Uskaltaako vanhoja taloja myydä ollenkaa?
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Protonia laitettiin asuintilan seinään ja se vastaa tuota kuvan paikkaa. Varaston yhteen seinään oli myös tarkoitus laittaa poroton, mutta luovuin siitä kustannussyistä (olikohan 5-7 kiloa). Ulkopuolella on 150 mm eriste ja soraa, jonka katsottiin riittävän. Varaston toisella sivulla ei ollut ennen mitään eristettä. Nyt on siinäkin ulkopuolella 150 mm. Jos joskus haluaa sisäpuolelle lisätä eristettä, niin joku kosteutta kestävä ja diffuusioavoin eriste sopii rakenteeseen.
Toisaalta mistäs sinä tiedät mitä sinne on ruiskutettu? Olen melko varma, että ei ainakaan juuri sitä netistä kaivamasi uretaanilevyn speksin mukaista tavaraa.
Aika äkkiä loppuu työt, jos urakoi vettyvällä materiaalilla tuollaisia hommia.
Toivottavasti ei sentään näin. Suunnittelijan pitäisi olla ns. viimeisen päälle osaava asiantuntija, jolla on pitkä lista erilaisia pätevyyksiä ja oma firma. Useammalta urakoitsijaltakin kuulin hyvää osaamisesta. Lisäksi meillä on valvoja, joka on myös dippainssi ja rakennusterveysasiantuntija sekä pätevä vastaava mestari. Kukaan ei maininnut, että pieleen menee.
Siinä olet oikeassa, että rakenne ei kuivu hyvin ulospäin. Sisäpuolelle tuli diffuusioavoin tasoite ja pinnoite.
150 mm maata vasten varmaan riittää.
Tuollaista on myös käytetty sisäpuolella.
Skamol kalsiumsilikaattilevy 1000x1220x50 mm - Tiileri
Skamol kalsiumsilikaattilevy joka on suunniteltu paloneristämiseen, takan ulkokuoren rakentamiseen, palosuojaovien sisärakenteisiin tai homeenesto rakentamiseen. Täysin terveysriskitön tuote, koska siitä ei haihdu vaarallisia kemikaaleja. Skamol kalsiumsilikaattilevy on suunniteltu eritysesti...
tiileri.fi
Joo en tiedäkkään mutta sen takia olisi hyvä olla materiaalia tyyppihyväksynnöistä sun muusta.
Tuolla tavalla noita ilmeisesti usein tehdään. Mm. tuo Villa Vuohijoki. Ei kai siinä mitään, jos sisällä materiaalit on hengittäviä eikä ulkoseinää vasten sijoitella peittäviä huonekaluja tms. Jos kämpän myy, kannattaa kirjata tuosta muutama virke talokirjaan. Maanvaraisia seiniä ei saa peittää, pintamateriaalit ovat hengittäviä ja niin pitää olla jatkossakin.
Tätä tullut laitettua alakerran maanvaraisiin seiniin, sitä mukaan kun huoneita remontoitu.150 mm maata vasten varmaan riittää.
Tuollaista on myös käytetty sisäpuolella.
Skamol kalsiumsilikaattilevy 1000x1220x50 mm - Tiileri
Skamol kalsiumsilikaattilevy joka on suunniteltu paloneristämiseen, takan ulkokuoren rakentamiseen, palosuojaovien sisärakenteisiin tai homeenesto rakentamiseen. Täysin terveysriskitön tuote, koska siitä ei haihdu vaarallisia kemikaaleja. Skamol kalsiumsilikaattilevy on suunniteltu eritysesti...
Huono puoli on että ei sovellu jos haluaa halvalla rakentaa, ja pinta on herkkä kolhuille.
