Uima-allaspumpusta VILPiksi
- Keskustelun aloittaja jussi
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #322
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Tuskin se siitä johtui. Sillä koneella sai pitää vähän reilumpaakin tulistusta ilman ongelmia kuumakaasun lämmössä. Tosin se oli alemman pytyn venttiili...
Avasin sen Copelandinkin tuossa, ja valuttelin öljyt pihalle. Huononnäköistä oli, eli ihan mustaa pohjalta tulevat. Sama sävy kuorruttaa sen Sundez vehkeen kaikki putket sisältä, eli putsaushommia tiedossa, jos sen meinaa käyttää. Pitänee koeponnistaa sen levarikin, jospa se vesi on sieltä peräisin...
Aika aralta näyttää tuon Copelandin se paineettomana käyntiin venttiilin toteutus, ihan olematonkin asetusvirhe jo tehtaalla saa sen vielä aremmaksi vuotamiselle. Pitää huomenna tutkia lisää.
zadah sanoi:
Tuskin se siitä johtui. Sillä koneella sai pitää vähän reilumpaakin tulistusta ilman ongelmia kuumakaasun lämmössä. Tosin se oli alemman pytyn venttiili...
Avasin sen Copelandinkin tuossa, ja valuttelin öljyt pihalle. Huononnäköistä oli, eli ihan mustaa pohjalta tulevat. Sama sävy kuorruttaa sen Sundez vehkeen kaikki putket sisältä, eli putsaushommia tiedossa, jos sen meinaa käyttää. Pitänee koeponnistaa sen levarikin, jospa se vesi on sieltä peräisin...
Aika aralta näyttää tuon Copelandin se paineettomana käyntiin venttiilin toteutus, ihan olematonkin asetusvirhe jo tehtaalla saa sen vielä aremmaksi vuotamiselle. Pitää huomenna tutkia lisää.
- Keskustelun aloittaja
- #323
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Syyllinen oli scrollin epäkeskon laakeri. Leikannut kiinni ja levitellyt metallimurua hiomaan scrollin väljäksi. Varmaan ajoittain ahistanut jo pyörimistäkin. Sen verran väljää oli jo, että kierukat ei varmaan enää loppuvaiheessa tiivistyneet sivuiltaankaan.
Syyllinen oli scrollin epäkeskon laakeri. Leikannut kiinni ja levitellyt metallimurua hiomaan scrollin väljäksi. Varmaan ajoittain ahistanut jo pyörimistäkin. Sen verran väljää oli jo, että kierukat ei varmaan enää loppuvaiheessa tiivistyneet sivuiltaankaan.
- Keskustelun aloittaja
- #324
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Tossa tallia siivotessa (tai no, enämpi yritin, taas kerran) tuli katseltua sitä scrollin kierukkaa puhtaana vähän tarkemmin. Hyvin on ne alkujaan varmaan niistä metallimuruista tulleet narmut lähteneet syöpymään lisää ohi virtaavan kaasun vaikutuksesta. Muistuttavat hyvinkin paljon kavitaatiosyöpymän jälkiä, mitä löytyy toisinaan veneen potkureista tai vesipumpun siivistä. Noin päittäissuunnassa se systeemi on ikäänkuin itsekiristyvä, joten jo hetken kävi mielessä uudelleen sen epäkeskon laakerointi. Mutta sivujen tarkempi tutkimus ei puoltanut hommaa.
Tuota sivuttaisen tarkkuuden vaatimusta miettiessä tuli mieleen, ettei nuo taida koskaan hakata mäntäkonetta ajallisessa kestävyydessä, kuten ei kyllä rotarykaan.
Tossa tallia siivotessa (tai no, enämpi yritin, taas kerran) tuli katseltua sitä scrollin kierukkaa puhtaana vähän tarkemmin. Hyvin on ne alkujaan varmaan niistä metallimuruista tulleet narmut lähteneet syöpymään lisää ohi virtaavan kaasun vaikutuksesta. Muistuttavat hyvinkin paljon kavitaatiosyöpymän jälkiä, mitä löytyy toisinaan veneen potkureista tai vesipumpun siivistä. Noin päittäissuunnassa se systeemi on ikäänkuin itsekiristyvä, joten jo hetken kävi mielessä uudelleen sen epäkeskon laakerointi. Mutta sivujen tarkempi tutkimus ei puoltanut hommaa.
Tuota sivuttaisen tarkkuuden vaatimusta miettiessä tuli mieleen, ettei nuo taida koskaan hakata mäntäkonetta ajallisessa kestävyydessä, kuten ei kyllä rotarykaan.
- Keskustelun aloittaja
- #326
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Kyllähän noita scrolleja alkaa olemaan monella valmistajalla, eli ilmeisesti luottavat kuitenkin siihen, että ovat saaneet siitä toimivan. Kovin useiden vuosien kokemuksia niistä ei kuitenkaan taida olla.
Vapour injection scrollia ei taida olla kuin Copelandilla... Danfoss on esitellyt jotain neste-injection mallia, mutta ne alkaa aika isoista.
Kyllähän noita scrolleja alkaa olemaan monella valmistajalla, eli ilmeisesti luottavat kuitenkin siihen, että ovat saaneet siitä toimivan. Kovin useiden vuosien kokemuksia niistä ei kuitenkaan taida olla.
Vapour injection scrollia ei taida olla kuin Copelandilla... Danfoss on esitellyt jotain neste-injection mallia, mutta ne alkaa aika isoista.
S
SRK
Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
On ihan pakko kysyä,onko sinulla jokin "erityinen syy " puuhastaa noiden pikku scrollien (<10kW input) kanssa ,jopa haaveena Copelandin EVI? Toi EVI on Copelandin patentin alla ja antaa/(antoi) valmistajalle aikaa antaa tekohengitystä
jo vanhentuneelle scroll-perusratkaisulle.Sinänsä EVI on nerokas ratkaisu ,jolla scrollin ylikuumeneminen (=öljyn) korkeilla taajuuksilla voidaan pitää hanskassa ,ja jäähdyttämällä voiteluöljy scrollissa samanaikaiseti pitää ohivuodot siedettävällä tasolla.
On tuntuma ,että näista scroll-asynkronimoottoreista nimenomaan halutaan eroon suosimalla kestomagneettimoottoreita
ja rotary versioita tavoitteena kiertomäntien rakenteen ohivuotojen hillitseminen ja vimekädessä 1Hz:n taajuusalueen hallinta (tyhjäkäynti ) tulevaisuudessa .
Tuo isentrooppinen hyötysuhde ja sen kasvatus näissä pikkukompuroissa on yksi vallalla oleva trendi ja scrolli perusrakenteeltaaan ei kaiketi oikein istu näihin karkeloihin ... muutenkuin alhaisten vibrojen kautta ...
Onko sinulla "hiljaista" näkemystä kompurakehityksestä?
On ihan pakko kysyä,onko sinulla jokin "erityinen syy " puuhastaa noiden pikku scrollien (<10kW input) kanssa ,jopa haaveena Copelandin EVI? Toi EVI on Copelandin patentin alla ja antaa/(antoi) valmistajalle aikaa antaa tekohengitystä
jo vanhentuneelle scroll-perusratkaisulle.Sinänsä EVI on nerokas ratkaisu ,jolla scrollin ylikuumeneminen (=öljyn) korkeilla taajuuksilla voidaan pitää hanskassa ,ja jäähdyttämällä voiteluöljy scrollissa samanaikaiseti pitää ohivuodot siedettävällä tasolla.
On tuntuma ,että näista scroll-asynkronimoottoreista nimenomaan halutaan eroon suosimalla kestomagneettimoottoreita
ja rotary versioita tavoitteena kiertomäntien rakenteen ohivuotojen hillitseminen ja vimekädessä 1Hz:n taajuusalueen hallinta (tyhjäkäynti ) tulevaisuudessa .
