Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tyhmääkin tyhmemmät ostajat. Mutta on tuo mennyt älyttömäksi että oikeudenkäyntikulut on noinkin yksinkertaisessa tapauksessa 55 000€. Nolla pois perästä ja vieläkin olisi kallis.
 
Jotain järkeäkin sentään päätöksissä. Kerrotaan ongelmista ja myydään varmaankin lähinnä tontin arvolla niin homma toimii, mutta eipä myyjäkään juuri mitään saa.
 
Niin, asunnon pitäisi olla ikuisesti virheetön
Eikä edes ole riittänyt, että talo on tehty aikanaan parhaan tietämyksen mukaisesti, vaan myöhemmät opitkin velvoittavat vanhoja taloja. Virheenä on pidetty yleisiä rakennustapoja, joita nykyään pidetään riskirakenteina. Vähän niin kuin 80-luvun autossa pitäisi olla nyt ABS-jarrut, luistonesto ja hyvä kolariturvallisuus, jotta se ei ole virheellinen.
 
Lisäksi taloja myydään lähinnä ilmansuunnilla ja pintamateriaaleilla. Avasin satunnaisen myytävän omakotitalon ilmoituksen. Teknisistä tiedoista oli luonnollisesti pinta-ala muuten sitten lämmitysmuoto: kaukolämpö. Joka vastaa aika pitkälle sitä, että auton myynti-ilmoitus käsittelisi lähinnä maalipintaa ja verhoiluja ja sitten käyttövoima: Diesel. Eihän nyt kulutus ketään kiinnosta tai se miten lämpö jaetaan huoneisiin. Ilmanvaihdon tyypin voi arvata rakentamisvuodesta ja kuvia katsomalla, mutta eihän se ole mitenkään oleellinen asia asuntokaupoilla, kun on lämpöhaapalauteet ja leppäpanelointi saunassa.

Meillä edellistä rivariasuntoa ostettaessa ihmeteltiin kun ilmoituksessa oli että lattialämpö vain pesuhuoneessa ja takkahuoneesa oli selvästi lämmin lattia. Välittäjä kuittasi sen vain että siinä kohtaa taitaa vaan mennä joku lämmin putki. Naapureilta sitten saatiin selville, että takkahuoneissa tosiaan on lattialämmitykset kaikissa asunnoissa.
 
Lisäksi taloja myydään lähinnä ilmansuunnilla ja pintamateriaaleilla. Avasin satunnaisen myytävän omakotitalon ilmoituksen. Teknisistä tiedoista oli luonnollisesti pinta-ala muuten sitten lämmitysmuoto: kaukolämpö. Joka vastaa aika pitkälle sitä, että auton myynti-ilmoitus käsittelisi lähinnä maalipintaa ja verhoiluja ja sitten käyttövoima: Diesel. Eihän nyt kulutus ketään kiinnosta tai se miten lämpö jaetaan huoneisiin. Ilmanvaihdon tyypin voi arvata rakentamisvuodesta ja kuvia katsomalla, mutta eihän se ole mitenkään oleellinen asia asuntokaupoilla, kun on lämpöhaapalauteet ja leppäpanelointi saunassa.

No näinhän se menee pitkälti kaikessa muussakin, ei keskimääräistä tuulipukua kiinnosta mikään olennainen ja ikävän tekninen, vain se että homma jotenkuten toimii hänen näkökulmastaan. Pahiten tämä näkyy autokaupoilla, ei valtaosaa kiinnosta yhtään onko auto hyvä ajaa, vaan se että mukitelineitä on riittävästi.
 
Autoissa on jo pitkään menty linjalle että se keskimääräinen ostaja vain tankkaa, mikään muu ei kiinnosta pätkääkään, jokaisen vian ilmetessä varaillaan autohuollosta aikaa ja huudellaan somessa kuinka paska tämä ja tämä auto onkaan :rolleyes:

No kämpissä ollaan menossa kovaa vauhtia samaan suuntaan. Kiinnostaa vain se miltä näyttää, ei pätkääkään se mitä on sen pinnan alla. OK-talokauppaakin käydään pelkillä mielikuvilla ja joskus (muodollisesti suoritetulla) kuntotarkastuksella, jonka senkään raportti ostajaa kiinnosta, saati ymmärretä mitä mikin rapsan kohta oikeasti tarkoittaa. Ei kiinnosta, jaksa, huvita elämän pyöriessä lähinnä somen ympärillä, niin sähköisissä medioissa kuin fyysisestikin "ai että mitäköhän nyt se xxx nytkin ajattelee jos mä..." tai "katos kun mä löysin aivan iiiihanan..." :confused:
 
En käsitä näitä oikeudenkäyntikuluja. Karanneet aivan lapasesta, kun eihän tuossa mitään järkeä ole, että hävisi kuka vain niin kulut varsinkin hovioikeuden jälkeen on riidan kohteena olevan kiinteistön arvo helposti.