Moro
Oheisilla Weberin tuotteilla ja systeemillä eristin joskus vuosia sitten rintsikan kellarin betoniseinät sisäpuolelta
Ensin patit ja muottilautojen väliset pärseet pois ja sitten kolot täyteen, käytin tuota 60 mm paksua levyä
Starkilta tilasin, ei ainakaan Tampereella ollut hyllyssä, en muista enää mitä maksoi
Hyvin on toiminut, sanoo talon nykyinen omistaja
Ulkopuolella on sen aikainen patolevy ja salaojat on myös asennettu
Oheisilla Weberin tuotteilla ja systeemillä eristin joskus vuosia sitten rintsikan kellarin betoniseinät sisäpuolelta
Ensin patit ja muottilautojen väliset pärseet pois ja sitten kolot täyteen, käytin tuota 60 mm paksua levyä
Starkilta tilasin, ei ainakaan Tampereella ollut hyllyssä, en muista enää mitä maksoi
Hyvin on toiminut, sanoo talon nykyinen omistaja
Ulkopuolella on sen aikainen patolevy ja salaojat on myös asennettu
Asiantuntijoidenkin näkemykset kehittyvät, kun näkevät enemmän. Sellaisia hullutuksia, mitä on ruvettu rakentamaan ei ollut nähtykään useampi vuosikymmen sitten, esimerkkinä enemmän tai vähemmän maan alle sijoittuvat asuinhuoneen tapaiset, jollaiset on kuitenkin varustettu maan päällisten asuinhuoneiden tapaa. Ongelmatkin tulevat esille yleensä vasta vuosikymmenien mittaan (toki kehitys kehittyy ja on monesti rakennusalalla on saatu aikaan sellaista, jossa ongelmat tulevat näkyviin jo muutamassa vuodessa; puukerrostaloissa ainakin tuollaisia ihmeellisiä juttuja on tullut esille, mutta yhtä hyvin myös tietyissä betonirakennelmissa). Peruskorjauksissa puolestaan on melkein sääntö, että korjaukseksi tarkoitetuilla muutoksilla saadaan pilatuksi enemmän, mitä niistä on hyötyä.
Tuo on tärkeää toteutuneessa rakenteessa ja pelastaa paljon. Olen nähnyt sellaisenkin tapauksen, jossa kellarikerroksen väliseinät ilmeisesti nostivat kapillaarista kosteutta (alapuolisessa täytössä oli mukana liian hienoja jakeita, jotka sitä mahdollisesti johtivat kosteutta ylös, vaikka täyttö vaikutti täysin kuivalta tai sitten vain anturoiden puutteellinen eristys alapuolelta kosteudennousua estävällä rakenteella sai kosteuden siirtymääni anturasta sokkelin kautta sivusuuntaan, vaikka pohjaveden pintaan oli useita metrejä. Itse katastrofi oli saatu aikaan käyttämällä kellarikerroksessa kuiviin maanpäällisiin tiloihin tarkoitettua seinätasoitetta, joka ilmeisesti kosteuden vaikutuksesta kehitti ammoniakin tai miksei formaldehydinkin kaltaista kaasua -- haju vaikutti kylläkin nenään lähinnä ammoniakilta). Kosteutta läpäisevä tasoite ja pinnoite eivät tuossa tapauksessa pelastaneet mitään.
Siinä oli sideaineena kaseiini. Tasoite pehmeni uudelleen jos se kastui. Kiellettiin 1993. Oli yleinen ennen sitä.
Jostakin joku oli vain tuota löytänyt uutena vielä 2010 jälkipuoliskolla (ehkä sai Venäjältä, Kiinasta tms. tuoduksi?). Kuten @repomies edellä kirjoitti, on paras kirjata ohjeeksi muillekin (kuten mahdolliselle myöhemmällle omistajalle) "käyttöohjeet", joita on noudatettava pinnoitteiden, kalustuksen ja yleensäkin kaiken seinien ja lattian kanssa tekemisiin joutuvan osalta myöhemmin tuollaisen sisälle kuivuvan tilan kohdalla.
Itsekin vähän siihen näkemykseen kallistuisin etten haluaisi kellariseinän ulkopintaan höyrytiivistä rakennekerrosta. Siksi fuktisol/isodrän- tyyppiset eristeet tai finnfoamin kellarieriste jossa edes uritus kuulostaisivat paremmilta.