Tuo isentrooppinen hyötysuhde ja sen kasvatus näissä pikkukompuroissa on yksi vallalla oleva trendi ja scrolli perusrakenteeltaaan ei kaiketi oikein istu näihin karkeloihin ... muutenkuin alhaisten vibrojen kautta ...
Onko sinulla "hiljaista" näkemystä kompurakehityksestä?
- Keskustelun aloittaja
- #328
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Evi kiinnostus johtuu vaan siitä, että tuossa on yksi evi-kone ilman kompuraa. Tuo Evi vaan siinä kompuran hinnassa näkyy aika reilusti, joten saakohan sitä hyötynä takaisin...
Ei mulla muuten ole kompuroista isommin näkemystä tai kokemusta, kunhan logiikan ja vuosien mekaniikkakokemuksen pohjalta yritän arvioida eri vaihtoehtoja. Rotaryn kesto epäilyttää, samoin se on kauhea romistelija. Scrollin kesto epäilyttää, mutta käy siististi. Mäntäkone on pitkään hioontunutta tekniikkaa ja siistikäyntinen, ainakin nopeakierroksiset. Hyötysuhde tosiaan vaikuttaa heikommalta.
Evi kiinnostus johtuu vaan siitä, että tuossa on yksi evi-kone ilman kompuraa. Tuo Evi vaan siinä kompuran hinnassa näkyy aika reilusti, joten saakohan sitä hyötynä takaisin...
Ei mulla muuten ole kompuroista isommin näkemystä tai kokemusta, kunhan logiikan ja vuosien mekaniikkakokemuksen pohjalta yritän arvioida eri vaihtoehtoja. Rotaryn kesto epäilyttää, samoin se on kauhea romistelija. Scrollin kesto epäilyttää, mutta käy siististi. Mäntäkone on pitkään hioontunutta tekniikkaa ja siistikäyntinen, ainakin nopeakierroksiset. Hyötysuhde tosiaan vaikuttaa heikommalta.
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Noita oli aikanaan yhdellä valmistajalla ahtimena autoissa, saa veikata millä? Omassa tallissa lojuu yksi, jossa tosin kaikk siltä osin kunnossa, mutta luotettavuus ei ehkä ollut noissa ihan paras, ainakaan äärirajoilla ja huoltamattomana.
jussi sanoi:
Noita oli aikanaan yhdellä valmistajalla ahtimena autoissa, saa veikata millä? Omassa tallissa lojuu yksi, jossa tosin kaikk siltä osin kunnossa, mutta luotettavuus ei ehkä ollut noissa ihan paras, ainakaan äärirajoilla ja huoltamattomana.
R
Riku84
Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
VW G40/60
VW G40/60
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Luotettavuus ja huolto/vaihto tekivät noista kestämättömiä, pahin moka taisi olla koneen huono veivisuhde, joka syö laakerit alakerrasta. Huollettuna ongelmaa ei ole itse ahtimessa. Mielestäni olisi ollut ihan kehityskelpoinen, tosin kuin vankkeli.
Jep, Polo, Passat, Corrado ja Golf Rallye (limited edition 16V) tehty 1988-1994. Tavallaan ihan omaa luokkaansa, mutta jos magnesiumvalua kieputetaan parhaimmillaan 10 000 rpm niin riskit ovat suuret. Vääntö on aikansa vekottimeksi toki hyvä ja tehojakin ihan siedettävästi, käytös ahdettuna todella nöyrä, mutta ehkei nykypäivää...Riku84 sanoi:
Luotettavuus ja huolto/vaihto tekivät noista kestämättömiä, pahin moka taisi olla koneen huono veivisuhde, joka syö laakerit alakerrasta. Huollettuna ongelmaa ei ole itse ahtimessa. Mielestäni olisi ollut ihan kehityskelpoinen, tosin kuin vankkeli.
- Keskustelun aloittaja
- #333
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Eipä tosiaan G-ahtimestakaan mitään massatuotetta tullut. Ja siinä painesuhde on kuitenkin paljon helpompi hanskattava, kuin oikein kompressorissa. Tosin epäpuhtauksia tulee avoimeen systeemiin koko ajan. Ei tiivistysasia ole kyllä juuri helpompi roots-tyypissäkään, ja kyllä niille työtunteja on Detroitissa kertynyt eräitäkin. Ja hupikäytössä vielä nykyäänkin.
Eipä tosiaan G-ahtimestakaan mitään massatuotetta tullut. Ja siinä painesuhde on kuitenkin paljon helpompi hanskattava, kuin oikein kompressorissa. Tosin epäpuhtauksia tulee avoimeen systeemiin koko ajan. Ei tiivistysasia ole kyllä juuri helpompi roots-tyypissäkään, ja kyllä niille työtunteja on Detroitissa kertynyt eräitäkin. Ja hupikäytössä vielä nykyäänkin.
- Keskustelun aloittaja
- #334
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Tästä on tainut olla ennenkin puhetta, mutta mitäs mieltä raati on kompressorin lämmitysvastuksen tarpeesta, kun kompura on sisällä ja höyrystin ulkona? Talvella ongelmaa tuskin tulee kylmäaineen kerääntymisestä ainakaan kompressoriin, mutta mitäpä tapahtuu kesällä, jos vaikka aurinko iloisesti lämmittää höyrystintä? Silloin kompura voikin olla systeemin viilein paikka...
Tästä on tainut olla ennenkin puhetta, mutta mitäs mieltä raati on kompressorin lämmitysvastuksen tarpeesta, kun kompura on sisällä ja höyrystin ulkona? Talvella ongelmaa tuskin tulee kylmäaineen kerääntymisestä ainakaan kompressoriin, mutta mitäpä tapahtuu kesällä, jos vaikka aurinko iloisesti lämmittää höyrystintä? Silloin kompura voikin olla systeemin viilein paikka...
- Keskustelun aloittaja
- #335
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Vaikka tuleva kesä näyttääkin melko varatulta, niin onhan tässä laitettava alulle ver. 2.0 miettiminen. Siinähän pitää nyt vähintään yrittää hoitaa kaikki ongelmakohdat jo valmiiksi kuntoon. Versio ykkösen sulatusvesien poisto on viimeisessä variaatiossa toiminut hyvin, kun nestepaluun hukkalämpö pitää pohjan valmiiksi vähän lämpimänä. Mutta mistäs EVI-mallissa tuota hukkalämpöä revitään? Nestepaluussa on se alijäähy jo valmiiksi, joten sepä taitaa kärsiä, jos lämpö siirretään pohjaan jo ennen sitä. Eipä päinvastainen järjestyskään lupaa hyvää.
Kuumakaasulinjaan toinen ohuempi putki rinnalle, joka käy siellä sulanapitoalueella? Lämmityskaapeli ja sen ohjaus tuntuu typerältä, kun siitä on jo kerran päässyt eroon.
Vaikka tuleva kesä näyttääkin melko varatulta, niin onhan tässä laitettava alulle ver. 2.0 miettiminen. Siinähän pitää nyt vähintään yrittää hoitaa kaikki ongelmakohdat jo valmiiksi kuntoon. Versio ykkösen sulatusvesien poisto on viimeisessä variaatiossa toiminut hyvin, kun nestepaluun hukkalämpö pitää pohjan valmiiksi vähän lämpimänä. Mutta mistäs EVI-mallissa tuota hukkalämpöä revitään? Nestepaluussa on se alijäähy jo valmiiksi, joten sepä taitaa kärsiä, jos lämpö siirretään pohjaan jo ennen sitä. Eipä päinvastainen järjestyskään lupaa hyvää.
Kuumakaasulinjaan toinen ohuempi putki rinnalle, joka käy siellä sulanapitoalueella? Lämmityskaapeli ja sen ohjaus tuntuu typerältä, kun siitä on jo kerran päässyt eroon.
