Uima-allaspumpusta VILPiksi
- Keskustelun aloittaja jussi
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #442
Nonni, 7 vuotta menty ja nyt alkaa toi jäähdytyssarjan Copeland kuulostamaan huonolta. Onko sitten huono vai hyvä, jos toimii tuonkin aikaa speksiensä ulkopuolisella alueella...
Sulatusvaiheelle käännössä on joissain olosuhteissa ollut koko ajan ikäviä sivuääniä, venttiilikäännön jälkeisen odotuksen pidentäminen minuutista ei juuri muuttanut tilannetta, joten minuutilla on menty. Nyt kun asiaa vähän enemmän mietin, niin syyllinen taitaa olla imuvaraaja. Se kun saa sisäänsä sulatuksen alussa tulistuskierukasta lämmintä tavaraa, niin se "räjäyttää" imuvaraajaan jääneen öljyn kylmäainesisällön hetkessä liikkeelle.
Tarttee varmaan alkaa tutkia, miten ZR ja ZH sarjojen hintakehitys on menny tässä ajassa.
Sulatusvaiheelle käännössä on joissain olosuhteissa ollut koko ajan ikäviä sivuääniä, venttiilikäännön jälkeisen odotuksen pidentäminen minuutista ei juuri muuttanut tilannetta, joten minuutilla on menty. Nyt kun asiaa vähän enemmän mietin, niin syyllinen taitaa olla imuvaraaja. Se kun saa sisäänsä sulatuksen alussa tulistuskierukasta lämmintä tavaraa, niin se "räjäyttää" imuvaraajaan jääneen öljyn kylmäainesisällön hetkessä liikkeelle.
Tarttee varmaan alkaa tutkia, miten ZR ja ZH sarjojen hintakehitys on menny tässä ajassa.
Saako täällä kysellä tyhmiä?
Oletko öljypohjan lämpöjä mitannut? Ihan mielenkiinnosta kyselen.
3.3 Accumulators ( https://www.rcpsrl.com/resource/refrigeration-compressors/pdf/copeland/copeland-zh.pdf )
Too much refrigerant dilutes the oil. Liquid refrigerant can wash the oil off the bearings and moving parts leading to overheating and compressor failure.
Due to Copeland Scrolls inherent ability to handle liquid refrigerant in flooded start and defrost cycle operation, an accumulator is not required for durability in most systems. However, large volumes of liquid refrigerant repeatedly flooding back to the compressor during normal off cycles, or excessive liquid refrigerant flooding back during defrost or varying loads can dilute the oil, no matter what the system charge is. As a result, bearings and moving parts will be inadequately lubricated and wear may occur.
To determine if the accumulator can be removed, dedicated tests must be carried out to ensure that excessive liquid does not flood back to the compressor during defrost or varying loads. The defrost test must be done at an outdoor ambient temperature of around 0°C in a high relative humidity environment. Liquid floodback must be monitored during reversing valve operation, especially when coming out of defrost. Excessive floodback occurs when the sump temperature drops below the safe operation line shown in Figure6: Dilution chart for transient operation (tb=bottom shell temp.; te=evaporating dew temp.)
If an accumulator must be used, the oil-return orifice should be from 1 to 1.4 mm in diameter for models ZH12K4Eto ZH45K4Eand ZH09KVE to ZH18KVE, and 2.0 mm for models ZH56K4Eto ZH11M4Eand ZH24KVE to ZH48KVE, depending on compressor size and compressor floodback results.To protect this small orifice from plugging with system debris a large-area protective screen no finer than 30 x 30 mesh (0.6 mm openings) is required. Tests have shown that a small screen with a fine mesh can easily become plugged causing oil starvation to the compressor bearings.
The size of the accumulator depends upon the operating range of the system and the amount of subcooling and subsequent head pressure allowed by the refrigerant control. System modelling indicates that heat pumps that operate down to and below -18°C will require an accumulator that can hold around 70% to 75% of the system charge.
3.3 Accumulators ( https://www.rcpsrl.com/resource/refrigeration-compressors/pdf/copeland/copeland-zh.pdf )
Too much refrigerant dilutes the oil. Liquid refrigerant can wash the oil off the bearings and moving parts leading to overheating and compressor failure.
Due to Copeland Scrolls inherent ability to handle liquid refrigerant in flooded start and defrost cycle operation, an accumulator is not required for durability in most systems. However, large volumes of liquid refrigerant repeatedly flooding back to the compressor during normal off cycles, or excessive liquid refrigerant flooding back during defrost or varying loads can dilute the oil, no matter what the system charge is. As a result, bearings and moving parts will be inadequately lubricated and wear may occur.
To determine if the accumulator can be removed, dedicated tests must be carried out to ensure that excessive liquid does not flood back to the compressor during defrost or varying loads. The defrost test must be done at an outdoor ambient temperature of around 0°C in a high relative humidity environment. Liquid floodback must be monitored during reversing valve operation, especially when coming out of defrost. Excessive floodback occurs when the sump temperature drops below the safe operation line shown in Figure6: Dilution chart for transient operation (tb=bottom shell temp.; te=evaporating dew temp.)