Pöyristyttäviä ovat hinnat kieltämättä, 50k tarjousten edessä päätyisin luultavasti ostamaan/vuokraamaan itse kaivurin ja opettelemaan kaivamisen
Pöyristyttäviä ovat hinnat kieltämättä, 50k tarjousten edessä päätyisin luultavasti ostamaan/vuokraamaan itse kaivurin ja opettelemaan kaivamisen
Oikein pahoissa paikoissa (esimerkkinä kallioon louhimalla räjäytetty tila lämmitetylle kellarikerrokselle) on varsinaisen sokkelin uloimman muurin ympärille rakennettava yhtenäinen ja mielellään tuuletettava ilmatila. Onkalon pohjalle sitten rakennetaan salaoja. Pohjaveden alapuolella ulkopuoli (kuten louhoksen seinä) on tiivistettävä veden virtausta vastaan ja pohjanb salaojalle on järjestettävä luotettava pumppaus. Noilla edellytyksillä kellarin seinämän voi rakentaa samantapaisilla edellytyksillä kuin maan pinnan yläpuolellekin.
puuteknikko
Vakionaama
Isodrän/Fuktisol on siitäkin hyvää tavaraa, että niitä käyttäen tarvitsee maa-ainesta vaihtaa huomattavasti vähemmän.
Kirkkonummelle tuli tuon tapainen ok-talo. Sen sijaan että rinteen puoleinen louhittu alue olisi täytetty sepelillä ja muilla systeemeillä niin kaivanto jätettiin täyttämättä ja pohjalle tuli tietysti normaali salaojitus. Päälle valettiin betonilaatta, joka toisesta päästä tunkeutui kallioon ja toisesta päästä sokkeliin.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Tuohan kuulostaa periaatteessa ihan hyvältä, aina parempi että se vesi virtaa poispäin talon luota kuin että se solahtaa suoraan sepelin läpi alapohjan ja salaojituksen luokse. Salaojittavien eristeidenkin kanssa on ensiarvoisen tärkeää että maa muotoillaan talon seinustoilla oikein eli viettämään poispäin kivijalasta. Ja ainakin päällimmäinen kerros perus maa-aineksesta, ei sepelistä.
Voi noin tehdä. Jos tuossa jokin arveluttaa, niin laatan tukeminen toisesta päästä kallioon, mutta tuo puolestaan riippuu talon varsinaisten perustusten toteutustavasta. Jos talo on perustettu suoraan kallion varaan, ei ongelmaa välttämättä tule, mutta usein louhittuun kuoppaan rakennettu talo perustetaan muotoiltavan irtoainespedin päälle (millä voidaan estää kapillarisen kosteuden nousu), jolloin betonikate saattaa murtua sokkelin päästä tai murtaa sokkelin, jos talon korkeusasema joustaa. Voihan tuohon toki rakentaa joustavan saranamaisen päältä roisketiiviin liitoksen ja mieluiten talon puolelle, jotta sadevesi saadaan ajetuksi kohti kalliota sokkelin kastelun sijaan. Lämpöeristyksen osalta tulee samalla lisää toimivia vaihtoehtoja.
En muista yksityiskohtia mutta jonkinlainen liikuntavara siinä oli. Sikäli hauska ratkaisu kun sepelit sun muut säästyi niin ei tullut edes kalliimmaksi ja seinän pääsee tarkastamaan luukusta tarvittaessa.
Olen nähnyt samanlaisen ratkaisun yhdessä kalliisti rakennetussa erikoisrakennuksessa, jossa käyttötarkoitus vaatii useampia kerroksia tavanomaista toimisto- ja etenkin erikoisilmastoitua tilaa maan pinnan alapuolelle ja sisäilman laadun on maan pinnan alla oltava tasalämpöisempää ja muutoinkin parempaa kuin maan pinnan yläpuolella.
Taas tapahtuu Annin työmaalla, vika ei ole tietenkään Annissa.
Somevaikuttaja | Anni Vuohijoki riitautui taloprojektissa ystävänsä kanssa ja joutui poliisitutkintaan
Riita urakoitsijan ja Anni Vuohijoen välillä äityi rumaksi. Osapuolet syyttävät toisiaan pilaantuneen maan piilottamisesta somesta tutun talon tontille.
www.satakunnankansa.fi
1939 rakennetusta talosta löytyi ilmavuotoja ja kaikkea. Kauhiaa. Kumma että rakenteet eivät enää näyttäneet siltä kuin ne olisi rakennettu vuosi aikaisemmin. 
www.is.fi
Hyväkuntoiselta vaikuttanut talo paljastui ”pommiksi” – myyjän maksettava yli 300 000 euroa ostajille
Käräjäoikeuden mukaan talossa ei voinut asua ilman laajoja korjauksia.
www.is.fi
Oli tuossa vähän muutakin, kuin ilmavuodosta tummunutta rakennetta.1939 rakennetusta talosta löytyi ilmavuotoja ja kaikkea. Kauhiaa. Kumma että rakenteet eivät enää näyttäneet siltä kuin ne olisi rakennettu vuosi aikaisemmin.