S
SRK
Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Muutoin vastus on täysin turha kapine.
Ei taida kuitenkaan kaksisesti tuo alijäätynyt neste EVI:n subcoolerissa (imuputken kupeessa) jäähtyä .Kyllä siitä tehoja
riittää yllin kyllin vielä ulkopatterin alle + halutessasi kompressorin alle niin halutessasi.Painettakin varmaan vielä tuon rundin jälkeen riittää scrollin ulkokehille ,oletan ... menee jo arvailuksi mättääkö jossain !
Refrigerant Transfer and Compressor Damage
11 January 2008
While a piston or scroll compressor refrigeration system with a low-side oil sump is shut down, all is not at rest in the refrigerant circuit. The refrigerant charge can transfer from one location to another by the action of any of three mechanisms: by absorption of refrigerant vapour into the compressor oil; by temperature difference; and by gravity. Ignoring these hidden phenomena can in some cases lead to system problems, and those problems can easily include compressor failure.
Refrigerant in a system is obviously necessary. It must be managed properly both while the system is operating and during the off-cycle. Here we focus on refrigerant management during the off cycle, and problems that can arise both during the off cycle and as a result of transfer during the off cycle.
Some of these refrigerant management issues that can cause compressor damage are:
• Refrigerant absorption into the compressor’s oil
• Oil dilution
• Oil pump-out
• Transfer due to temperature difference
• Refrigerant drainback
• Slugging
A specific refrigerant charge is required for proper operation of any given refrigeration system.
This charge amount may be above or below the maximum recommended for the compressor by its manufacturer. Systems that typically require less than the maximum amount recommended for the compressor are: self-contained systems such as domestic refrigerators, window AC units, self-contained ice machines, vending machines, and the like. Those that can require more include residential split air conditioners, ice machines with remote condensers and walk-in coolers. Even self-contained commercial air conditioners may require more refrigerant that is recommended for the compressor.
When dealing with systems built up in the field (split residential and commercial systems), the amount of refrigerant required must also take into account the system elements added in the field, particularly the liquid and suction lines. Additional oil may be required to ensure proper lubrication of the compressor. When the amount of refrigerant needed for proper operation of the system exceeds the maximum amount recommended for the compressor, steps must be taken to protect the compressor from the effects of refrigerant transfer during the off cycle.
Refrigerant absorption
Absorption (the transfer of refrigerant by diffusion from system zones rich in refrigerant to system zones rich in oil) takes place without measurable pressure differentials in the system because the vapor pressure of the system refrigerant is slightly lower at the oil surface than it is in the rest of the interior of the refrigeration system.
What causes absorption?
A compressor's lubricant should be miscible with the system refrigerant. Miscibility ensures that the lubricant sent into the refrigeration system from the compressor is reliably returned it, because the lubricant is physically combined with the refrigerant.
At any normal temperature, the vapor pressure of the oil in a refrigeration system is much lower than the vapor pressure of the refrigerant, and during shut down periods, as a result of the miscibility of refrigerant in oil, refrigerant in contact with the surface of an oil pool is absorbed into the oil. This reduces the system pressure at the surface of the oil pool, causing diffusion of refrigerant vapor from refrigerant-rich zones in the system. This is the same effect that occurs when we open the bathroom door after taking a hot shower and humidity from the bathroom very quickly diffuses throughout our house. In the refrigeration system, though, absorption occurs even when all parts of the system are at the same temperature. As refrigerant diffuses and is absorbed into the compressor oil, the oil level rises. This is to be expected in all systems.
When the amount of refrigerant available for migration is below the compressor’s limit, the sudden reduction in crankcase pressure when the compressor starts will produce some foaming due to refrigerant leaving the oil; this is a normal and tolerable effect, visible as foam in a compressor sight glass. Refrigerant-oil foam consists of bubbles of refrigerant gas enclosed by an oil film. When the amount of refrigerant in the system exceeds the compressor’s limit, though, and shutdown is long enough, the oil level can be higher than tolerable. Much more foam will be produced, rising higher and persisting longer in the sight glass.
Champagne, warm and shaken, provides an excellent demonstration of foaming after you pop the cork and a column of white foam violently exits the bottle. Here the gas is carbon dioxide and the liquid is champagne, and clearly there is too much foam.
When the system refrigerant charge is at or below the compressor's recommended maximum, foam generation can cause small amounts of foam to reach the compressor’s internal suction passage. The compression process can withstand small amounts of oil without harm, but when liquid content of the foam is high enough, the attempt to force the liquid component of the foam through the compressor can create a pressure that is high enough to break the compressor.
A compressor able to avoid damage while moving large amounts of oil as a result of refrigerant migration during the off cycle may be damaged by other means. Consider two additional effects of having too much refrigerant in a compressor’s crankcase at start, oil dilution and oil pump out.
Oil dilution
Excessive refrigerant will reduce the lubricating ability of the oil in a compressor’s crankcase. The viscosity of the oil in a crankcase with high refrigerant content is reduced by the presence of the dissolved refrigerant. As a result, metal to metal contact of bearing surfaces can occur during start-up and for some time later, until the excess refrigerant is driven out of the oil as suction pressure drops and the build up of heat from compressor operation drives the excess refrigerant from the oil. As a result a compressor’s bearings may be damaged.
Oil pump-out
Oil pump-out can occur when sufficient foam is delivered into the system by the compressor at start-up so as to reduce the oil content in the sump to a level too low for effective supply to the compressor’s oil pump. It is correct to observe that the oil delivered to the system will be returned to the compressor as refrigerant circulates through the system but, while the sump is starved for oil, running will threaten bearing life. If bearings survive the first cycle of oil pump out they are at increasing risk during each subsequent run cycle unless the conditions permitting excess migration are addressed.
Crankcase heaters
It is prudent to use a crankcase heater in any system containing a charge of refrigerant exceeding the compressor’s recommended maximum. By keeping the oil in the compressor at a temperature of 18°F higher than the temperature in the rest of the system, the amount of refrigerant that transfers to the compressor's oil sump can be kept to a tolerable level. The heat provided by a crankcase heater requires some time to become effective. Follow the compressor or system manufacturer’s recommendations for heater size and for the amount of time to energize the crankcase heater before start-up.
Pump-down
Another protective technique for preventing refrigerant transfer during off cycles is to apply a pump-down system so that the refrigerant can be isolated from the compressor during shutdown periods. This is accomplished by placing a solenoid valve ahead of the TXV. A system thermostat is used to open the solenoid valve when cooling is required. When the thermostat is satisfied, the solenoid valve closes shutting off the supply of refrigerant to the evaporator. The suction pressure drops quickly, and the system is shut down by a pressure switch in the suction side of the system. In this scheme, the refrigerant charge is isolated from the compressor’s oil sump by the closed solenoid valve and the compressor discharge valve during shutdown. As this pump-down system relies on the compressor for charge isolation, it is prudent to keep power applied to the system so that if sufficient refrigerant leaks back through the compressor to threaten, the pressure switch will act on the rise in suction pressure and the compressor will start, transferring the surplus refrigerant to the high pressure side of the system. Pump-down controls should be applied whenever evaporators in field assembled systems are equipped with electric defrost heaters and when the required system charge is so large that it overcomes the ability of a crankcase heater to protect the compressor from refrigerant transfer during the off cycle.
Refrigerant transfer due to temperature difference
Aside from refrigerant transfer by absorbtion into the system’s oil, transfer can also occur as a result of temperature differences in different sections of the system. These differences, and the transfers that result from them, are due to the heat pipe effect. Simple heat pipes are heat transfer systems without compressors that operate according to the principals of fluid transfer by the pressure difference caused by condensation and flow due to gravity. All refrigeration systems behave as heat pipes in their shut down mode.
