Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

fraatti

Hyperaktiivi
Jonkin "vippaskonstin" käytön mielekkyyteen vaikuttaa varmaan sekin, onko liian hienon hiekan käytöstä jo aiheutunut jotain konkreettisia ongelmia vai ei. Tuossa kaverini tapauksessa ei olisi ollut mitään mieltä alkaa moisiin toimenpiteisiin. Ongelma paljastui, kun kaveri avasi väliseinää, oli mielessä vähän availla uusia aukkoja huoneiden väliin. Karu totuus iski vastaan, kantavan väliseinän tolpat olivat alimman metrin matkalta pikimustia ja pehmeitä.
Joo, ja tuo "vippaskonsti" pitäisi olla vielä sellainen että se kestää päivänvaloa myös taloa myydessä. Kinkkinen paikka. Saas nähdä kauanko tätä asiaa vatvotaan. Varmaan noin vuosi sitten kuulin tästä ensimmäisen kerran.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Kaivoi sitten talon ympärykset auki ja pikesi yms. Samalla paljastui tuo hiekankäyttö. Koko homma alkoi haisemaan niin teki reijän lattiaan mistä paljastui pelkkää hiekkaa.
Siis anturan alla oli hiekkaa vai miten se lattian alla oleva hiekkatäyttö tuossa paljastui? Kyllähän nykyäänkin maanvaraisen laatan alla käytetään asennushiekkaa, mutta se pitää erottaa kankaalla alla olevasta kapillaarikatkosta. Hiekkaa voi olla jopa 20cm riippuen viemäreiden korosta.

Eikä pelkkä hiekka laatan alla vielä ongelmaa tee vaikkei olisikaan kapillaaria alla, loput riippuu salaojien toimivuudesta, perusmaan kallistuksista, perusmaan laadusta ja rakennuksen asemoinnista ympäristön korkoihin nähden. Olen ollut saneeraamassa 100+ kohdetta, jossa laatan alla hieno hiekka enkä kyllä varmaan yhtäkään itse hiekasta johtuvaa vauriota tavannut. Yleensä ne vauriot johtuu ihan muista asioista.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Siis anturan alla oli hiekkaa vai miten se lattian alla oleva hiekkatäyttö tuossa paljastui? Kyllähän nykyäänkin maanvaraisen laatan alla käytetään asennushiekkaa, mutta se pitää erottaa kankaalla alla olevasta kapillaarikatkosta. Hiekkaa voi olla jopa 20cm riippuen viemäreiden korosta.

Eikä pelkkä hiekka laatan alla vielä ongelmaa tee vaikkei olisikaan kapillaaria alla, loput riippuu salaojien toimivuudesta, perusmaan kallistuksista, perusmaan laadusta ja rakennuksen asemoinnista ympäristön korkoihin nähden. Olen ollut saneeraamassa 100+ kohdetta, jossa laatan alla hieno hiekka enkä kyllä varmaan yhtäkään itse hiekasta johtuvaa vauriota tavannut. Yleensä ne vauriot johtuu ihan muista asioista.
En muista tarkalleen että mistä asia paljastui tai epäilys heräsi mutta kapillaaria ei ole käytetty missään. Talo taitaa sijaita savimaalla.

Tuo tuossa itseäkin mietityttää. Varmasti ongelmattomia hiekkatäytölläkin olevia taloja on. Onko korjaus purkamalla koko lattia ainut vaihtoehto vai pystyisikö asian hoitamaan jollain muullakin tavalla?
 
Ongelmat lattioiden osalta todennäköisesti voi välttää, jos lattian pintamateriaali ovat hengittävä ja saa pidettyä pohjaveden pinnan aisoissa. Vaikea tuota korjata on, eläminen tuon kanssa ehkä kuitenkin mahdollista.

Karu totuus iski vastaan, kantavan väliseinän tolpat olivat alimman metrin matkalta pikimustia ja pehmeitä.
Jotenkin tämä on minun mielestäni vähän outu juttu. Väliseinillä ilmeisesti ollut antura, jonka on täytynyt olla todella kostea. Ei kai tuo väliseinä muuten lahoaisi. Anturan päällä ei ole ilmeisesti mitään kosteuskatkoa. Väliseinä tuskin lahoaisi, vaikka olisi kostankin anturan päällä, jos siinä välissä olisi asiallinen kosteussulku, sillä väliseinistä nyt yleensä kosteus pääsee todella hyvin kuivumaan huonetiloihin.

70 -luvun valesokkelitaloissakaan väliseinät ovat harvemmin lahoneet, vain joskus ne piilosokkelit ulkoseinissä. Kaikki lienevät hiekalle tehtyjä mutta styroxit kauttaan lattian alla.
 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jotenkin tämä on minun mielestäni vähän outu juttu. Väliseinillä ilmeisesti ollut antura, jonka on täytynyt olla todella kostea. Ei kai tuo väliseinä muuten lahoaisi. Anturan päällä ei ole ilmeisesti mitään kosteuskatkoa. Väliseinä tuskin lahoaisi, vaikka olisi kostankin anturan päällä, jos siinä välissä olisi asiallinen kosteussulku, sillä väliseinistä nyt yleensä kosteus pääsee todella hyvin kuivumaan huonetiloihin.
Tuo kyseinen seinä oli siis talon keskellä pituussuuntaan menevä kantava väliseinä, mitä ilmeisimmin siis laatta kahdessa osassa ja tuo seinä anturan päällä siinä välissä. Itsekin nuo tolpat näin omin silmin, mutta sen enempää en talon rakenteisiin tutustunut, joten seinän ja anturan välisistä rakennevirheistä en osaa sanoa. Talo on vahvasti viettävälle kalliolle rakennettu. Yläpuolen kalliolta valuu vesi perustuksille, noin yhden omakotitontin verran valuma-alaa ylärinteen puolella. Tuskin oli salaojia, koska maata todella vähän kallion päällä ainakin siellä ylärinteen puolella.
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuo tuossa itseäkin mietityttää. Varmasti ongelmattomia hiekkatäytölläkin olevia taloja on. Onko korjaus purkamalla koko lattia ainut vaihtoehto vai pystyisikö asian hoitamaan jollain muullakin tavalla?
Ehkä kannattaisi ensin porata reikä lattiaan, mitata hiekkakerroksen paksuus ja katsoa saisiko homman kuntoon riittävän syvälle tehdyllä, viimeisen päälle hyvällä salaojituksella. Jos kerta siellä on talon sivuja kaivettu auki niin ehkäpä nuo nyt jo tiedetään, että oliko salaojat hyvät vai ei, ja ehkäpä ne on nyt sitten laitettu niin että ne on hyvät?

Riskipaikka lienee jossain keskellä taloa, kauimpana salaojista. Eikö sinne voisi asentaa hiekkaan kosteusanturointia jolla saisi selville miten kosteana hiekka käy ja miten syvällä?
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Samaa mieltä kuin @repomies. Täysin hullun hommaa on alkaa lattia repimään auki, jos ei mitään viitteitä vaurioista, ongelmista tai kosteudesta löydy etsimälläkään. Salaojat kuntoon ja dokumentoi kaikki tarkastukset, niin voi sitten näyttää aikanaan vaikka kuntotarkastuksen yhteydessä kun kämppää myy. Eihän se myyntiä varsinaisesti edistä, mutta jos joku tuon takia vetää hommat puihin niin parempi ehkä ettei sellasen ostajan kanssa kaupoille joutunutkaan.

Toinen asia sitten on, jos tuosta saisi jotain hyvitystä oikeusteitse, jos kerran rakentamisaikana on määräyksiä laiminlyöty. Se vaan lienee ihan 50/60, mitä käräjäoikeus päättää, jos ei kerran rakenteissa ole ongelmiakaan ilmaantunut. Itse en lähtisi kokeilemaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Herääkin kysymys, mikä on valvojan vastuu ;)
Hänethän on palkattu valvomaan myös asiakkaan etua, että hommien kunnolla tekemistä
Edellinen asukas/rakentaja toimi itse alalla joten tuskin tuolla tontilla oli paljon ulkopuolisia valvojia näkynyt.

Ehkä kannattaisi ensin porata reikä lattiaan, mitata hiekkakerroksen paksuus ja katsoa saisiko homman kuntoon riittävän syvälle tehdyllä, viimeisen päälle hyvällä salaojituksella. Jos kerta siellä on talon sivuja kaivettu auki niin ehkäpä nuo nyt jo tiedetään, että oliko salaojat hyvät vai ei, ja ehkäpä ne on nyt sitten laitettu niin että ne on hyvät?

Riskipaikka lienee jossain keskellä taloa, kauimpana salaojista. Eikö sinne voisi asentaa hiekkaan kosteusanturointia jolla saisi selville miten kosteana hiekka käy ja miten syvällä?
En tiedä mutta aivan hullun hommalle tuo minustakin kuulostaa mutta sain vähän sellaisen kuvan että vaihtoehtoja miten edetä ei ole kuin yksi. Suunnittelijan mukaan siis. Täytyy haastatella työkaveria lisää asian tiimoilta.
 

Mikki

Vakionaama
Ihmisiltä puuttuu totaalisesti järki. Paitsi tässä tapauksessa myyjä tuntui fiksulta ja rehdiltä kun tarjosi reilun hyvityksen.

Mutta kun mikään ei riitä. Sitten riidellään karvaasti ja juristit kiittää.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Tuossa puhuttiin korvausilmaventtiileistä eli ilmeisesti asensivat koneellisen poiston ja tekivät talosta reilusti alipaineellisen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo näyttää tapaukselta, jolla piilevä vika saatiin esille, kun ryhdyttiin tekemään muutoksia ilmanvaihtojärjestelmään. Jos olisi tyydytty "vanhanaikaiseen" tai korjattu toisella tapaa, sieni-itiöt olisivat pysyneet tuolla yläpohjassa. Tässä on taas esimerkki aika hämärästä tapauksessa vastuiden osalta (noin itse asian kannalta; oikeus saattaa päätyä erilaiseen tulokseen sen perusteella, miten osapuolet osaavat asiaansa edistää ja ehkä viime kädessä sitten tähtien keskinäisestä asennosta riippuen).
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Mitenkäs tuo noin fyysisesti menee, jos höyrysulku vuotaa ja talo on ylipaineinen, niin tällöinhän se kosteus luonnollisesti kulkee ulospäin ja tiivistyy sinne villoihin, jolloin mätäkin on valmis. Vaan jos talo onkin jo alunperinkin alipaineinen, niin silloinhan sitä kylmää vedetään jatkuvasti sisään tuosta vuotokohdasta, jolloin sen tiivistymisen pitäisi kaiketi tapahtua höyrysulun sisäpuolelle, pintarakenteisiin. Toki hetkellisesti esim. tuulenpuuskissa tms. saattaa juuri tuo höyrysulun vuotokohta olla silti ylipaineinen ja näin sitä kosteaa sisäilmaa pääsee vuotamaan myös uloskinpäin, vaan onko tuo silti niin pientä ettei siitä ole sen enempää vaaraa :hmm:

Toki tässä kohtaa nyt tuo ylipaineella jo syntynyt valmis mätä sitten imettiin alipaineella sisään ja siitä ne ongelmat sitten tulikin, joten se siitä :confused:
 

Mikki

Vakionaama
Lievän alipaineen tarkoitus on juuri estää, ettei ainakaan jatkuvasti ylipaine puske kosteaa ilmaa eristeisiin. Ajatuksena varmastikkin, ettei ajoittainen ylipainetilanne ole haitaksi.

Nyt on mielestäni aika erikoinen muutos määräyksissä, kun ilmanvaihdon pitäisi olla säädetty tasapainoon. Kaunis ajatus, mutta mitenköhän tuo näin niinkuin oikeassa elämässä onnistuu, jos talo on tiiviiksi rakennettu ja IV-kone yrittää tuon tasapainon pitää.

Tuon tasapainon takaamiseksi pitäisi kyllä melkeinpä olla "räppänöitä" ulkoilmaan, mistä ylipaineet ja alipaineet pääsisi purkautumaan. Siltä varalta, että IV-koneen asetukset eivät olekkaan ihan niinkuin ajatellaan. Helpot ilmareitit vähentäisi ilman kulkemista rakenteiden läpi.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Vaan jos noita räppänöitä ulkoilmaan on kovin paljon, niin mitenkäs sen rakenteen ilmatiiveyden yms. silloin käy, noita räppänöitä kun ei kuitenkaan ihan 100% tiiviiksi saa kuin umpeen teippaamalla => kovalla tuulella sitä voi sisälläkin käydä jo pienoinen viima :hmm:
 

pamppu

Vakionaama
Mitenkäs tuo noin fyysisesti menee, jos höyrysulku vuotaa ja talo on ylipaineinen, niin tällöinhän se kosteus luonnollisesti kulkee ulospäin ja tiivistyy sinne villoihin, jolloin mätäkin on valmis.
Ei kai mätä tuosta ole automaattinen seuraus? Sehän voinee hyvinki kuivua tarpeeksi sinne ulospäin, aiheuttamatta koskaan mitään sen ihmeempää.

Enempi olisin aina huolissani siitä alipaineests, jolloin pölyisten ja rotanpaskaisten villojen läpi väkisin riuhdotaan koko ajan sisälle ilmaa, kun ne vuotaa kuitenkin.
 

Mikki

Vakionaama
Vaan jos noita räppänöitä ulkoilmaan on kovin paljon, niin mitenkäs sen rakenteen ilmatiiveyden yms. silloin käy, noita räppänöitä kun ei kuitenkaan ihan 100% tiiviiksi saa kuin umpeen teippaamalla => kovalla tuulella sitä voi sisälläkin käydä jo pienoinen viima :hmm:
Tätä olen jonkun verran pohtinut ja nimeomaan tuulelta räppänät pitäisi saada suojattua. Siksi ne ei saisi kulkea seinän läpi, vaan yläpohjan kautta ja jonkinlaisella ilmalukolla varustettuna.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tätä olen jonkun verran pohtinut ja nimeomaan tuulelta räppänät pitäisi saada suojattua.
Oikeastaan tuolla tuulella on kaksinkertainen vaikutus. Siellä tuulen puolella tuulen muodostama ylipaine painaa räppänästä ilmaa sisään melkoisella paineella. Ja talon toisella puolella ulkoseinän juureen talon yli pyyhkivän tuulen vuoksi muodostunut alipaine vetää sitä ilmaa ulos talosta niiden sillä puolen taloa olevien räppänöiden kautta => pitäisikö räppänöitä olla vain yhdellä puolella taloa ja koneellinen poisto toisella puolella, jolloin talo olisi raitisilman suhteen "läpihuuhteleva"? Toki myös ne sisätilat on sitten suunniteltava sen mukaan, aktiiviset, jatkuvasti oleiltavat tilat (esim. olo- ja makuuhuoneet) siellä räppänä-seinustalla ja ne vähemmän tärkeät, vähempi käytetyt sisäilmansa puolesta "likaiset" tilat (esim. keittiö, wc, vaatehuone) sitten toisella puolen taloa :hmm:
 

Mikki

Vakionaama
Tuossa on tosiaan paljon vaikuttavia tekijöitä. Näin periaatetasolla jos putki olisi vain yläpohjan villojen läpi "ullakolle" (menemättä nyt villapölykeskusteluun), niin se olisi varmaan tuulien kannalta paras paikka.

Savupiippuefekti pitäisi vain torpata "ilmalukolla". Perhospeltiä ei kuitenkaan voisi käyttää, kun ilman olisi tarkoitus mennä vapaasti molempiin suuntiin.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Savupiippuefekti pitäisi vain torpata "ilmalukolla". Perhospeltiä ei kuitenkaan voisi käyttää, kun ilman olisi tarkoitus mennä vapaasti molempiin suuntiin.
Teet suodatinmatosta sopivan pötkön putken sisään, se hieman jarruttaa ilmojen liikkeitä mutta koneen voima silti vetää siitä ilmaa läpi. Samalla se suodattaa itseensä (villa)pölyt.
 
Ylös Bottom