Lyhyesti: riippuu tilanteesta. Suomessa myös yksityishenkilö voi tietyissä tilanteissa syyllistyä kiellettyyn syrjintään, mutta ei kaikissa yksityisissä toimissa.

Perustuslain yhdenvertaisuus
Suomen perustuslaki 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi iän, sukupuolen, alkuperän, uskonnon tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Tämä säännös sitoo julkista valtaa (valtiota, kuntia, viranomaisia). Se ei sellaisenaan tarkoita, että kaikki yksityishenkilöiden tekemä erottelu olisi automaattisesti perustuslain vastaista.

Yhdenvertaisuuslaki – koskee myös yksityisiä
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän myös yksityisessä toiminnassa, kun kyse on esimerkiksi:
elinkeinotoiminnasta (kaupankäynti, palvelujen tarjoaminen)
työsuhteista
koulutuksesta
tavaroiden ja palvelujen tarjoamisesta yleisölle
Eli jos yksityishenkilö harjoittaa liiketoimintaa (esim. myy tavaraa tai palvelua yleisölle), hän ei saa syrjiä asiakkaita kielletyillä perusteilla.
Esimerkki:
Jos henkilö myy tavaroita verkossa ja kieltäytyy myymästä jollekulle tämän etnisen taustan vuoksi, kyse voi olla lainvastaisesta syrjinnästä.

Entä täysin yksityinen myynti?
Jos kyse on satunnaisesta yksityishenkilön kaupasta (esim. myy oman käytetyn pyöränsä yhdelle ostajalle mutta ei toiselle), tilanne on oikeudellisesti erilainen.
Yksityishenkilöllä on lähtökohtaisesti:
sopimusvapaus
oikeus valita, kenen kanssa tekee sopimuksen
Mutta jos valinta perustuu nimenomaan laissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen ja toiminta rinnastuu palvelun tarjoamiseen yleisölle, kyse voi silti olla kiellettyä.

Rikoslaki
Rikoslaki sisältää myös syrjintärikoksen. Jos joku elinkeinotoiminnassa tai palvelutoiminnassa asettaa toisen eriarvoiseen asemaan kielletyllä perusteella, kyse voi olla rikoksesta.

Yhteenveto
✔ Viranomainen ei saa syrjiä (perustuslaki).
✔ Myös yksityinen henkilö voi syyllistyä syrjintään, jos hän toimii elinkeinonharjoittajana tai tarjoaa palveluja yleisölle.
✔ Täysin yksityisessä, satunnaisessa kaupankäynnissä sopimusvapaus on laajempi.