virtamuuntajaa muistuttava vehje, koska mitään standardikytkentää tai komponenttiarvoja ei voi kuitenkaan käyttää. Se oman ulkoyksikön puhaltimen käytös on joka tapauksessa tutkittava loggaamalla tai taulukoimalla arvot ainakin yhdeltä käyntijaksolta, mieluummin usealtakin. Jopa ihan tavallinen verkkomuuntajakin voisi sopia hommaan, jos puhaltimen johdon vaan saa ujutettua raudan ympäri (tai edes läpi).

Ok... Itse ajattelin kokeilla Hall -efektiin perustuvaa ACS712 sarjan anturia, noita moduuleja saa ulkomailta kohtuu edullisesti kourallisen...
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Yhtä acs-jotain anturia olen käyttänyt, sen sopivuus vaihtosähkölle on ainakin huono. Ulostulo on 2,5V nollavirralla, ja siitä sitten alas tai ylöspäin riippuen virran suunnasta. En tutkinut tuon 712 ominaisuuksia.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

jussi sanoi:
Yhtä acs-jotain anturia olen käyttänyt, sen sopivuus vaihtosähkölle on ainakin huono. Ulostulo on 2,5V nollavirralla, ja siitä sitten alas tai ylöspäin riippuen virran suunnasta. En tutkinut tuon 712 ominaisuuksia.

Joo, juuri näin se toimii... pitää yrittää poimia huiput siitä sinikäyrästä :p
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Ulkolämpötilan ja kennon lämpötilan eroon perustuva sulatuksen tunnistus on varsin hyvä vaihtoehto, ja halpa. Ulkolämpötila-anturi yleensä halutaan joka tapauksessa, joten sen kustannusta ei tarvitse laskea, ja se kennon lämpötila-anturi kustantaa euron. Virtamuuntaja on ratkaisuna n. 10x kalliimpi, vaikka varmasti hyvin sekin toimii.

Mitenkäs Zadah tuon protokollan selvitit käytännössä? Jaksatko raapustaa aiheesta oman ketjun?
 

tms

Aktiivinen jäsen
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

zadah sanoi:
Oliko sinulla Jussi tuo puhaltimen tehon mittaus toteutettu millä tavoin? Olen tässä itsekin aktivoitunut tämän "harrastuksen" parissa ja päätin ryhtyä vääntämään softaa invertteri mallille.

Sain aukaistua tuollaisen invertterin protokollan eräästä kiinan laitteesta.
Oletko jo ajanut ulkoyksikköä sarjaväylän kautta ilman sisäyksikköä. Yleensähän ilpin sisäyksikkö vain kertoo anturitietonsa ja esittää vienon toivomuksensa ulkoyksikölle mitä halutaan ja siihen välttämättä ei kuulu sulatuspyyntö. Ulkoyksikkö sitten päättää omien olosuhteiden perusteella mitä tarjotaan ja informoi sisäyksikköä omasta tilastaan. Eli sulatuksen eston saattaa joutua huijaamaan erikseen, jossa on sitten EEV laitteissa omat ongelmansa. Riippuu tietysti varmaan laitteesta.
 

tms

Aktiivinen jäsen
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

repomies sanoi:
Ulkolämpötilan ja kennon lämpötilan eroon perustuva sulatuksen tunnistus on varsin hyvä vaihtoehto, ja halpa. Ulkolämpötila-anturi yleensä halutaan joka tapauksessa, joten sen kustannusta ei tarvitse laskea, ja se kennon lämpötila-anturi kustantaa euron.
Tätä kannatan, on toiminut ON/OFFissa ja inverttereissä lähes pomminvarmasti ainakin kennon yläosan sisään työnnetyllä anturilla -5 astetta kylmemmässä. Osatehoilla tai lämpimämmässä voi joutua opettamaan tai yksinkertaisesti vain antamaan tehtävä alkuperäiselle ohjelmalle.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

repomies sanoi:
Virtamuuntaja on ratkaisuna n. 10x kalliimpi, vaikka varmasti hyvin sekin toimii.