Mutta tuo varaajan ylivuotoputki on täysin hatusta temmattu syy noin laajoille lahovaurioille. Vuotava varaaja voisi ennemminkin olla kyseessä. Tai sitten ihan vain päin p:tä rakennettu alapohja.
 
On nää jotenkin niin säälittäviä tapauksia. 20v omakotitalo 130 000 €. Mitäs tuolloin on maksanut rakentaa moinen? 300 000 €? Myyntihinnasta päätellen tontilla ei arvoa ole. Sitten vielä vaaditaan sekin palauttamaan ja päälle oikeudenkäyntikuluja, jotka kasvavat vielä reilusti hovissa.
 
On nää jotenkin niin säälittäviä tapauksia. 20v omakotitalo 130 000 €. Mitäs tuolloin on maksanut rakentaa moinen? 300 000 €?
No niin se vain on jos on "väärään paikkaan" tupansa rakentanut. No ei sillä, kyllä Hki:ssäkin myydään purkukuntoisia taloja pelkän tontin hinnalla, ettei nekään jokainen mökki nyt sentään arvoaan nosta ikuisesti :confused:

05ec3d66921040df89317acc44e996bb.jpg
 
Yhtään casea tuntematta voisin todeta että varaajan ylivuodon vuoksi tuo alapohja ei ole tuollaiseen kuntoon mennyt.
En tunne minäkään tapausta tarkemmin. Olen kuitenkin eri mieltä, eli jos varoventtiili on tiputellut kahvikupillisen päivässä johonkin rossipohjaan 20 vuoden ajan niin, ettei kosteus ole päässyt kuivumaan, niin kyllähän siitä mittavat vauriot tulee. Rakentaminen on kyllä herkkä laji: pieni lipsahdus väärässä paikassa johtaa totaaliseen katastrofiin, eikä varoitusmerkkejä tule ajoissa. Vaurionsieto on olematonta, vaikka se onkin nykyään tunnistettu kehittämiskohde ja esillä esim. tutkimuksessa.
 
On nää jotenkin niin säälittäviä tapauksia. 20v omakotitalo 130 000 €. Mitäs tuolloin on maksanut rakentaa moinen? 300 000 €

100 neliöinen älytalopaketti 100 tonnia, tontti maalla jokunen tonni, lähinnä erotuskulut ja joku roponen metsämaanpohjasta tms. Sälähommat ja perustukset päälle, niin 150 tonnilla on voitu rakentaa. 300 tonnin talot on sitten jo tuplakokoisia ja ehkä tontillakin on joku arvo.

Ei Sastamala ole mikään Helsinki, missä joka neliön todellinen hinta kerrotaan neljällä....
 
Myydään, mutta tuskin 90-luvun lopussa rakennettua, joka on lähinnä uusi.
Eikös jossain todettu että rakennusvuodesta riippumatta... 60-luvulta lähtien rakennuksista on tehty enenevässä määrin sellaisia että korjaaminen on liian hankalaa - talo lähtee purkuun lähtee aina vaan pienemmästä viasta.
 
Eikös jossain todettu että rakennusvuodesta riippumatta... 60-luvulta lähtien rakennuksista on tehty enenevässä määrin sellaisia että korjaaminen on liian hankalaa - talo lähtee purkuun lähtee aina vaan pienemmästä viasta.

Uusissa taloissa on kyllä vähintäänkin tärkeää, että vaikkapa perustukset ja sisätäytöt tehdään kunnolla. Menee aika mahdottomaksi rempaksi jos pitää avata lattia joissa lattialämmitysputket, raudoitukset, vesijohdot, viemärit on suloisessa sovussa.

Samoin muotia on ollut tehdä 1,5krs taloja joissa yläpohja on melkolailla hankala paikka korjata jos on mokattu. Tarkistaa eikä huoltaa ei ainakaan voi.
 
Eiköhän noita ns. katastrofeja ole kaiken ikäisissä taloissa. Kullakin aikakaudella omat vakiovikansa mutta samat fysiikan perusasiat siellä on.

Rakentamiskulttuuri on aina ollut sellaista että rakentajan mielestä "pahaa virhettä" ei ole olemassakaan, kaikki on pikkujuttuja.

Ja sitten kun se paha virhe tulee, talolla kestää vikasietoisuudesta riippuen ehkä 1 - 20 vuotta pilaantua. 90-luvustakin alkaa olla jo aikaa. Jos haluaa talon missä mikään ei ole ehtinyt homehtua niin ei taida uusikaan talo auttaa, ehtii pilaantua jo rakennusaikana jos kunnolla seisoo rakenteet ja materiaalit auki sateelle.

Tietyllä tapaa varmin on sellainen missä kaikkea voi korjata, mutta sittenkin pitää olla valmis korjaamaan eikä odottaa että talo on maagisesti perusterve Vanhan Hyvän Ajan talo.
 
  • Tykkää
Reaktiot: iqo
Tietyllä tapaa varmin on sellainen missä kaikkea voi korjata, mutta sittenkin pitää olla valmis korjaamaan eikä odottaa että talo on maagisesti perusterve Vanhan Hyvän Ajan talo.

Onhan siihen korjattavuuteen kiinnittetty huomiotakin - vaikkapa käyttövesiputkia ei saa enää haudata rakenteisiin niin että rakenteet pitää hajottaa kokonaan jos haluaa vaikka vilkaista, vaan on suojaputkia ja luukkuja. Vaan elementeistä tehdyt pientalot voivat olla siten nosturilla kasattavia pirunnyrkkejä että seinien sisään ei pääse jälkikäteen nätisti - vesivanhinko on heti paha paikka.
 
En tunne minäkään tapausta tarkemmin. Olen kuitenkin eri mieltä, eli jos varoventtiili on tiputellut kahvikupillisen päivässä johonkin rossipohjaan 20 vuoden ajan niin, ettei kosteus ole päässyt kuivumaan, niin kyllähän siitä mittavat vauriot tulee. Rakentaminen on kyllä herkkä laji: pieni lipsahdus väärässä paikassa johtaa totaaliseen katastrofiin, eikä varoitusmerkkejä tule ajoissa. Vaurionsieto on olematonta, vaikka se onkin nykyään tunnistettu kehittämiskohde ja esillä esim. tutkimuksessa.
Vaikka olisikin tiputellut päivittäin niin tuosta saa sellaisen kuvan että pohja on homeessa kauttaaltaan. Ei onnistu pistemäisellä vuodolla, jostain päästä se kuivahtelisi aina. Ettei olisi perinteinen maanvarainen kaksoislaatta ja maaperästä imenyt kosteudet
 
Vaikka olisikin tiputellut päivittäin niin tuosta saa sellaisen kuvan että pohja on homeessa kauttaaltaan. Ei onnistu pistemäisellä vuodolla, jostain päästä se kuivahtelisi aina. Ettei olisi perinteinen maanvarainen kaksoislaatta ja maaperästä imenyt kosteudet
Luultavasti maakosteusongelma täysin epäonnistuneen alapohjaratkaisun takia, mutta oikeudessa ei uskalla lähteä riitelemään rakenteesta joita tämä maa on täynnä, joten pitää keksiä joku ihmeellinen tarina jostain käyttövesivuodosta joka kiistatta on helppo osoittaa olemassaolevaksi, ja virheeksi jonka maallikkokin ymmärtää ilman että täytyy kiistellä kapillaarisuudesta ja muusta joka voi keskimääräisen tuomarin ymmärryskyvyn ylittää.
 
Vaikka olisikin tiputellut päivittäin niin tuosta saa sellaisen kuvan että pohja on homeessa kauttaaltaan. Ei onnistu pistemäisellä vuodolla, jostain päästä se kuivahtelisi aina. Ettei olisi perinteinen maanvarainen kaksoislaatta ja maaperästä imenyt kosteudet

Mäkin alkuun aattelin noin, mutta kun tarkemmin aattelin, niin jos tuolla on ollut maan päällä muovi (ettei maasta nouse kosteus) ja muovi tiivis, niin aika suuren osan aikaa vuodesta alapohjassa on sellaiset olot (ainakin jos vielä alapohja huonosti tuuletettu) ettei tuollainen kahvikupillinen päivässä haihdu muovin päältä. Sitten kun vettä kertyy joka päivä vähän lisää suuren osaa vuotta ja sitten siellä onkin 100% suhteellinen kosteus myös silloin kun alapohjan lämpötila on sienikasvustolle otollinen. Lisäksi siellä on mitä todennäköisemmin ollut tuollaiset olot jo lähemmäs 20 vuotta.
 
Mäkin alkuun aattelin noin, mutta kun tarkemmin aattelin, niin jos tuolla on ollut maan päällä muovi (ettei maasta nouse kosteus) ja muovi tiivis, niin aika suuren osan aikaa vuodesta alapohjassa on sellaiset olot (ainakin jos vielä alapohja huonosti tuuletettu) ettei tuollainen kahvikupillinen päivässä haihdu muovin päältä. Sitten kun vettä kertyy joka päivä vähän lisää suuren osaa vuotta ja sitten siellä onkin 100% suhteellinen kosteus myös silloin kun alapohjan lämpötila on sienikasvustolle otollinen. Lisäksi siellä on mitä todennäköisemmin ollut tuollaiset olot jo lähemmäs 20 vuotta.
Kyllä sanassasi itua on.

Tosin. Ymmärtääkseni viime aikoina on pikkuhiljaa alettu ymmärtää että maanvaraisen laatan alaosa on käytännössä lähes aina vasten 90%-100% RH pintaa. Oli alle laitettu sitten eristettä nykytavan mukaan ja vaikka minkälaista soraa kerroksittain. Talon lämpötilan on havaittu yllättävän nopeasti lämmittävän laatan alaosaa mikä vetää kosteutta perusmaasta.

Ajatusmalli alkaakin ymmärtääkseni siirtyä entistä enemmän siihen että pohjalaatta pitää saada aina lämmitetyksi ja pinnaltaan hengittäväksi. Käytännössä laatta siis imee kosteutta alta ja luovuttaa sitä huoneilmaan.

Kaksoislaattavaiheen loppupuolella alettiin jo ymmärtää irrottamaan väliseinät alapohjalaatasta koska se ei vain pysy kuivana.
 
Ajatusmalli alkaakin ymmärtääkseni siirtyä entistä enemmän siihen että pohjalaatta pitää saada aina lämmitetyksi ja pinnaltaan hengittäväksi. Käytännössä laatta siis imee kosteutta alta ja luovuttaa sitä huoneilmaan.

Ei tuossa mitään kosteutta blokkaavaa kerrosta nykyään kai ole. Paitsi lattiamateriaali .... mikä voikin sitten olla aika tiivis.

Meillä ylhäältä alaspäin:

- 100mm betonilaatta
- 200mm platina EPS
- 600mm salaojasoraa sisätäyttönä (8/16) että ollaan anturan alapinnassa. Anturan alla 20mm Finnfoam.
- 300mm-600mm salaojasepeliä (8/16) anturan alapinnasta alaspäin
- Murske 0-32 luiskattuna alamäkeen päin
- N3 kangas
- Perusmaa silttimoreeni

Jos tuolta kosteudet nousee niin sitten nousee.... Käsittääkseni tähän tyyliin alapohjat uudiskohteissa tehdään jos maanvarainen laatta on.
En keksi oikein mitään riskiä tuossa rakenteessa.

Ehkä painuminen voisi olla jonkinasteinen riski jos tuon sepelin tärytys ei ollut riittävää.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuossa mitään kosteutta blokkaavaa kerrosta nykyään kai ole. Paitsi lattiamateriaali .... mikä voikin sitten olla aika tiivis.

Meillä on vinyylilankkua, jonka alla on ohut solumuovi, joka piti vielä saumoista höyrynsulkuteipillä teipata. Ei varmasti kovin hyvin höyry läpäise.
 
Meillä on vinyylilankkua, jonka alla on ohut solumuovi, joka piti vielä saumoista höyrynsulkuteipillä teipata. Ei varmasti kovin hyvin höyry läpäise.

Sinänsä on juuri oikein että tiivein kerros on sisimpänä lämpimällä puolella. Ja että rakenne harvenee kylmään päin mennessä.
 
Sinänsä on juuri oikein että tiivein kerros on sisimpänä lämpimällä puolella. Ja että rakenne harvenee kylmään päin mennessä.
Aivan. Mutta meillä 50-luvulla saven päälle ilman eristettä valetun betonilattian pitää päästä hengittämään maakosteus sisälle päin.
 
Aivan. Mutta meillä 50-luvulla saven päälle ilman eristettä valetun betonilattian pitää päästä hengittämään maakosteus sisälle päin.

Tässähän on yksi iso syy mikä noihin ongelmataloihin johtaa, kun kaikki rakennekerrokset ei sovi toistensa kanssa yhteen. Uskon että tuollainen tiivis lattiapinta toimii meidän talossa, mutta tuollaisessa sun kuvailemassa talossa ei sitten toimikkaan. Kun läheskään kaikista taloista eivät asukkaat edes tiedä mitä lattiavalun alla on.
 
Aivan. Mutta meillä 50-luvulla saven päälle ilman eristettä valetun betonilattian pitää päästä hengittämään maakosteus sisälle päin.
Noinhan sitä suositellaan vanhempiin maanvaraisiin, joissa todennäköisesti kostea laatta. Mutta miten sitten kosteiden tilojen kanssa tehdään?

Purin juuri -76 maanvaraisen kylppärin lattiasta alkuperäiset laatat. Oli niin hienossa kunnossa, että vaimokin jo kyseli onko noi pakko purkaa. Tumman ruskea kiiltävä 4x19 cm. No on, jos haluaa vesikiertoisen lattialämmön MLP:lle. Joka ikinen laatta tiukasti kiinni ei pienintäkään merkkiä kosteusongelmista lattiassa. Tiiliseinä suihkun ja makuuhuoneen välissä on kyllä alaosastaan joskus ollut kostea, kun maalit (alkuperäiset!) ovat sieltä kupruilleet.

Mietin oikeasti onko tuohon järkeä laittaa vesieristystä. Seiniin varmaan, mutta entä lattiaan. Vaikea kuvitella, että mikään paranisi.
 
Mietin oikeasti onko tuohon järkeä laittaa vesieristystä. Seiniin varmaan, mutta entä lattiaan. Vaikea kuvitella, että mikään paranisi.

Ihan hyvä pohtia. Ei vesieristys mitään hyvää tee jos iaattaan tulee kosteutta alhaalta. Sitten kun lattia on lömmitetty niin suihkuvedet kuivaa kyllä.
 
Mietin oikeasti onko tuohon järkeä laittaa vesieristystä. Seiniin varmaan, mutta entä lattiaan. Vaikea kuvitella, että mikään paranisi.
Meillä valettiin muutama neliö uutta lattiaa kellariin, kun betoniviemäri vaihtui muoviin ja 500 ltr varaajalle haluttiin kantavuutta. Vanhan lattian alla oli lusikallinen hiekkaa ja kivikovaa savea paitsi ihan viemärihaaran kohdalla, jota ei ollut tehty haarakappaleella.

Uuden tein kuukletuksen tuloksena alhaalta päin: suodatinkangas, fuktisol/isodrän 100mm, styrox 100mm, betoni+raudoitus 80mm ja hengittävä 2-komponenttimaali. Lattian ja seinän väliin taisin nostaa suodatinkankaan. Vesieristys seinän ja lattian nurkkaukseen ~100mm seinälle ja lattiaan kulmavahvikkeen kanssa. Lattiakaivon ympärille vahvike ja vesieriste puolisen metriä halkaisijaltaan. Periaatteessa rakenne hengittää sisältä alaspäin, mutta minulle riittää talon ainoa höyrytiivis kalvo peltikaton aluskatteessa.

Laatan saumat hengittävät ja 4 cm levyisessä laatassa on paljon saumaa.
 
Ihan hyvä pohtia. Ei vesieristys mitään hyvää tee jos iaattaan tulee kosteutta alhaalta. Sitten kun lattia on lömmitetty niin suihkuvedet kuivaa kyllä.
Toisaalta ollaan mäellä ja pohjavesi 10 m lattiasta alas, joten ehkä ei tule. Uima-altaan laitekuopassa lattia 1,2 m alempana ja tuolla on uppopumpulle tehty 30 cm syvennys, jossa hiekka esissä. Kerran olen nähnyt kovien sateiden jälkeen tuossa vesipinnan, joka oli 10 cm tuon laitekuopan alla.

Tuolla on myös yhden huoneen alla kylmä kellaritila, jossa kallio ja maa näkyvissä n. 1,5 m laatan alla. Kellarissa en ole koskaan vettä nähnyt.

Ehkä tuon uskaltaa vesieristää?
 
Onko sitä maavaraisesta lattiasta lopullista totuutta. Sanotaan että sisältä puskee kosteus ulospäin ja toisaalta laatan alla on
n. 100% kosteus. Kumpi kosteus tässä voittaa eli mihin väliin se tiiviskalvo pitäisi laittaa kun kahta ei saisi olla.
Sitten on vielä pintamateriaalin ominaisuudet, muovimatto, vesieriste tai parketti+askeläänieriste.
Tällä hetkellä on joku konsensus miten tehdä mutta miten 10 vuoden päästä ollaanko vielä samaa mieltä.
Näyttää että entiset viralliset tekotavat ovat osoittautuneet monin paikoin virheellisiksi.
Olisko se tuulettuva alapohja ja pellin päälle valettu betoni varmempi rakenne.
 
Tällä hetkellä on joku konsensus miten tehdä mutta miten 10 vuoden päästä ollaanko vielä samaa mieltä.
Ei ainakaan vanhojen korjauksissa ole konsensusta, kun yhtäaikaa sanotaan, että vanhaan maanvaraiseen ei saa laittaa tiivistä pintamateriaalia kuten muovimattoa, mutta kuitenkin märkätilojen maanvarainen pitäisi rakentaa erittäin tarkasti vesieristetysti eli täysin hengittämättömäksi.

Jos viittasit uudisrakennuksiin, aivan varmasti 20-40 v päästä keksitään riskirakenteita osasta nykyisten ohjeiden mukaan tehdyistä.
 
Olisko se tuulettuva alapohja ja pellin päälle valettu betoni varmempi rakenne.

No enpä tiedä.... ei nuo tuuletttuvatkaan alapohjat ole ihan ongelmattomia olleet. Yleensä kun ne eivät ole oikeasti tuulettuvia, eikä toisaalta kokonaan suljettuja. Helposti muodostuu olosuhteet että kosteus nousee.

Betoniin ei tule rakenteellisia vaurioita tuosta, mutta kyllä homeet ja sienet betonipinnoilla elää. Ja jos kämpän alipaine sieltä vetää ilmaa niin kyllä herkimmät homealtistuneet oireita näistäkin saa.

Tuulettuva alapohja olisi pilarien päälle rakennettu talo. Sitten tuulettuu alapohja niinkuin pitää.
 
Tuo vesienkin kulku on vähän mutkikasta noin todellisuudessa ainakin tällä mäellä. Eli kaivoja poratessa 'pohjavesi' tuli vastaan jonkin matkaa kiven sisällä, mutta - 'hengittävästä' kellarin maanvaraisesta betonilattiasta puskee jonkinverran kosteutta - vaikka talon alus on salaojitettu ja vesi virtaa kaivoissa. Vielä hassumpaa ehkä on että tuossa pihalla on kaivo josta kesällä otetaan vesiautomaatilla kasteluvesiä - mutta naapurin alamäkeen ehkä 15m päähän kaivamaan kellarikerroksen monttuun ei tullut vettä kuin meidän salaojaputkesta vaikka kuopan pohja oli oikein reilusti kaivon pintaa alempana. Veikkaan pinnanalaisia kalliomuodostelmia... tässä kaikki talot on kaivettu kallioon asti ja toisten alta vähän räjäyteltykin, mutta se korko jossa kallio tulee vastaan on aina yllätys.
 
Ardexin 8+9 on käytetty paljon esim. rintsikoiden kellarikylppäreissä hyvillä kokemuksilla. Kestää betonin kosteutta RH 95% ja laskee vesihöyryäkin paremmin läpi kuin 1-komponenttiset vedeneristysmassat. Tämän kaveriksi tietysti kannattaa laittaa vesihöyryä läpäisevät laatat ja saumalaastit.
 
Takaisin
Ylös Bottom