Hyväkuntoiselta vaikuttanut talo paljastui ”pommiksi” – myyjän maksettava yli 300 000 euroa ostajille
Käräjäoikeuden mukaan talossa ei voinut asua ilman laajoja korjauksia.
"Talosta tunkeutui vaatteisiin tarttuvaa hajua. Hajun lähteeksi tutkimuksissa löytyi tetrakloorianisoli, jota oli purueristeessä. "
"Kun taloa oli korjattu, olisi purueriste pitänyt ottaa pois, mutta purut oli laitettu takaisin ja lisätty villaeristettä."
"Myyjä oli antanut virheellistä tietoa, koska ostajille jäi käsitys, että välipohjan purueristys oli remontissa vaihdettu mineraalivillaan.
Myyjältä oli jäänyt lisäksi kertomatta, että alakerran saneeraus oli tehty ilman rakennuslupaa."
Varmaan tee-se-itse miehen iiman lupia tai suunnitelmia tehtyjä korjauksia. Niistä täällä mainitsin oman talon korjauksia koskevien viestien yhteydessä. Jos itte tekee, varsinkin ilman pätevän suunnittelijan apua ja lupia, niin pitää varautua siihen, että lopputulos ei ole enää myytävissä.
Tämä on se mummolan haju. Ei liity välttämättä kosteusvikoihin. Sinänsä erikoista että senhän on pitänyt haista jo ostohetkellä.
Veikkaampa että jokaisesta tuollaisesta miltei satavuotiaasta rakennuksesta löytyy jotain kun sitä aletaan pöyhimään ja lähtökohtaisesti itse ainakin ajattelen että tuollaisesta löytyy varmasti jotain korjattavaa. Ilmatiivistä samanikäistä taloa ei taida ollakaan.
Jep. Tässä tapauksessa ongelma taitaa olla, että rakennus on myyty peruskorjattuna ja hyväkuntoisena. Asuntoa myydessä kannattaa teettää rakenteita avaava tutkimus ja kirjata kaikki mahdolliset riskit kauppakirjaan, jotta vastuu jää ostajalle. Mutuna heitän, että yleensä myyjät tai ostajat eivät halua maksaa kallista tutkimusta ~4-8k€ vaikka se on kokonaisuus huomioiden pieni kustannus. Sillä saa kuitenkin aika paljon oikeaa tietoa kiinteistön kunnosta. Kun joskus tämän oman myyn, niin ostajalle on antaa sivukaupalla tutkimusdokumentteja, korjaussuunnitelmia ja valvontakertomuksia korjauksista.
Jep. Ei liity, mutta ilmeisesti tuon lisäksi oli kosteusvaurioita. Tuosta TCA:sta väitetään, että hajua ei saa pois kuin talon purkamalla. Tuttavat ostivat talon, joka oli täynnä tuolla kyllästettyä tavaraa. Ihan tietoisesti. Tästä kiinteistöstä taitaa olla tehty joku MOT dokkarikin. Kaikki eristeet, tervapaperit, ym. vanha ja huonokuntoinen revittiin pois ja laitettiin uutta tilalle. Olen käynyt talossa useamman kerran, enkä haista siellä mitään erityistä. Ihan jäätävä homma siinä oli ja on, mutta hajuongelma on ainakin selätetty. Useampi asiantuntija oli vielä todennut, että korjaamaton kiinteistö. No, ei se ollut.
Sinänsä jonkintasoisia kosteusvaurioita lienee jokseenkin jokaisessa tuon ikäisessä talossa, varsinkin noita jutussa kuvattuja pintalaudoituksen kohonneita kosteuksia, taloahan ei ole tehty ilmastoon tai käyttöympäristöön jossa se ei kuivuisi tehokkaasti vähintään kahdesti vuodessa.