Imagine two sealed tubes: one tube has been evacuated, and the other has been charged with a small amount of a liquid such as water or a refrigerant with the remainder of the tube’s internal volume being filled with the liquid’s vapor (steam, in the case of water). When the bottoms of both tubes are dipped in a bowl of warm water, the tube containing liquid and vapor will rapidly become warm over its entire length, while the evacuated tube, having no liquid inside, will take much more time to warm up. The liquid refrigerant at the bottom of the charged tube vaporizes at the warm (bottom) end and condenses in the cooler upper zone, aiding the transfer of heat that is also taking place through the walls of both tubes by conduction. In the tube charged with refrigerant, gravity has effect as the condensed refrigerant flows back to the bottom of the tube. The vaporization-condensation cycle in a heat pipe continues as long as there is a temperature difference.
Refrigerant drain-back
In a stopped refrigeration system, the delivery by gravity of refrigerant to the compressor is called refrigerant drain-back. Drainback will occur if three conditions are met: (1) condenser higher than compressor; (2) condenser at a lower temperature than the rest of the system; and (3) there is no trap in the discharge connection to the condenser.
When liquid refrigerant drains back to the compressor and acts as a solvent, it may threaten compressor life by washing away lubricant from bearing surfaces, leaving the bearings unlubricated when the compressor starts. Another threat due to drain-back is a substantial rise in discharge pressure as liquid accumulated in the compressor discharge line is cleared during the compressor start-up. The rise in discharge pressure needed to clear a refrigerant filled discharge muffler or discharge line can be high enough to cause compressor failure.
To avoid liquid drain-back when a condenser is above a compressor discharge connection, route the system discharge tubing above the highest element of the condenser to ensure that liquid is trapped within the condenser when the compressor is not running, and therefore can not drain back to the compressor.
Slugging and Suction Line Accumulator
A slug is a quantity of liquid delivered to the compressor inlet during start-up or while operating that is large enough to overcome the compressor’s ability to separate liquid from refrigerant vapor before the excess liquid reaches the compressor mechanism.
If, during the off cycle, sufficient liquid can accumulate anywhere between the evaporator refrigerant metering device and the compressor suction so as to lead to compressor slugging, a suction line accumulator is required, large enough to prevent compressor damage from slugging. Evidence of slugging is shows up as excessive vibration and noise from the compressor as well as in substantial foaming in the compressor sight glass. Ultimately, slugging will lead to compressor failure.
A suction line accumulator is a device capable of separating liquid from vapor and metering the flow of liquid to the compressor at a tolerable rate.
Being able to recognize the symptoms of refrigerant transfer during the off cycle is a valuable part of any technician’s knowledge. By correctly diagnosing the kind of refrigerant off cycle transfer affecting the system, we will know what corrective actions are needed to protect the compressor.
By Stephen Madigan, senior application engineer, and Max Robinson, principal technical writer, Danfoss Refrigeration & Air-Conditioning, North America, Baltimore.
Tuo lämmitysvastus kaiketi tarkoitettu OFF-cycle tilanteisiin ,jossa kompura esim . sulatuksen jälkeen pärähtää yhtäkkiä käyntiin ja aikaansaa massiivisen hetkittäisen alipaineen voiteluöljyyn kammiossan=> FOAMING.jussi sanoi:
Muutoin vastus on täysin turha kapine.
jussi sanoi:
Ei taida kuitenkaan kaksisesti tuo alijäätynyt neste EVI:n subcoolerissa (imuputken kupeessa) jäähtyä .Kyllä siitä tehoja
riittää yllin kyllin vielä ulkopatterin alle + halutessasi kompressorin alle niin halutessasi.Painettakin varmaan vielä tuon rundin jälkeen riittää scrollin ulkokehille ,oletan ... menee jo arvailuksi mättääkö jossain !
Refrigerant Transfer and Compressor Damage
11 January 2008
While a piston or scroll compressor refrigeration system with a low-side oil sump is shut down, all is not at rest in the refrigerant circuit. The refrigerant charge can transfer from one location to another by the action of any of three mechanisms: by absorption of refrigerant vapour into the compressor oil; by temperature difference; and by gravity. Ignoring these hidden phenomena can in some cases lead to system problems, and those problems can easily include compressor failure.
Refrigerant in a system is obviously necessary. It must be managed properly both while the system is operating and during the off-cycle. Here we focus on refrigerant management during the off cycle, and problems that can arise both during the off cycle and as a result of transfer during the off cycle.
Some of these refrigerant management issues that can cause compressor damage are:
• Refrigerant absorption into the compressor’s oil
• Oil dilution
• Oil pump-out
• Transfer due to temperature difference
• Refrigerant drainback
• Slugging
A specific refrigerant charge is required for proper operation of any given refrigeration system.
This charge amount may be above or below the maximum recommended for the compressor by its manufacturer. Systems that typically require less than the maximum amount recommended for the compressor are: self-contained systems such as domestic refrigerators, window AC units, self-contained ice machines, vending machines, and the like. Those that can require more include residential split air conditioners, ice machines with remote condensers and walk-in coolers. Even self-contained commercial air conditioners may require more refrigerant that is recommended for the compressor.
When dealing with systems built up in the field (split residential and commercial systems), the amount of refrigerant required must also take into account the system elements added in the field, particularly the liquid and suction lines. Additional oil may be required to ensure proper lubrication of the compressor. When the amount of refrigerant needed for proper operation of the system exceeds the maximum amount recommended for the compressor, steps must be taken to protect the compressor from the effects of refrigerant transfer during the off cycle.
Refrigerant absorption
Absorption (the transfer of refrigerant by diffusion from system zones rich in refrigerant to system zones rich in oil) takes place without measurable pressure differentials in the system because the vapor pressure of the system refrigerant is slightly lower at the oil surface than it is in the rest of the interior of the refrigeration system.
What causes absorption?
A compressor's lubricant should be miscible with the system refrigerant. Miscibility ensures that the lubricant sent into the refrigeration system from the compressor is reliably returned it, because the lubricant is physically combined with the refrigerant.
At any normal temperature, the vapor pressure of the oil in a refrigeration system is much lower than the vapor pressure of the refrigerant, and during shut down periods, as a result of the miscibility of refrigerant in oil, refrigerant in contact with the surface of an oil pool is absorbed into the oil. This reduces the system pressure at the surface of the oil pool, causing diffusion of refrigerant vapor from refrigerant-rich zones in the system. This is the same effect that occurs when we open the bathroom door after taking a hot shower and humidity from the bathroom very quickly diffuses throughout our house. In the refrigeration system, though, absorption occurs even when all parts of the system are at the same temperature. As refrigerant diffuses and is absorbed into the compressor oil, the oil level rises. This is to be expected in all systems.
When the amount of refrigerant available for migration is below the compressor’s limit, the sudden reduction in crankcase pressure when the compressor starts will produce some foaming due to refrigerant leaving the oil; this is a normal and tolerable effect, visible as foam in a compressor sight glass. Refrigerant-oil foam consists of bubbles of refrigerant gas enclosed by an oil film. When the amount of refrigerant in the system exceeds the compressor’s limit, though, and shutdown is long enough, the oil level can be higher than tolerable. Much more foam will be produced, rising higher and persisting longer in the sight glass.
Champagne, warm and shaken, provides an excellent demonstration of foaming after you pop the cork and a column of white foam violently exits the bottle. Here the gas is carbon dioxide and the liquid is champagne, and clearly there is too much foam.
When the system refrigerant charge is at or below the compressor's recommended maximum, foam generation can cause small amounts of foam to reach the compressor’s internal suction passage. The compression process can withstand small amounts of oil without harm, but when liquid content of the foam is high enough, the attempt to force the liquid component of the foam through the compressor can create a pressure that is high enough to break the compressor.
