Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

En ymmärrä miksi Jöyserille myydään Vilppiin työsäiliötä kun järjestelmään pitää asentaa ylivirtausventtiili esim. Danfoss tai TA
ei taida olla ammattimies asialla. Moni Vippi asenta tosin ei ole koskaan kuullutkaan ylivirtausventtiilistä

Noissa Tosiban manuaaleissa sellaisesta puhutaan, ilmeisesti sille on todellinen tarve. Jäisiköhän öljyvehkeet toistaiseksi paikolleen?

En tiedä oliko Engineering dokumenteissa lisää tietoa tästä? Ylivirtausventtiileistä siellä oli mainintoja ainakin.
http://www.toshiba.hr/uploads/documents/downloads/Estia/ESTIA_QUICK_Reference_Guide.pdf
http://www.toshiba.hr/uploads/documents/downloads/Estia/Application_Manual_ESTIA.pdf

Minimivirtaus hydro-yksikössä on suosituksen mukaan 20 l/min (17,5 l/min on turvarajana)

Mikä olikaan laitteen minini antoteho +2C, olisikohan se noin 3 kW?
Tässä SM, jossa kerrotaan kompressorin ohjausalueeksi 10-60 Hz, nimellisteho 2500 W.
http://www.klimakeszulek.z9.hu/user/ywebeu1_334/web/Toshiba_Estia_service_manual.pdf

Mikä onkaan nykyisen öljypolttimen käyntitunnit vuorokaudessa +2C?

 

[sam123]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

SAM voi tulla tutustumaan asentamiimme patterikohteisiin, kaikissa lämpö riittänyt eikä ongelmia.

Onko tosi? 9kW:n vastus ja lämpö on riittänyt. Tämä oli ostajalle tärkeä tieto.

esim Porissa Pöyryllä työskentelevällä kaverilla omissa laitteissa mittalaitteet jonka tuloksia Pöyry käyttää energiatutkimuksissaan. Omassa käytössämme olevassa hallissa 120 m2 ja 480 m3 Ilmavesilämpö pattereilla ja kaikki mittaustulokset saatavilla. Hallimme sähkö maksoi 1.1.2013-15.1.2014 480 € jolloin hallitilan sisälämpö +18 astetta ja toimistotilojen n. 50 m2 22 astetta. Pöyryn energia tutkimushan totesi Ilma-vesilämpöpumpun parhaaksi lämmönlähteeksi eri lämmitysmuotojen vertailussa. Eli ei ole mitään mutu tuntua

Aloittajan ei tarvitse olla huolissaan siis investointinsa säästöistä, koska aina hän voi laskea sisälämmön +18 asteeseen ja lopettaa peseytymisen. Laita vaan linkkiä tutkimukseen niin voi sitä sitten kommentoida.

Tässä yksi Porilainen kohde, jossa pari Ylläksen sankaria kävi krapulapäissään tarjoamassa VILPiä.

Kohteen tiedot: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16188.0

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Kyselin myyjältä tuosta ylivirtausventtiilistä ja sanoi että työsäiliö tuon hoitaa että virtaukset pysyy aisoissa. Mutta sanoi kyllä että sitä työsäiliötä ei välttämättä tarvita. Tiedä nyt sitten tuosta... ???

 

[Jaska80]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Aika erikoiselta kuulostaa tuo että puskurivaraaja varmistaisi tuon minimi kierron. Tai toki riippuu kytkennästä mutta ainakin jos lämmityksen paluusta otetaan vaihtimelle se "viilennyt" vesi niin sanoisin että ei tule toimimaan.

 

[VesA]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Aika erikoiselta kuulostaa tuo että puskurivaraaja varmistaisi tuon minimi kierron. Tai toki riippuu kytkennästä mutta ainakin jos lämmityksen paluusta otetaan vaihtimelle se "viilennyt" vesi niin sanoisin että ei tule toimimaan.

Eiköhän tuo termi 'työsäiliö' ole vinkki siitä että varajassa on neljä putkea: kaksi lataukseen ja kaksi lämmitykselle. Hintana on se, että systeemissä tarvitaan toinen pumppu lämmityskierrolle.

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Kyseessä on 100 litran niben työsäiliö ja kuulemma kaikkien patterien termarit voi sulkea, kiertää sitten työsäiliössä..?

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Kyseessä on 100 litran niben työsäiliö ja kuulemma kaikkien patterien termarit voi sulkea, kiertää sitten työsäiliössä..?