Missäkohtaa omakotitalon remppaan pitää hakea muka rakennuslupa? Mä olen ainakin käsityksessä että niin pitkään kun talo ei ulkoisesti muutu, eikä tilojen käyttötarkoitus muutu, ei mitään lupia tarvita. Vai onko alakerta nyt oikeasti kellari, joka on otettu asuinkäyttöön?
Ei se yleensä merkittävästi haise normaaleissa asuinhuoneissa joissa ilmanvaihto toimii suunnitellusti, mutta kaiken näköiset komerot yms tilat haisevat, jonka takia vaatteetkin haisevat.
Missäkohtaa omakotitalon remppaan pitää hakea muka rakennuslupa? Mä olen ainakin käsityksessä että niin pitkään kun talo ei ulkoisesti muutu, eikä tilojen käyttötarkoitus muutu, ei mitään lupia tarvita. Vai onko alakerta nyt oikeasti kellari, joka on otettu asuinkäyttöön?
Ei se yleensä merkittävästi haise normaaleissa asuinhuoneissa joissa ilmanvaihto toimii suunnitellusti, mutta kaiken näköiset komerot yms tilat haisevat, jonka takia vaatteetkin haisevat.
Myös hinnan on vastattava löytöjä ja tietysti ostaja ei paljoa haluakaan maksaa talosta, jonka tietää puutteellisesti rempatuksi. Tästä tulee se ongelma enemmänkin kuin tutkimusten hinnasta.
Voisi melkein sanoa, että sitä enemmän hinta laskee mitä enemmän tutkii. Tietysti samalla riskit oikeustappeluista ja korvausvastuista laskevat myös.
Jotenkin asuntokauppa on tuolta osin rikki. Ei hyväksytä vanhoja asuntoja niille tyypillisine ongelmineen. Kuvitellaan, että on olemassa täysin ongelmattomia ja nykyisiä rakennussuosituksia vastaavia 30-80 v asuntoja. Jos ei ole tutkittu, tuo on oletus ja hinta sen mukainen. Tutkimalla sitten hinnasta lähtee jokaisen ongelmakohdan teettämisen verran hinnasta.
Tuosta on kuntakohtaisia tulkintaeroja. Tiukummillaan hyvin moni remppa vaatii rakennusluvan.
En tiedä mitä vaadittiin remontin tekemisen aikaan. 2025 tuli uusi rakentamislaki. Helsingin sivulla on tällainen yhteenveto:
"Rakennuksen tai huoneiston korjaus- ja muutostöihin tarvitset aina rakennusluvan, kun teet muutoksia, jotka ovat verrattavissa uuden rakennuksen rakentamiseen tai kun teet muutoksia, joilla on vaikutusta rakennuksen käyttäjän turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.
Esimerkkejä muutoksista, joille on haettava rakennuslupa:
käyttötarkoituksen muutokset
kantavien rakenteiden muutokset
mittavat talotekniset muutokset
muutokset, jotka vaikuttavat palotekniseen ratkaisuun
rakenteelliset muutokset, kuten katoksen tai parvekkeen rakentaminen."
Korjaus- ja muutostyöt
Lue ohjeet rakennuksen tai huoneiston korjaus- ja muutostöihin: märkätilat, takka, parvekkeet, terassit, ikkunat, ovet, julkisivut ja tekniset laitteet sekä taloyhtiön rakennushankkeisiin: hissit, linjasaneeraus ja ullakkorakentaminen.
www.hel.fi
Viimeksi muokattu:
Jotain säätöä tämän suhteen tarvittaisiin. Selonottovelvollisuutta voisi laajentaa, jotta myyjä ei kanna pitkään epämääräistä velvoitetta vastata vanhan talon kunnosta. Juttelin yhden välittäjän kanssa ja hän sanoi, ettei ole ikinä joutunut oikeuteen myymistään kohteista. Tekevät jokaisen kauppakirjan kiinteistökauppoihin erikoistuneen juristin kanssa. Sanoi, että käy usein oikeudenkäynneissä asiantuntijan roolissa. Riita voi syntyä mistä mielipahasta vaan, mutta oikeudessa arvioidaan näyttöä. Sopimukset, dokumentaatio, selonottovelvollisuuden toteaminen, ym.