A compressor able to avoid damage while moving large amounts of oil as a result of refrigerant migration during the off cycle may be damaged by other means. Consider two additional effects of having too much refrigerant in a compressor’s crankcase at start, oil dilution and oil pump out.
Oil dilution
Excessive refrigerant will reduce the lubricating ability of the oil in a compressor’s crankcase. The viscosity of the oil in a crankcase with high refrigerant content is reduced by the presence of the dissolved refrigerant. As a result, metal to metal contact of bearing surfaces can occur during start-up and for some time later, until the excess refrigerant is driven out of the oil as suction pressure drops and the build up of heat from compressor operation drives the excess refrigerant from the oil. As a result a compressor’s bearings may be damaged.
Oil pump-out
Oil pump-out can occur when sufficient foam is delivered into the system by the compressor at start-up so as to reduce the oil content in the sump to a level too low for effective supply to the compressor’s oil pump. It is correct to observe that the oil delivered to the system will be returned to the compressor as refrigerant circulates through the system but, while the sump is starved for oil, running will threaten bearing life. If bearings survive the first cycle of oil pump out they are at increasing risk during each subsequent run cycle unless the conditions permitting excess migration are addressed.
Crankcase heaters
It is prudent to use a crankcase heater in any system containing a charge of refrigerant exceeding the compressor’s recommended maximum. By keeping the oil in the compressor at a temperature of 18°F higher than the temperature in the rest of the system, the amount of refrigerant that transfers to the compressor's oil sump can be kept to a tolerable level. The heat provided by a crankcase heater requires some time to become effective. Follow the compressor or system manufacturer’s recommendations for heater size and for the amount of time to energize the crankcase heater before start-up.
Pump-down
Another protective technique for preventing refrigerant transfer during off cycles is to apply a pump-down system so that the refrigerant can be isolated from the compressor during shutdown periods. This is accomplished by placing a solenoid valve ahead of the TXV. A system thermostat is used to open the solenoid valve when cooling is required. When the thermostat is satisfied, the solenoid valve closes shutting off the supply of refrigerant to the evaporator. The suction pressure drops quickly, and the system is shut down by a pressure switch in the suction side of the system. In this scheme, the refrigerant charge is isolated from the compressor’s oil sump by the closed solenoid valve and the compressor discharge valve during shutdown. As this pump-down system relies on the compressor for charge isolation, it is prudent to keep power applied to the system so that if sufficient refrigerant leaks back through the compressor to threaten, the pressure switch will act on the rise in suction pressure and the compressor will start, transferring the surplus refrigerant to the high pressure side of the system. Pump-down controls should be applied whenever evaporators in field assembled systems are equipped with electric defrost heaters and when the required system charge is so large that it overcomes the ability of a crankcase heater to protect the compressor from refrigerant transfer during the off cycle.
Refrigerant transfer due to temperature difference
Aside from refrigerant transfer by absorbtion into the system’s oil, transfer can also occur as a result of temperature differences in different sections of the system. These differences, and the transfers that result from them, are due to the heat pipe effect. Simple heat pipes are heat transfer systems without compressors that operate according to the principals of fluid transfer by the pressure difference caused by condensation and flow due to gravity. All refrigeration systems behave as heat pipes in their shut down mode.
Imagine two sealed tubes: one tube has been evacuated, and the other has been charged with a small amount of a liquid such as water or a refrigerant with the remainder of the tube’s internal volume being filled with the liquid’s vapor (steam, in the case of water). When the bottoms of both tubes are dipped in a bowl of warm water, the tube containing liquid and vapor will rapidly become warm over its entire length, while the evacuated tube, having no liquid inside, will take much more time to warm up. The liquid refrigerant at the bottom of the charged tube vaporizes at the warm (bottom) end and condenses in the cooler upper zone, aiding the transfer of heat that is also taking place through the walls of both tubes by conduction. In the tube charged with refrigerant, gravity has effect as the condensed refrigerant flows back to the bottom of the tube. The vaporization-condensation cycle in a heat pipe continues as long as there is a temperature difference.
Refrigerant drain-back
In a stopped refrigeration system, the delivery by gravity of refrigerant to the compressor is called refrigerant drain-back. Drainback will occur if three conditions are met: (1) condenser higher than compressor; (2) condenser at a lower temperature than the rest of the system; and (3) there is no trap in the discharge connection to the condenser.
When liquid refrigerant drains back to the compressor and acts as a solvent, it may threaten compressor life by washing away lubricant from bearing surfaces, leaving the bearings unlubricated when the compressor starts. Another threat due to drain-back is a substantial rise in discharge pressure as liquid accumulated in the compressor discharge line is cleared during the compressor start-up. The rise in discharge pressure needed to clear a refrigerant filled discharge muffler or discharge line can be high enough to cause compressor failure.
To avoid liquid drain-back when a condenser is above a compressor discharge connection, route the system discharge tubing above the highest element of the condenser to ensure that liquid is trapped within the condenser when the compressor is not running, and therefore can not drain back to the compressor.
Slugging and Suction Line Accumulator
A slug is a quantity of liquid delivered to the compressor inlet during start-up or while operating that is large enough to overcome the compressor’s ability to separate liquid from refrigerant vapor before the excess liquid reaches the compressor mechanism.
If, during the off cycle, sufficient liquid can accumulate anywhere between the evaporator refrigerant metering device and the compressor suction so as to lead to compressor slugging, a suction line accumulator is required, large enough to prevent compressor damage from slugging. Evidence of slugging is shows up as excessive vibration and noise from the compressor as well as in substantial foaming in the compressor sight glass. Ultimately, slugging will lead to compressor failure.
A suction line accumulator is a device capable of separating liquid from vapor and metering the flow of liquid to the compressor at a tolerable rate.
Being able to recognize the symptoms of refrigerant transfer during the off cycle is a valuable part of any technician’s knowledge. By correctly diagnosing the kind of refrigerant off cycle transfer affecting the system, we will know what corrective actions are needed to protect the compressor.
By Stephen Madigan, senior application engineer, and Max Robinson, principal technical writer, Danfoss Refrigeration & Air-Conditioning, North America, Baltimore.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #337
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Mitään faktaa ei ole, mutta EVI-piirin alijäähylevari on koon perusteella arvioituna kykeneväinen ehkä 2-3kW siirtotehoon, joten...
Jep, tuokin juttu on tullut luettua. Aiemminkin jo arvelin, että kun käyttää tamun mahdollistamaa hidasta kiihdytystä, niin silläkin jo vältetään noita mahdollisia ongelmia aika hyvin.
Mitään faktaa ei ole, mutta EVI-piirin alijäähylevari on koon perusteella arvioituna kykeneväinen ehkä 2-3kW siirtotehoon, joten...
Jep, tuokin juttu on tullut luettua. Aiemminkin jo arvelin, että kun käyttää tamun mahdollistamaa hidasta kiihdytystä, niin silläkin jo vältetään noita mahdollisia ongelmia aika hyvin.
S
SRK
Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Olisi näppärää jos halutessaan kompressorin saisi sammumatta tyhjäkäynnille (1Hz) sulatusten aikana,niin tuo foaming olisi
kontrollissa.Scrolleissa (asynkronimoottorit) matalimmat hertsit kaiketi 30Hz:n tasolla, 6-napaisilla PM-BLDC moottoreilla
päästäneen jo alle 8Hz:n (Panan akkuversio ?) .
Sinulla kompura sisätiloissa ja luutavasti kompressorin lämpötila aina >10C yli kylmäkkeen imulämpötilan ,joten ainakaan huolta foamingista ei liene ,vaikka lämmityspanta puuttuisikin.
