Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Esimerkkinä tuosta vaikkapa kolme vierekkäistä kerrostaloyhtiötä, jotka on rakennettu samaan aikaan (1970-71). Suunnittelija ja rakentaja sekä rakenteet ja asunnot olivat samat. Meillä oli kämppä keskimmäisessä. Siinä tehtiin putkiremppa, jossa uusittiin täysin vessa, sauna ja kylppäri. Putket ja viemärit kokonaan uusia. Maksoi 800 €/m2.

Naapurissa tehtiin myös, mutta rempan aikana paljastui ongelmia perustuksissa. Ne jouduttiin korjaamaan ja hinta pomppasi pitkälti yli 1000 €/m2.

Toisessa naapurissa on putkia vain tutkittu. Myytävässä asunnossa ei mitään mainintaa tulevasta putkirempasta, kun se ei ole suunnitteilla.
 
jmaja sanoi:
Esimerkkinä tuosta vaikkapa kolme vierekkäistä kerrostaloyhtiötä, jotka on rakennettu samaan aikaan (1970-71). Suunnittelija ja rakentaja sekä rakenteet ja asunnot olivat samat. Meillä oli kämppä keskimmäisessä. Siinä tehtiin putkiremppa, jossa uusittiin täysin vessa, sauna ja kylppäri. Putket ja viemärit kokonaan uusia. Maksoi 800 €/m2.

Naapurissa tehtiin myös, mutta rempan aikana paljastui ongelmia perustuksissa. Ne jouduttiin korjaamaan ja hinta pomppasi pitkälti yli 1000 €/m2.

Toisessa naapurissa on putkia vain tutkittu. Myytävässä asunnossa ei mitään mainintaa tulevasta putkirempasta, kun se ei ole suunnitteilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse ostin joskus rivitalo-osakkeen. Isännöisijätodistuksessa tms ei ollut mitään merkintöjä että remontteja on tulossa. Muuton jälkeen alle 2v niin kattotiilet oli paiskittu lavalle katolta. Kävi ilmi että katto oli vuotanut jatkuvasti vuosien saatossa ja siihen oli palanut vuosien saatossa suuret määrät rahaa. Aluskate oli rikki ja katossa oli suunnitteluvirhe eli se oli tiilikatolle liian loiva.

Vaikkei tuo konkurssia aiheuttanutkaan mutta kiristi kyllä hiukan kun homma kävi ilmi. Oletin että tiilikatto olisi pidempi-ikäinen kuin huopa.
 
fraatti sanoi:
Oletin että tiilikatto olisi pidempi-ikäinen kuin huopa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noin moni olettaa (ja vanhojen ala-arvoisten huopion tapauksessa saattoi asiassa olla perääkin). Suomen oloissa kokonaisuutena erityisen huono katemateriaali ovat poltetut savitiilet. Betonitiilet ja erilaiset mineriitit kestävät hiukan paremmin etenkin, jos kattoa huolletaan. Pellinpaloista ladottujakaan katteita ei yleensä kannata kehuskella saumoihin ja kiinnityksiin liittyvien ikääntymisen tuomien ongelmien takia. Pinnoitteissakin on omat ikääntymisongelmansa. Huollettuna kunnollisen huopakatteen kestävyys voisi olla samaa luokkaa. Yleisesti ottaen Suomeen sopii konesaumattu pelti tai hitsattu (rosterinen) kate, mutta noidenkin kohdalla on asennuksella mahdollista sössiä lopputulos. Sinkittyäkin konesaumakatetta on mahdollista ajoittaisilla huoltomaalauksilla pitää kunnossa jopa vuosisatoja.
 