Eli ilmeisesti tällainen Niben UKV 100
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Muut/UKV-puskurivaraaja/#tab-2
http://www.nibeonline.com/pdf/611182-7.pdf

Kytkentä ilmeisesti tuon "Tilavuuden ja virtauksen suurentaminen" mukainen ks. sivu 21. ns. "3-putkikytkentä"

Kytkentä voisi olla myöksin tämän ohjeen sivun 7 mukainen. Tällöin lämpöpumpun tulo on myöskin alayhteessä ja toisessa alayhteessä takaisku.
http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE%20MLP%20asentajan%20opas%202211-2.pdf

Tässä juttua kytkentävaihtoehdoista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1588.0

Lähtötilanteessa kaikki patteriventtiilit täysin auki (tai irti) ja Estian ohjaimen huonetermostaatti säätää sisälämpötilaa VILPin toimintaa ohjaamalla.

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Eli ilmeisesti tällainen Niben UKV 100
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Muut/UKV-puskurivaraaja/#tab-2
http://www.nibeonline.com/pdf/611182-7.pdf

Kytkentä ilmeisesti tuon "Tilavuuden ja virtauksen suurentaminen" mukainen ks. sivu 21. ns. "3-putkikytkentä"

Kytkentä voisi olla myöksin tämän ohjeen sivun 7 mukainen. Tällöin lämpöpumpun tulo on myöskin alayhteessä ja toisessa alayhteessä takaisku.
http://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/NIBE%20MLP%20asentajan%20opas%202211-2.pdf

Tässä juttua kytkentävaihtoehdoista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1588.0

Lähtötilanteessa kaikki patteriventtiilit täysin auki (tai irti) ja Estian ohjaimen huonetermostaatti säätää sisälämpötilaa VILPin toimintaa ohjaamalla.

Näinpä varmaankin. Mitäs hyviä/huonoja puolia tällaisessa kytkennässä on? :-\

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Näinpä varmaankin. Mitäs hyviä/huonoja puolia tällaisessa kytkennässä on? :-\

Tuo sivun 7 mukainen kytkentä olisi mielestäni parempi koska silloin patteriverkon paluusta palaava viilentynyt vesi kokonaisuudessaan tulee VILPille takaisin. Siihen sekoittuu hieman VILPin vettä jos VILPin latauspumpun tuotto on isompi kuin patteripiirin pumpun tuotto. Toisaalta käyttöveden valmistuksen aikana työsäiliö toimii puskurina patteriverkoston suuntaan.

Tuo takaiskun piirrosmerkkin ja sen suunta tuossa nyt hiukan ihmetyttää. Tuo päästäisi vettä vain lämmitysverkon paluun suunnasta varaajaan (eli lähinnä silloin kun latauspumppu on seis). Mielestäni tuo vaatisi ylivirtausventtiilin/ohitusventtiilin lisäksi, jolloin saataisii virtaus varaajasta tarvittaessa toiseenkin suuuntaan VILPin imupuolelle (kun latauspumpun virtaus ylittää patterikierron pumpun virtauksen). Laitoin tuohon nyt tuon ohivirtausventtiilinkin esille.

Mikä onkaan nykyisen patteriverkoston pumppun merkki, malli tyyppi?

Se että termostaati on irti varmistaa sen että lämpö tuotetaan mahdollisimman alhaisella patteriverkoston lämpötilalla eli mahdollisimman hyvällä COPilla.

Juttua puskurivaraajasta http://maalampo-blogi.blogspot.fi/2013/03/maalampojarjestelmaan-kannattaa-asentaa.html

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Moi,

Kiitos tiedoista! Nyt myyjä kuitenkin teki tepposen. Estian varaaja olisi vasta saatavilla ensi viikolla joten haluaisi pistää seuraavan varaajan sen sijaan. OSO EPC 300 litran hybriidivaraaja. Myyjä väitti että kyseessä on arvokkaampi varaaja kuin Estian ja olisi heti saatavilla. Jos joku hieman paremmin perillä oleva voisi valaistaa jos myyjä puhuu totta Ja hieman kiire on tuon päätöksen suhteen myös...

Tässä siis myyjän ehdottama varaaja: http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/hybridi-varaajat/oso/hybridivaraaja-oso-optima-epc-300-detail

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Moi,

Kiitos tiedoista! Nyt myyjä kuitenkin teki tepposen. Estian varaaja olisi vasta saatavilla ensi viikolla joten haluaisi pistää seuraavan varaajan sen sijaan. OSO EPC 300 litran hybriidivaraaja. Myyjä väitti että kyseessä on arvokkaampi varaaja kuin Estian ja olisi heti saatavilla. Jos joku hieman paremmin perillä oleva voisi valaistaa jos myyjä puhuu totta Ja hieman kiire on tuon päätöksen suhteen myös...

Tässä siis myyjän ehdottama varaaja: http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/hybridi-varaajat/oso/hybridivaraaja-oso-optima-epc-300-detail

Tai tärkeämpi kysymys taitaa olla: onko parempi mennä suunnitellulla kokonaisuudella, eli kaikki osat samaa merkkiä... Eli laskeeko hyötysuhde kun kokonaisuuteen lisätään täysin eri varaaja?