If an accumulator must be used, the oil-return orifice should be from 1 to 1.4 mm in diameter for models ZH12K4Eto ZH45K4Eand ZH09KVE to ZH18KVE, and 2.0 mm for models ZH56K4Eto ZH11M4Eand ZH24KVE to ZH48KVE, depending on compressor size and compressor floodback results.To protect this small orifice from plugging with system debris a large-area protective screen no finer than 30 x 30 mesh (0.6 mm openings) is required. Tests have shown that a small screen with a fine mesh can easily become plugged causing oil starvation to the compressor bearings.
The size of the accumulator depends upon the operating range of the system and the amount of subcooling and subsequent head pressure allowed by the refrigerant control. System modelling indicates that heat pumps that operate down to and below -18°C will require an accumulator that can hold around 70% to 75% of the system charge.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #444
Enpä sen isommin mittarilla. Kompura on lämpösessä sisällä, mutta kylmäksihän se pitkässä käyntijaksossa menee.
Kyllä tossa voi olla ihan vaan siitä kyse, että jäähdytyssarjan kone on käytännössä aina lauhdepaineessa alueensa ulkopuolella.
- Keskustelun aloittaja
- #445
Minkähän kompuran sisäisen resonanssin tuo kehittäny... Pitkiäkin aikoja käy ihan normiäänellä, sit väliin oudosti "värähtelee". Toimintalokissa ei mitään ihme poikkeamaa, ainoastaan ehken kuumakaasun lämpö lähtee tippumaan kennon jäätyessä vähän selkeämmin kun uutena. Sekin jaksottain erilailla, kuten tietty huurtuminenkin, eikä korreloi ääniongelman kanssa.
- Keskustelun aloittaja
- #446
Edelleen kompura ääntelee oudosti jossain välissä. Väliin taas käy ihan norminätisti. Tietty, jos vuoskausia hieroo 50Hz sidottuna, niin kai siin jotain resonanssiarkuutta voi tulla.
Softaa olin tossa taas vähän hieronu paremmaksi, ja yks voittokin tuli. Just tänään ku tulin tallista pois, niin sattu starttaamaan käyntijakson jäähdytys päällä. Vika joka esiintyy kerran jossain kuukausien välillä. No, softan täyssekoominen se ei ole, koska softaan tehty paikkaus toimi. Ajoi resettilooppiin ja korjasi muistissa olevan pyynnin 35 asteeseen, mikä oli nyt tehty merkiksi siellä käynnistä. Kun yleensä pyynti on 40 tai 42. Sitä en kerenny selvimään, onko kyseessä nelitievenan mekaaninen jumi, vai prossun karvakohtanen bugi.
Painekytkinvirheitäkään ei nyt ole esiintynyt, kun ne tutkitaan useemman kerran 125ms välein ja vasta toinen sattuma laukasee virheen.
Softaa olin tossa taas vähän hieronu paremmaksi, ja yks voittokin tuli. Just tänään ku tulin tallista pois, niin sattu starttaamaan käyntijakson jäähdytys päällä. Vika joka esiintyy kerran jossain kuukausien välillä. No, softan täyssekoominen se ei ole, koska softaan tehty paikkaus toimi. Ajoi resettilooppiin ja korjasi muistissa olevan pyynnin 35 asteeseen, mikä oli nyt tehty merkiksi siellä käynnistä. Kun yleensä pyynti on 40 tai 42. Sitä en kerenny selvimään, onko kyseessä nelitievenan mekaaninen jumi, vai prossun karvakohtanen bugi.
Painekytkinvirheitäkään ei nyt ole esiintynyt, kun ne tutkitaan useemman kerran 125ms välein ja vasta toinen sattuma laukasee virheen.
- Keskustelun aloittaja
- #447
Nyt sen verran aikaa softakorjausta testattuna, että olis pitäny melkeen jo yks painevirhe tulla. Eli vois varmaan kytkeä paineanturit takas haisteltaviksi... Virhe ku tuli, vaikka ne oli poistettu kytkennästäkin. Harvemmin, mutta kuitenkin. Eli siis väärin tulkittu häiriöpulssi ilmeisesti.
Voishan tässä kysyä kollektiiviälyn ajatuksia ton virheen käsittelystäkin...
Saa äänestää.
Softassa on nyt virheen seurauksena täyspysäys ja virhekoodi näyttöön. Yksi tavu ja bitti per virhe. 8 saa siis näkyviin.
Mikä olis toimivin ja turvallisin?
1. Virhekoodi ja pysäys (nykyinen)
2. Virhekoodi tai indikaattori näkyviin ja resetin kautta uudelleen ajoon.
3. Yritys korjata softassa virhe sen syyn perusteella ja jatkaa toimintaa.
4. Joku muu?
Voishan tässä kysyä kollektiiviälyn ajatuksia ton virheen käsittelystäkin...
Saa äänestää.
Softassa on nyt virheen seurauksena täyspysäys ja virhekoodi näyttöön. Yksi tavu ja bitti per virhe. 8 saa siis näkyviin.
Mikä olis toimivin ja turvallisin?