Espejot sanoi:
Tässä vähän uudempi tapaus. Vähän ihmetyttää miten ilmavuodot ulkoa sisälle on voinut saada aikaa mittavia kosteus ja mikrobivaurioita. Ensiksi teetetään korjauksia ja sitten vaaditaan kaupan purkua.

www.is.fi

Pariskunta osti 350 000 euron omakotitalon – muuton jälkeen syntyi lihava riita myyjän kanssa

Jalkapalloilija Berat Sadikin, 34, talokauppaa puidaan käräjäoikeudessa.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaatimuksista luovuttu. Mitähän on tapahtunut oikeuden ulkopuolella? Yli 30 tonnin oikeudenkäyntikulut kuitenkin mainittu.
www.is.fi

Pariskunta osti 350 000 euron omakotitalon – järeä riita ratkesi yllätykseen sovittelussa

Jalkapalloilija Berat Sadik voi huokaista helpotuksesta.
www.is.fi www.is.fi
 
pökö sanoi:
Otsikkoon viitaten, nyt on uskallettu.

Pistetiin ylimääräiseksi jäävä rintsikka myyntiin ja ostotarjous tuli tinkimättä, se hyväksyttiin ja nimet on papereissa.
Kosteus ja kuntokartoitus tehtiin, homekoira kävi ja kaikki mahdolliset piilevätkin viat listattiin.

Aika näyttää mitä seuraa,.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaupan ehtona oli osittain maapohjaisen alustan siivous, vaikka ei siellä juuri muuta kuin hiekkaa ollut.
Laiskana ihmisenä otin paikalle imuauton, ja onneksi kyselin hintoja.
Paikallinen iso jätehuolto tarjosi palvelun 230e/tunti ja sanoi että noin 2 tunnin työ, ja 500 euroa ei ylity.
Samaan 500 euroon työn lupasi tehdä myös läheinen pienyrittäjä omalla imuautollaan.
Pohjat teki Delete, 1500 + alv :)

Pienyrittäjä hoiteli homman asiallisesti ja kaikki ok.
 
fraatti sanoi:
Edellisessä oli mainittu yli 46k€. Olisi mielenkiintoinen tietää mitä vikaa talossa on oikeasti ollut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaan että ei mitää fataalia... noi ilmavuodot ihmetyttää kun tuon ikäiselle talolle laitetaan ilmavuotoluvuksi 4 energiatodistukseenkin ilman mittausta. Meillä on esim poistettu höyrysulku piirustusten mukaisesti saunan vastaiselta ulkoseinältä.
 
jmaja sanoi:
Mitähän on tapahtunut oikeuden ulkopuolella?
Klikkaa laajentaaksesi...
Järki voitti ja korvauksista sovittiin. Kumpikin osapuoli voi huokaista helpotuksesta, kun asia saatiin päätökseen ja omat tappiot tarkentuivat ilman epämääräisen ajan kuluttua ratkeavia arpajaisia (joista ei ole pelkkiä voittoja tarjolla, vaan myös kunnon mätkyjä).
 
Pois asumiskäytöstä ollut talo, 105ke hintaa ja vuosimalli 1972, 190m2. Mitä tälläiseltä voi odottaa?

www.is.fi

Talon ostaneen pariskunnan hälytyskellot alkoivat soida heti, kun kauppakirjat oli allekirjoitettu – pian paljastui lohduton totuus

Insinööritoimisto teki talossa tutkimuksia, joiden tulokset olivat karut. Ilman laajaa remonttia talo olisi käytännössä asuinkelvoton.
www.is.fi www.is.fi

Mikä on muuten sokkelihalkaisu?

Myyntivaiheessa esitetyistä piirustuksista poiketen talon sokkelissa ei ollut myöskään niin sanottua sokkelihalkaisua.
 
Ne sokkelihalkaisut mitä olen ollut tekemässä on aina ollut styroksia jotkat jäivät valun keskelle, ei täytetty millään kun eriste oli valmiina. Voi verrata nykyaikaiseen eristeharkoon.
 