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Nyt myyjä kuitenkin teki tepposen. Estian varaaja olisi vasta saatavilla ensi viikolla joten haluaisi pistää seuraavan varaajan sen sijaan. OSO EPC 300 litran hybriidivaraaja. Myyjä väitti että kyseessä on arvokkaampi varaaja kuin Estian ja olisi heti saatavilla. Jos joku hieman paremmin perillä oleva voisi valaistaa jos myyjä puhuu totta

Jääkö tuo alkuperäinen Toshiban 210 litran käyttövesivaraaja (HWS-2101CSHM3-E) nyt myöskin kokonaan pois?

Jos Toshiban varaaja on edellen pelissä mukana, niin tällöin OSOlla voisi esilämmittää käyttövettä kierukassa (ja tankissa).
http://www.osohotwater.com/domestic-products/optima-coil.html

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Tai tärkeämpi kysymys taitaa olla: onko parempi mennä suunnitellulla kokonaisuudella, eli kaikki osat samaa merkkiä... Eli laskeeko hyötysuhde kun kokonaisuuteen lisätään täysin eri varaaja?

Elikä jos tuo Toshiba käyttövesivaraaja jää myöskin kokonaan pois niin ei tuohon kannata ryhtyä.
Tuo OSOn hybridi (=energiavaraaja) ei tunnu oikein fiksulta patteriverkostoon liitettäväksi, vaatisi shunttausta toimiakseen oikein (=EPC 300 HT). Energiavaraajan lämpötila pitäisi pitää turhan korkeana vain tuon käyttöveden takia => VILPin COP huononisi tuohon alkuperäiseen verrattaessa.

Toshiban varaajahan on tämän näköinen.
http://www.calorserv.ro/images/products/thumbnails/sistem%20pompa%20de%20caldura%20-%20cazan%20apa%20calda.jpg/sistem%20pompa%20de%20caldura%20-%20cazan%20apa%20calda.jpg
Käyttövettä kuumennetaan pohjassa olevalla kierukalla ja VILP ohjaa 3-tieventtiilillä varataanko käyttövettä (tuolla kierukalla) vai lämmitetäänkö taloa (jolloin VILPiltä vesi menee suoraan puskurivaraajaan).

Jos alkuperäisi haluaisi jollain OSOn tuotteilla korvata niin 210 litran käyttövesivaraajan tilalle RI HP 200 ja puskuriksi ACCU 50R 100
http://www.osohotwater.com/domestic-products/ecoline-geo.html
http://www.osohotwater.com/domestic-products/accu.html

Tuon ACCU 50R 100 tilalle kävisi hyvin myös ACCU Coil 50RCE 100, tällöin voisi siinä olevassa kierukassa esilämmittää käyttövesivaraajaan menevää vettä patterikierron vedellä.
http://www.osohotwater.com/domestic-products/accu-coil.html

 

[Aippi]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Täsmennyksenä hallimme lämmmitykseen että sähkövastukset on kytketty kokonaan pois käytöstä niin lisälämmityksen kuin kuumavesivaraajankin osalta.
En myöskään ole potenut Krapulaa viiteen vuoteen, koska en käytä ollenkaan alkoholia. Syntymähumalassa tosin olen ollut koko ikäni.

 

[VesA]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Tuo sivun 7 mukainen kytkentä olisi mielestäni parempi koska silloin patteriverkon paluusta palaava viilentynyt vesi kokonaisuudessaan tulee VILPille takaisin. Siihen sekoittuu hieman VILPin vettä jos VILPin latauspumpun tuotto on isompi kuin patteripiirin pumpun tuotto. Toisaalta käyttöveden valmistuksen aikana työsäiliö toimii puskurina patteriverkoston suuntaan.

Tuo takaiskun piirrosmerkkin ja sen suunta tuossa nyt hiukan ihmetyttää. Tuo päästäisi vettä vain lämmitysverkon paluun suunnasta varaajaan (eli lähinnä silloin kun latauspumppu on seis). Mielestäni tuo vaatisi ylivirtausventtiilin/ohitusventtiilin lisäksi, jolloin saataisii virtaus varaajasta tarvittaessa toiseenkin suuuntaan VILPin imupuolelle (kun latauspumpun virtaus ylittää patterikierron pumpun virtauksen). Laitoin tuohon nyt tuon ohivirtausventtiilinkin esille.

Mikä onkaan nykyisen patteriverkoston pumppun merkki, malli tyyppi?

Se että termostaati on irti varmistaa sen että lämpö tuotetaan mahdollisimman alhaisella patteriverkoston lämpötilalla eli mahdollisimman hyvällä COPilla.

Juttua puskurivaraajasta http://maalampo-blogi.blogspot.fi/2013/03/maalampojarjestelmaan-kannattaa-asentaa.html

Minulla on joku isompi UKV, olisko 200. JOS ei erikseen kikkailla niin neliputkikytkennässä latauksen dT on pieni koska vesi saa mennä vauhdilla. Niinpä siinä käy niin, että latauspumppu seisoo kunnes varaaja on lämmityksen kiertovesipumpun voimalla kylmää vettä täynnä. Sitten *LP alkaa nostaa tuota kylmää vettä vaikkapa 3 asteella / kierros kuten meitin MLP tekee. Mitä lämmityspiirissä tapahtuu riippuu sitten siitä onko piirissä shuntti. Minulla tietysti on vain toisessa piirissä että voi ihmetellä. Mutta LP:lle ei siis kannata sitä kylmää vettä tunkea jos ei ole jotain automaattista dT-säätöä.

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Minulla on joku isompi UKV, olisko 200. JOS ei erikseen kikkailla niin neliputkikytkennässä latauksen dT on pieni koska vesi saa mennä vauhdilla. Niinpä siinä käy niin, että latauspumppu seisoo kunnes varaaja on lämmityksen kiertovesipumpun voimalla kylmää vettä täynnä. Sitten *LP alkaa nostaa tuota kylmää vettä vaikkapa 3 asteella / kierros kuten meitin MLP tekee. Mitä lämmityspiirissä tapahtuu riippuu sitten siitä onko piirissä shuntti. Minulla tietysti on vain toisessa piirissä että voi ihmetellä. Mutta LP:lle ei siis kannata sitä kylmää vettä tunkea jos ei ole jotain automaattista dT-säätöä.

Eli sulla on "4-putkiliitännällä" = hullunkierrolla.

Kannatta nyt huomioda että sinä puhut on/off MLP:stä ja tässä lämmitettäisiin invertterin VILPillä. Käsittääkseni tällöin haetaan patteripiiriin pienintä mahdollista lähtö lämpötilaa (ja dT:tä) jolla asunto pysyy lämpimänä. Patteripiiriin kiertopumppu rajoittaa virtausnopeutta niin että dT nouse mitä enemmän energiaa tarvitaan asunnon lämmitykseen.

Eli on/off laite tekee vakio dT latauspiiriin, kun taas invertterillä myös latauspiiriin dT vaihtelee. Invertteri VILPin COP on sitä parempi mitä viileämpää paluuvesi sille on, myös lämpöteho on tällöin suurin mahdollinen.

 

[VesA]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Eli sulla on "4-putkiliitännällä" = hullunkierrolla.

Kannatta nyt huomioda että sinä puhut on/off MLP:stä ja tässä lämmitettäisiin invertterin VILPillä. Käsittääkseni tällöin haetaan patteripiiriin pienintä mahdollista lähtö lämpötilaa (ja dT:tä) jolla asunto pysyy lämpimänä. Patteripiiriin kiertopumppu rajoittaa virtausnopeutta niin että dT nouse mitä enemmän energiaa tarvitaan asunnon lämmitykseen.

Niin, mutta sama dT problematiikka jää, ehkäpä vielä vähän hankalampana: vakaassa ajossa pumpun dT:n pitää olla samaa luokkaa kuin menoveden ja paluuveden erotus, ja pienillä tehoilla virtausta on pakko olla vähän, eikä sillä ole pumpun kannalta väliä onko siellä perässä työsäiliö vai koko talo jolle sitä isoa dT:tä koitetaan pienillä tehoilla ylläpitää. Jos taas pumpulle pitää saada kiertoa, sen saa varaajalla aikaan, mutta dT pienenee koska varaajan alaosakin veden sekottuessa lämpenee. Ainoa keino saada kylmän veden etuja säiliöstä on ajaa on/offina ja sietää sitä että siinä sitten menovedenkin lämpötila soutaa.. toki tähän voi koittaa säätää jotain kompromissia jos vaikka sattuu olemaan portaattomasti säätyvä latauspumppu.

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Vastattiin ei kiitos myyjälle. Tuo 10 vuoden takuu kyseisessä varaajassa kyllä houkutteli (verrattuna Toshiban 2 vuoteen). Muutenkin tuo esite vaikutti hyvältä, mutta niinhän ne aina

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Niin, mutta sama dT problematiikka jää, ehkäpä vielä vähän hankalampana: vakaassa ajossa pumpun dT:n pitää olla samaa luokkaa kuin menoveden ja paluuveden erotus, ja pienillä tehoilla virtausta on pakko olla vähän, eikä sillä ole pumpun kannalta väliä onko siellä perässä työsäiliö vai koko talo jolle sitä isoa dT:tä koitetaan pienillä tehoilla ylläpitää.

Ihan en ymmärrä mitä ongelmaa tässä 3-putkiliitännässä nyt on. /n055
Nibe suosittaa juurikin 3-putkiliitäntää. Kyllä siinäkin tapahtuu hullunkiertoa, kun tuon takaiskun jättää tuosta pois.