1. Virhekoodi ja pysäys (nykyinen)
2. Virhekoodi tai indikaattori näkyviin ja resetin kautta uudelleen ajoon.
3. Yritys korjata softassa virhe sen syyn perusteella ja jatkaa toimintaa.
4. Joku muu?
- Keskustelun aloittaja
- #449
Paineanturien suodatus softassa on kohentanut tilannetta selkeesti, painevirheitä ei ole tullut vuoteen kun ehkä kolme ilman syytä ja kaks aitoa, kun eev jää resetissä jumiin kiinni-asentoon. Jumimisenkin saa korjattua pitkäksi aikaa, kun vähän kiertää kelaa venarungon päällä et askellukset ei osu aina samaan kohtaan.
Kompuran ääntely jatkuu toisinaan, mutta ilmeisesti ei vielä hajoo. Koska edelleen toimii normaalisti.
Jos nyt jotain negatiivista haluu ettiä, niin tulistuskierukan liitos varaajaan on ongelmapaikka. Sen tiivistäminen mekaanisella liitoksella ei tahdo kestää millään, kun lämpöhaarukka heittelee reilusta pakkasesta jonnekin +110C lukemiin toistuvasti. Tiivistysyritysten jälkeen ne tipat on nyt ohjattu pellillä kuppiin, jossa niitä ei sitten näy kertyvän, eli vuoto on vähemmän ku kupin haihdutus.
Kompuran ääntely jatkuu toisinaan, mutta ilmeisesti ei vielä hajoo. Koska edelleen toimii normaalisti.
Jos nyt jotain negatiivista haluu ettiä, niin tulistuskierukan liitos varaajaan on ongelmapaikka. Sen tiivistäminen mekaanisella liitoksella ei tahdo kestää millään, kun lämpöhaarukka heittelee reilusta pakkasesta jonnekin +110C lukemiin toistuvasti. Tiivistysyritysten jälkeen ne tipat on nyt ohjattu pellillä kuppiin, jossa niitä ei sitten näy kertyvän, eli vuoto on vähemmän ku kupin haihdutus.
Ihan mielenkiinnosta millainen liitos tuo on ja millä nyt tivistetty?
Ettei vaan olisi niinkin yksinkertainen kuin eristeiden, kumitappien ja vaimentimien vanhentuminen ja sitä kautta alkaa resonoimaan välillä? Pahenee sitten aikanaan, mutta eihän tuo tietysti vielä kompuraa tapa. Ainakin noin mun 410P alkoi käyttäytymään, meteli vaan yleisty pikkuhiljaa kunnes muuttui kestämättömäksi (mutta kompura toimii edelleen kun vähän tunki vaimennusta).
Tai joku vaimennin pikkasen antanut periksi ja kompura hieman vinossa.
- Keskustelun aloittaja
- #452
Siinä on varaajan kyljessä laipallinen läpivienti 1/2", jonka perässä kierteellä 1/2"> 12mm helmi, josta tulistuskierukan titaani menee läpi. Noista jompikumpi alkaa aina vuotaan jossain vaiheessa. Helmi tai sen nipan liitoskierre. Loctiten hydraulitiiviste kesti pisimpään toistaiseksi. Itse pytyn liitos pysyy pitävänä ja samaten se vähemmän lämpövaihtelua saava puoli. Olisin juottanu sen, mutta kun ei ollu välineitä titaanin juottoon.
- Keskustelun aloittaja
- #453
Kyllä ne rakenneresonanssitkin omansa siihen tekee, mutta kyllä toi kompura itekin ääntelee oudosti.
- Keskustelun aloittaja
- #455
Saman vois näkyjään toistaa, mitä tohon edellä kirjailin. Kompura on täyttäny jo 10v, eli eiköhän systeemi kuiten toimi suht oikein.
Väliin kompura suristelee nätisti ku uus, sit taas ei. Tuo scrollin rakenne on vähän vissiin arka kulumisille. Äänihärö ei näy toiminnassa.
Väliin kompura suristelee nätisti ku uus, sit taas ei. Tuo scrollin rakenne on vähän vissiin arka kulumisille. Äänihärö ei näy toiminnassa.
- Keskustelun aloittaja
- #456
No voihan perse, olis pitäny lukee nää omat jutut ensin. Höyrystinanturia aloin epäileen, kun sulatus ei päässy loppulämpöön ku pitkällä hankuulla (8min). Vaihdoin ja tein taas epoksilla, vaan oliskin pitäny pysyä siinä silikonia sukan sisällä mallissa, kun sehän näköjään kesti ainakin 6 vuotta, eikä vieläkään ollu oikeesti rikki.
Muutenhan tää edelleen vaan toimii, ääntelystä ja satunnaisesta eev jumimisesta huolimatta. Ainetta oli vajunu viimesen latauksen jälkeen 8 vuodessa sen verran, että se häiritsi sulatusta, tää kun ei saa kaikkea käyttöön sulatusjaksolla muutenkaan. Lisäsin 500g ja taas pelaa sulatuskin. Tää viimenen lataus, joka on nyt siis ollu sen 8 vuotta, on sitä siitä isommasta poistettua vedellä saastunutta ainetta. Jota sillon siirtelin pullosta toiseen kaasuna kahden suodatinkuivaimen läpi useempaan kertaan ja aina pullonvaihdossa tyhjiöin vastaanottavan kunnolla uusiksi. Sen verran siitä on jälkiä, että nestelasissa näkyy tummaa pinnoittumista. Eiköhän isommat ongelmat olis jo ehtiny tulla esiin.