Viimeksi muokattu:
cossuesco sanoi:
Ne sokkelihalkaisut mitä olen ollut tekemässä on aina ollut styroksia jokat jäivat valun keskelle, ei täytetty millään kun eriste oli valmiina. Voi verrata nykyaikaiseen eristeharkoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Naapuri rakensi koko mökkinsä (kellari + 2krs) tällä tekniikalla, kivijalasta vesikattoon, paikallaan valettu betonitalo. Tosin eristeenä urkkulevyt ja koska seinän betonikuori oli melko ohkanen, hän joutui käyttämään siinä rosteriraudotusta :oops:
 
HiTec sanoi:
Naapuri rakensi koko mökkinsä (kellari + 2krs) tällä tekniikalla, kivijalasta vesikattoon, paikallaan valettu betonitalo.
Klikkaa laajentaaksesi...
Menee jo ohi aiheen, muttaa kuulostaapa kyllä todella "mielenkiintoiselta". Kyllähän paikalla valetaan nykyään yhtä ja toista, mutta paljon helpompia ja varmaan halvempiakin konsteja paikallavalun käyttämiseen kyllä löytyy. Esim. valamalla pelkkä betonirunko, jonka päälle eristeet ja rappaus. Tuokin tosin tehdään yleensä elementeistä, jonka luulen olevan myös omakotirakentajalle edullisempi vaihtoehto ellei satu omistamaan suurmuottikalustoa...

Tavanomainen ulkoseinäelementtihän on myös tuollainen "halkaistu rakenne". Siinä vain valetaan vaakatasossa ensin ulkokuori (usein juurikin RST-raudoitteita käyttäen), asennetaan eristeet ja ansaat ja lopuksi niiden päälle sisäkuori.
 
iqo sanoi:
Kyllähän paikalla valetaan nykyään yhtä ja toista, mutta paljon helpompia ja varmaan halvempiakin konsteja paikallavalun käyttämiseen kyllä löytyy.
Klikkaa laajentaaksesi...
No tod.näk. mutta kun isäntä halusi kertavalulla niin sisä- kuin ulkokuorenkin, niin siinä sitten nykerrettiin valumuottejakin aika huolella. Mitä tuota tehtiin alle 2m korkeutta kerrallaan yhdellä valulla, jotta saatiin vellit vibrattua paremmin tiiviiksi ja silti ikkunoiden alustojen kanssa oli ongelmia täytöksissä. Tuohon tupaan kun ei tullut myöskään minkään valtakunnan rappinkia pintaa, vaan se oli suoraan tuosta muotista valmis, betoniharmaa "bunkkeri" Ei, älä kysy, aikalailla ns. oman tiensä kulkija hän on muutenkin ja nyt vimosimpana viime kesän vietti pihaa kivetessään mustilla noppakivillä. Noita tuli koko talo ympärinsä, ajotienä toimiva kirvesvarsi mukaanlukien, joten melkolailla työtunteja säästämäti siis tehtiin tuokin :rolleyes:
 
  • Tykkää
Reaktiot: iqo
Eikös nuo https://www.lammi.fi/kivitalo/lammi-kivitalo tavallaan juuri kauppaa tuota ideaa pakettituotteena? Eli muotti ja eriste rakennetaan "lego-palikoista", joita tarvittaessa vielä hiukan sahaillaan erikoiskohdista, sitten raudat koloihin ja valu päälle. Lopuksi pinnat rapataan.

Tietenkin tuossa on se ero (täysbetoni + stryrox-rakenteeseen), että on hiukan kuplitettua harkkoakin antamassa puristustukea samalla kun tuo harkkopinta toimii rappausalustana.
 
iqo sanoi:
Menee jo ohi aiheen, muttaa kuulostaapa kyllä todella "mielenkiintoiselta". Kyllähän paikalla valetaan nykyään yhtä ja toista, mutta paljon helpompia ja varmaan halvempiakin konsteja paikallavalun käyttämiseen kyllä löytyy. Esim. valamalla pelkkä betonirunko, jonka päälle eristeet ja rappaus. Tuokin tosin tehdään yleensä elementeistä, jonka luulen olevan myös omakotirakentajalle edullisempi vaihtoehto ellei satu omistamaan suurmuottikalustoa...