Tässä tapauksessa sen käyttäminen ei käytännössä maksanut yhtään sen enempää. Jos tarpeita tarvii vartavasten ostella, niin saahan sille hintaa. Äärimmäisen luotettava ja oikea-aikainen tämä on ollut. En taida palata lämpöerojen laskemiseen.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

tms sanoi:
Tätä kannatan, on toiminut ON/OFFissa ja inverttereissä lähes pomminvarmasti ainakin kennon yläosan sisään työnnetyllä anturilla -5 astetta kylmemmässä. Osatehoilla tai lämpimämmässä voi joutua opettamaan tai yksinkertaisesti vain antamaan tehtävä alkuperäiselle ohjelmalle.

Juuri noin. Osatehoilla voi olla että lämpötilaeroa pitäisi hieman pienentää, mutta käytännössä sitten kun kenno vetää tukkoon, kennon jäähtyminen nopeutuu, tuotto pienenee ja järkevä lämpöpumpun ohjaus yrittää pyytää lisää tehoa, jolloin pumppu ottaa sen verran kierroksia että sulatusraja saavutetaankin kuitenkin äkkiä.

jussi sanoi:
Tässä tapauksessa sen käyttäminen ei käytännössä maksanut yhtään sen enempää. Jos tarpeita tarvii vartavasten ostella, niin saahan sille hintaa. Äärimmäisen luotettava ja oikea-aikainen tämä on ollut. En taida palata lämpöerojen laskemiseen.

Jokainen tyylillään ja jos osia on hyllyssä niin pitäähän niitä käyttää. Mutta minä en lähtisi virtamuuntajaa ostamaan tätä tarkoitusta varten, kun noita lämpöantureita on kaapeissa enemmänkin ja yksikköhinta on hyvin alhainen. Oma kokemus sulatushuijauksista päättyi aika äkkiä kompressorivaurioon, jonka syy-seuraussuhdetta en sinänsä sen enempää osaa arvioida, mutta sen tiedän että sulatukset nasahti sopivasti hyvin tukkoiseen kennoon yksinkertaisella lämpötilaeroon perustuvalla algoritmilla.

Mutta myönnettäköön, että yhden virtamuuntajan ostin ihan kuriositeettina nähdäkseni pumpun ottaman virran. Ja siinä se on palvellut oikein mainiosti, ihan mukavia vekottimia sinänsä.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

tms sanoi:
Oletko jo ajanut ulkoyksikköä sarjaväylän kautta ilman sisäyksikköä. Yleensähän ilpin sisäyksikkö vain kertoo anturitietonsa ja esittää vienon toivomuksensa ulkoyksikölle mitä halutaan ja siihen välttämättä ei kuulu sulatuspyyntö. Ulkoyksikkö sitten päättää omien olosuhteiden perusteella mitä tarjotaan ja informoi sisäyksikköä omasta tilastaan. Eli sulatuksen eston saattaa joutua huijaamaan erikseen, jossa on sitten EEV laitteissa omat ongelmansa. Riippuu tietysti varmaan laitteesta.

Tämä oli tällainen Ilma-vesi malli, jossa invertteri moduuli oli erikseen. Eli joudun tekemään kokonaan uuden kortin jossa on anturit ja EEV ohjaus + invertteri käskytys samassa paketissa.

Tuo protokollan aukaisu tapahtui käytänössä: skoopilla pulssin leveys, RS232 analysaattorilla sarjaliikkenne auki, loggausta, päättelyä, pohdintaa -> softan vääntäminen PIC:lle...
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

zadah sanoi:
-> softan vääntäminen PIC:lle...