Muuten tuolla pannuhuoneprojektien osastolla etenin vähän, kun löysin 30l hyväkuntosen rosterivaraajan kuumalle vedelle, sais viimeinkin sen tekemään loppulämpöjä veteen ton pumppu/aurinkovaraajan yhden kierukan perään. Nyt on tarvinnu pitää vähän sähkökattilassakin lämpöä, kun siinä toinen kierukka, yhdellä kierukalla ei rouva oo tyytyväinen veteen vielä 50 asteen kohdallakaan... Eihän tätäkään oo suunniteltu vasta ku 10 vuotta, sais lämmityskauden ulkopuolella vähän vielä vähennettyä kulutusta. Eli siis vaikka nyt vieläkin, kattilaa ei muuhun tarvi.
Paljon tulee taas putkihommaa, täältä ei edes löydä kohtuuhintaan 3-tievenaa vaihtoon. Pitää tehdä haarotus ja kahdella pallovenalla vaihto. Onneks ei tartte ku meno tai lähtö vaihtaa.
- Keskustelun aloittaja
- #457
Jotain sulatushaparointia näky paristi lokeissa, ja kävi jo mielessä, et vuotaako se sit kuitenkin... Muutaman sulatuksen osunu kattoon ja nyt tänään ku tein varaajan putkituksiin viimeistelyjä, niin sain seurattua parikin sulatusta. Ihan normisti ne menee, vajaa neljä minuuttia aika tasaseen nyt taas.
Nyt varaajamuutoksessa eristelin nekin kuumavesiputket, mitä en ollu viittiny aikasemmin eristää. Turhahan se on pannuhuonetta lämmittää, vaikkei siellä nyt koskaan kuuma ole ollutkaan. Just käänsin venat pikkuvaraajalle, katotaas näkyykö se missään... Kattilaa ei vielä näillä keleillä tarvii, eli se saa nyt olla kylmänä.
Nyt varaajamuutoksessa eristelin nekin kuumavesiputket, mitä en ollu viittiny aikasemmin eristää. Turhahan se on pannuhuonetta lämmittää, vaikkei siellä nyt koskaan kuuma ole ollutkaan. Just käänsin venat pikkuvaraajalle, katotaas näkyykö se missään... Kattilaa ei vielä näillä keleillä tarvii, eli se saa nyt olla kylmänä.
- Keskustelun aloittaja
- #458
No onhan se sulatellu taas ihan normisti, ihan ei kolmeen minuuttiin ehi, mutta melkeen. Eikä oo nyt resonanssimelunnutkaan isommin, ehkä se vielä jaksaa.
Pikkuvaraaja on nyt ollu muutaman vrk käytössä ja kattila kylmänä. Olis kyl pitäny tehä jo sillon ku sitä aloin suunnitteleen. Näyttäs säästävän sellasen 6-8kWh/vrk. Jännästi kuitenkaan pannuhuoneen lämpötila ei ole tippunu ku asteella. On nyt 19C.
Pikkuvaraaja on nyt ollu muutaman vrk käytössä ja kattila kylmänä. Olis kyl pitäny tehä jo sillon ku sitä aloin suunnitteleen. Näyttäs säästävän sellasen 6-8kWh/vrk. Jännästi kuitenkaan pannuhuoneen lämpötila ei ole tippunu ku asteella. On nyt 19C.
- Keskustelun aloittaja
- #459
Viimesen höyrystinanturin vaihdon jälkeen alko vähän kuumakaasulämpö lipsumaan ylöspäin. Ei se nyt paha ole, vähän toistasataa, mutta kun kuiten ollu siinä ysikympin tuntumassa, niin joku erohan siinä nyt tulee. Kun kuorien aukominen ja ulkotyö ei oikeen nappaa, niin miettiny jospa korjais sen asteen virheen ihan suoraan softaan... Ja kattos mitä tapahtuu. Tuo kun pyrkii pitämään tulistuksen siinä 7 asteessa, niin melko pienikin anturivirhe alkaa livettää sitä kuumakaasua ylöspäin, tai alas riippuen virheen suunnasta.
- Keskustelun aloittaja
- #461
Kattelin tossa lokeja muutaman vuoden takaa, niin kyllä se perhana vaan minuutin, pari on lisäilly tohon sulatukseen vieläkin. Vaikka toimii sekin nyt taas ja muu tominta on aika identtistä aiemman kanssa. Se iso nestevaraaja vaan vähän sekottaa analyysiä, kun pitää toiminnan pitkään, mutta kun ei ole osa sulatuspiiriä, niin siellä alkaa jotain näkymään.
Sisällä kävin jo kaikki potentiaaliset kohdat piipparilla läpi, ei mitään vihjettä. Ulkona ei ole ku höyrystin, vaan siellähän se edellinenkin vuoto oli. Vastaavaa ei kyllä enää pitäis päästä tulemaan, sen verran tarkkaan katoin viimeksi kaikki ruuvit. Ulkona ei edes ole yhtään laippaliitosta, kaikki on juotettuja. Sisällä niitä kyllä on, mutta mikään ei edes vihjaile vuodosta.
Muutenkin heräs taas mielenkiinto lisämodaukseen, kun nythän lauharin kiertopumppu syöttää lauharia ja inan tietty lämmittää omalla hukkatehollaan vettä. Senkin vois siirtää imemään lauharista, niin tulis sekin olematon hukka hyötyyn ja samalla lauharin saama vesi olis pikkasen viileempää. Menis hifistelyksi, mut sellastahan se harrastelu tuppaa olemaan.
Nytkin lauharin pumpun käyttö taitaa isommilla virtaamilla osua nilkkaan. Vaikka tehot hetkellisesti kasvoikin, niin varaajan kerrostuminen sekoaa ja siellä on alhaallakin se 32 astetta. Mikä ei ole hyvä.
Sisällä kävin jo kaikki potentiaaliset kohdat piipparilla läpi, ei mitään vihjettä. Ulkona ei ole ku höyrystin, vaan siellähän se edellinenkin vuoto oli. Vastaavaa ei kyllä enää pitäis päästä tulemaan, sen verran tarkkaan katoin viimeksi kaikki ruuvit. Ulkona ei edes ole yhtään laippaliitosta, kaikki on juotettuja. Sisällä niitä kyllä on, mutta mikään ei edes vihjaile vuodosta.
Muutenkin heräs taas mielenkiinto lisämodaukseen, kun nythän lauharin kiertopumppu syöttää lauharia ja inan tietty lämmittää omalla hukkatehollaan vettä. Senkin vois siirtää imemään lauharista, niin tulis sekin olematon hukka hyötyyn ja samalla lauharin saama vesi olis pikkasen viileempää. Menis hifistelyksi, mut sellastahan se harrastelu tuppaa olemaan.
Nytkin lauharin pumpun käyttö taitaa isommilla virtaamilla osua nilkkaan. Vaikka tehot hetkellisesti kasvoikin, niin varaajan kerrostuminen sekoaa ja siellä on alhaallakin se 32 astetta. Mikä ei ole hyvä.
- Keskustelun aloittaja
- #462
Nyt kun pakkanen kirras viiden asteen tuntumaan ja toisella karvakoiralla maha löysällä, niin kattila kylmänä ei olekaan enää hyvä juttu.
Ei se kuuma vesi loppu, mutta varaaja jäähtyy sen verran, et automatiikka siirtyy lainamaan kattilasta kuumempaa kiertoon... Vaan kun sitä ei ole siellä, niin seurauksena suntit laidassa ja kiertovesi kylmää. Ei taivu toi systeemi tuohon poikkeustilanteeseen, eikä toivu ilman kikkailuja siitä tilasta. Eli puita kattilaan ja se kuumaksi, talvi on siis alkanut.
Sulatukset vittuilee, välillä menee hyvin, siiten taas ei mene. Tai sulaa, mutta liikaa aikaa. Ota tosta nyt selko.
Ei se kuuma vesi loppu, mutta varaaja jäähtyy sen verran, et automatiikka siirtyy lainamaan kattilasta kuumempaa kiertoon... Vaan kun sitä ei ole siellä, niin seurauksena suntit laidassa ja kiertovesi kylmää. Ei taivu toi systeemi tuohon poikkeustilanteeseen, eikä toivu ilman kikkailuja siitä tilasta. Eli puita kattilaan ja se kuumaksi, talvi on siis alkanut.
Sulatukset vittuilee, välillä menee hyvin, siiten taas ei mene. Tai sulaa, mutta liikaa aikaa. Ota tosta nyt selko.
- Keskustelun aloittaja
- #463
Taidankin nyt ekana käpistellä vähän softaa tuon sulatuksen osalta, jos tulis muitakin merkkejä esiin ainavajaukseen viittaavina.
Lisään pikkasen odotteluaikaa ennen venan kääntöä sulatukselle, saa lauhari purkaa lisää ainetta höyrystimeen. Ja lasken sulatuksen loppulämmön 20 asteesta 18 kohdalle, eiköhän se silläkin ole sulanut. Nyt kun tuntuu jäävän siihen 19 asteen kohdalle hankaamaan, vaikka kuumakaasua menee sinne oikeen kuumanakin. Tokihan toi on jo selkee viite ainevajauksesta, mutta omituinen vaihtelu käytöksessä jättää kuitenkin pienen häiriön ajatteluun.
Lisään pikkasen odotteluaikaa ennen venan kääntöä sulatukselle, saa lauhari purkaa lisää ainetta höyrystimeen. Ja lasken sulatuksen loppulämmön 20 asteesta 18 kohdalle, eiköhän se silläkin ole sulanut. Nyt kun tuntuu jäävän siihen 19 asteen kohdalle hankaamaan, vaikka kuumakaasua menee sinne oikeen kuumanakin. Tokihan toi on jo selkee viite ainevajauksesta, mutta omituinen vaihtelu käytöksessä jättää kuitenkin pienen häiriön ajatteluun.