Tavanomainen ulkoseinäelementtihän on myös tuollainen "halkaistu rakenne". Siinä vain valetaan vaakatasossa ensin ulkokuori (usein juurikin RST-raudoitteita käyttäen), asennetaan eristeet ja ansaat ja lopuksi niiden päälle sisäkuori.
Klikkaa laajentaaksesi...
jmaja sanoi:
Tuleehan tuossa muotti kohtuu näppärästi. Aika vaikealta kuulostaa rakentaa seinämuottia puusta ja saada vielä se eriste sinne keskelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kokemattoman rintaäänellä on tietenkin helppoa sanoa, mutta eikös seinämuotin rakentaminen ole aika suoraviivaista hommaa, ainakin yksikerroksiselle rakennukselle? Raakaponttilauta on halvinta mahdollista muottimateriaalia, jos vain sahapinnan tekstuuri on mieleen, siis jätettäessä tekstuuri näkyviin. Ja ainahan muotin pintaan voi laittaa jotain kangasta, jos muunlaista pintaa haluaa. Eikö PUrtsia paremmin valun sisällä toimisi molemmin puolin uritettu EPS-levy, jolloin betoni saisi maksimaalisen tartuntapinnan? Ja voisikohan rosteriverkon korvata polymeerikuidutuksella ja käyttää massana IT-betonia, jolloin ei mitään tärytyksiä tarvita tai edes saa tehdä ja massa on niin notkeaa että valuu ikkunamuottien ympärillekin kauttaaltaan? Kun massassa käyttäisi valkoista kiviainesta, niin bunkkerimaisuus vähenisi.
 
kotte sanoi:
Eikös nuo https://www.lammi.fi/kivitalo/lammi-kivitalo tavallaan juuri kauppaa tuota ideaa pakettituotteena? Eli muotti ja eriste rakennetaan "lego-palikoista", joita tarvittaessa vielä hiukan sahaillaan erikoiskohdista, sitten raudat koloihin ja valu päälle. Lopuksi pinnat rapataan.
Klikkaa laajentaaksesi...
No toi valuharkkohan on se kivitalon vakiomenetelmä nykyisin, ladotaan harkoista seinät ja tiputellaan kurat väliin. Helppoa ja nopeaa kun ei tartte muotittaakkaan. Samaa ideaa on sittemmin jalostettu erilaisilla EPS-harkoilla, jossa tuota harkkojen latomistakin on vielä kevennetty, rakennat seinän keveistä styrox-harkoista ja samalla tavalla tiputtelet kurat sinne sisään, joten lopputuloksena on kantava betonirunko :cool:

thermomur.jpg
 
HiTec sanoi:
No toi valuharkkohan on se kivitalon vakiomenetelmä nykyisin, ladotaan harkoista seinät ja tiputellaan kurat väliin. Helppoa ja nopeaa kun ei tartte muotittaakkaan. Samaa ideaa on sittemmin jalostettu erilaisilla EPS-harkoilla, jossa tuota harkkojen latomistakin on vielä kevennetty, rakennat seinän keveistä styrox-harkoista ja samalla tavalla tiputtelet kurat sinne sisään, joten lopputuloksena on kantava betonirunko :cool:

thermomur.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Kas kun kukaan ei ole "keksinyt" liimata noiden EPS-harkkojen ulkopinnoille keraamisia laattoja, niin saisi kertalaakista valmista pintaa. Väittävät jotkut että tuo EPS-valuharkko olisi jokseensakin kallein tapa tehdä talo: ulkopuoli rappauksella ja sisäpuoli kipsilevyillä tasoituksineen ja pintäkäsittelyineen - sisäpintojen rappauksesta puhumattakaan.
 