Jos tuo mainitsemasi 2-3kW totta, ymmärrän todella huolesi "paukkujen " riittävyydestä scrollille asti.jussi sanoi:
Olisi näppärää jos halutessaan kompressorin saisi sammumatta tyhjäkäynnille (1Hz) sulatusten aikana,niin tuo foaming olisi
kontrollissa.Scrolleissa (asynkronimoottorit) matalimmat hertsit kaiketi 30Hz:n tasolla, 6-napaisilla PM-BLDC moottoreilla
päästäneen jo alle 8Hz:n (Panan akkuversio ?) .
Sinulla kompura sisätiloissa ja luutavasti kompressorin lämpötila aina >10C yli kylmäkkeen imulämpötilan ,joten ainakaan huolta foamingista ei liene ,vaikka lämmityspanta puuttuisikin.
- Keskustelun aloittaja
- #339
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Näyttää siltä, että jos sattuu tarvitsemaan ZH sarjan koneita, niin pitää varautua odotuksiin. Evillä tai ilman.
Tämä vehje taitaa nyt joutua tyytymään ZR34 koneeseen. Ver. 2.0 odottaa alkuperäisen varaosan rahdin selviämistä. Se on hinnoiteltu tehtaalla vähintäänkin kohtuullisesti verrattuna korvaaviin täällä.
Näyttää siltä, että jos sattuu tarvitsemaan ZH sarjan koneita, niin pitää varautua odotuksiin. Evillä tai ilman.
Tämä vehje taitaa nyt joutua tyytymään ZR34 koneeseen. Ver. 2.0 odottaa alkuperäisen varaosan rahdin selviämistä. Se on hinnoiteltu tehtaalla vähintäänkin kohtuullisesti verrattuna korvaaviin täällä.
S
SRK
Vieras
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
http://www.emersonclimate.com/europe/ProductDocuments/CopelandLiterature/TSC102-EN_OptzdHeatingCompr_vs7_0.pdf
ZR =>(R22) =>R407C ...... hinta FOB Kiina n.250 USD
ZH =>R407C & R410a (option for EVI) .... ei (julkisia) hintoja tarjolla
Vihjeeksi pieni heitto ::: Copelandin (R407C) :n voisi virittää propaanipumpuksi (SG-lämmönvaihtimella) eikä kuumakaasun lämpötilan karkaamisesta sfääreihin suurenpaa huolta.
Sinullahan on jo säädettävä EEV !
Aloitin uteliaisuudesta noi Copeland-(alkeis)opinnot .jussi sanoi:
http://www.emersonclimate.com/europe/ProductDocuments/CopelandLiterature/TSC102-EN_OptzdHeatingCompr_vs7_0.pdf
ZR =>(R22) =>R407C ...... hinta FOB Kiina n.250 USD
ZH =>R407C & R410a (option for EVI) .... ei (julkisia) hintoja tarjolla
Vihjeeksi pieni heitto ::: Copelandin (R407C) :n voisi virittää propaanipumpuksi (SG-lämmönvaihtimella) eikä kuumakaasun lämpötilan karkaamisesta sfääreihin suurenpaa huolta.
Sinullahan on jo säädettävä EEV !
- Keskustelun aloittaja
- #341
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Varaosakompura Sundez tehtaalta rahteineen (vielä kuriiri) alle kolmanneksen Copelandin vastaavan tukkurin luettelohintaan nähden.
Propaaniseostuksella tullaan menemään jatkossakin. Erinomaisuutta julistan sitten, kun joku kompressori alkaa kestämään. Tosin nyt nähdyt vauriot eivät ole sen syytä, kuitenkaan.
Varaosakompura Sundez tehtaalta rahteineen (vielä kuriiri) alle kolmanneksen Copelandin vastaavan tukkurin luettelohintaan nähden.
Propaaniseostuksella tullaan menemään jatkossakin. Erinomaisuutta julistan sitten, kun joku kompressori alkaa kestämään. Tosin nyt nähdyt vauriot eivät ole sen syytä, kuitenkaan.
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
No paljonkos se kompura nyt kustantaa? Nimimerkillä kiinnostunut, kompura kun täälläkin taisi kajahtaa. En tosin viitsi avata ja mitata käämejä ennen kuin keli lämpenee, mutta kaikki merkit kuitenkin viittaavat toistaiseksi kompuran suuntaan.
No paljonkos se kompura nyt kustantaa? Nimimerkillä kiinnostunut, kompura kun täälläkin taisi kajahtaa. En tosin viitsi avata ja mitata käämejä ennen kuin keli lämpenee, mutta kaikki merkit kuitenkin viittaavat toistaiseksi kompuran suuntaan.
- Keskustelun aloittaja
- #343
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Sundez EVI varaosakompura tehtaalta $430 ja rahti vajaa $400 kuriirilla. Sitä en tiedä mikä se on merkiltään. Copeland taitaa pitää patenttia EVIlle... Täällä Copeland lähtö 2090€ alv0.
Allaspumppuun sitten ihan kylmäkone Ahlselliltä nyt ensihätään. Kalliimpi kuin tuo Kiinan härpätti. Jos se nyt vielä ainakin nämä kylmät hoitaisi, tai vähän enemmänkin. Kohta tyhjiön tsekkaus ja aineet sisään.
repomies sanoi:
Sundez EVI varaosakompura tehtaalta $430 ja rahti vajaa $400 kuriirilla. Sitä en tiedä mikä se on merkiltään. Copeland taitaa pitää patenttia EVIlle... Täällä Copeland lähtö 2090€ alv0.
Allaspumppuun sitten ihan kylmäkone Ahlselliltä nyt ensihätään. Kalliimpi kuin tuo Kiinan härpätti. Jos se nyt vielä ainakin nämä kylmät hoitaisi, tai vähän enemmänkin. Kohta tyhjiön tsekkaus ja aineet sisään.
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
EVI-kompuran hinta kiinasta kuulostaa jokseenkin kohtuullisesta (onhan se EVI=hyvä?)
mutta tosiaan nuo kotoiset hinnat.. huhhei. Vielä ilman alvia moinen.. perskuta, meleko kallista.
Tuo kompuran vaihtaminen on työnä sen verran iso, että kannattaa noilla hinnoilla lähinnä johonkin maalämpövehkeisiin. Tai sitten omatoimisesti tehtynä tietysti tämmöisiin virityksiin. Mutta ILPpien tapauksessa, ulkopuolisella teetettynä, helpompi ja halvempi todennäköisesti vaihtaa koko yksikkö, kuin vaihtaa kompura, siinä saa samalla tuoreet elektroniikat ja puhaltimen.
jussi sanoi:
EVI-kompuran hinta kiinasta kuulostaa jokseenkin kohtuullisesta (onhan se EVI=hyvä?)
mutta tosiaan nuo kotoiset hinnat.. huhhei. Vielä ilman alvia moinen.. perskuta, meleko kallista.Tuo kompuran vaihtaminen on työnä sen verran iso, että kannattaa noilla hinnoilla lähinnä johonkin maalämpövehkeisiin. Tai sitten omatoimisesti tehtynä tietysti tämmöisiin virityksiin. Mutta ILPpien tapauksessa, ulkopuolisella teetettynä, helpompi ja halvempi todennäköisesti vaihtaa koko yksikkö, kuin vaihtaa kompura, siinä saa samalla tuoreet elektroniikat ja puhaltimen.
- Keskustelun aloittaja
- #346
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Pirskatti, tuo uusi ja lienee ehjä scrolli metelöi enemmän, kuin se testattu 48. No, onneksi värinöitä ei juuri ole. Taas sitten sattui huonot testikelit tähänkin, kun heti ollaan aivan rajoilla ulkolämmön kanssa. Toivottavasti sisäänajaantuu oikein.
Pirskatti, tuo uusi ja lienee ehjä scrolli metelöi enemmän, kuin se testattu 48. No, onneksi värinöitä ei juuri ole. Taas sitten sattui huonot testikelit tähänkin, kun heti ollaan aivan rajoilla ulkolämmön kanssa. Toivottavasti sisäänajaantuu oikein.
