Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

[korsteeni]

Mitenkähän tällaisen 1890 luvulla rakennetun talon myyminen? ei haluaisi perikuntaa kuseen asettaa.
Ilkeävätkin periä vielä kiinteistöveroa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos se ei ole lahonnut 130 vuoteen, tuskin se seuraavan 5 vuoden aikana myöskään lahoaa.

 

[HiTec]

Jos se ei ole lahonnut 130 vuoteen, tuskin se seuraavan 5 vuoden aikana myöskään lahoaa.

Ihan oikea laho ja kaikenlainen vioista kitiseminen, mielensä pahoittaminen ovat kaksi aikalailla eri asiaa, mutta silti kiusaavat myyjän mielenrauhaa ihan samalla tavalla => wanhempi kohde pitää myydä sellaiselle joka tosiaan tajuaa ostavansa wanhan kohteen, josta melko varmasti myös löytyy jotain sanomista joltain nurkalta, vaikka se ns. perusterve talo muutoin onkin

 

[Mekaniker]

Taloista missä alkaa olla 100 vuotta elinkaarta on täynnä asioita mitä pitää korjata, ihan vakaviakin vikoja

Ajoittain meillä on aina ollut savunhajua kun lämmitettiin talvella vaikkapa saunaa, en ole edes viitsinyt tehdä asialle mitään mutta nyt tuli kuvattua kunnolla piippua ja syy taisi löytyä:
Vanha alkuperäinen osa piippua on alakerrassa, muokattu (eli lisätty kanavia) lähtee yläpohjasta ulos asti
Yläpohjan korkeudella näkyy reikä sivusuuntaan missä oli pönttöuuni kun isä osti talon, se piipunosa on nyt seinän sisällä
Siihen pääsy tarkoittaa seinän aukaisua sekä yläpohja silläkohtaa

 

[VesA]

Taloista missä alkaa olla 100 vuotta elinkaarta on täynnä asioita mitä pitää korjata, ihan vakaviakin vikoja

Ajoittain meillä on aina ollut savunhajua kun lämmitettiin talvella vaikkapa saunaa, en ole edes viitsinyt tehdä asialle mitään mutta nyt tuli kuvattua kunnolla piippua ja syy taisi löytyä:
Vanha alkuperäinen osa piippua on alakerrassa, muokattu (eli lisätty kanavia) lähtee yläpohjasta ulos asti
Yläpohjan korkeudella näkyy reikä sivusuuntaan missä oli pönttöuuni kun isä osti talon, se piipunosa on nyt seinän sisällä
Siihen pääsy tarkoittaa seinän aukaisua sekä yläpohja silläkohtaa

Voihan tuo olla jätetty tahallaankin auki jos siinä on ajateltu jotain välipohjan tuuletusta, vanhoissa taloissa on niihin tuuletushormeihin reikiä kummallisissa paikoissa. Se savu tulee varmaan ulkoa sisään piipun kautta kun lämpö ja painesuhteet ovat sopivat. Tuskin tuosta muuta haittaa on, antaisin olla jos ei nuohooja tuomitse.

 

[Mekaniker]

Voihan tuo olla jätetty tahallaankin auki jos siinä on ajateltu jotain välipohjan tuuletusta, vanhoissa taloissa on niihin tuuletushormeihin reikiä kummallisissa paikoissa. Se savu tulee varmaan ulkoa sisään piipun kautta kun lämpö ja painesuhteet ovat sopivat. Tuskin tuosta muuta haittaa on, antaisin olla jos ei nuohooja tuomitse.

Se on saunan/puukattilan yhteinen hormi kellarista

 

[vmakela]

Piilovirhevakuutus. Ei tosin kata kuin kartoituksessa tutkitut asiat, ja niistäkin ne jotka ovat kunnossa, tai hoidettu kuntoon.

 

[fraatti]

Aiheeseen liittyen... Aikas vanhasta pirtissä tuli vielä kaupanpurku

Märkä alapohja johti talokaupan purkuun – syyllinen oli kehuttu jurvalainen hiekka

Mikäli pohjalaisen pariskunnan avio-onni olisi kestänyt vuotta pidempään, heidän käsiinsä olisi jäänyt asuinkelvoton omakotitalo.

www.is.fi

 

[jmaja]

Jotenkin kohtuuttomia nämä päätökset myyjälle. Tuntuu menevän aika usein noin. 5 vuotta saa jännittää ja en ihmettelisi, jos aikaa vielä pidennetään.

Tuo nyt sentään oli vielä halpa kämppä ja ehkä sen saa jotenkin korjattua ja myytyä.

Onkohan yhtään 70/80-luvun kämppää, josta ei löydy rakennevirheitä ja hometta kun tarpeeksi tutkii?

Uutisointi vielä aina ostajaehtoista eli oikeus voittaa, kun myyjä joutuu pulaan. Onhan niitä varmasti myyjiä, jotka on hölmöilleet vikoja tai yrittävät piilottaa ongelmia. Tuskin kuitenkaan kovin yleistä.

 

[Sakarikk]

Aiheeseen liittyen... Aikas vanhasta pirtissä tuli vielä kaupanpurku

Märkä alapohja johti talokaupan purkuun – syyllinen oli kehuttu jurvalainen hiekka

Mikäli pohjalaisen pariskunnan avio-onni olisi kestänyt vuotta pidempään, heidän käsiinsä olisi jäänyt asuinkelvoton omakotitalo.

www.is.fi

Olipa kommentit varsinaista viisastelua, jauhettiin kapillaarikatkoista ja
sepelistä. Mitä näistä tiedettiin ko. rakennusaikana, helppo heittää "myydään pyrkukuntoisena" mutta ei ole realismia monessakaan tapauksessa. Vanhat ei oli viatttomia kun sitä ei ole uudetkaan.

 

[Espejot]

Jotenkin kohtuuttomia nämä päätökset myyjälle. Tuntuu menevän aika usein noin. 5 vuotta saa jännittää ja en ihmettelisi, jos aikaa vielä pidennetään.

Tuo nyt sentään oli vielä halpa kämppä ja ehkä sen saa jotenkin korjattua ja myytyä.

Onkohan yhtään 70/80-luvun kämppää, josta ei löydy rakennevirheitä ja hometta kun tarpeeksi tutkii?

Uutisointi vielä aina ostajaehtoista eli oikeus voittaa, kun myyjä joutuu pulaan. Onhan niitä varmasti myyjiä, jotka on hölmöilleet vikoja tai yrittävät piilottaa ongelmia. Tuskin kuitenkaan kovin yleistä.

Tässä vähän uudempi tapaus. Vähän ihmetyttää miten ilmavuodot ulkoa sisälle on voinut saada aikaa mittavia kosteus ja mikrobivaurioita. Ensiksi teetetään korjauksia ja sitten vaaditaan kaupan purkua.

Pariskunta osti 350 000 euron omakotitalon – muuton jälkeen syntyi lihava riita myyjän kanssa

Jalkapalloilija Berat Sadikin, 34, talokauppaa puidaan käräjäoikeudessa.

www.is.fi

 

[pamppu]

Kyllä 70-80 -lukujen rakennustapa on ollut sellaista, että itse päätin ihan yksimkertaisesti ostohousut jalassa ohittaa ne kaikki. Vaikka voipa silti tämä uudempikin miina olla.

Sitä ennen ku myin 50 lukuisen, niin tein monta sivua pitkän listan virheistä, ettei mitään asiaa voisi väittää piilovirheeksi. 5 vuotta oltiin silti hyvin hiljaa ja varottiin enempiä imvestointeja (kuten mlp yms) koska hetkellä millä tahansa olisi saattanut torttu lentää tuulettimeen. Tuskallista on vanhan talon myynti.

 

[Espejot]

Kuopion tapaus on sikäli mielenkiintoinen että miten voi ensin vaatia korjauksia ja kun korjaukset tehty niin kaupan purkua... kyllähän se on niin että kauppakirja täytyy laatia asianajajalla ja lisätä kaiken laisia ehtoja kuten että käsirahaa ei palauteta jos kauppa purkaantuu ostajan toimesta, asunnossa oloaika vähentää palautettavaa summaa x summan verran per päivä jos kauppa purkaantuu jne jne

 

[jmaja]

Kyllä 70-80 -lukujen rakennustapa on ollut sellaista, että itse päätin ihan yksimkertaisesti ostohousut jalassa ohittaa ne kaikki. Vaikka voipa silti tämä uudempikin miina olla.

90-luvun alun talot luultavasti ovat ne pahimmat miinat. Silloin katsoin ensimmäistä asuntoa ja juostiin ahkerasti näytöissä. Valtavat määrät tapauksia, joissa rakennusfirma meni konkkaan kesken työmaan ja jotenkin räävittiin talo kasaan tai myytiin puolivalmiina. Salaojien unohtuminen oli melko standardia ja monissa muissakin oikaistiin, kun kiirellä piti alkaa rakentaa hintojen ollessa pilvissä ennen romahdusta.

 

[VesA]

Kaipa se yhteinen tekijä monessa tapauksessa on korjaukset kalliiksi tekevä rakennustapa, ei se että vanhoissa taloissa ihan luonnollisesti on korjattavaa. Ikuisia materiaaleja on vähänlaisesti ja kaikenlaista sattuu ja tapahtuu - ja sitten ollaan vähän kuin auton kanssa kysymässä korjataanko vai pannaanko paaliin. Jollain aikakaudella putket valettiin rungon betonin sisään, siinä sitten valitaan vedetäänkö pintaan vai mitä tehdään. Samoin hankalasti korjattavia ulkoseinärakenteita on käytetty purkuperusteena. Ja sitten ovat nämä alapohja / sokkeliratkaisut.

Niinhän siinä käy että tietoisuus näistä lisii koko ajan - ja kartoituksissa mainittavien riskirakenteiden lista pitenee. Tämä yhdistettynä rakennusteollisuuden lobbaukseen pitää kyllä huolen siitä että kukin aikakausi vuorollaan tuodaan epäluulon kohteeksi. Lisäksi on vähän huono juttu että tätä ei välttämättä tapahdu ihan vahingossa. Se että rakennetaan sisä- ja ulkorakenteet periaatteeltaan kosteudelle herkiksi ja sitten 'suojataan' erilaisilla hiukan tuntemattomilla tavoilla vanhenevilla kosteussuluilla näyttää harkitulta aikapommilta.

 

[jmaja]

Erikoisinta tuossa on ehkä se, että aikanaan lakien ja suositusten mukaan rakenne muuttuu riskirakenteeksi ja ongelmaksi, joka sitten jää jonkun epäonnisen myyjän korvattavaksi. Usein ilman pienintäkään omaa syytä ongelmaan. Vastuu ei vieri suunnittelijalle, viranomaisille rakentajalle tai vielä aiemmalle omistajalle.

Korjaukset tietysti lasketaan rankimman mukaan. Ei kukaan niitä noin tekisi omasta pussistaan.

Tuossa ei taida auttaa mikään teksti kauppasopimuksessakaan ellei sitten myydä purkukuntoisena ja hinta myös on selkeästi sen mukainen.

 

[VesA]

Tuossa ei taida auttaa mikään teksti kauppasopimuksessakaan ellei sitten myydä purkukuntoisena ja hinta myös on selkeästi sen mukainen.

Rehellisimmissä tapauksissa ( eräät lähiökerrostalot ) on jo suunnittelun lähtökohtana ollut se että ne tehdään halvalla kertakäyttöisiksi laskennallisena käyttöikänä 30-50 vuotta - siis siinä mielessä rehellisesti että se päätös on tehty aikoinaan julkisesti. Tätä ei sitten ole välttämättä muistettu kertoa vuosikymmenten varrella ihan kaikille - ja nykyiset asukkaat ovat pulassa.

 

[jmaja]

Ei kai niitä isompien asunto-osakeyhtiöiden asukkaita yleensä pulaan jätetä. Aika paljon on tapauksia, joissa annetaan lisää rakennusoikeutta niin paljon, että purettavat asunnot ostetaan hyvään hintaan. Myös korjauksia tehdään paljon ja hinta ei ole kohtuuton asunnon arvoon nähden.

Syrjäseuduilla tietysti on vaikeampaa, kun neliöhinnat pieniä ja rakennusoikeus arvotonta. Toisaalta taitaa korjauksetkin onnistua aivan eri hinnoilla.

 

[pAy]

Aiheeseen liittyen... Aikas vanhasta pirtissä tuli vielä kaupanpurku

Märkä alapohja johti talokaupan purkuun – syyllinen oli kehuttu jurvalainen hiekka

Mikäli pohjalaisen pariskunnan avio-onni olisi kestänyt vuotta pidempään, heidän käsiinsä olisi jäänyt asuinkelvoton omakotitalo.

www.is.fi

Pakko tuossa on olla salaojissakin vikaa, jos laatan alla on paksulti hiekkaa ja salaojat pohjalla niin ei se hiekka märkää ole. Tai sitten talo jossain notkossa minne vesi valuu joka suunnasta. Kokemusta on 80-luvun alun talosta jossa hiekkaa on paksulti alla, todettu sen olevan täysin kuivaa. Eikö muutenkin kapillaari sepelin laitto ole tullut määräyksiin vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla?

Nykyäänkin tehdään salaojia talon alle niin että ne eivät ole kaivetun montun pohjalla, vaan salaojan alle tehdään kaadot hiekalla/murskeella/sepelillä, silloin sinne jää vesiallas josta kapillaarisesti nousee vettä ylöspäin. Tuo on mielestäni suuri rakennusvirhe vaikka laillista onkin.

 

[pökö]

Onkohan yhtään 70/80-luvun kämppää, josta ei löydy rakennevirheitä ja hometta kun tarpeeksi tutkii?

Onko millään vuosikymmenellä tehty virheettömiä taloja?

 

[Mikki]

Onko millään vuosikymmenellä tehty virheettömiä taloja?

Kaikki talot toimii jos tontti on hyvä. Mäen päällä ja pintaveden ohjaus kunnossa.

Suurin ongelma on tullut ehkä tonttien huonontumisesta. Silloin pitää rakenteet olla tip top jos märkään monttuun rakentaa

 

[pamppu]

Suurin ongelma on tullut ehkä tonttien huonontumisesta. Silloin pitää rakenteet olla tip top jos märkään monttuun rakentaa

Tuo on tietyssä mielessä totta. Maalla tilaa riitti ja valittiin talon paikka huolella. Korkealla, kuiva, ilmansuunnat huomioitiin (aurinko, tuulet) jne. Kaupunki-okt:ssa taas valitaan asuinalue ja talo rakennetaan siihen lättänään rutakkoon mihin käsketään ja niinpäin kuin kaava sanoo, eikä tontilla ole metriäkään varaa valita sijaintia.

 

[HiTec]

Kaupunki-okt:ssa taas valitaan asuinalue ja talo rakennetaan siihen lättänään rutakkoon mihin käsketään ja niinpäin kuin kaava sanoo, eikä tontilla ole metriäkään varaa valita sijaintia.

Vähän riippuu. Meillä kalliopohjainen rinnetontti Hki:ssä ja ihan itse saatiin valita mökin malli, paikka, suunta, jne. tontilla. Toki 4m rajasta piti olla yms. määräykset, mutta noin muuten yllättävänkin vapaata

 

[Espejot]

Vähän riippuu. Meillä kalliopohjainen rinnetontti Hki:ssä ja ihan itse saatiin valita mökin malli, paikka, suunta, jne. tontilla. Toki 4m rajasta piti olla yms. määräykset, mutta noin muuten yllättävänkin vapaata

Riippuu onko kortelissa vanhoja taloja... jos ei niin koko kortelia koskee samat määräykset. Jos tontilla on esim yksi vanha talo niin koko kortelia koskee samat ulkoasumääräykset. Meidän naapuria koksi vaikka mitkä määräykset mutta meidän tontia ei koska meillä naapurissa vanha talo, naapurin talo rakenettiin neitseelliselle kortelille.

 

[VesA]

Riippuu onko kortelissa vanhoja taloja... jos ei niin koko kortelia koskee samat määräykset. Jos tontilla on esim yksi vanha talo niin koko kortelia koskee samat ulkoasumääräykset. Meidän naapuria koksi vaikka mitkä määräykset mutta meidän tontia ei koska meillä naapurissa vanha talo, naapurin talo rakenettiin neitseelliselle kortelille.

No ei Helsingissä.. täällä saa tehdä mitä vaan kunhan vaan älyää kysyä, veronmaksajat kelpaavat. Ei vaikuta tontin tehokkuus, ei suojellut rakennukset, ei rakennuskielto. Tuossa on lähistöllä hyvä esimerkki jossa rakennuskieltoalueelle suojellun talon kylkeen tehdään toista taloa - ja kun tonttia ei enää oikein ole kahdelle talolle ( alkuperäinen on jo kertaalleen puolitettu ja vanha talo aika keskellä ) niin rippeet on jotenkin hallinnanjakosopparilla hoideltu.

 

[Espejot]

No ei Helsingissä.. täällä saa tehdä mitä vaan kunhan vaan älyää kysyä, veronmaksajat kelpaavat. Ei vaikuta tontin tehokkuus, ei suojellut rakennukset, ei rakennuskielto. Tuossa on lähistöllä hyvä esimerkki jossa rakennuskieltoalueelle suojellun talon kylkeen tehdään toista taloa - ja kun tonttia ei enää oikein ole kahdelle talolle ( alkuperäinen on jo kertaalleen puolitettu ja vanha talo aika keskellä ) niin rippeet on jotenkin hallinnanjakosopparilla hoideltu.

Niin, jos tontilla on vanha rakennus niin samat säännöt koskee kaikkia sen jälkeen tulevia taloja. Näin uskon asian olevan kaikkialla koska yhdenvertaisuus. Jos talot on vanhoja niin eritysehtoja ei ole ja saa rakentaa melkein mitä vaan.

 

[janhunen]

Pakko tuossa on olla salaojissakin vikaa, jos laatan alla on paksulti hiekkaa ja salaojat pohjalla niin ei se hiekka märkää ole. Tai sitten talo jossain notkossa minne vesi valuu joka suunnasta. Kokemusta on 80-luvun alun talosta jossa hiekkaa on paksulti alla, todettu sen olevan täysin kuivaa. Eikö muutenkin kapillaari sepelin laitto ole tullut määräyksiin vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla?

Pakko olla tosta vahvasti eri mieltä. Hiekka tuntuu kuivalta, mutta jos painat siihen kosteusmittarin, viisari heilahtaa tappiin aivan satavarmasti. Hiekka itsessään ei ole ongelma, tuossa edellä kuvatussa se lienee se kaksoislaatta. Useinhan nuo 80-luvun talot on rakennettu siten, että hiekan päällä on esim se 150mm styroksia(ainakin kuvissa) ja sitten muovi ja betoni. Jos styroksi on hyvin limitetty, ei kosteus nouse laattaan, vaikka muoviin tulisi reikiä. 90-luvulla ainakin alkupuolella tuo kai kääntyi toisin päin eli hiekalla on ensin muovi ja sitten styroksi ja sen päällä laatta.

 

[remykv]

Kaikki talot toimii jos tontti on hyvä. Mäen päällä ja pintaveden ohjaus kunnossa.

Suurin ongelma on tullut ehkä tonttien huonontumisesta. Silloin pitää rakenteet olla tip top jos märkään monttuun rakentaa

Rohkenen olla eri mieltä, kyllä vettä tulee muualtakin kuin taivaalta

 

[TopiR]

Erikoisinta tuossa on ehkä se, että aikanaan lakien ja suositusten mukaan rakenne muuttuu riskirakenteeksi ja ongelmaksi, joka sitten jää jonkun epäonnisen myyjän korvattavaksi. Usein ilman pienintäkään omaa syytä ongelmaan. Vastuu ei vieri suunnittelijalle, viranomaisille rakentajalle tai vielä aiemmalle omistajalle.

Korjaukset tietysti lasketaan rankimman mukaan. Ei kukaan niitä noin tekisi omasta pussistaan.

Tuossa ei taida auttaa mikään teksti kauppasopimuksessakaan ellei sitten myydä purkukuntoisena ja hinta myös on selkeästi sen mukainen.

Eikös se mene niin että kauppasopimuksessa mainittu (tai muuten todisteellisesti ostajan tietoon saatettu) tieto rakenteesta ja sen kunnosta poistaa myyjän vastuun.

Onglema tietysti syntyy, jos myyjä ei oikeasti tiedä rakenteen kuntoa, tällöin salainen virhe voi syntyä.

Voi kuitenkin kysyä, kumman kukkarosta salainen virhe pitäisi kustantaa? Suomessa on lähdetty siitä että 5 vuoden aikana myyjän.
Voinee varmaankin löytää perusteluja miksi ostajan, mutta näin se kuitenkin on haluttu.

-Topi

 

[jmaja]

En usko, että ihan helpolla vastuu poistuu kertomalla rakenteesta ja sen riskialttiudesta. Ehkä sitten kun kertoo rakenteen vaativan välitöntä korjausta ja myyntihinta vastaa tilannetta.

Onhan se toki väärin myös ostajalle sysätä ongelma. Mutta onko sitten oikeasti tarpeen tehdä niitä suuria korjauksia? Siis tuossa märän hiekan tapauksessakon ainoa vaihtoehto on purkaa alapohja, vaihtaa hiekat soraan jne? Ei riitä alapohjan tiivistys ja ilmanvaihdon pitäminen kunnossa?

 

[remykv]

En usko, että ihan helpolla vastuu poistuu kertomalla rakenteesta ja sen riskialttiudesta. Ehkä sitten kun kertoo rakenteen vaativan välitöntä korjausta ja myyntihinta vastaa tilannetta.

Onhan se toki väärin myös ostajalle sysätä ongelma. Mutta onko sitten oikeasti tarpeen tehdä niitä suuria korjauksia? Siis tuossa märän hiekan tapauksessakon ainoa vaihtoehto on purkaa alapohja, vaihtaa hiekat soraan jne? Ei riitä alapohjan tiivistys ja ilmanvaihdon pitäminen kunnossa?

Miten tiivistys pitäisi tehdä?

 

[jmaja]

Tuossahan oli siis ongelmana kosteus alemmassa betonilaatassa ja eristeissä sekä niissä oleva mikrobikasvusto. Ei kai se kamalan vakavaa ole, kunhan mikrobeja ei ylenmäärin pääse sisäilmaan. Ilmavuodot alapohjasta pitää estää. Seinien ja lattian saumat voi eristää tehokkaasti vedeneristysmassalla.

 

[cossuesco]

Muutamia koulun lattioita ja seiniä on tullut tiivistettyä niin lattiaan laitettu Uzinin epoksihartsi, reunoille codex nauha ja seiniin Blowerproof pinnoite.

 

[pAy]

Pakko olla tosta vahvasti eri mieltä. Hiekka tuntuu kuivalta, mutta jos painat siihen kosteusmittarin, viisari heilahtaa tappiin aivan satavarmasti. Hiekka itsessään ei ole ongelma, tuossa edellä kuvatussa se lienee se kaksoislaatta. Useinhan nuo 80-luvun talot on rakennettu siten, että hiekan päällä on esim se 150mm styroksia(ainakin kuvissa) ja sitten muovi ja betoni. Jos styroksi on hyvin limitetty, ei kosteus nouse laattaan, vaikka muoviin tulisi reikiä. 90-luvulla ainakin alkupuolella tuo kai kääntyi toisin päin eli hiekalla on ensin muovi ja sitten styroksi ja sen päällä laatta.

Ei se kosteus 0% ole, ei missään muussakaan rakenteessa, mutta ei se viisari tappiin heilahda jos on kuivan tuntuista pölyävää hiekkaa.

 

[pAy]

Tuossahan oli siis ongelmana kosteus alemmassa betonilaatassa ja eristeissä sekä niissä oleva mikrobikasvusto. Ei kai se kamalan vakavaa ole, kunhan mikrobeja ei ylenmäärin pääse sisäilmaan. Ilmavuodot alapohjasta pitää estää. Seinien ja lattian saumat voi eristää tehokkaasti vedeneristysmassalla.

Jos on koneellinen ilmanvaihto niin se on säädettävä tarkasti hieman ylipaineiseksi lattian tasolla.

 

[pamppu]

Eikös se mene niin että kauppasopimuksessa mainittu (tai muuten todisteellisesti ostajan tietoon saatettu) tieto rakenteesta ja sen kunnosta poistaa myyjän vastuun.

Onglema tietysti syntyy, jos myyjä ei oikeasti tiedä rakenteen kuntoa, tällöin salainen virhe voi syntyä.

Voi kuitenkin kysyä, kumman kukkarosta salainen virhe pitäisi kustantaa? Suomessa on lähdetty siitä että 5 vuoden aikana myyjän.
Voinee varmaankin löytää perusteluja miksi ostajan, mutta näin se kuitenkin on haluttu.

-Topi

Kyllä se minusta juuri niin on, että jos on tiedossa oleva virhe, niin se ei ole piilovirhe, eikä ole yllätys ostajalle. Se on myös silloin jo huomioitu hinnassa. Kyllä itse ainakin listasin kaikki tiedossa olevat epäilykset ja purkutuomiolla olevat kohdat, jottei tarvi tulla ostajan kertomaan että se oli ”piilovirhe”.

 

[jmaja]

Muutamia koulun lattioita ja seiniä on tullut tiivistettyä niin lattiaan laitettu Uzinin epoksihartsi, reunoille codex nauha ja seiniin Blowerproof pinnoite.

Tuossa on se dilemma, että pitäisi päästää kosteus läpi, jotta lattian alapuoleinen rakenne kuivuisi ja kosteus ei nousisi ylenmäärin tiiviiseen pintaan asti. Muovimattohan on aiheuttanut paljon ongelmia maanvaraisen laatan päällä.

Tekemätön paikka tietysti märkätiloissa.

 

[jmaja]

Kyllä se minusta juuri niin on, että jos on tiedossa oleva virhe, niin se ei ole piilovirhe, eikä ole yllätys ostajalle.

Mitä ko. tapauksessa sitten olisi pitänyt kertoa ja mikä olisi riittänyt? Kai se rakenne oli jo kerrottu? Eli hiekka, muovi, tuplalaatta välissä styroksia. Sitten ehkä voi kertoa, että sitä pidetään riskirakenteena ja siellä saattaa olla kosteutta ja mikrobeja.

Riittääkö tuokaan? Nythän ilmeisesti talo on todettu kutakuinkin asuinkelvottomaksi? Olisiko pitänyt lisätä vielä, että alapohjasta pääsee mikrobeja ilmiin ja niistä voi aiheutua terveyshaittoja.

Aika pian ollaan tilanteessa, että talo on arvoton kauppakirjaan vaaditulla kuvauksella.

 

[pamppu]

Mitä ko. tapauksessa sitten olisi pitänyt kertoa ja mikä olisi riittänyt? Kai se rakenne oli jo kerrottu? Eli hiekka, muovi, tuplalaatta välissä styroksia. Sitten ehkä voi kertoa, että sitä pidetään riskirakenteena ja siellä saattaa olla kosteutta ja mikrobeja.

Niin en mää tuosta nimenomaisesta tapauksesta tiedä olisiko siinä ollut mitään tehtävissä, jos asiaa ei alunperin pidetty edes virheenä vaan oikeana tapana... Mutta omalla kohdallani yritin kaikki tiedossa olevat tai epäillyt ongelmat listata siten, että sieltä ei voisi tulla mitään piilovirheselitystä. Toki siltikin voi aina jäädä jotain huomioimatta.

 

[HiTec]

Jos on koneellinen ilmanvaihto niin se on säädettävä tarkasti hieman ylipaineiseksi lattian tasolla.

Juu ja tuohan sitten onnistuukin niin että sen varaan kannattaa oikein jopa rakentaa - korkea- ja matalapaineet huomioiden, milloin tuulee mistäkin suunnasta, puuskien kera tahi ilman jne