- Keskustelun aloittaja
- #465
Oli siihen pakko tehdä pito, muuten se liikku aina kun ainetta liikku vähänkin. Mulla eev ei osallistu ollenkaan sulatuksen aikaan, se on estetty yksisuuntavenoilla ja sulatukselle on oma kapillaari, joka ottaa lämmön vaan tulistuskierukasta. Lauhari itseasiassa lämmittää koko sulatuksen ajankin sinne kertyneellä tavaralla.
- Keskustelun aloittaja
- #466
Nythän tää taas vaihteeksi meni jännäksi. Ihan pikkanen korjaus softaan pisti sen sekasin, tai ainakin näyttö alko puhumaan siansaksaa. Poistin koodista muutokset pääosin, mutta edelleen näyttö on sekasin. Muuta en kokeillu... Nyt kiva arpoo hajosko prossu, vai ehkä ohjelmointilaite. Ei ole tota prossua kun kaks ja toisessa on nyt toimiva softa sisässä, niin ei viitti kokeilla senkin tuhoomista.
Koodia oon nyt perannu 4 tuntia vertaamalla edelliseen tallessa olevaan sorsaan, joka ei tietenkään ole sama ku toi viimesin käytössä ollut. Oon nyt rivillä 2100, eikä satunnaista virhettä ole näkyny. Joskus nimittäin on hiiri tai näppis tehny jotain omatoimimuutoksia tarkoituksellisten ohella, nyt ei niitäkään ole näkyny. Fittu.
Muitakin outouksia on havaittu, jotka ei mene logiikkaan. Testailin piruuttani taas joskus alkuun käytössä ollutta ideaa, että patterikierron paluu vain hoitaa lauhduttimen kierron, pistin hanoja kiinni ja sammutin vilpin oman lauharipumpun. Paluu pelkästään lauharin läpi. Pollu näytti surkeita lukemia, mutta varaajan lämppeeminen kerto ihan muuta. Kompuran ottoteho pikkasen hiipi ylöspäin kun lauhtumislämpö nousi, mutta niin vaan nous lämmötkin ihan eri tasolle ku reilulla lauharivirtaamalla, jossa Pollu antaa hienoja teholukemia. Aikamoista taiteilua tämä näyttää olevan, pitää taas paneutua oikeen tarkemmin uudestaan.
Nyt täytynee ajaa joskus toiminu hexa tohon varaprossuun ja kattoo toimiiko sekään siinä. Näkis edes jonkun vihjeen, mikä nyt mättää.
Koodia oon nyt perannu 4 tuntia vertaamalla edelliseen tallessa olevaan sorsaan, joka ei tietenkään ole sama ku toi viimesin käytössä ollut. Oon nyt rivillä 2100, eikä satunnaista virhettä ole näkyny. Joskus nimittäin on hiiri tai näppis tehny jotain omatoimimuutoksia tarkoituksellisten ohella, nyt ei niitäkään ole näkyny. Fittu.
Muitakin outouksia on havaittu, jotka ei mene logiikkaan. Testailin piruuttani taas joskus alkuun käytössä ollutta ideaa, että patterikierron paluu vain hoitaa lauhduttimen kierron, pistin hanoja kiinni ja sammutin vilpin oman lauharipumpun. Paluu pelkästään lauharin läpi. Pollu näytti surkeita lukemia, mutta varaajan lämppeeminen kerto ihan muuta. Kompuran ottoteho pikkasen hiipi ylöspäin kun lauhtumislämpö nousi, mutta niin vaan nous lämmötkin ihan eri tasolle ku reilulla lauharivirtaamalla, jossa Pollu antaa hienoja teholukemia. Aikamoista taiteilua tämä näyttää olevan, pitää taas paneutua oikeen tarkemmin uudestaan.
Nyt täytynee ajaa joskus toiminu hexa tohon varaprossuun ja kattoo toimiiko sekään siinä. Näkis edes jonkun vihjeen, mikä nyt mättää.
- Keskustelun aloittaja
- #467
Prossu ja ohjelmointilaite oli kunnossa, kun vanhempi tallessa ollut softa pelas ihan oikein.
Löyty Microchipin Mplabista dokumentoimaton härö. Kun koodiin liitettyä kommentointia alkaa oleen paljon, niin sepä sekottaa kääntäjän. Ja mullakin siinä alussa aina listattu tehdyt muutokset ja miksi niitä on tehty, sitä alko oleen jo aika reilusti. Siirsin niitä siitä erilliseen tekstitiedostoon, niin johan taas toimi kääntäjäkin. Täytyypä tuo muistaa jatkossakin.
Löyty Microchipin Mplabista dokumentoimaton härö. Kun koodiin liitettyä kommentointia alkaa oleen paljon, niin sepä sekottaa kääntäjän. Ja mullakin siinä alussa aina listattu tehdyt muutokset ja miksi niitä on tehty, sitä alko oleen jo aika reilusti. Siirsin niitä siitä erilliseen tekstitiedostoon, niin johan taas toimi kääntäjäkin. Täytyypä tuo muistaa jatkossakin.
- Keskustelun aloittaja
- #468
Taas on ripeä kolmen minuutin sulatus. 20sek lisäsin odottelua ennen venan kääntöä, et lauhari purkaa lisää ainetta. Laskin kyllä lopetuslämmönkin 18 asteeseen aiemmasta 20 asteesta, mutta ei se ollu pääasia. Nyt kun kenno on sulanut, se 18 nousee kennon alkuun hyvin nopsaan. Eikä edes naksuta matalapainekytkintä sulatuksen aikana.
Jos se nyt tuosta alkaa taas lipsumaan, niin sit pitää alottaa vuotojahti uudestaan. Sisällä ei tosiaan ollu ainakaan piipparille tarpeeksi missään, jos ei sit veteen vuoda...
Jos se nyt tuosta alkaa taas lipsumaan, niin sit pitää alottaa vuotojahti uudestaan. Sisällä ei tosiaan ollu ainakaan piipparille tarpeeksi missään, jos ei sit veteen vuoda...
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #469
Missäköhän kaikki modailijat/rakentelijat nykyään on? Vai onko laji pahasti katoamassa... Yksin saa melkeen täällä höpistä, tosin päiväkirjahan tää enemmän onkin. Vaan voishan sitä keskustellakin ja vaihtaa ideoita vielä nykyäänkin.
Tuo lauharin veden kiertonopeus tuli taas uusiksi testailtua, vaikka jo kerran olikin hyvän kohdan löytänyt. Siinä kun saa isolla virtaamalla näyttäviä teholukemia ulosanniksi, vaan sit siinä käy niin, että koko varaaja alkaa täyttymään haalealla vedellä, joka ei riitä lämmitykseen. Mutta sitä olis paljon...
Kyllä se vaan on pidettävä pienellään, että kerrostuma säilyy ja yläreunasta saa riittävän kuumaa kiertoonkin. Testailun ongelma on koko sydeemin asettumisaika, ei taho vuorokausikaan riittää muutosten jäkeen, et oltas taas vakioituneessa toimintatilassa.
Tuo lauharin veden kiertonopeus tuli taas uusiksi testailtua, vaikka jo kerran olikin hyvän kohdan löytänyt. Siinä kun saa isolla virtaamalla näyttäviä teholukemia ulosanniksi, vaan sit siinä käy niin, että koko varaaja alkaa täyttymään haalealla vedellä, joka ei riitä lämmitykseen. Mutta sitä olis paljon...
Kyllä se vaan on pidettävä pienellään, että kerrostuma säilyy ja yläreunasta saa riittävän kuumaa kiertoonkin. Testailun ongelma on koko sydeemin asettumisaika, ei taho vuorokausikaan riittää muutosten jäkeen, et oltas taas vakioituneessa toimintatilassa.
pökö
Kaivo jäässä
Varmaankin nykyään on tarjontaa enempi niin ei niin paljoa tarvi modailla.
- Keskustelun aloittaja
- #474
Ihan sulkuja kääntämällä säädän virtausta, pumppu on ykkösellä. Tein lauharista vielä kaksi purkua varaajaan, et sais sekottumista vähennettyä, mutta on silti pidettävä aika pienellään. Nyt eilen laitoin n. 300litraa menemään, sillä kerrostaa vielä, yli 400 alkaa jo nostamaan puolivälinkin lämpöä. Hanat auki antaan pumpun ykkösellä liki 800 litraa ja se on sit varaaja ihan sekasin, vaikka polluun tulee komeet tehot. Hetken, kunnes alareunakin lämpee...
Itellä ainakin pyörii vieläkin DIY VILP.. vuosien varrella on mennyt kompuraa ja levareita... nyt on Copeland EVI + ite tehty kontrolleri + ohjelma siihen.. nyt on hyvä systeemi itelle..
- Keskustelun aloittaja
- #476
Mullahan on kans täysin omatekonen ohjaus ollu jo pitkään, ja hyvin toiminu, vaikka en vieläkään kaikkia epäoleellisia vikoja oo saanu siitä parsittua pois. Kuten esm. sarjaliikenne käyttöpanelin kanssa hyytyy täysin satunnaisesti ja toipuu sit taas itekseen. Eev-ohjaus toimii hienosti ilman painetietoa, mikä on kuulema mahdoton tehdä... Hanskaa upeesti vaikka lauhtumispuolen isotkin muutokset, tai voi vaihtaa kylmäaineen toiseksi, ei pahastu. Ulkopuhaltimen virrasta liipastu sulatus toimii ku junan vessa(se vanha), aina oikeessa kohdassa.
Vaan nyt edelleen toi sulatuksen kesto heittelee, ei tosin venytä enää siihen asti, et kuumakaasuhäly sammuttaa hetkeksi. Mutta tulee välillä viisikin minuuttia. Joku nyt on muuttunu, mitä en hokaa, tai sit en ole koskaan edes seurannu noin tarkkaan ja se on tehny sitä ennenkin.
Eilen ku säätelin lauharin virtaamaa ja laitoin sen johonkin 320l kohdille, niin perkele silläkin vielä nosti puolvälin mittaria 34 asteeseen asti. (pyynti nyt 42) Nostin tänään virtaaman 380 litraan, jolla luovutustehoa kilowatti lisää. Katotaas, miten se näkyy missään.
Eev-ohjaus on minullakin ilman painetietoa.. paineanturi kyllä on mutta en käytä sitä eev-ohjaukseen. Ongelma oli alkuun käynnistyksen jälkeinen tasoittuminen säädöllä, mutta ratkaisin sen sillai, että käynnistyksessä ulkolämpötilan mukaan eev saa alku avautumisasennon.. siten säätö on aikas hyvin "kartalla" käynnistyksestä alkaen.
- Keskustelun aloittaja
- #478
Mä ratkaisin ton sillai, et se ajaa eev:n 10 pykälää kiinni alussa edellisen jakson loppuarvosta. Pitkään ei tarvi käydä kun on taas stabiilissa tilassa.
- Keskustelun aloittaja
- #479
Mulla oli nyt ajatus seurata pari vuorokautta eri tapoja lauharin virtaamalla, mut ikävästi näyttäs enuste et tää aika vakaa ulkolämpö tippuu ainakin yöllä selvästi alemmas. Haitannee vertailua, kun kylmä tässä huushollissa nostaa kulutusta aika reilusti, kuutioita on sen verran paljon kuitenkin. Mutta yritetään arpoa.
Nyt on menty 2-3vrk 380-390l/h lauharivirtaamalla ja varaajan puolvälikin on ihmeen ylhäällä, eli nyt 34 asteessa. Kulutuslukemat ylhäällä. Huomenna ehtoolla puoliyön lähestyessä vaihdan sen lauharin taas pelkälle verkon paluuvirtaamalle, joka on sellasta 230-240l/h. Lauhtuminen menee selkeesti vajaalle ja lämpötilat nousee, mutta se vaikutus kiinnostaa. Varaajassa on kuitenkin siinä tulistuskierukassa 10-12m putkee, joka tehokkaasti sotkee ton tuottomittauksen.
Tommosta käppyrää se mun säätölaite kuiten nyt tuottaa... Ulkolämmön anturi on rikki, tai orava siirtäny sen johkain outoon paikkaan, näyttää monta astetta liian lämmintä. Ottoteho ei ole reaalilukema, on vaan yhdestä vaiheesta virtamuuntajalla luettu vertailuarvo suhteelliseen arviointiin.
Nyt on menty 2-3vrk 380-390l/h lauharivirtaamalla ja varaajan puolvälikin on ihmeen ylhäällä, eli nyt 34 asteessa. Kulutuslukemat ylhäällä. Huomenna ehtoolla puoliyön lähestyessä vaihdan sen lauharin taas pelkälle verkon paluuvirtaamalle, joka on sellasta 230-240l/h. Lauhtuminen menee selkeesti vajaalle ja lämpötilat nousee, mutta se vaikutus kiinnostaa. Varaajassa on kuitenkin siinä tulistuskierukassa 10-12m putkee, joka tehokkaasti sotkee ton tuottomittauksen.
Tommosta käppyrää se mun säätölaite kuiten nyt tuottaa... Ulkolämmön anturi on rikki, tai orava siirtäny sen johkain outoon paikkaan, näyttää monta astetta liian lämmintä. Ottoteho ei ole reaalilukema, on vaan yhdestä vaiheesta virtamuuntajalla luettu vertailuarvo suhteelliseen arviointiin.
- Keskustelun aloittaja
- #480
Nyt tuli katottua viimesen 24h kulutus pumpulle, se vei nyt 51kWh ja hoiti koko huushollin lämmityksen, sekä käyttöveden esilämmitystä. Ulkolämpö siinä -3-4C. Tämä siis nyt lauharivirtaamalla 384l/h. Nyt pistin sen taas sillai, et pelkkä paluuvesi hoitaa lauharin, virtaama tolla suntin asennolla lauharilla 255l/h.
Nyt kun tähän lähti, niin tietysti pitäs varmaan kokeilla reilun virtaaman vaikutuskin. Mutta se kun alkaa sekottaan varaajaa, niin mittaus alkas oleen vertailukelponen vasta 2-3vrk jälkeen ja siinä ehtii jo ulkolämpökin heitellä vaikka kuin. Muutenkin äkkiä jo kaks astetta ulkona eroa ja vähän tuulta, niin vertailussa menee arvailuksi.
Nyt kun tähän lähti, niin tietysti pitäs varmaan kokeilla reilun virtaaman vaikutuskin. Mutta se kun alkaa sekottaan varaajaa, niin mittaus alkas oleen vertailukelponen vasta 2-3vrk jälkeen ja siinä ehtii jo ulkolämpökin heitellä vaikka kuin. Muutenkin äkkiä jo kaks astetta ulkona eroa ja vähän tuulta, niin vertailussa menee arvailuksi.