- Keskustelun aloittaja
- #347
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Muuten toimii taas hienosti, eikä se kone oikeastaan melukaan. Mutta tämän koneen resonassi sattuu sitten juuri varaajan lämminvesikierukan kanssa vissiin samaan kohtaan, nyt se pärrää todella ikävästi. Vaikka kone ei käteen edes juuri värise, eikä putketkaan. Mitähän nyt sillekin tekis? Ei oikein huvittas tyhjentää pyttyäkään, että sais jotain sinne väleihin.
Muuten toimii taas hienosti, eikä se kone oikeastaan melukaan. Mutta tämän koneen resonassi sattuu sitten juuri varaajan lämminvesikierukan kanssa vissiin samaan kohtaan, nyt se pärrää todella ikävästi. Vaikka kone ei käteen edes juuri värise, eikä putketkaan. Mitähän nyt sillekin tekis? Ei oikein huvittas tyhjentää pyttyäkään, että sais jotain sinne väleihin.
- Keskustelun aloittaja
- #348
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Onneksi sammuttelin tuon illalla, kävi se niin kylmänä aamuyöstä... Kyllä tässä vieläkin ollaan näissä keleissä aika paljon jäähdytyskompuran taulukkoarvojen ulkopuolella, mutta jos ottaa arvoja suunnilleen saman kokoisesta ZH sarjan koneesta, niin siellä ollaan samoissa lukemissa. Niissä kun lauhtumislämpöarvot taulukoidaan vähän ylemmäs. Pitää ehkä jatkaa sisäänajoa vahän suopeammalla kelillä... Kun joutuu vielä sen pytynkin avamaan. Massavaimennuksella ja 53Hz nopeudella on sellainen vähän siedettävämpi kohta, mutta muuten se kierukka surraa ihan liikaa. Pakko jotenkin tukea sitä, nyt pärähtää jo, kun sopivasti täräyttää nyrkilläkin pytyn etuseinää.
Onneksi sammuttelin tuon illalla, kävi se niin kylmänä aamuyöstä... Kyllä tässä vieläkin ollaan näissä keleissä aika paljon jäähdytyskompuran taulukkoarvojen ulkopuolella, mutta jos ottaa arvoja suunnilleen saman kokoisesta ZH sarjan koneesta, niin siellä ollaan samoissa lukemissa. Niissä kun lauhtumislämpöarvot taulukoidaan vähän ylemmäs. Pitää ehkä jatkaa sisäänajoa vahän suopeammalla kelillä... Kun joutuu vielä sen pytynkin avamaan. Massavaimennuksella ja 53Hz nopeudella on sellainen vähän siedettävämpi kohta, mutta muuten se kierukka surraa ihan liikaa. Pakko jotenkin tukea sitä, nyt pärähtää jo, kun sopivasti täräyttää nyrkilläkin pytyn etuseinää.
- Keskustelun aloittaja
- #351
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Johan loppu rominat. Se helvatan vesikierukka roikku sen verran, että otti kiinni kuumakaasukierukkaan kevyesti. Ja molemmathan siinä tietysti äänteli sitten. Vääntelin vesikierukan vähän parempaan asentoon ja laitoin vielä kumpaankin kumiläpyskät jokaisen kierroksen väliin.
Tossa edellä painovirhe, ottoteho oli siinä 3,7-3,8kW siinä pakkasella ja kierroksia 53Hz:n edestä. Nyt voi ajella millä vaan taajuudella ilman resonanssia.
Johan loppu rominat. Se helvatan vesikierukka roikku sen verran, että otti kiinni kuumakaasukierukkaan kevyesti. Ja molemmathan siinä tietysti äänteli sitten. Vääntelin vesikierukan vähän parempaan asentoon ja laitoin vielä kumpaankin kumiläpyskät jokaisen kierroksen väliin.
Tossa edellä painovirhe, ottoteho oli siinä 3,7-3,8kW siinä pakkasella ja kierroksia 53Hz:n edestä. Nyt voi ajella millä vaan taajuudella ilman resonanssia.
- Keskustelun aloittaja
- #353
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Kiihdytys asetustaajuuteen 20sek. Jos sitä tarkoitit.
Asetuksia ja mittavehkeitä pitää nyt vähän tutkia, tästä lähtee pikkasen huonosti antotehoa ulos näemmä. Coppikaan ei ole kun 2 vaikka ulkona vain jotain -7.
Tompp@ sanoi:
Kiihdytys asetustaajuuteen 20sek. Jos sitä tarkoitit.
Asetuksia ja mittavehkeitä pitää nyt vähän tutkia, tästä lähtee pikkasen huonosti antotehoa ulos näemmä. Coppikaan ei ole kun 2 vaikka ulkona vain jotain -7.
- Keskustelun aloittaja
- #354
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Oli virtaamat isollaan varaajan tyhjäyksen jälkeen, kun kaikki tilat liian viileitä. Ei oikein loggauksen mediaanivirtaaman mukaan laskettu teho täsmännyt Pollun antoon. Coppi ei silti kyllä ole kovin loistava, vain 2,2-2,3. Täytyy varmaan palauttaa tulistusta vähän alemmas, kun ehdin jo vähän nostelemaan sitä nestevaaran takia. Pyörii kk satasen paikkeilla, joten eiköhän siitä asteen höyrystimeltä vielä voi turvallisesti nipistää.
Oli virtaamat isollaan varaajan tyhjäyksen jälkeen, kun kaikki tilat liian viileitä. Ei oikein loggauksen mediaanivirtaaman mukaan laskettu teho täsmännyt Pollun antoon. Coppi ei silti kyllä ole kovin loistava, vain 2,2-2,3. Täytyy varmaan palauttaa tulistusta vähän alemmas, kun ehdin jo vähän nostelemaan sitä nestevaaran takia. Pyörii kk satasen paikkeilla, joten eiköhän siitä asteen höyrystimeltä vielä voi turvallisesti nipistää.
- Keskustelun aloittaja
- #355
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Vajaa vuorokausi nyt jatkuvaa ajoa takana, ja talossa lämmin pelkällä pumpulla. Kiekkomittariin kertyi 64 ja Polluun 138kWh, josta copiksi tulee näillä säädöillä ~2,16. Antoteho parhaimmillaan siinä 8kW. Pakkasta oli tänä aikana -8C - -14C.
Copelandin dokun mukaan ottotehon pitäisi vähän tippua sisäänajojakson jälkeen, mikä näyttää pitävän paikkansa. Ottoteho toki riippuu hyvin paljon lauhtumispuolen lämmöstä, mutta virtamittaus antaa tasaisesti hieman matalampia arvoja tänään. Ja olihan tuossa testijakson alussa myös varaajan lämmitystä mukana, mikä ei näy Pollussa. Varaajan yläreuna on kivasti 65C paikkeilla, mikä ei onnistu puhtaalla 407:lla.
Vajaa vuorokausi nyt jatkuvaa ajoa takana, ja talossa lämmin pelkällä pumpulla. Kiekkomittariin kertyi 64 ja Polluun 138kWh, josta copiksi tulee näillä säädöillä ~2,16. Antoteho parhaimmillaan siinä 8kW. Pakkasta oli tänä aikana -8C - -14C.
Copelandin dokun mukaan ottotehon pitäisi vähän tippua sisäänajojakson jälkeen, mikä näyttää pitävän paikkansa. Ottoteho toki riippuu hyvin paljon lauhtumispuolen lämmöstä, mutta virtamittaus antaa tasaisesti hieman matalampia arvoja tänään. Ja olihan tuossa testijakson alussa myös varaajan lämmitystä mukana, mikä ei näy Pollussa. Varaajan yläreuna on kivasti 65C paikkeilla, mikä ei onnistu puhtaalla 407:lla.
- Keskustelun aloittaja
- #357
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Ulkolämpö siinä -9 paikkeilla ja paluuvesi alkaa kiivetä kohti asetusarvoa, talon tarve ilmeisesti alkaa olemaan kohdalla. Tulevaa mahdollista tehonsäätöä haarukoidakseni pudotin kompuran kierroksia 50 > 45Hz. Muutaman tunnin seurantajaksolla mitään ei oikeastaan tapahtunut. EVV hakeutui 2-3 pykälää pienempään avaukseen, mutta antotehon muutos on lähinnä mielikuvituksella etsittävä. Kuumakaasun lämpö tippui parilla asteella, ehkä noin keskimäärin.
Muutenkin systeemi on tällä kompuralla ilmeisen balanssissa, juuri mitään ei tarvi käyntijakson alun jälkeen säätää (siis ohjaimen). Kuumakaasu pysyy muutaman asteen sisässä ja eev avaus samana kunnes sulatuksen lähestyessä vähän vetelee kiinnipäin. Lauhtumispaineessa ja tietty -lämmössä ollaan ihan muualla, kuin jäähdytyskoneelta odotellaan. Vanhalla kompuralla oli helppo päästellä, kun ei siitä mitään dataa löytynyt. Tämä nykyinen menee aika helposti "ikkunan" ulkopuolelle.
Ulkolämpö siinä -9 paikkeilla ja paluuvesi alkaa kiivetä kohti asetusarvoa, talon tarve ilmeisesti alkaa olemaan kohdalla. Tulevaa mahdollista tehonsäätöä haarukoidakseni pudotin kompuran kierroksia 50 > 45Hz. Muutaman tunnin seurantajaksolla mitään ei oikeastaan tapahtunut. EVV hakeutui 2-3 pykälää pienempään avaukseen, mutta antotehon muutos on lähinnä mielikuvituksella etsittävä. Kuumakaasun lämpö tippui parilla asteella, ehkä noin keskimäärin.
Muutenkin systeemi on tällä kompuralla ilmeisen balanssissa, juuri mitään ei tarvi käyntijakson alun jälkeen säätää (siis ohjaimen). Kuumakaasu pysyy muutaman asteen sisässä ja eev avaus samana kunnes sulatuksen lähestyessä vähän vetelee kiinnipäin. Lauhtumispaineessa ja tietty -lämmössä ollaan ihan muualla, kuin jäähdytyskoneelta odotellaan. Vanhalla kompuralla oli helppo päästellä, kun ei siitä mitään dataa löytynyt. Tämä nykyinen menee aika helposti "ikkunan" ulkopuolelle.
- Keskustelun aloittaja
- #358
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Lainaus käyttäjältä: SRK - tänään kello 12:42"Jussilla" kaiketi <10% (?) propaania HFC:n seassa DIY-laitteissaan periatteessa laimentamassa voiteluöljyä (POE ?)syistä jotka eivät tiedossani.Olisi mukava kuulla,onko siitä erityistä haittaakaan ollut.
Alkuun se oli kokeilu, joka sai innoituksen toisaalta. Jäi sitten käyttöön useammastakin syystä. Yhtenä tärkeimmistä oli se, että tähän tuli kompressori, jossa mineraaliöljyt. Propaani sai hoitaa öljyn kuljetusta. Paisarin toimiessa oikein, tuolla lisäyksellä on vain positiivisia vaikutuksia toimintaan lämmityslaitteena. Erityisesti tulistusvaihdin antaa lämpöä selvästi paremmin, ilman kuumakaasulämmön karkailua. Asia tuli varmistettua, kun oli hetken "puhtaat" aineet käytössä.
Kestävyyshaitat näkyy sitten ehkä joskus, jos näkyy. Tai yleensäkään johtuu sitten aineesta. Nytkin tuo uusi jäähdytyskäyttöön tarkoitettu kompressori on selvästi suositellun toiminta-alueensa ulkopuolella lähes koko ajan. Lähinnä siis lauhtumislämmön ja -paineen osalta. Tiedä sitten, onko esim. Copelandilla oleellisia eroja koneiden sisuskaluissa lämpöpumppu-sarjassa, joille sallitaan korkeammat paineet... Toisaalta paine-ero sallittuun on vain 3bar luokkaa, joka on siis noin 15% enemmän.
Lainaus käyttäjältä: SRK - tänään kello 12:42"Jussilla" kaiketi <10% (?) propaania HFC:n seassa DIY-laitteissaan periatteessa laimentamassa voiteluöljyä (POE ?)syistä jotka eivät tiedossani.Olisi mukava kuulla,onko siitä erityistä haittaakaan ollut.
Alkuun se oli kokeilu, joka sai innoituksen toisaalta. Jäi sitten käyttöön useammastakin syystä. Yhtenä tärkeimmistä oli se, että tähän tuli kompressori, jossa mineraaliöljyt. Propaani sai hoitaa öljyn kuljetusta. Paisarin toimiessa oikein, tuolla lisäyksellä on vain positiivisia vaikutuksia toimintaan lämmityslaitteena. Erityisesti tulistusvaihdin antaa lämpöä selvästi paremmin, ilman kuumakaasulämmön karkailua. Asia tuli varmistettua, kun oli hetken "puhtaat" aineet käytössä.
Kestävyyshaitat näkyy sitten ehkä joskus, jos näkyy. Tai yleensäkään johtuu sitten aineesta. Nytkin tuo uusi jäähdytyskäyttöön tarkoitettu kompressori on selvästi suositellun toiminta-alueensa ulkopuolella lähes koko ajan. Lähinnä siis lauhtumislämmön ja -paineen osalta. Tiedä sitten, onko esim. Copelandilla oleellisia eroja koneiden sisuskaluissa lämpöpumppu-sarjassa, joille sallitaan korkeammat paineet... Toisaalta paine-ero sallittuun on vain 3bar luokkaa, joka on siis noin 15% enemmän.
- Keskustelun aloittaja
- #359
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Varaosiks hankitun Sundez räyskän käyttökelpoiset osat vaan vähenee. Selvishän se sitten, mistä sitä vettäkin oli kylmäaineeseen saatu. Ison vesilevarin vähän pullistunut sivu sai tekemään sille koeponnistuksen... Jäädytettyhän se on vuotavaksi. 10bar testipaineella ei vielä oikein mitään näkynyt, mutta kun laitoin 25bar, niin jopa alkoi vesipuolella pulahtelemaan.
Onneks en niin sitä ajatellut käyttää mihinkään varsinaisesti.
Varaosiks hankitun Sundez räyskän käyttökelpoiset osat vaan vähenee. Selvishän se sitten, mistä sitä vettäkin oli kylmäaineeseen saatu. Ison vesilevarin vähän pullistunut sivu sai tekemään sille koeponnistuksen... Jäädytettyhän se on vuotavaksi. 10bar testipaineella ei vielä oikein mitään näkynyt, mutta kun laitoin 25bar, niin jopa alkoi vesipuolella pulahtelemaan.
Onneks en niin sitä ajatellut käyttää mihinkään varsinaisesti.
- Keskustelun aloittaja
- #360
Vs: Uima-allaspumpusta VILPiksi
Jotenkin tuntuu, että haluaisin R22:sen ja mineraaliöljyn takaisin.
Onkohan asiasta innostunut jäsen SRK selvittänyt paloviskaalin kanssa millaisilla suojatoimilla isompi 100% propaanikylmälaitos voitasiin sijoittaa asuinrakennukseen?
Jotenkin tuntuu, että haluaisin R22:sen ja mineraaliöljyn takaisin.
Onkohan asiasta innostunut jäsen SRK selvittänyt paloviskaalin kanssa millaisilla suojatoimilla isompi 100% propaanikylmälaitos voitasiin sijoittaa asuinrakennukseen?