Vs: Ulkolämpötilan vaikutus ILPin lämmöntuottoon, teoriaosuus
Lueskelin hiukan lisää tuota huoltomanuaalia, ja olettaisin, että ainakin tämän invertterikoneen mitoitus maksimitehoilla "vastaa" on/off konetta, pokkeuksella, että kompressorin moottorin taajuudet ovat silloin korkealla. Säätöalue on siis tästä maksimista alaspäin, niin että on/off ohjauksen sijasta laitetta ikäänkuin kuristetaan osatehoille.
Ottamatta sen enempää kantaa tämän laitteen ohjauslogiikkan yksityiskohtiin, jotka ovat varmaan pitkän miettimisen tuloksia, kompressorin moottorin tajuussäätö varmaankin perustuu sisäilman lämpötilapyynnön ja ulkolämpötilan eroitukseen tavalla tai toisella. Tiettyjä tajuusalueita vastaa sitten EKS-venttilin standardi avautumiskulmat (Misu kutsuu LEV-ohjaukseksi). Jos sitten kompressorin jälkeinen lämpötila (tasapainopiirrosten veneen kokka eli oikea yläkulma) ei vastaa tavoitearvoa, säädetään EKS-venttiiliä pulsseilla (säätöalue 33-500 pulssia) niin että tavoitelämpötila täyttyy.
Sitä, miten erilaiset ohjelmaloopit tuohon logiikaan on tehty, en lähde edes arvelemaan. Yleensä ohjelmat ensin menee johonkin perusarvoon, ja alkaa säätämään sen ympärillä, jos se ei riitä, ohjelma muuttaa perusarvoa pykälän suuntaan tai toiseen ja säädetään sitten uudestaan, ja jatketaan kunnes saavutetaan sellainen tila, jota logiikan suunnittelija on halunnut. Mitsun 9-sarjaisella tämä näyttäisi tapahtuvan em. tavalla, jossakin toisessa koneessa suunnittelijan säätöfilosofia voi olla toinen ja mitattavat parametrit aivan jotain muuta.
Sisäflälktin puhallusnopeudet tuntuisivat Mitsussa perustuvan vain pyyntö l-tilan ja todellisen l-tilan eroitukseen ja ulkofläkti ottaa ohjauksen kompuran moottorin tajuksista. Näiden perusohjausten lisäksi on erilaisia varotiloja.
Kun sitten mietin tuon paine-entalpia kaavioiden kautta toisaalta on-off koneita ja toisaalta invertterejä. On-off kone on mitoitettava sen maksitarpeen mukaan mitä kuvittelee tai laskee tarvitsevansa ja Cop määräytyy tällä perusteella. Kun tarve on pienempi, kone käy katkokäyntiä niiden rajojen välillä, jotka vaikkapa sisä-ilman lämpötiloille on asetettu. Invertterissä koneen mitoitus periaate on sama, mutta kun tarve on pienempi, kompressorin puristusta voidaan säätää tajuusmuuttajalla ja paisuntaventiiliä ohjata askelmoottorilla, joilloin voidaan ajaa tehoja 100 % alaspäin laajalla säätöalueella, mutta jossakin täälläkin sitten tulee raja vastaan.
Freeze sanoi:
Markusj.:
"Mitsun huoltomanuaalin mukaan sitä konetta ohjataan kompressorin jälkeisen kaasun lämpötilalla, siis korkeapainepuolen lämpötilalla eikä imupuolen lämpötilalla."
Aivan oikein kompressoria ohjataan, muttei varmastikkaan ihan suoraan elektronista paisuntaventtiiliä.
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että ne ohjaukset ovat kytköksissä toisiinsa.
Täytyy kuitenkin muistaa se mitä varten paisuntaventtiili on järjestelmässä olemassa.
Paisuntaventtiilin tehtävänä on huolehtia oikeasta kylmäainemäärästä höyrystimessä. Höyrystimessä pitäisi olla juuri sen verran neste/kaasu seosta, että se kaikki kerkiää juuri ja juuri höyrystymään. Jos näin ei ole höyrstimen käyttö ei ole tehokasta tai neste/kaasu seos menee liian märkänä läpi kompressorille.
Suojanahan kompressorilla on vielä pisaraneroitin, jossa on vielä mahdollista höyrystää mahdolliset nestepisarat, ennenkuin ne menevät kompressorin imuaukosta kompressorille.
Tämän Log-ph:n kautta ILP-järjestelmän ymmärtäminen on varmaan välillä tuskallista, mutta siinä näkyy kyllä se totuus aivan varmasti. Aluksi kannattaa opetella se suorakaide laiva malli.
Sen jälkeen siihen laivaan voi väännellä niitä kaarevia muotoja.![]()
Lueskelin hiukan lisää tuota huoltomanuaalia, ja olettaisin, että ainakin tämän invertterikoneen mitoitus maksimitehoilla "vastaa" on/off konetta, pokkeuksella, että kompressorin moottorin taajuudet ovat silloin korkealla. Säätöalue on siis tästä maksimista alaspäin, niin että on/off ohjauksen sijasta laitetta ikäänkuin kuristetaan osatehoille.
Ottamatta sen enempää kantaa tämän laitteen ohjauslogiikkan yksityiskohtiin, jotka ovat varmaan pitkän miettimisen tuloksia, kompressorin moottorin tajuussäätö varmaankin perustuu sisäilman lämpötilapyynnön ja ulkolämpötilan eroitukseen tavalla tai toisella. Tiettyjä tajuusalueita vastaa sitten EKS-venttilin standardi avautumiskulmat (Misu kutsuu LEV-ohjaukseksi). Jos sitten kompressorin jälkeinen lämpötila (tasapainopiirrosten veneen kokka eli oikea yläkulma) ei vastaa tavoitearvoa, säädetään EKS-venttiiliä pulsseilla (säätöalue 33-500 pulssia) niin että tavoitelämpötila täyttyy.
Sitä, miten erilaiset ohjelmaloopit tuohon logiikaan on tehty, en lähde edes arvelemaan. Yleensä ohjelmat ensin menee johonkin perusarvoon, ja alkaa säätämään sen ympärillä, jos se ei riitä, ohjelma muuttaa perusarvoa pykälän suuntaan tai toiseen ja säädetään sitten uudestaan, ja jatketaan kunnes saavutetaan sellainen tila, jota logiikan suunnittelija on halunnut. Mitsun 9-sarjaisella tämä näyttäisi tapahtuvan em. tavalla, jossakin toisessa koneessa suunnittelijan säätöfilosofia voi olla toinen ja mitattavat parametrit aivan jotain muuta.
Sisäflälktin puhallusnopeudet tuntuisivat Mitsussa perustuvan vain pyyntö l-tilan ja todellisen l-tilan eroitukseen ja ulkofläkti ottaa ohjauksen kompuran moottorin tajuksista. Näiden perusohjausten lisäksi on erilaisia varotiloja.
Kun sitten mietin tuon paine-entalpia kaavioiden kautta toisaalta on-off koneita ja toisaalta invertterejä. On-off kone on mitoitettava sen maksitarpeen mukaan mitä kuvittelee tai laskee tarvitsevansa ja Cop määräytyy tällä perusteella. Kun tarve on pienempi, kone käy katkokäyntiä niiden rajojen välillä, jotka vaikkapa sisä-ilman lämpötiloille on asetettu. Invertterissä koneen mitoitus periaate on sama, mutta kun tarve on pienempi, kompressorin puristusta voidaan säätää tajuusmuuttajalla ja paisuntaventiiliä ohjata askelmoottorilla, joilloin voidaan ajaa tehoja 100 % alaspäin laajalla säätöalueella, mutta jossakin täälläkin sitten tulee raja vastaan.