Estian kiertopumppu käy vakio nopeudella samoin se patteriverkon pumppu. Latauspiirin dT voi olla isompi kuin lämmityspiirin myös tuossa 3-putkiliitännässä. Inverteri kuitenkin säätää niin että tavoite lämpötila saadaan mahdollisimman matalalla dT:llä.

Ruotsinkielisessä esitteessä on monta kytkentävaihtoehtoa.
http://www.nibe.se/nibedocuments/12150/639282-5.pdf

Tuossa UKV 100 nuo ohjurit tuolla varaajassa on aika heikkoja. Laitoin nyt tuohon 1. kuvaan tuon latauksen tuonne yläyhteeseen (kun invertterillä kerran ladataan).

Tuossa oli kytkennöistä juttua. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4514.msg58019#msg58019

Perinteinen 4-putkiliitäntä voi johtaa napsahteluu (ON/OFF MLP:llä, lataus tulo ja patteri lähtö kummatkin ylhäällä), kun latauslämmön oikaisevat suoraan patteripiirin. Tämä on ilmeisesti se miksi Nibe suositteli tuota 3-putkikytkentää niin että lataus tulee alaliitäntään.

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Vastattiin ei kiitos myyjälle. Tuo 10 vuoden takuu kyseisessä varaajassa kyllä houkutteli (verrattuna Toshiban 2 vuoteen). Muutenkin tuo esite vaikutti hyvältä, mutta niinhän ne aina

Tullehan teille kuitenkin tuo kolmitieventtiili jolla ohjataan lataus joko lämminvesivaraajaan tai lämmityspiiriin.

 

[Jumary]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Vastattiin ei kiitos myyjälle. Tuo 10 vuoden takuu kyseisessä varaajassa kyllä houkutteli (verrattuna Toshiban 2 vuoteen). Muutenkin tuo esite vaikutti hyvältä, mutta niinhän ne aina

Eihän Norjalaisen OSOn varaajissa mitään vikaa ole. Tehty Outokummun rosterista ja 10v takuu säiliöllä jota kukaan muu ei anna.
Tuo tyyppi vaan oli väärä tuohon - latauskierukka yläsäiliössä ja puskuri alasäiliössä niin sitten on hyvä jos puskuria tarvii - yleensä ei.

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Tässä hieman päivitystä tilanteeseen. Eli laitteet ovat toimineet hyvin. Kunnon pakkasia ei vielä ole ollut joten vaikea sanoa miten kulutuksen käy silloin. Tässä mitä on mennyt tähän asti, vaikuttaa ihan lupaavalta, vai? Meitä tietenkin vain 2 henkilöä käyttövettä lotraamassa..

Huhtikuu 454kwh
Toukokuu 458kwh
Kesäkuu 338kwh
Heinäkuu 278kwh
Elokuu 322kwh
Syyskuu 390kwh
Lokakuu 535kwh
Marraskuu 486kwh (tähän päivään asti)

Tänään kun tarkistin niin patteriverkoston veden lämpötila 37 astetta ja lämpötila sisällä 20,5 astetta. Säädän tuota tällä hetkellä ihan manuaalisesti, eli ei mene käyrän kanssa ainakaan vielä.

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Tuli mieleen että tuo kulutus vaikuttaa muuten lupaavalta mutta kesällä olisin luullut että menee vieläkin vähemmän. Korkeampi kulutus johtuu varmaan siitä että meille tuli tuo varaaja (OSO EPC 300). Eikä siihen laitettu tuota kolmitieventtiiliä.

Eli jos olen ymmärtänyt oikein niin homma toimii tällä hetkellä näin (en ole mikään ekspertti tällä saralla)

• Lämpöpumppu lämmittää lämmityspiirin veden.
  
• Sähkövastus lämmittää käyttöveden
  
• Ainoa hyöty käyttöveteen lämpöpumpusta saadaan jos lämmityspiirissä on korkeampi lämpötila (esimerkiksi talvella) koska kyseinen varaaja esilämmittää käyttöveden samassa säiliössä jonka lämpöpumppu lämmittää.
  

Olenko täysin ulapalla voi toimiiko suunnilleen näin?

 

[pamppu]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Jos siis lämmitysvedellä esilämmitetään ja sähköllä tulistetaan, niin hyötyä tulee sitä enemmän, mitä vähemmän tulistat ja mitä kylmempää otat kuumaan putkeen. Mulla menee lämmityspöntön kierukoiden kautta tulistuspytylle ja homma menee siis näin:

10-asteinen (talvella varmaan +5, kesällä taas +15) kylmä vesi esilämmitetään pumppulämmöllä +30 asteiseksi, eli 20 astetta nostetaan.

30-asteinen vesi menee tulistusvaraajaan termariventtiilille, joka tekee 45-asteista vettä:
- tulistusvaraaja saa 30-asteista ja nostaa sen +60 asteiseksi, eli 30 asteella.
- koska termari sekoittaa 45 asteista 30+60 asteisista vesistä, sitä tulee 1/1 sekoitussuhteella.

Eli 50% lämpimästä vedestä on pumpulla suoraan lämmitettyä. Toinen 50% on tulistusvaraajan kautta 20/30 suhteessa pumppu/suorasähkö. Eli 70% veden lämmityksestä tulee pumpulla. Tämän hetken kolmosen copeilla se tarkoittaa että vastus syö 30 ja lp 23, eli sähköä menee 53%, 47% tulee ilmasta. Kun COP putoaa talvella kakkoseen, 35+30 -> 65% sähköllä ja 35% ilmasta. Tosin talvella suhde paranee sitten hiukan kun lämmitysvaraaja pyörii 5 astetta lämpimämpänä, joka muuttaa suhteita.

Termostaatin asetuksen laskeminen tai lämmityspiirin lämmön nousu parantaa tilannetta. Jos termostaattisi päästelee kuumaputkiin suoraan 60-asteista, ei se ottaisi esilämmitettyä joukkoon ollenkaan vaan kaikki tulisi tulistusvaraajasta, joka lämmitettäisiin pumpulla 20 ja sähköllä 30 astetta, eli 40/60 suhteessa. Ja tällöin kakkosen copilla 20% veden lämmityksestä ilmasta, kolmosen copillakin vain hivenen enemmän. Esilämmityksen hyöty olisi siis erittäin vähäinen. Termostaatin asento on siis kriittinen esilämmityksen hyödyntämisessä. Jos esim. esilämmitys on 40 astetta ja hyväksytään kuumaputkiin vain 40 astetta, tulistus loppuu kokonaan ja vesi syntyy sillä copilla mihin pumppu tuolloin pystyy. Itse olen kuitenkin laskenut, ettei pumpun (esilämmityksen) lämpöä kannata nostaa astettakaan käyttöveden takia vaan tekee juuri sitä mitä lämmitys vaatii. Koska lämmitys on isommassa roolissa ja cop kannattaa optimoida sen suhteen.

Mulla 300 litran Jäspi käyttövesipytty (joka on ylisuuri tulistimeksi, mutta oli valmiina) vie muistaakseni jotain 1.5kWh vuorokaudessa häviöinä, tuo siis menee teknisen tilan lämmöksi. Käytännössä meillä 4-henkinen perhe lotraa nyt ja varaaja vie n. 3kWh vuorokaudessa. Siitä siis 1.5kWh häviöitä ja 1.5kWh vastaa tuota 30% vedenlämmitystarvetta. 70% vedestä lämpiää lämpöpumpulla ja se vie mitä vie, kelistä riippuen. Ilman esilämmitystä kulutus olisi 4.5+1.5, eli n. 6kWh. Jep, niinhän se oli ennenvanhaan, varaajan kulutus puolittui.

Oikein kun optimois, olis varaajan alla oleva termari kauko-ohjattu. Suihkutellessä yms riittäisi hyvin 40 astetta ja jos tarvii joskus kuumempaa vaikka tiskialtaalla, sitä voisi pyytää hetkeksi aikaa... Monessa tilanteessa jopa 30 astetta riittää hyvin, esim. auton pesu, akvaarion täyttö jne. Menis täysin pelkällä esilämmityksellä.

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Eli hieman päivitystä tähän projektiin

LÄMPÖPUMPPU:
Toshiba Estia HWS-1103HBR-E ulkoyksikkö
Estia HWS-1403-XWHT9-E sisäyksikkö
http://www.toshiba-aircon.co.uk/assets/uploads/product_assets/Estia%20A2W%20Engineering%20Data%20Book.pdf

VARAAJA:
OSO Optima EPC-300 litran varaaja
http://osohotwater.no/files/145950-05%20EPC-serie%20mont%20anv%20N-ENG.pdf

2014: 6814.16 kWh
2015: 9365.46 kWh
2016: 5382.94 kWh

Näissä kulutusnumeroissa on kaikki meidän sähkö, ei ainoastaan lämmitys. Talo on siis 40-luvulla rakennettu ja lämmitettäviä neliöitä on vajaat 150. Vanha patteriverkosto. Eli tosi tyytyväisiä ollaan oltu. Alle 1000€ on mennyt lämmitykseen vuodessa. Ennen meni öljyyn 1800€-2200€.

Nyt tarvitaan taas viisaammilta apua!

Kellarikerrokseen on nyt suunnitteilla uusi kylpyhuone, sauna ja WC. Kaikkiin tiloihin on tarkoitus pistää lattialämmitys, ja vesikiertoinen semmoinen. Sain tiedon että tuon OSO EPC 300 varaajan lisäksi tarvitaan lattialämmitykselle erillinen puskurivaraaja.


Tässä on nyt se ongelma että tuo meidän kokonaisuus on hieman hassu kun on tuo Toshiban Estia lämpöpumppuna, ja sitten OSOn EPC 300 varaajana. Ruvennut itsekin epäilemään jos tuohon järkevästi saa lattialämmityksen liitettyä... Kolmitieventtiiliä ei myöskään ole. Ja kun en itse ole tosiaankaan mikään ekspertti, niin on ruvennut hiemaan mietityttämään että kannattaako tuo vesikiertoinen lattialämmitys sittenkään asentaa. Tuota puoltaa se että lattia on joka tapauksessa piikattava auki tiloissa, koska viemärit menee uusiksi.

Onko jollain fiksummalla kaverilla täällä mitään vinkkejä miten tuohon meidän nykyiseen ratkaisuun saisi fiksusti lattialämmityspiirin liitettyä? Ja tarvitaanko tuohon tosiaan erillinen puskurivaraaja?

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Onko jollain fiksummalla kaverilla täällä mitään vinkkejä miten tuohon meidän nykyiseen ratkaisuun saisi fiksusti lattialämmityspiirin liitettyä? Ja tarvitaanko tuohon tosiaan erillinen puskurivaraaja?

Tässä oli kuvassa esitetty tuo Zone 2 kytkentä = lattiapiiri
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=20056.msg256728#msg256728

Shuntti ja oma pumppu lattiapiirille ilmeisesti tarvitaan (se puskuri ei mielestäni ole pakollinen) jos ei haluta kovin kuumaa vettä lattiapiiriin syöttää. Rohkea laittaa lattiapiirille vain oman termostaatin virtausta rajoittamaan.

Tässä oli Niben kytkentä ruksi kohtaan Lisälämmitysjärjestelmä. Tuon mukaan tarvitaan 2 kiertopumppua lisää (GP10 ja GP20), kun laitetaan lattiapiiri tuohon patteriverkon rinnalle. Sinne tulee lisäki minimivirtausventtiili (RM2).
http://www.nibe.fi/nibedocuments/14652/M11566fi-2.pdf

 

[Sähkömees]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Tuollaisessa kytkennässä tarvitaan puskuri, koska moottoriventtiili on tulpattuna. Eikös tuon saman voi toteuttaa ihan oikeaoppisena säätöpiirinä, jossa lattiapiirin paluuoksa haarautuu venttiilille eli täysin suljettu venttiili kierrättää lattiapiirin omaa vettä. Pumpun ohjauksen voi ottaa joko vilpin ohjauksilta tai pieni hullunkierto ohi moottoriventtiilin.

Miten sulla voi olla käyttövesi ja patteripiiri, muttei ole kolmetieventtiiliä jolla näiden välillä vuorotellaan?

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Kiitos molemmille nopeista vastauksista!

Valitettavasti olen täysin lapanen mitä tulee putki- ja lämmitystekniikkaan, joten putosin kärryiltä molemmissa viesteissä...

Myös tuo Jantin kuva jossa tuo Zone 2 kytkentä/lattiapiiri on kuvattu on suht monimutkainen minun silmään... Mutta siis ainakin shuntti ja oma pumppu tarvitaan. Tämän siis ymmärsin.

Miten sulla voi olla käyttövesi ja patteripiiri, muttei ole kolmetieventtiiliä jolla näiden välillä vuorotellaan?

Eli siis meidän varaajassa on kuvassa näkyvä ratkaisu.
http://imgur.com/hKDpRx7

Eli varaajassa on kaksi erillistä säiliötä. Alasäiliössä lämmitysvesi, ja ylhäällä käyttövesi.
Alasäiliön kierukka esilämmittää käyttöveden, ennen kuin se siirtyy yläsäiliöön. Tämän lisäksi alasäiliö lämmittää yläsäiliötä.

Yläsäiliössä/käyttövesisäiliössä on myös 3kW vastus hoitaa lisälämmityksen, jotta vesi on 70-asteista.

The heating coil in the buffer tank pre-heats DHW before shifting it to the DHW tank in the top. In addition, the water in the buffer tank transfers heat to the domestic hot water tank. Both features reduces return temperature to the heat pump and maximizes COP like no other solution on the market. There is no heat transfer from the DHW to the buffer tank due to carefully designed features.

Toshiban sisäyksikössä on pelkkä Zone1 käytössä, eli yksi piiri. Säädän manuaalisesti lämpötilaa, jota pumppu sitten syöttää varaajaan alasäiliöön (lämmitysvesi).

Tuli taas yllättäen sekava viesti, mutta ehkä saatte tuosta nykyisestä kokoonpanosta ainakin selkeämmän kuvan

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Eli ongelmana tässä on se, että itse ymmärykseni näissä asioissa on hyvin rajallinen, ja jos paikalle saapuu toinen firma lattialämmitystä asentamaaan, joka ei ole tätä kyseistä lämmitysjärjestelmää alunperin asentanut, niin pelkään että tehdään kokonaisuutta sekä tulevaisuutta ajatellen huonoja ratkaisuja.

 

[Sähkömees]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Eihän tuo ole mikään ongelma, otat sinne firman joka tietää miten asia hoituu.

 

[VesA]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Eli ongelmana tässä on se, että itse ymmärykseni näissä asioissa on hyvin rajallinen, ja nyt kun paikalle saapuu firma lattialämmitystä asentamaaan, joka ei ole tätä kyseistä lämmitysjärjestelmää alunperin asentanut, niin pelkään että tehdään kokonaisuutta sekä tulevaisuutta ajatellen huonoja ratkaisuja.

Onhan näitä tässä tullut.

Yksinkertaisin tapa on siis hankkia muutama putkenpätkä + liitososia, shuntti ja kiertovesipumppu:

Jos vanha patterilämmitys toimii, niin
- lisätään yksi haara patterilämmityksen menoon ja toinen haara paluuseen..
- ja ne haarat sitten liitetään ( moottorin jonkun lämpömittarin mukaan ohjaamaan ) kolmitieventtiiliin
- jonka anto menee lattialämmitykseen.
- Annon perään oma kiertovesipumppu lattialämmöille,
- lattian paluu liitetään suoraan patteriverkon paluuseen.

Näin on meilläkin eroteltu lattiavesi kuumemmasta patterivedestä. Siihen temppuun on jopa jotain Uponorin? valmiita paketteja joilla voi kylppärin lattian hoidella, mutta ne eivät varmaa tuohon riitä.

Tässä on se puute ettei kellarin lattiaa voi lämmittää kesällä lämmittämättä pattereita. Myös käyttöveden esilämmityksessä on sama ongelma kesällä, Toshiban veden pitäisi päästä jossain kiertämään jotta varaajan alaosa lämpenee.

Yksinkertaisin ratkaisu on siihen pari putkenpätkää, takaiskuventtiili ja kiertovesipumppu:

Tässä kohtaa tulee sitten avuksi se puskurivaraaja: jos vesi pääsee kiertämään jotain kautta Toshiba voi hurista ja OSO lämmetä vaikka patteriverkko on suljettu. Noin periaatteessa OSO:n alaosastakin voisi saada puskurin takaiskuventtiilin avulla: yhdistetään OSO:n lähto ja paluu takaiskuventtiilillä niin että Toshiba pääsee kierrättämään vettä takaiskun kautta, varsinkin silloin kun lämmityspiirit on suljettu.

Tämä systeemi vaatii sitten oman kiertovesipumpun pattereillekin ( koska Toshiban pumppu oikaisee takaiskun kautta), mutta niin vaatisi ulkoinenkin puskuri. Laittaisin samalla Toshiban seuraamaan ulkolämpötilaa, siinä säästyy sähköä.

Tästä hifimmät systeemit sitten vaativat vaihtoventtiiliä ja lisää varaajia. Vaihtoventtiilillä voi hiukan säästää käyttövesikuluja, mutta tuskin se hyvä investointi on..

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Tuota en ollut aiemmin ajatellutkaan, että olisi hyvä että patterit saisi pois päältä kesällä, ilman että lattialämmitys lakkaa toimimasta.

Kiitos. Kyllähän tässä rupeaa jo hahmottamaan tuota kokonaisuutta paremmin ja minkä tyyppisiä ratkaisuja voi tehdä... Ainakin jotenkin

 

[jaycer]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Sellainen seikka tuli mieleen, että tuossa sisäyksikössähän pystyy kahta piiriä säätämään. Mutta jos kahta Zonea haluaa säätää tuosta Toshiban VILP:n hallintapaneelista, niin mitä se vaatii? Vaatiiko että on juuri tuo Toshiban varaaja liitetty kokonaisuuteen...

 

[janti]

Vs: Useita tarjouksia mutta en tiedä mitä kannattaa tehdä?

Sellainen seikka tuli mieleen, että tuossa sisäyksikössähän pystyy kahta piiriä säätämään. Mutta jos kahta Zonea haluaa säätää tuosta Toshiban VILP:n hallintapaneelista, niin mitä se vaatii? Vaatiiko että on juuri tuo Toshiban varaaja liitetty kokonaisuuteen...

Kyllä, tuossa oli sivulla 26 tuo 3-tiventtiilin säätö kuvattu ja sivuilla 94 sekä 101, 104 ja 123 tuo kytkentä pumppuineen, tankkeineen ja antureineen. Toshiba hoitaisi siis tuon zone 2 lämpötilasäädön kyllä.
http://www.toshiba-aircon.co.uk/assets/uploads/product_assets/Estia%20A2W%20Engineering%20Data%20Book.pdf