Jos haluaa pysyä simppelissä 8-bit sarjassa, niin 16F7x7 prossuissa on rautatuki kolmelle pwm kanavalle. Olis tossa tarpeetkin jo kasattuna, kun oli ihan harjoitusmielessä tarkoitus tehdä oma invertterisofta hyödyntäen noissa yleensä olevaa bridge driver modulia. Aika vaan puuttuu. Siihen löytyy Microchipiltä mallikoodikin. Mun ohjelmoitikalusto ei riitä sitten enämpibittisille Piceille, joissa olis sitten jo vielä enemmän soveltuvuutta moottorinohjaukseen ihan sisäänrakennettuna.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Allaspumpun osista kasattu ver. 1.0 on puksutellut lähes moiteetta taas kompuran vaihdon jälkeen. Ainoa harmi on ollut satunnainen vikatilaan jumiminen kuumakaasuvirheen seurauksena. Onneksi on näitä käyrällisiä loggauksia... Sepä onkin tuo tamu, joka hyytyy välillä väärään F9 erroriin, ja aiheuttaa kuumakaasuvirheeseen halvaantumisen liian matalan lämmön takia, kun kone hyytyy kesken jakson. Tuon F9 virheen se tamu antaa joskus ihan suoraan käynnistäessäkin kylmänä, ja se kun on ylilämpö virhe, niin sen on pakko olla false. Yhden kerran olen osunut kohdalle, kun sattuu vauhdissa. Jäähdytysripa ei ollut edes käteen lämmin. On vaan niin satunnainen, ettei oikein voi miettiä etukäteen tarkistuskohdettakaan.
Ver. 2 ulkoyksikkö vie nyt ihan turhaan tilaa tallista, kun ei oikeen ole tarvetta ollut sen kehitykseen. Ykkönen kun hoitaa homman. Ei viittis ulkovarastointiinkaan sitä laittaa. Houkuttais kuitenkin "täysteho"mitoitetun vilpin testailukin... Siihen kun on nyt ihan uusi EVI kompurakin jo olemassa.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Nyt on ajeltu ilman tamua välissä, ja virheitä ei ole ollut. Paljon stabiilimmaksi ei varmaan tuota eev-ohjausta enää saa, tai ei ainakaan tarvitse saada... Näyttää selviävän kaikista keleistä kunnialla. Lämpimän kelin ylitehosuojaus on nyt vielä ollut kolmeen vaiheeseen sirtymisen jälkeen käyttöön palauttamatta. Siihen pitäisi päättää, käytetäänkö tamua vai ei, koska virtamuuntajan antojännite on varsin eri tamun kanssa. Muuten se varmaan menisi ihan riittävän oikein yhdestäkin vaiheesta mitattuna.

Tutkin käytössä olevaa TA merkin suntin säädintä taas oikein ajatuksen kanssa (vanhahko, mutta prossuvehje kuitenkin), siinä kun ollut vaikeuksia saada järkevää käytöstä kiertoveden lämpöön automaatilla. Käyttöohje puhuu sujuvasti sekaisin asteista ja prosenteista käyrän säätöpisteissä ja merkintä 50º tarkoittaakin 50% maksimin arvosta. Eli jos haluaa vaikka -10 ulkolämmössä +40 vettä kiertoon, tuleekin nykyisellä max arvolla näpytellä käyrän kohdan arvoksi 54, eikä 40. Kohtuu sekavaa. LIsäksi jos haluaa ottaa sisälämpöanturin mukaan menoveden ohjaukseen, homma menee aivan perseelleen. Tämä värkki odottaa saavansa vastetta huonelämmön muutoksesta jo jossain 10min aikana... Tunnissa se on jo ehtinyt ajaa suntin laitaan, kun vaste jää sen mielestä vajaaksi. Eli huonesäädöllä sitten ajellaankin muutama tunti suntti täysin auki, ja heti perään sama muutama tunti suntti kiinni. Ei sovi tähän käyttöön lainkaan. No, pelkällä ulkolämmön mukaan-käyrällä toimii nyt järkevästi, kun keksi tuon asetuslogiikan omituisuudet.
 

Liitteet

  • vilpinkäyrää310114.jpg
    vilpinkäyrää310114.jpg
    109,6 KB · Katsottu: 481

jussi

Vakionaama
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi

Höyrystimen lämpöanturi alkoi taas nikottelemaan. Yritin katsella täältä, olinko maininnut edellistä vaihtoa, mutta en löytäny. Tai hukkuu kaikenmaailman kompurahöpinään. On se niin raaka paikka, ettei mikään suojaus tunnu riittävän. Tämä kesti nyt kyllä aika pitkään, epoksiin dipattuna ja hyvin vedelle vastutuskykyisen vaseliinin sisällä. Nyt on epoksit, sukka päällä ja vielä sitä rasvaakin.
Ärsyttävää, kun se aloittaa vikailun antamalla satunnaisesti vähän väärää arvoa. Sotkee säädön välillä tehokkaasti, mutta tutkiessa kaikki on ihan oikein.
 
Back
Ylös Bottom