Niin, no onko tuossa sitten tehty rempan yhteydessä "mittavia taloteknisiä muutoksia", joka on vielä tuollainen tulkinnanvarainen ilmaisu? Toki käytännössä kaikkiin tuon ikäisiin taloihin on tehty nuo mittavat talotekniset muutokset ainakin lämmitykseen, mutta eiköhän ne ole tehty jo puoli vuosisataa aiemmin, jolloin niihin ei mitään lupia vaadittu.En tiedä mitä vaadittiin remontin tekemisen aikaan. 2025 tuli uusi rakentamislaki. Helsingin sivulla on tällainen yhteenveto:
"Rakennuksen tai huoneiston korjaus- ja muutostöihin tarvitset aina rakennusluvan, kun teet muutoksia, jotka ovat verrattavissa uuden rakennuksen rakentamiseen tai kun teet muutoksia, joilla on vaikutusta rakennuksen käyttäjän turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.
Esimerkkejä muutoksista, joille on haettava rakennuslupa:
käyttötarkoituksen muutokset
kantavien rakenteiden muutokset
mittavat talotekniset muutokset
muutokset, jotka vaikuttavat palotekniseen ratkaisuun
rakenteelliset muutokset, kuten katoksen tai parvekkeen rakentaminen."
Korjaus- ja muutostyöt
Lue ohjeet rakennuksen tai huoneiston korjaus- ja muutostöihin: märkätilat, takka, parvekkeet, terassit, ikkunat, ovet, julkisivut ja tekniset laitteet sekä taloyhtiön rakennushankkeisiin: hissit, linjasaneeraus ja ullakkorakentaminen.
Noissa vanhoissa taloissa taas nuo kantavien rakenteiden muutoksethan tehdään usein "salaa" siksi että niitä ei luvallisesti voi tehdä, kun taloista ei ole olemassa rakennepiirustuksia. Tai lupa saadaan käytännössä väärentämällä/arvaamalla nykyinen rakenne, ellei sitten tehdä remonttia joka jo vastaa uuden rakentamista muutenkin.
Jaa'a? Jutun mukaan remonttiin olisi vaadittu rakennuslupa ja "Esitteen lupaamat massiiviset korjaukset eivät pitäneetkään paikkaansa, ja käräjäoikeus purki kaupan vuoden alussa.". Eli olisko kellaria otettua asuinkäyttöön ja korjaukset tehty mutu-tietämyksellä?
edit: luin jutun uudestaan ja tossa on pakko olla paljon muutakin, kuin mitä jutussa lukee. Siinä viitataan esitteessä luvattuihin massiivisiin korjauksiin, eli mitäköhän kaikkea on tullut luvattua? Talohan on vanha kuin mikä ja rempatkin yli 20 vuoden takaa? Pakko olla myyty hyväkuntoisena, tjs. Hintakin on ollut 260 kiloa (pyynti 285), joka on satakunnassa sijaitsevasta vanhasta talosta aika paljon. Esim. haulla Satakunta max 120m2 omakotitalo rakennusvuosi 1900 - 1945 kallein kohde on 176k€.
Nyt kun olen kohta vuoden seurannut meidän mittavaa kosteus/homevauriokorjausta, niin voin sanoa kannattavani rakennusluvan vaatimista vaativissa korjauksissa (yleisellä tasolla en kannata ylimääräistä sääntelyä yhtään). Kun 40v hommia tehnyt yrittäjä ja pääurakoitsia + pääsuunnittelija joutuvat oikeasti käyttämään aikaa ja vaivaa sopivan korjauksen suunnitteluun ja tekemiseen, niin en tiedä miten tee-se-itse mies voisi hommasta suoriutua kunnialla. Se on yllättävän pienestä kiinni tuleeko terve vai pilaantuva rakenne. Osa meidän talon ongelmista johtuu ysärillä itseoppineen taksikuskista grynderiksi vaihtaneen kaverin "korjauksista". Tasakatolta puuttui toinen kerros bitumia (vuotaa), ilmanvaihtohormit vedetty ihan miten sattuu (eivät vedä), eristeitä asennettu ilman mitään tuuletusta, ym.
Viimeksi muokattu: