Vs: Ulkolämpötilan vaikutus ILPin lämmöntuottoon, teoriaosuus
On sinällänsä mielenkiintoista nähdä, miten jokin todellinen prosessi kulkee ja missä sen kulmapisteet 1,2,3 ja 4 ovat, mutta todellisuudessa nämä pisteet ovat jokaisella eri koneella hiukan eri paikoissa, ja niiden sijaintiin varmasti vaikuttaa jopa asennus, putkien pituudet ja mutkat, kylmäaineen määrän oikeellisuus jne.
Jos haluaa verrata jotenkin erilaisia koneita, voidaan niitä verrata vain siltä alkaen, mikä on kaikille yhteistä ja loppu onkin sitten todellisten koneiden hyvyydestä kiinni. Yhteinen samanlainen vertailukohta kaikille laitteille on Carnot'n ideaalikoneen ja todellisen kylmäaineen yhdistelmä, joka toteuttaa ideaali prosesseja joko vakiopainessa (isobaarinen), vakiolämpötilassa (isoterminen), vakioentalpiassa (isentalpinen) tai vakioentropiassa (isentrooppinen) ja tämäkin on samanlainen vain jos kylmäaine on sama.
Todellisessa koneessa ei ole edes ideaaliprosesseja, koska niissä on häviötä, kuten näistä saksanpiirroksista ja niiden selvittelyistä käy esille. Nämä häviöt on erilaisia eri koneilla ja niihin vaikuttaa myös asennus (esim. putkivedot, yksiköiden korkeuserot jne.). Lisäksi koko järjestelmän ja sen lämmönvaihtimien mitoitus (höyristin ja lauhdutin) vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja kuinka tehokkaasti lämpöä pystymme pumppaamaan alemmasta lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan.
Koneen suunnittelijan tai tuunaajan kannalta referenssi on Carnot'n ideaalikoneen ja todellisen kylmäaineen yhdistelmä. Tätä voi yrittää tavoitella, parantamalla todellista laitetta mitoittamalla sen ja sen komponentit mahdollisimman optimaalisesti ja karsimalla erilaisia häviöitä.
Omalta osaltani sanoisin, että tämä keskustelu on ollut hyvin opettavaista ja keskustelun pohjalta huomaa, että ILP:n käyttäjän mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen ovat aika pienet. Toisaalta, jos rakennuksessa on sellainen tukilämmitys, joka ei ota ohjausta samoista lämpötilasuureista kuin ILP, mahdollisuudet paranevat. Lattialämmitys, jonka anturi(t) on lattiassa on varmaankin hyvä tukilämmitysyhdistelmä samoin kuin vesipatterit, joita ohjataan joko manuaalisesti tai jollakin muulla kuin huoneistonlämpötilaa haistelevilla antureilla. Suoran sähkölämmityksen patterit on varmaankin hankala saada yhteispeliin ILP:n kanssa, sillä ne haistelevat samaa suuretta, jolloin jompi kumpi toimii ja toinen ei. Tässä tulee apuun kuitenkin se, että ILP:stä etäällä olevat patterit voidaan saadaa toimimaan yhtäaikaan ILP:n kanssa, koska ILP ei anna tasaista lämpöä koko tilalle, vaan etäisemmät kohdat jäävät viileämmäksi.
On sinällänsä mielenkiintoista nähdä, miten jokin todellinen prosessi kulkee ja missä sen kulmapisteet 1,2,3 ja 4 ovat, mutta todellisuudessa nämä pisteet ovat jokaisella eri koneella hiukan eri paikoissa, ja niiden sijaintiin varmasti vaikuttaa jopa asennus, putkien pituudet ja mutkat, kylmäaineen määrän oikeellisuus jne.
Jos haluaa verrata jotenkin erilaisia koneita, voidaan niitä verrata vain siltä alkaen, mikä on kaikille yhteistä ja loppu onkin sitten todellisten koneiden hyvyydestä kiinni. Yhteinen samanlainen vertailukohta kaikille laitteille on Carnot'n ideaalikoneen ja todellisen kylmäaineen yhdistelmä, joka toteuttaa ideaali prosesseja joko vakiopainessa (isobaarinen), vakiolämpötilassa (isoterminen), vakioentalpiassa (isentalpinen) tai vakioentropiassa (isentrooppinen) ja tämäkin on samanlainen vain jos kylmäaine on sama.
Todellisessa koneessa ei ole edes ideaaliprosesseja, koska niissä on häviötä, kuten näistä saksanpiirroksista ja niiden selvittelyistä käy esille. Nämä häviöt on erilaisia eri koneilla ja niihin vaikuttaa myös asennus (esim. putkivedot, yksiköiden korkeuserot jne.). Lisäksi koko järjestelmän ja sen lämmönvaihtimien mitoitus (höyristin ja lauhdutin) vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja kuinka tehokkaasti lämpöä pystymme pumppaamaan alemmasta lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan.
Koneen suunnittelijan tai tuunaajan kannalta referenssi on Carnot'n ideaalikoneen ja todellisen kylmäaineen yhdistelmä. Tätä voi yrittää tavoitella, parantamalla todellista laitetta mitoittamalla sen ja sen komponentit mahdollisimman optimaalisesti ja karsimalla erilaisia häviöitä.
Omalta osaltani sanoisin, että tämä keskustelu on ollut hyvin opettavaista ja keskustelun pohjalta huomaa, että ILP:n käyttäjän mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen ovat aika pienet. Toisaalta, jos rakennuksessa on sellainen tukilämmitys, joka ei ota ohjausta samoista lämpötilasuureista kuin ILP, mahdollisuudet paranevat. Lattialämmitys, jonka anturi(t) on lattiassa on varmaankin hyvä tukilämmitysyhdistelmä samoin kuin vesipatterit, joita ohjataan joko manuaalisesti tai jollakin muulla kuin huoneistonlämpötilaa haistelevilla antureilla. Suoran sähkölämmityksen patterit on varmaankin hankala saada yhteispeliin ILP:n kanssa, sillä ne haistelevat samaa suuretta, jolloin jompi kumpi toimii ja toinen ei. Tässä tulee apuun kuitenkin se, että ILP:stä etäällä olevat patterit voidaan saadaa toimimaan yhtäaikaan ILP:n kanssa, koska ILP ei anna tasaista lämpöä koko tilalle, vaan etäisemmät kohdat jäävät viileämmäksi.
