Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
1786090904524.webp

Tuossa alemmassa kuvassa on vielä tiili ja villa jäljellä sisäpuolella. Sulla tuli niitä poroton-harkkoja jonnekin. Tuliko niitä tänne myös?
 
Näytä liitetiedosto 116907
Tuossa alemmassa kuvassa on vielä tiili ja villa jäljellä sisäpuolella. Sulla tuli niitä poroton-harkkoja jonnekin. Tuliko niitä tänne myös?
Protonia laitettiin asuintilan seinään ja se vastaa tuota kuvan paikkaa. Varaston yhteen seinään oli myös tarkoitus laittaa poroton, mutta luovuin siitä kustannussyistä (olikohan 5-7 kiloa). Ulkopuolella on 150 mm eriste ja soraa, jonka katsottiin riittävän. Varaston toisella sivulla ei ollut ennen mitään eristettä. Nyt on siinäkin ulkopuolella 150 mm. Jos joskus haluaa sisäpuolelle lisätä eristettä, niin joku kosteutta kestävä ja diffuusioavoin eriste sopii rakenteeseen.
 
Voi olla että löytyy sopiva tuote tuohon seinään mutta Annin videon perusteella en lähtisi hommiin. Onhan uretaanilla nostettu painuneita perustuksiakin. Silloin tosin tuotteen tiheys on 200 kg/m3 eikä 20 kg/m3.
Toisaalta mistäs sinä tiedät mitä sinne on ruiskutettu? Olen melko varma, että ei ainakaan juuri sitä netistä kaivamasi uretaanilevyn speksin mukaista tavaraa.

Aika äkkiä loppuu työt, jos urakoi vettyvällä materiaalilla tuollaisia hommia.
 
Ja miten olen itse ymmärtänyt, moisten pikeäminen ulkopuolelta ja pystysuuntaisen bitumikermin lisääminen ulkopuolelle lähentelee nykykäsityksen mukaan rakennusvirhettä.
Toivottavasti ei sentään näin. Suunnittelijan pitäisi olla ns. viimeisen päälle osaava asiantuntija, jolla on pitkä lista erilaisia pätevyyksiä ja oma firma. Useammalta urakoitsijaltakin kuulin hyvää osaamisesta. Lisäksi meillä on valvoja, joka on myös dippainssi ja rakennusterveysasiantuntija sekä pätevä vastaava mestari. Kukaan ei maininnut, että pieleen menee.

Siinä olet oikeassa, että rakenne ei kuivu hyvin ulospäin. Sisäpuolelle tuli diffuusioavoin tasoite ja pinnoite.
 
Protonia laitettiin asuintilan seinään ja se vastaa tuota kuvan paikkaa. Varaston yhteen seinään oli myös tarkoitus laittaa poroton, mutta luovuin siitä kustannussyistä (olikohan 5-7 kiloa). Ulkopuolella on 150 mm eriste ja soraa, jonka katsottiin riittävän. Varaston toisella sivulla ei ollut ennen mitään eristettä. Nyt on siinäkin ulkopuolella 150 mm. Jos joskus haluaa sisäpuolelle lisätä eristettä, niin joku kosteutta kestävä ja diffuusioavoin eriste sopii rakenteeseen.
150 mm maata vasten varmaan riittää.
Tuollaista on myös käytetty sisäpuolella.
 
Toisaalta mistäs sinä tiedät mitä sinne on ruiskutettu? Olen melko varma, että ei ainakaan juuri sitä netistä kaivamasi uretaanilevyn speksin mukaista tavaraa.

Aika äkkiä loppuu työt, jos urakoi vettyvällä materiaalilla tuollaisia hommia.
Joo en tiedäkkään mutta sen takia olisi hyvä olla materiaalia tyyppihyväksynnöistä sun muusta.
 
Siinä olet oikeassa, että rakenne ei kuivu hyvin ulospäin. Sisäpuolelle tuli diffuusioavoin tasoite ja pinnoite.
Tuolla tavalla noita ilmeisesti usein tehdään. Mm. tuo Villa Vuohijoki. Ei kai siinä mitään, jos sisällä materiaalit on hengittäviä eikä ulkoseinää vasten sijoitella peittäviä huonekaluja tms. Jos kämpän myy, kannattaa kirjata tuosta muutama virke talokirjaan. Maanvaraisia seiniä ei saa peittää, pintamateriaalit ovat hengittäviä ja niin pitää olla jatkossakin.
 
150 mm maata vasten varmaan riittää.
Tuollaista on myös käytetty sisäpuolella.
Tätä tullut laitettua alakerran maanvaraisiin seiniin, sitä mukaan kun huoneita remontoitu.
Huono puoli on että ei sovellu jos haluaa halvalla rakentaa, ja pinta on herkkä kolhuille.
 
Moro
Oheisilla Weberin tuotteilla ja systeemillä eristin joskus vuosia sitten rintsikan kellarin betoniseinät sisäpuolelta
Ensin patit ja muottilautojen väliset pärseet pois ja sitten kolot täyteen, käytin tuota 60 mm paksua levyä
Starkilta tilasin, ei ainakaan Tampereella ollut hyllyssä, en muista enää mitä maksoi
Hyvin on toiminut, sanoo talon nykyinen omistaja
Ulkopuolella on sen aikainen patolevy ja salaojat on myös asennettu
 
Hohhoijaa, kaikki tiedetään paremmin kuin asiantuntijat.
Asiantuntijoidenkin näkemykset kehittyvät, kun näkevät enemmän. Sellaisia hullutuksia, mitä on ruvettu rakentamaan ei ollut nähtykään useampi vuosikymmen sitten, esimerkkinä enemmän tai vähemmän maan alle sijoittuvat asuinhuoneen tapaiset, jollaiset on kuitenkin varustettu maan päällisten asuinhuoneiden tapaa. Ongelmatkin tulevat esille yleensä vasta vuosikymmenien mittaan (toki kehitys kehittyy ja on monesti rakennusalalla on saatu aikaan sellaista, jossa ongelmat tulevat näkyviin jo muutamassa vuodessa; puukerrostaloissa ainakin tuollaisia ihmeellisiä juttuja on tullut esille, mutta yhtä hyvin myös tietyissä betonirakennelmissa). Peruskorjauksissa puolestaan on melkein sääntö, että korjaukseksi tarkoitetuilla muutoksilla saadaan pilatuksi enemmän, mitä niistä on hyötyä.
 
Sisäpuolelle tuli diffuusioavoin tasoite ja pinnoite.
Tuo on tärkeää toteutuneessa rakenteessa ja pelastaa paljon. Olen nähnyt sellaisenkin tapauksen, jossa kellarikerroksen väliseinät ilmeisesti nostivat kapillaarista kosteutta (alapuolisessa täytössä oli mukana liian hienoja jakeita, jotka sitä mahdollisesti johtivat kosteutta ylös, vaikka täyttö vaikutti täysin kuivalta tai sitten vain anturoiden puutteellinen eristys alapuolelta kosteudennousua estävällä rakenteella sai kosteuden siirtymääni anturasta sokkelin kautta sivusuuntaan, vaikka pohjaveden pintaan oli useita metrejä. Itse katastrofi oli saatu aikaan käyttämällä kellarikerroksessa kuiviin maanpäällisiin tiloihin tarkoitettua seinätasoitetta, joka ilmeisesti kosteuden vaikutuksesta kehitti ammoniakin tai miksei formaldehydinkin kaltaista kaasua -- haju vaikutti kylläkin nenään lähinnä ammoniakilta). Kosteutta läpäisevä tasoite ja pinnoite eivät tuossa tapauksessa pelastaneet mitään.
 
Siinä oli sideaineena kaseiini. Tasoite pehmeni uudelleen jos se kastui. Kiellettiin 1993. Oli yleinen ennen sitä.
Jostakin joku oli vain tuota löytänyt uutena vielä 2010 jälkipuoliskolla (ehkä sai Venäjältä, Kiinasta tms. tuoduksi?). Kuten @repomies edellä kirjoitti, on paras kirjata ohjeeksi muillekin (kuten mahdolliselle myöhemmällle omistajalle) "käyttöohjeet", joita on noudatettava pinnoitteiden, kalustuksen ja yleensäkin kaiken seinien ja lattian kanssa tekemisiin joutuvan osalta myöhemmin tuollaisen sisälle kuivuvan tilan kohdalla.
 
Itsekin vähän siihen näkemykseen kallistuisin etten haluaisi kellariseinän ulkopintaan höyrytiivistä rakennekerrosta. Siksi fuktisol/isodrän- tyyppiset eristeet tai finnfoamin kellarieriste jossa edes uritus kuulostaisivat paremmilta.

Pöyristyttäviä ovat hinnat kieltämättä, 50k tarjousten edessä päätyisin luultavasti ostamaan/vuokraamaan itse kaivurin ja opettelemaan kaivamisen :)
 
Oikein pahoissa paikoissa (esimerkkinä kallioon louhimalla räjäytetty tila lämmitetylle kellarikerrokselle) on varsinaisen sokkelin uloimman muurin ympärille rakennettava yhtenäinen ja mielellään tuuletettava ilmatila. Onkalon pohjalle sitten rakennetaan salaoja. Pohjaveden alapuolella ulkopuoli (kuten louhoksen seinä) on tiivistettävä veden virtausta vastaan ja pohjanb salaojalle on järjestettävä luotettava pumppaus. Noilla edellytyksillä kellarin seinämän voi rakentaa samantapaisilla edellytyksillä kuin maan pinnan yläpuolellekin.
 
Takaisin
Ylös Bottom