virtuaaliharri sanoi:
Kas kun kukaan ei ole "keksinyt" liimata noiden EPS-harkkojen ulkopinnoille keraamisia laattoja, niin saisi kertalaakista valmista pintaa. Väittävät jotkut että tuo EPS-valuharkko olisi jokseensakin kallein tapa tehdä talo: ulkopuoli rappauksella ja sisäpuoli kipsilevyillä tasoituksineen ja pintäkäsittelyineen - sisäpintojen rappauksesta puhumattakaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitenköhän se klinkkeri ajan kanssa oikein pysyy tuollaisen styroxin pinnassa? Meinaa napsua herkästi irti betonielementeistäkin :hmm: Toki noiden EPS-harkkojenkin kanssa pulatessa ei myöskään saa ahnehtia liikaa, tehdä liian korkeaa kertavalulla tai vibrata liian tiukkaan, koska siinä saattaa ne alimmat kerrokset retkahtaa ilman ulkoista tukea ja sitten onkin piru merrassa, kurat sokkelin vieressä maassa :confused:

Meillä kellari tehtiin ihan perinteisin papuharkoin, pinta slammattiin kiinni ja näkyviltä osin vielä rapattiin nätiksi. Olihan sitä toki nykertämisensä tuossakin, mutta kun papuharkko tarjoaa jo luonnostaan varsin hyvän tartuntapinnan, niin mikäs oli rapatessa :)
 
virtuaaliharri sanoi:
Kokemattoman rintaäänellä on tietenkin helppoa sanoa, mutta eikös seinämuotin rakentaminen ole aika suoraviivaista hommaa, ainakin yksikerroksiselle rakennukselle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuulehan tuosta aikamoinen voima, kun 2000 kg/m3 litkua muottiin kaataa. Hydrostaattinen paine 20 kPa 1 m syvyydellä. Tuolloin siis tulee 20 kN eli 2 tonnin voima neliömetriä kohden. Vertailun vuoksi lattiat ja katot mitoitetaan n. 1/10 tuosta voimasta eli jo 1 m kertavalulla pitää muotista rakentaa 10-kertainen lujuudeltaan noihin verrattuna. Siis reilun kokoinen ja varsin tiheä palkisto.

Varsin hyvin pitää siis tukea tuo muotti ja syytä olisi saada pysymään eriste, raudat ja betonipaksuudet paikallaan. Melko ohuet betonit tuohon pitää saada.

Tosimies tekisi tuohon liukuvalun.
 
HiTec sanoi:
Mitenköhän se klinkkeri ajan kanssa oikein pysyy tuollaisen styroxin pinnassa? Meinaa napsua herkästi irti betonielementeistäkin :hmm: Toki noiden EPS-harkkojenkin kanssa pulatessa ei myöskään saa ahnehtia liikaa, tehdä liian korkeaa kertavalulla tai vibrata liian tiukkaan, koska siinä saattaa ne alimmat kerrokset retkahtaa ilman ulkoista tukea ja sitten onkin piru merrassa, kurat sokkelin vieressä maassa :confused:

Meillä kellari tehtiin ihan perinteisin papuharkoin, pinta slammattiin kiinni ja näkyviltä osin vielä rapattiin nätiksi. Olihan sitä toki nykertämisensä tuossakin, mutta kun papuharkko tarjoaa jo luonnostaan varsin hyvän tartuntapinnan, niin mikäs oli rapatessa :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkemmin ajatellen EPS on sen verran pehmeää ja joustavaa että jokseensakin joustamattoman klinkkerin kanssa eipä liitos tai klinkkeri taida järin kauaa kestää. Ehkä värillinen korkealaatuinen betoni toimisi paremmin edellyttäen että EPS-muotin pinta olisi sopivasti uritettu, jotta tartunta pitää. Ollaankin jo sitten lähellä Lammin harkkoja ja vastaavia, joskin sillä oleellisella erolla että saisi valmista pintaa.
Ymmärtääkseni rappauksen oppimisessa vaikeinta on tasaisen laadun aikaan saaminen. Eikö hommaa voisi helpottaa rullaamalla laasti kuviotelalla? Tai sitten tekemällä krouvimpaa jälkeä?
 
jmaja sanoi:
Tuulehan tuosta aikamoinen voima, kun 2000 kg/m3 litkua muottiin kaataa. Hydrostaattinen paine 20 kPa 1 m syvyydellä. Tuolloin siis tulee 20 kN eli 2 tonnin voima neliömetriä kohden. Vertailun vuoksi lattiat ja katot mitoitetaan n. 1/10 tuosta voimasta eli jo 1 m kertavalulla pitää muotista rakentaa 10-kertainen lujuudeltaan noihin verrattuna. Siis reilun kokoinen ja varsin tiheä palkisto.

Varsin hyvin pitää siis tukea tuo muotti ja syytä olisi saada pysymään eriste, raudat ja betonipaksuudet paikallaan. Melko ohuet betonit tuohon pitää saada.

Tosimies tekisi tuohon liukuvalun.
Klikkaa laajentaaksesi...
Uusinta uutta alalla on tulostaa betonia. Eräänlaista liukuvalua sekin. Tässä yksi video aiheesta. 3-d-tulostuksen harrastajat ovat jo pitkään rakentaneet omia tulostimia kun kaupalliset tuotteet olivat pitkään kalliita (ja ovat edelleenkin kun puhutaan isoista tulostimista). Saapa nähdä milloin joku harrastaja rakentaa oman betonitulostimen ja tulostaa sillä talon.

DIY-liukuvalu voisi varmaankin onnistua hyvin matalia ja kevyitä lautamuotteja hyödyntämällä käyttäen suhteellisen jähmeää betonia. Betonin joutuisi sekoittamaan itse, ehkä parilla kolmella myllyllä jatkuvana prosessina...
 
Viimeksi muokattu:
virtuaaliharri sanoi:
Saapa nähdä milloin joku harrastaja rakentaa oman betonitulostimen ja tulostaa sillä talon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sanoppa muuta. Tämähän avaisi aivan uusia mahdollisuuksia siihen julkisivuun. Kaikki muodot tulisivat mahdolliseksi ja tulostuksella voisi varmaan luoda uudentyyppistä pintaa sisälle ja ulos. Ehkä se julkisivu voisi oikeasti jäädä "betonille" kun siihen syntyisi kuvioita ja toisaalta siihen varmaan voisi myös luoda uusia pintakuvioita. Sileä betoniseinähän on aika luonnoton.
 
Kun ainakin muovin 3D tulostuksessa täytöt tehdään kennorakenteella, niin tuollainen 3D tulostettu talo jossa on jätetty vaan ilmaontelot a'la Porotherm eristykseksi olisi ainakin konseptina hieno. Mutta kai siinä 3d tulostimessa voi uretaanivaahtopääkin tms. olla.
 
Olin kesällä Digital Construction Summit tapahtumassa Berliinissä ja siellä joku Hollantilainen yritys esitteli taloja ja siltoja mitä olivat 3D tulostaneet.
Pilotti talot oli tulostettu johonkin Arabi maahan, omaan silmään näyttivät todella kamalilta :)
Mitä siitä esityksestä muistan niin taisi olla vielä aika paljon haasteita matkassa.
 
virtuaaliharri sanoi:
Ymmärtääkseni rappauksen oppimisessa vaikeinta on tasaisen laadun aikaan saaminen. Eikö hommaa voisi helpottaa rullaamalla laasti kuviotelalla? Tai sitten tekemällä krouvimpaa jälkeä?
Klikkaa laajentaaksesi...
No meillä ensin kasteltiin se papuharkkopinta, jonka päälle slammaus hienolla kamalla joka tukkii noi papujen huokoset kunnolla ja näin parantaa pinnan vedenkestoakin. Tuo kun kuivui, se kasteltiin kevyesti uudelleen ja rappinki päälle hieman karkeammalla tavaralla. Tuo kun oli hetken kuivahtanut, niin ensin se hierrettiin ja lopuksi puhtaalla slammisudilla harjattiin kevyesti yli => tasainen, karkeahko pinta :)
 
Ei kai tuota voi kovin paljon samaan kasaan tulostaa - näyttivät tekevän sellaisia kaivonrenkaita ainakin tuulipotkurin jalustaan. Silti aineen pitää olla aika nopsaan kantavaa - eikä rautoja näkynyt missään. Betonin seassa varmaan on jotain kuitua tms. Kun muistaa ongelmat ihan tavallisenkin sillan lisäaineistusten kanssa tuossa voi olla vielä haastetta - sillan teko kuulosti jo vähän pelottavalta.
 
HiTec sanoi:
No meillä ensin kasteltiin se papuharkkopinta, jonka päälle slammaus hienolla kamalla joka tukkii noi papujen huokoset kunnolla ja näin parantaa pinnan vedenkestoakin. Tuo kun kuivui, se kasteltiin kevyesti uudelleen ja rappinki päälle hieman karkeammalla tavaralla. Tuo kun oli hetken kuivahtanut, niin ensin se hierrettiin ja lopuksi puhtaalla slammisudilla harjattiin kevyesti yli => tasainen, karkeahko pinta :)
Klikkaa laajentaaksesi...
EPS-harkkojen myyjät kehuvat pinnan tasaisuutta mutta että velli kuitenkin tarttuisi siihen hyvin. Ei tuokaan vaikealta kuulosta, mutta selväähän tuo, että aikaa menee mitä useampia vaiheita työssä on.
 
Nyt on löytynyt voittaja julkisivumateriaali:

Aurinkolinnan puheenjohtaja Tiina Haimelin-Serimaa kertoo, että Accoyaan päädyttiin, koska siinä on monia hyviä puolia.
”Accoya kestää kosteutta, se on lahoamaton eikä se homehdu. Se on hyvin ekologinen, mutta hirveän kallis materiaali.”

Ei... tämä talo ei ole 150 vuotta vanha suojelukohde, vaan vajaa 2 vuotta sitten valmistunut rakennus: ekologinen ja lahoamaton Accoya julkisivu on varmaan korvaledikuvilla ja eko-hömpällä myyty, mutta mitäs tuossa kun ei ole omista rahoista kyse.

1611914036574.png


www.hs.fi

HS Espoo | Espoolaisen talon seinät näyttävät siltä, kuin ne homehtuisivat – Taustalla on ”hirveän kalliissa materiaalissa” tapahtunut selittämätön ilmiö

Kehitysvammaisille nuorille suunniteltu Aurinkolinna päätettiin päällystää Accoya-puulla. Siitä oli seurauksia.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Mikki sanoi:
Nyt on löytynyt voittaja julkisivumateriaali:

Aurinkolinnan puheenjohtaja Tiina Haimelin-Serimaa kertoo, että Accoyaan päädyttiin, koska siinä on monia hyviä puolia.
”Accoya kestää kosteutta, se on lahoamaton eikä se homehdu. Se on hyvin ekologinen, mutta hirveän kallis materiaali.”

Ei... tämä talo ei ole 150 vuotta vanha suojelukohde, vaan vajaa 2 vuotta sitten valmistunut rakennus: ekologinen ja lahoamaton Accoya julkisivu on varmaan korvaledikuvilla ja eko-hömpällä myyty, mutta mitäs tuossa kun ei ole omista rahoista kyse.

www.hs.fi

HS Espoo | Espoolaisen talon seinät näyttävät siltä, kuin ne homehtuisivat – Taustalla on ”hirveän kalliissa materiaalissa” tapahtunut selittämätön ilmiö

Kehitysvammaisille nuorille suunniteltu Aurinkolinna päätettiin päällystää Accoya-puulla. Siitä oli seurauksia.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Kylläpäs on mennyt hirveän näköiseksi. Jossain ritsikoissa on näkynyt myös jotain vastaavaa ja olen ajatellut että mahtaako johtua puutteellisesta tuuletusvälistä.

Ja on joillain myös maalit olleet sellaisia että maalin pintaan on alkanut kasvamaan hometta. Ulkoilmahan on täynnä kaikkia itiöitä.

Tuossa oli tuosta emmeestä.
Accoya tuotemerkin alla tuotettava Accoya puu on asetyloitua radiata mäntyä. Asetylointi tarkoittaa puun käsittelyä etikka anhydriidillä. Modifioinnin aikana puussa tapahtuu kemiallinen reaktio puun soluseinässä ja soluseinä turpoaa, ja sen hydroksiiliryhmät muuttuvat asetyyliryhmiksi, jolloin sivutuotteena syntyy etikkahappoa. Käsittely vaikuttaa ensisijaisesti mittapysyvyyteen ja biologiseen vastustuskykyyn eli lahonsietokykyyn. Modifioitu puu on täysin myrkytöntä.

Ettei kuuluisi ominaisuuksiin...? Ai muutakun siitä tekemään julkisivu... :bileet:

1611918181074.png


1611918197949.png

1611918213008.png

1611918230775.png

1611918251366.png

1611918269564.png
 
Hienosti annetaan ymmärtää että tuo Accoya-puu olisi jotain erityisen hienoa omaa puulajia vaikka se tosiaan on vain kemiallisesti käsiteltyä mäntyä. Mikähän siitä tekee "hirveän kallista"... tavallinen puu ja maalaus olisi ollut paljon parempi, halvempi ja koeteltu ratkaisu.
 
Juu, ei ole puulaji tämä Accoya, vaan tuotenimi samaan tapaan kuin vaikkapa Kertopuu. Kalliin siitä tekee tuo asetylointiprosessi, jossa puu muuttuu käsittääkseni niin, ettei se enää ole biologisesti ja kemiallisesti tarkasteltuna puuta enää ollenkaan. Lupaavat tuolle joillakin ehdoilla muistaakseni 50v lahoamattomuustakuun. Mänty, jota käytetään, täytyy olla hyvin harvasyistä, jotta kemiallinen prosessi onnistuu läpi koko käsiteltävän kappaleen. Taitavat käyttää etupäässä uusiseelantilaista mäntyä.
 
Eli paranee kun talo on tasaisesti ulkopinnastaan homeessa? No kieltämättä olen väärä arvioimaan kun pidän puhtaista pinnoista.

Muuten...täysin räystäät puuttuu myös. Kuka idiootti tämmöisiä suunnittelee ja varsinkin että kuka ne hyväksyy?

Onkohan tuossa käynyt vahinko ja talon asukkaiden terapiatunnin piirustukset on vahingossa lähetetty lupapisteeseen?
 
Mikki sanoi:
Eli paranee kun talo on tasaisesti ulkopinnastaan homeessa? No kieltämättä olen väärä arvioimaan kun pidän puhtaista pinnoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä. Koripallotelineen taustalevyksi laittamani käsittelemätön MDF-levy näytti ekan kesän jälkeen aivan karmealta pilkkuineen. Parissa vuodessa tasoittui ja ihan siistin tasaharmaa ollut siitä lähtien, ei se näytä enää homeiselta. Kuten tuon accoya-esitteen lähikuva laudoituksesta tai vanha heinälato - 'rustiikkiseksi' voisi joku kutsua.
 
Mustat pilkut joita puuhun tulee ovat pääsääntöisesti sinistäjäsientä - joka harmaannuttaa puun ajan kanssa tasaharmaaksi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom