Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

D

dessan

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

pökö sanoi:
Sulta kysyttiin vain energiayhtiötä, eikä suinkaan nimeä tai kalsareiden numeroa, turhaan pillastuit ;)

Itse ostan energiani tällä hetkellä PoriEnergialta hintaan 5,95e/kWh + siirto 2,93e/kWh ja kk/perusmaksut yht. 11,80 /kk tuohon lisäksi. Mikä tässä nyt niin ihmeellistä on, ei tämä mitään salatiedettä ole (paitsi jos on emävale menossa ja siitä on jäämässä kiinni).

No KL on vähän eri asia kuin sähkön ostaminen. Sen verta vähän pientaloja kiinni tässä verkostossa, että sama vaikka osoitteensa ilmoittelisi kun alkaa energialaitoksia kertomaan.

Kottelle sen verta, että ok-talon kulutus oli tuossa emävalheessa laskettu 18 MWh:n vuotuisen kulutuksen mukaan. Ei meillä tuollainen megawattimäärä riitä millään.

KL:hän on siitä hauskaa, että kiinteiden kustannusten osuus kilowatista laskee mitä enemmän käytät. Siten kustannus per kilowatsikin laskee.
 
S

sam123

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

On päivän selvää ettei uutta taloa kannata mihinkään kaukolämpöön kytkeä. Olet monopoliasemassa olevan toimittajan laskutettavana, jonka lisäksi maksat törkeän liittymismaksun, vehkeistä MLP:n verran, ja sen lisäksi täysin älyttömät perusmaksut, joka varmistaa sen että raha juoksee yhtiön suuntaan vaikka et kuluttaisi kilowattiakaan.

Ei mikään ihme että kaukolämmöstä siirrytään saneerauskohteissa maalämpöön. Eikä taida uudiskohteessa edes sentti per kWh riittää... ???
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

dessan sanoi:
KL:hän on siitä hauskaa, että kiinteiden kustannusten osuus kilowatista laskee mitä enemmän käytät. Siten kustannus per kilowatsikin laskee.
Paljonko teillä kuluu rahaa vuodessa kaukolämpöön kokonaisuudessaan?
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

sam123 sanoi:
On päivän selvää ettei uutta taloa kannata mihinkään kaukolämpöön kytkeä. Olet monopoliasemassa olevan toimittajan laskutettavana, jonka lisäksi maksat törkeän liittymismaksun, vehkeistä MLP:n verran, ja sen lisäksi täysin älyttömät perusmaksut, joka varmistaa sen että raha juoksee yhtiön suuntaan vaikka et kuluttaisi kilowattiakaan.
Ei varmasti kannatakaan. Mites tuo KL-liittymispakko jos haluaa rakentaa tietylle alueelle, onko sellaista vai onko se vaan sanahelinää? Jos sellainen pakko on olemassa pääseekö siitä vuosien saatossa eroon (muuten kuin muuttoauton kanssa ;D)?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

pökö sanoi:
Paljonko teillä kuluu rahaa vuodessa kaukolämpöön kokonaisuudessaan?
Meillä esim. meni viime vuonna vähän vajaa 1095 euroa (lämmitys ja käyttövesi, mukaan lukien perusmaksut). Lisäksi tulevat kuoletuskulut lämmönvaihtimesta ja mahdolliset huoltokulut (nykyhintatason mukaan vähän toistasataa euroa vuodessa, laskettu viimeisen 25 vuoden kulujen mukaan, joihin sisältyy lämmönvaihtimen uusinta n. vuosi sitten, mutta siirtoputkistojen ja lämmityselementtien ikääntymistä ei ole otettu huomioon). Meillähän on usean talon yhteinen lämmönvaihdin, mikä alentaa hiukan kustannuksia.

<edit> Sorry, että jouduin korjaamaan muutamaan kertaan, jotta tuli oikeat luvut mukaan summaan </edirt>
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

Itsekin olen sen verran essonbaari puheita kuullut ettei kaukolämpöön kannata liittyä joten ajattelin että tarkistan kuinka asia Tampereella on Tampereen sähkölaitoksen piirissä.

Liittymismaksu: 2418€ (<0,3m3/h)
Perusmaksu: 47€/kk (<0,3m3/h)
Energiamaksu
tammikuu 7,63c/kWh
helmikuu 7,63
maaliskuu 6,93
huhtikuu 6,93
toukokuu 6,93
kesäkuu 5,55
heinäkuu 5,55
elokuu 5,55
syyskuu 6,93
lokakuu 6,93
marraskuu 6,93
joulukuu 7,63

Eenergiankulutuksen kuukausittaisen määrän vaikutus kuukauden energiahintaan:

500kWh/kk -> +9,4c/kWh
750kWh/kk -> 6,3c/kWh
1000kWh/kk -> 4,7c/kWh
1500kWh/kk -> 3,13c/kWh
2000kWh/kk -> 2,35c/kWh

Äkkiseltään katsottuna tuosta voi todeta että energian hinta kesällä (14,95c/kWh 500kWh kk kulutuksella) on todella suuri kun mukaan laskee myös kuukausimaksun vaikutuksen(käyttövesi 4hlö -> 333kWh ja hiukan lämmitystä). Suorasähkö pieksee mennen tullen.

Mitä pienempi ja energiapihimpi asunto, sen huonompi tuo on. 2000kWh kuukausikulutuksellakin energian hinnaksi jää kuukausimaksu huomioituna 9.98c/kWh olettaen että on keskitalvi. Tällöin päästään noin 10% edullisemmin kuin suoralla sähköllä.

Mikä tahansa lämpöpumppuratkaisu pesee tuon mennen tullen ja suorasähkökin on aikaslailla samoilla huudeilla. Ilmaiseksi tuotettu lämpö on hinnoiteltu ulos.
Sähkön hinta itselle on tällähetkellä siirto 5,97c/kWh ja energia 4,68c/kWh eli yhteensä 10,65c/kWh.

Täytyy katsoa jaksaisiko laskea lämmöntarveluvuilla todellisen eron suorasähkön ja tuon välillä. Kuitenkin tuo menee jollekkin toiselle päivälle...
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

fraatti sanoi:
Täytyy katsoa jaksaisiko laskea lämmöntarveluvuilla todellisen eron suorasähkön ja tuon välillä. Kuitenkin tuo menee jollekkin toiselle päivälle...
ja eikös sulla ole niin paljo tilastoo MLP:stä että voisit verrata vuoden kulut MLP<>KL?
 

raksa11

Ajatusrikollinen
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

kotte sanoi:
Meillä esim. meni viime vuonna vähän vajaa 1095 euroa (lämmitys ja käyttövesi, mukaan lukien perusmaksut). Lisäksi tulevat kuoletuskulut lämmönvaihtimesta ja mahdolliset huoltokulut (nykyhintatason mukaan vähän toistasataa euroa vuodessa, laskettu viimeisen 25 vuoden kulujen mukaan, joihin sisältyy lämmönvaihtimen uusinta n. vuosi sitten, mutta siirtoputkistojen ja lämmityselementtien ikääntymistä ei ole otettu huomioon). Meillähän on usean talon yhteinen lämmönvaihdin, mikä alentaa hiukan kustannuksia.

<edit> Sorry, että jouduin korjaamaan muutamaan kertaan, jotta tuli oikeat luvut mukaan summaan </edirt>

Eli 7eur/m2, täällä tuo luku on sähköllä 5e/m2 + n. 1 pino m3 "ilmaisia" koivupainotteisia sekaklapeja. Jos laskee käyttösähköt ja niiden kuukausimaksut mukaan ollaan noin 10e/m2 luvussa. Ei tuo kaukolämpö mitenkään halvalta kuulosta, toki kulutustavoissa ja taloissa on varmaan eroja.

Kyllä ainakin maalämpö pieksee kaukolämmön mennen tullen, jos sähkölläkin pääsee jo ohi. Perustamiskulut on maalämmön kanssa varmaan aika samaa luokkaa. Kaukolämpö tietysti varmatoiminen eikä yllättäviä laiterikkoja tarvi pelätä, kuten maalämmöllä.
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

dessan sanoi:
Tuollaisessa LTO:n maakierto-etukennossa lienee syytä olla jonkinlainen äly? Suurin osa vuodesta kun näyttää olevan kuitenkin kelejä, ettei varsinaista jäähdytystä kyllä kaipaa - eikä maapiiristä tarjolla oleva noin +4 C ole mitään varsinaista lämmitystäkään ulkoilmaan nähden. Itseasiassa parhaillaan juuri nyt taitaa olla ympäri Suomenmaata sellaiset kelit, että maapiirin ei soisi toimivan?

Vaatii "älyksi" pumppu termostaatti-releen. Kustantaa noin 20 euroa kiinalaisilla Ebayssä.

Pumppuhan on hyvä pyöriä nollasta Celsiuksesta kylmempiin lukuihin koko talven.

Kesällä taas raja-arvoksi vai laittaa vaikka pumpun käynnistymisen +15 - +22C lämpötilassa.

Jos on lämpökaivo kalliossa, niin silloin kyllä itse pitäisin pumppua päällä ympäri vuoden aina. Sehän lataa kesän kivasti sitä lämpökaivoa silloinkin kun ulkona on +10C. LTO koneen lämmön talteenottohan lämmittää silloin sen tuloilman tällaisillä "juhannuskeleillä" sopivaan lämpötilaan.

Talvellahan siitä lämpökaivosta saa sitten enemmän lämpöä ja paremmat COP kertoimet maalämpöpumppuun kun sinne on kesällä onnistunut dumppaamaan vaikka 3000 kWh lämmintä.
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

pökö sanoi:
Ei varmasti kannatakaan. Mites tuo KL-liittymispakko jos haluaa rakentaa tietylle alueelle, onko sellaista vai onko se vaan sanahelinää? Jos sellainen pakko on olemassa pääseekö siitä vuosien saatossa eroon (muuten kuin muuttoauton kanssa ;D)?

Kaukolämmön liittymispakko poistui Kilpailuviraston määräyksestä tuossa vuonna 2012-2013.

Aiemminhan monella kaupungilla oli tontin myymisen ja vuokraamisen ehtona liittyminen kaukolämpöverkostoon. Täällä Oulussa pykälää tulkittiin muistaakseni sitä ennen niin, että kaupungilta tontin ostetun talon lämmitystapa piti sopia kaupungin energialaitoksen kanssa. Kaupungin energialaitos tulkitsi sitä taas niin että sama minkä lämmityksen kukin laittaa, mutta kaukolämmön liittymismaksa (noin 3000 euroa) ja vuosittainen perusmaksu (noin 500 euroa) on pakko maksaa silti.

Itselläni on alkanut pyörimään mielessä jo kaukolämmöstä irtautuminen. Kun kulutus on 14.000 kWh lämpöä vuodessa, perusmaksu karkeasti 500 euroa ja energiamaksu 4,7 c/kWh, niin eihän hinta ole enää lainkaan kilpailukykyinen maalämmön kanssa. Alkuinvestoinnin jälkeen perusmaksuja ei mene ja COP 4 kertoimalle lämpökin alkaa maksaa 2,5 c/kWh. Maalämpöpumpun voisi uusia kaukolämmön perusmaksulla noin 10 vuoden välein. Tosin luulen että se kestäisi keskimäärin tuplaten sen.

Voisihan siihen maalämmön rinnalle kytkeä riittävästi sähkövastuksia jos laiterikko ja huoltovarmuus pelottaisi. Niillähän se talo pysyisi lämpimänä yksinkin vaikka maalämpökone hajoaisi kesken talvipakkasten. Eihän se kaukolämpökään toimi kun sähkökatko tulee kun vesipumput pysähtyvät.

Kohtuullisen luotettava kaukolämpö kokemukseni mukaan on. Oiskohan viiden vuoden aikana kerran ollut lämmöt poikki talviaamupäivänä 2 tuntia. Tosin sitäkään katkoa en itse edes huomannut vaan luin lehdestä myöhemmin.

Päätellen siitä miten vähän palstoilla on juttua rikkoutuneista maalämpöpumpuista, niin ilmeisesti se tekniikka toimii myös suunnilleen yhtä luotettavasti.

Ainoa mieleen tuleva huono puoli maalämmössä on kaukolämpöön verrattuna on siinä, että se vaatii noin neliömetrin suuremman teknisen tilan jonne vehkeet saa asennettua. Toinen huono puoli on, että vaatii sen kallion pienellä tontilla ja se maksaa ja maksaakin paljon rahaa jos on todella huono tuuri ja kallion löytyykin vasta sieltä noin 100 metrin syvyydestä. Ilmeisesti mikään porausfirma ei tee mitään könttihintaista tarjousta jossa lisämaksua ei mene vaikka kallio sattuisi löytymäänkin vasta yli 100 metrin syvyydeltä? Tai voihan ne tehdä, mutta hinta on sitten sen mukainen että maksaa saman kuin muuten maksaisi jos kallio on niin syvällä. ;D
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

raksa11 sanoi:
Kyllä ainakin maalämpö pieksee kaukolämmön mennen tullen, jos sähkölläkin pääsee jo ohi. Perustamiskulut on maalämmön kanssa varmaan aika samaa luokkaa. Kaukolämpö tietysti varmatoiminen eikä yllättäviä laiterikkoja tarvi pelätä, kuten maalämmöllä.
En ole ainakaan viime vuosina muuta väittänytkään. Vanhaan taloon ei vaan useimmiten kannata vaihtaa lämmitystapaa. Esimerkiksi meidän tapauksessa (puhun kollektiivisesti yhteisen lämmönvaihtimen käyttäjistä), lämmitys on pääosin radiaattoreilla ja on totuttu hyvin jyrkkään käyrään, jotta huonekohtainen säätö saadaan tarkaksi mekaanisilla säätimillä.

Toisekseen, lämmönvaihtimelle on sopiva yhteinen tila, mutta maalämpöpumpun asentaminen tuonne on vaikeaa mm. käyttövesivaraajien vaatiman koon takia sekä sen takia, että olisi hölmöä vetää maaliuosputket keskitetysti tuonne tontin nurkalle (meillä tarvittaisiin ainakin kolme kaivoa), kaivoille ei olisi oikein hyviä paikkoja (olisi porattava osakkaiden hallinnassa oleville tontin osille ja putket pitäisi vetää sitten vastaavasti pihoja runnoen) ja on hölmöä siirtää lämpö yhteiseltä pumpulta takaisin häviöitä aiheuttavien jakeluputkien kautta. Eli pitäisi asentaa jokaiselle oma pumppu, jolle pitäisi löytää sijoituspaikka ja jokainen saisi porata oman kaivonsa jne. Tuskinpa tuosta edes pääsisi yhteisymmärrykseen, kun joiden kuiden asenne on muutenkin samantapainen näihin lämmityskysymyksiin kuin kerrostalon asukkaalla (eli vettä ja lämpöä käytetään surutta, vaikka kaiken joutuukin maksamaan itse jälkimittaroinnin perusteella).

Vielä tuosta n. 1,1 tonnista, että suoranaisen käyttöveden ja lämmityksen energiamaksujen osuus on n. 700 euroa, josta käyttöveteen n. 250 euroa, perusmaksujen n. 300 euroa ja vajaat sata euroa aiheutuu lämmönjakojärjestelmän häviöistä (lämmönvaihtimen jälkeiset kanaalit, lämmönvaihdinlaitteiston häviöt ilmaan, käyttöveden hullunkierto rakennuksiin sekä mahdolliset jälkimittaroinnin virheet, joita kaikkia seuraillaan).

Mietin kyllä itse kerran jos toisenkin, olisiko järkevää siirtyä maalämpöön, kun lämmönvaihdinta uusittiin, mutta tulin siihen lopputulokseen, että lopputuloksesta ei voi olla varma, käytännön hankaluudet ovat niin suuret ja homma käy kaikille niin kalliiksi, että menen mieluummin yli siitä, mistä aita on matalampi. Kukaanhan ei tiedä sitäkään, mitä lämmityskauden sähkön hinnalle tapahtuu lähivuosina Suomessa (merkit ovat aika pelottavat) ja sitten on ihan riittävästi pohdittavaa siinä, miten saa käyttösähkön kulutusta pienemmäksi.
 
S

sam123

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

jiikoo sanoi:
Voisihan siihen maalämmön rinnalle kytkeä riittävästi sähkövastuksia jos laiterikko ja huoltovarmuus pelottaisi.

Maalämmössä on vastukset jo valmiina vikatapauksia/legionellatappoa varten.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

roots sanoi:
ja eikös sulla ole niin paljo tilastoo MLP:stä että voisit verrata vuoden kulut MLP<>KL?

Eipä tässä raksailun lomassa ole kerennyt sen parempaa seurantaa pitämään. 3900kWh vienyt mlp lämmittäen 170m2 asuntoa 1v 4kk ja 4kk lisäksi 70m2 tallia. Molemmissa +20C. Muutto vasta tän kuun loppuun mennessä...
 
P

pumputon

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

19.06.14 - klo:02:30 :
dessan sanoi:
En ainakaan minä tunnista lämpölaskustani tuollaisia megawattihintoja. En edes oman energiayhtiöni kohdalta.

19.06.14 - klo:22:07 :
dessan sanoi:
Silti ihmettelen tuota megawatille saatua kokonaishintaa. En mielestäni tuollaista hintaa todellakaan maksa kuluttamastani energiasta. Täytyypä kaivella lämpölaskuja esiin ja tsiigailla.

Eipä voi kun vain hymyillä kun parinkymmenen tunnin aikana ovat laskujen lukemat nollautuneet mielestä.... ;)
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

sam123 sanoi:
Maalämmössä on vastukset jo valmiina vikatapauksia/legionellatappoa varten.

Riittävyys on sitten toinen juttu. Tuossa minun Vaillantissa on 6kW vastus ja nimellisteho 14kW, ei riitä ihan kaikille keleille. Omalta pumpultani on vastusten käyttö kutakuinkin kielletty, ainoa poikkeus on astesummasääntö joka laittaa vastukset avuksi jos mennään tiukille. Käyttöveteen tai legionellaan vastuksia ei käytetä.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
Riittävyys on sitten toinen juttu. Tuossa minun Vaillantissa on 6kW vastus ja nimellisteho 14kW, ei riitä ihan kaikille keleille. Omalta pumpultani on vastusten käyttö kutakuinkin kielletty, ainoa poikkeus on astesummasääntö joka laittaa vastukset avuksi jos mennään tiukille. Käyttöveteen tai legionellaan vastuksia ei käytetä.

Niin no, Danfossin 8 kW nimellistehon pumpussa on varuilta 9 kW vastuksia, joiden käyttöä ei ole estetty, joten sen puoleen riittävyydessä ei pitäisi olla ongelmaa.
 
S

sam123

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
Riittävyys on sitten toinen juttu. Tuossa minun Vaillantissa on 6kW vastus ja nimellisteho 14kW, ei riitä ihan kaikille keleille. Omalta pumpultani on vastusten käyttö kutakuinkin kielletty, ainoa poikkeus on astesummasääntö joka laittaa vastukset avuksi jos mennään tiukille. Käyttöveteen tai legionellaan vastuksia ei käytetä.

Kyllä se riittää ettei kämppä jäädy. Jos tulee kylmä, niin uuni päälle ja kiertoilmatoiminnolla luukku auki. Sähkökiuas on myös kätevä.
 
K

KooVeeYrjänä

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

No nyt on sulateltu tätä "maalämpöpakkoa." Ja kun kokemusta ei laitteista ole, eikä täälläkään tunnu tulevan hullua hurskaammaksi, niin olen ajatellut alkaa perkaamaan asiaa lähtökohtaisesti niin, että onko se sitten onoffari vai tamuohjattu. Muita invertteriohjattuja ei taida olla kuin Daikin? Ja sekin niin uusi, ettei kokemuksia ole? Mitä keittiögeologit ovat mieltä kaivon käyttäytymisesta näillä vaihtoehdoilla? Asiaan täysin perehtymättömänä tuntuisi viisaammalta härnätä maaperää vähän koko ajan, kuin repiä sieltä vaikka kerran vuorokaudessa irti niin paljon kuin irtoaa?
 

raksa11

Ajatusrikollinen
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

Tuloilman esilämmityksestä maapiirillä ilman maalämpöpumppua löytyi tuommoinen tutkielma.

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76541/Heino_Jani.pdf?sequence=1

Systeemillä saattaa siis päästä parhaillaan 2000kwh/a säästöihin.
Eli säästö jotain 200eur/vuosi, taitaa tma tässäkin nousta aika korkeaksi, tosin tekniikka on aika pommivarmaa ja Copit on kohdillaan kun 60watilla saa jotain 1100w lämmitystehoa :cool:
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

KooVeeYrjänä sanoi:
No nyt on sulateltu tätä "maalämpöpakkoa." Ja kun kokemusta ei laitteista ole, eikä täälläkään tunnu tulevan hullua hurskaammaksi, niin olen ajatellut alkaa perkaamaan asiaa lähtökohtaisesti niin, että onko se sitten onoffari vai tamuohjattu. Muita invertteriohjattuja ei taida olla kuin Daikin? Ja sekin niin uusi, ettei kokemuksia ole? Mitä keittiögeologit ovat mieltä kaivon käyttäytymisesta näillä vaihtoehdoilla? Asiaan täysin perehtymättömän tuntuisi viisaammalta härnätä maaperää vähän koko ajan, kuin repiä sieltä vaikka kerran vuorokaudessa irti niin paljon kuin irtoaa?

IVT ( joka myöhemmin luopui invertteri-MLP:n valmistuksesta ) suositteli että niiden invertterimallille tehdään 30% enemmän kaivoa kuin niiden vastaavan tehoiselle on/offille. En muista mitä mahtoivat sanoa maapiiristä. Tämä johtunee siitä että vesikaivo on huomattavan hölmö lämmönlähde: paikallaan oleva vesi johtaa lämpöä hyvin huonosti ja kaivossahan se vesi kutakuinkin seisoo, tosin putkien lämpötilaero saa aikaan jonkinmoista pystyliikettä. Niinpä lämpö siirtyy kalliosta huonosti veteen ja sieltä edelleen virtaavaan viinaan. Invertteripumpun COP, joka ilmavehkeissä on useimmissa osateho-oloissa parempi kuin on/offin ei ole tosielämän kaivossa välttämättä niin voittoisa koska se kylmentää kaivon veden 'pysyvästi' selvästi kalliota kylmemmäksi, kun taas on/off antaa kaivon huilata ja veden lämmetä kallion lämpötilaan. Invertterin putkilla on tästä johtuen myös suurempi jäänkeräysriski, viinahan voi mennä pitemmässä ajossa pakkaselle ja jos kone ei 'ikinä' pysähdy ei jäillekään tule sulatusjaksoja. Liitteenä oman kaivoni kuvaaja, pitkä jakso käyttöveden teko.
 

Liitteet

  • Screen Shot 2014-06-21 at 12.30.44.jpg
    Screen Shot 2014-06-21 at 12.30.44.jpg
    41,8 KB · Katsottu: 423

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

KooVeeYrjänä sanoi:
No nyt on sulateltu tätä "maalämpöpakkoa." Ja kun kokemusta ei laitteista ole, eikä täälläkään tunnu tulevan hullua hurskaammaksi, niin olen ajatellut alkaa perkaamaan asiaa lähtökohtaisesti niin, että onko se sitten onoffari vai tamuohjattu. Muita invertteriohjattuja ei taida olla kuin Daikin? Ja sekin niin uusi, ettei kokemuksia ole? Mitä keittiögeologit ovat mieltä kaivon käyttäytymisesta näillä vaihtoehdoilla? Asiaan täysin perehtymättömänä tuntuisi viisaammalta härnätä maaperää vähän koko ajan, kuin repiä sieltä vaikka kerran vuorokaudessa irti niin paljon kuin irtoaa?

Maalämpöfoorumpi puolella on ajoittain ollut pähkäilyä invertteripumpun hankkimisesta ja lähes poikkeuksetta homma on laitettu seis sen jälkeen kun on selvinnyt hintaero tavalliseen on-off-pumppuun. Edullinen pumppu ja kunnon kaivo olisi minun valintani edelleenkin jos olisi hankintapäätös edessä.

Kun porauttaa riittävän syvän kaivon niin ei se jatkuva käyntikään aiheuta ongelmia. Meillä pumppu on pahimmillaan käynyt jonkun 22-23 h/d ja silloinkin on keruuneste pysynyt plussan puolella asteen verran. Ketjun heikoin lenkki sen lämmönsiirtymisen suhteen taitaa kuitenkin olla se muovinen keruuputki.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

Seagear sanoi:
Kun porauttaa riittävän syvän kaivon niin ei se jatkuva käyntikään aiheuta ongelmia. Meillä pumppu on pahimmillaan käynyt jonkun 22-23 h/d ja silloinkin on keruuneste pysynyt plussan puolella asteen verran. Ketjun heikoin lenkki sen lämmönsiirtymisen suhteen taitaa kuitenkin olla se muovinen keruuputki.

Riittävän syvä kaivo ( aika äkkiä kannattaa tehdä kaksi reikää rinnan koska siniraidan painehäviö nousee, esmes tuon minun Vaillantini 200W kaivopumppu ei jaksaisi vetää speksien mukaista vesimäärää yhdestä 240m kaivosta, mutta kaksi 120m kaivoa rinnan menee leikiten ) maksaa pirusti.. kaivohan on maalämmön kallein osa.

Muoviputken lämmönsiirtymisasia on vanha, ymmärtämättömien legenda joka on helppo kumota muutaman sekunnin googlauksella.. polyeteenin ( jota siinä välissä on 2,5mm ) lämmönsiirtymiskerroin on samaa luokkaa veden kanssa. Eli sekin on huono, mutta ei merkitse tässä yhteydessä mitään kun sitä yhtä kelvotonta vettä on siellä paljon paksumpi kerros ennen kalliota. Parempi olisi tehdä mahdollisimman ahdas kaivo, mutta ei niissäkään valinnanvaraa ole. Kaivoihin on myös olemassa systeemeitä joilla putket koitetaan pakottaa irti toisistaan ja kallioon kiinni tai ainakin lähelle.. sillä saa heti 10-15% lisää jatkuvaa tehoa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

Invertteripumpusta voisi olla periaatteellista hyötyä matalalämpötilaisen lämmitysveden tuottamiseen välikeleillä, mutta kovilla pakkasilla tai käyttöveden valmistuksessa invertteristä ei ole muuta periaatteellista iloa kuin laadukas pehmeäkäynnistys. ON/OFF-pumpuissakin viimeksi mainittu voidaan ratkaista vähintään tyydyttävästi.

Toisaalta lattialämmitys on varausominaisuuksiltaan myös tyypillisesti niin hyvä, että invertteristä saatava hyöty on välikeleillä pienempi, kuin mitä se olisi radiaattoreilla tai puhallinpattereille toteutetussa lämmönjaossa.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

kotte sanoi:
Invertteripumpusta voisi olla periaatteellista hyötyä matalalämpötilaisen lämmitysveden tuottamiseen välikeleillä, mutta kovilla pakkasilla tai käyttöveden valmistuksessa invertteristä ei ole muuta periaatteellista iloa kuin laadukas pehmeäkäynnistys. ON/OFF-pumpuissakin viimeksi mainittu voidaan ratkaista vähintään tyydyttävästi.

Toisaalta lattialämmitys on varausominaisuuksiltaan myös tyypillisesti niin hyvä, että invertteristä saatava hyöty on välikeleillä pienempi, kuin mitä se olisi radiaattoreilla tai puhallinpattereille toteutetussa lämmönjaossa.

Silloin kun tutkin itselleni tuota invertteriasiaa tulin siihen tulokseen että sille oikeastaan kannattaisi olla myös ilmalämmönvaihdin, josta otettaisiin lämmöt aina kun ulkona on selvästi kaivoa lämpöisempää.. silloin invertteri pääsisi erityisesti keväällä näyttämään kykynsä.. ja kaivon kylmeneminen jäisi vähemmälle eikä tulisi lyhyitä käyntijaksoja kuten on/offille. Vaan eipä tuokaan sitten ohjauksineen oikein rahallisesti kannata. Tuo Vaillant on ilmalämmönvaihtimeenkin jotenkin varautunut, joka näkyy sen muutama viesti takaperin liittämäni kuvankin teksteistä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
Silloin kun tutkin itselleni tuota invertteriasiaa tulin siihen tulokseen että sille oikeastaan kannattaisi olla myös ilmalämmönvaihdin, josta otettaisiin lämmöt aina kun ulkona on selvästi kaivoa lämpöisempää.. silloin invertteri pääsisi erityisesti keväällä näyttämään kykynsä.. ja kaivon kylmeneminen jäisi vähemmälle eikä tulisi lyhyitä käyntijaksoja kuten on/offille.
Tuotakin asiaa voisi varmaan helpottaa lämpövarastolla, eli niin, että kaivosta tulevalle nesteelle järjestäisi vielä kaksi vaihtoehtoista, normaalia lyhyempää maalenkkiä. Keväällä neste kytkettäisiin kulkemaan pintalenkin kautta ja syksyllä syvemmällä olevan lenkin kautta. Kolmantena vaihtoehtona voisi vielä olla keruuaita, eli maan pinnalla, katolla, tms. oleva suhteellisen suuren tilavuuden omaava keräin, joka käyttäisi hyväkseen auringonpaisteen ja lämpimän ilman (ja jonka kytkentäkohtaa vaihdetaan kiertopiirissä tilanteen mukaan). Taitavat vain viimeksi mainitun kustannukset loikata äärettömän TMA:n puolelle.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
Muoviputken lämmönsiirtymisasia on vanha, ymmärtämättömien legenda joka on helppo kumota muutaman sekunnin googlauksella.. polyeteenin ( jota siinä välissä on 2,5mm ) lämmönsiirtymiskerroin on samaa luokkaa veden kanssa. Eli sekin on huono, mutta ei merkitse tässä yhteydessä mitään kun sitä yhtä kelvotonta vettä on siellä paljon paksumpi kerros ennen kalliota. Parempi olisi tehdä mahdollisimman ahdas kaivo, mutta ei niissäkään valinnanvaraa ole. Kaivoihin on myös olemassa systeemeitä joilla putket koitetaan pakottaa irti toisistaan ja kallioon kiinni tai ainakin lähelle.. sillä saa heti 10-15% lisää jatkuvaa tehoa.

No niin tai näin, lämmön siirtymisen hitauden vuoksi keruuliuoksen lämpötila ei kuitenkaan ole sama kuin ympäröivän kallion lämpötila silloin kun pumppu on käynyt jonkin aikaa ja liuos tehnyt täyden kierroksen keruupiirissä. Hetken putkessa seistyään liuoksen lämpötilat ovat taas ihan eri lukemissa

http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

KooVeeYrjänä sanoi:
No nyt on sulateltu tätä "maalämpöpakkoa." Ja kun kokemusta ei laitteista ole, eikä täälläkään tunnu tulevan hullua hurskaammaksi, niin olen ajatellut alkaa perkaamaan asiaa lähtökohtaisesti niin, että onko se sitten onoffari vai tamuohjattu. Muita invertteriohjattuja ei taida olla kuin Daikin? Ja sekin niin uusi, ettei kokemuksia ole? Mitä keittiögeologit ovat mieltä kaivon käyttäytymisesta näillä vaihtoehdoilla? Asiaan täysin perehtymättömänä tuntuisi viisaammalta härnätä maaperää vähän koko ajan, kuin repiä sieltä vaikka kerran vuorokaudessa irti niin paljon kuin irtoaa?
Niin mikä se lopullinen sysäri oli Maalämmön puolelle?

Inverttereitä löytyy Daikin, Nibe ja se Nilanin yhdistelmämasiina, muita ei tiedossa. Daikin tais olla paras Ruotsin maalämpötestissä. Nibe max taitaa olla 16kW ja Daikin oliko se 11kW vai 13kW nuo molemmat heiluu reippaasti yli sun tarpeen mutta ei se yläpää sinänsä haittaa mutta samalla se tarkoittaa että yleensä se alatehokin on jo korkeahko eli ovat on/off masiinoita pitkän aikaa vuodesta. Nilanin yhdistelmän koko taitais olla sulle ihan nappisuoritus kun sen skaala on 1,5-6kW alueella. Invertterimasiina kulutuksen kattamisen PV:llä olis helpompaa kuin on/off, mutta se on nyt hiukan toinen sivujuonne (coppelot kohillaan) ;).

Keruun kannalta ei ole mitään eroa...sama energia siertö otetaan vuodessa, ehkä pientä eroa tulee coppelon takia, eli suuremmalla coppelolla kaivo pitää olla "parempi".
Onnistuuko sulle luokkaa 400m maapiiri, oliskos se 1.5m leveää ojaa 200m=300m2 tai 2x100m ojaa x4.5m = 450m2...teoreettiselta pohjalta.
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

kotte sanoi:
Tuotakin asiaa voisi varmaan helpottaa lämpövarastolla, eli niin, että kaivosta tulevalle nesteelle järjestäisi vielä kaksi vaihtoehtoista, normaalia lyhyempää maalenkkiä. Keväällä neste kytkettäisiin kulkemaan pintalenkin kautta ja syksyllä syvemmällä olevan lenkin kautta. Kolmantena vaihtoehtona voisi vielä olla keruuaita, eli maan pinnalla, katolla, tms. oleva suhteellisen suuren tilavuuden omaava keräin, joka käyttäisi hyväkseen auringonpaisteen ja lämpimän ilman (ja jonka kytkentäkohtaa vaihdetaan kiertopiirissä tilanteen mukaan). Taitavat vain viimeksi mainitun kustannukset loikata äärettömän TMA:n puolelle.
Energia-aita taitaa nostaa maalitkun lämmöt sallittujen yläpuolelle...taitais pakottaa glygolin käyttöön!?
Ei kai tuo Energia-aita sinänsä kovin kallis olisi, letkua vaan muutama lenkki ees-taas.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

Seagear sanoi:
No niin tai näin, lämmön siirtymisen hitauden vuoksi keruuliuoksen lämpötila ei kuitenkaan ole sama kuin ympäröivän kallion lämpötila silloin kun pumppu on käynyt jonkin aikaa ja liuos tehnyt täyden kierroksen keruupiirissä. Hetken putkessa seistyään liuoksen lämpötilat ovat taas ihan eri lukemissa

http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1

No jos katsot sitä minun tänään laittamaani excel-kuvaa niin siinä tuo keruuviinan viileneminen näkyy aika hyvinkin. Eli aikalailla alussa ajetaan käyttövettä niin kauan että systeemi saavuttaa tasapainotilan. Ja jatkossa ajetaan niin että on/off systeemi tekee vain yhden kierroksen keruupiirissä ja sitten huilaa ja antaa nesteiden lämmetä.

Tuo theseus on ansiokas siinä mielessä että sinne on kerätty hyvät ( ja huonotkin ) lähteet joista on hyvä itse vaikka jatkaa, mutta poikaparan teokseen liittämät lähteet ja kuvat itse asiassa jossakin määrin kumoavat alussa esitetyt johtopäätökset jotka taas taitavat olla peräisin Oulun gradusta ;-). Täytyy muistaa että tämä AMK-lopputyö ( ja gradut ) ovat vain oppilaitoksen harjoitustöitä, eivät tutkimuksia.

Sivulla 5 on kuva jossa esitellään lämpövastuksia Rx putken ja kallion välillä, erittelemättä putken ja veden osuutta, mutta jos vettä on runsas pari senttiä putken ja seinän välissä muovin osuus lämpövastuksesta R on noin kymmenesosa.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
No jos katsot sitä minun tänään laittamaani excel-kuvaa niin siinä tuo keruuviinan viileneminen näkyy aika hyvinkin. Eli aikalailla alussa ajetaan käyttövettä niin kauan että systeemi saavuttaa tasapainotilan. Ja jatkossa ajetaan niin että on/off systeemi tekee vain yhden kierroksen keruupiirissä ja sitten huilaa ja antaa nesteiden lämmetä.

Tuo theseus on ansiokas siinä mielessä että sinne on kerätty hyvät ( ja huonotkin ) lähteet joista on hyvä itse vaikka jatkaa, mutta poikaparan teokseen liittämät lähteet ja kuvat itse asiassa jossakin määrin kumoavat alussa esitetyt johtopäätökset jotka taas taitavat olla peräisin Oulun gradusta ;-). Täytyy muistaa että tämä AMK-lopputyö ( ja gradut ) ovat vain oppilaitoksen harjoitustöitä, eivät tutkimuksia.

Sivulla 5 on kuva jossa esitellään lämpövastuksia Rx putken ja kallion välillä, erittelemättä putken ja veden osuutta, mutta jos vettä on runsas pari senttiä putken ja seinän välissä muovin osuus lämpövastuksesta R on noin kymmenesosa.

Jep. Eihän noilla opinnäytetöillä tietenkään mitään Nobeleita tavoitella eikä saada. Mutta kyllä niissä on yleensä sen verran asiaa koottuna samoihin kansiin että asiaan vihkiytymätön kartuttaa rutkasti omaa tietämystään kun sellaisen lukee. Ja vaikkei sillä lukemisella vielä alan guruksi tulla niin ainakaan ei enää pitäisi olla Suomi24:n tyylisiä uskomuksia tyyliin "Johan sen järkikin sanoo ettei 5-asteisella keruuliuoksella voi taloa lämmittää".
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

roots sanoi:
Energia-aita taitaa nostaa maalitkun lämmöt sallittujen yläpuolelle...taitais pakottaa glygolin käyttöön!?
Ei kai tuo Energia-aita sinänsä kovin kallis olisi, letkua vaan muutama lenkki ees-taas.
Myös pumpun kannalta aita voi nostaa litkun lämpötilan liian korkealle (mihin viittasin edellä sillä, että aidan kytkentää pitäisi varioida tilanteen mukaan). Eli aita pitäisi lisäksi kytkeä niin, että pumpun maksimilämpötila maaliuokselle (esim. 20 astetta) ei ylity. Eli jos ulkona on hyvin lämmintä tai aurinko lämmittää voimakkaasti, aidasta tuleva liuos pitäisi sekoittaa maakeräimestä tulevan liuoksen kanssa ja loput virtauksesta johdettaisiin maapiiriä lataamaan (ja vielä mielellään vastasuuntaan). Sopivilla säätö- ja takaiskuventtiileillä tuon toki saa aikaan.

Varmaan tuossa tapauksessa koko maapiiri pitäisi tosiaan täyttää propyleeniglykolilla vahvan etanoliliuoksen sijaan (aitahan ei saa päästä jäätymään talvella). Kaikesta tuosta voi seurata omia hankaluuksiaan. Siksi voisi olla teknisesti järkevintä yrittää toteuttaa mokomat ratkaisut erillisellä kiertopiirillä ja maahan upotetulla keruuputkistoihin integroidulla vastavirtakoaksiaalilämmönvaihtimella (kaksi muoviputkea periaatteessa sisäkkäin) sekä omalla kiertopumpullaan (lämmönsäädön toteuttamiseksi), mutta taitaa sitten taas TMA herkästi ponnahtaa äärettömyyksiin, jos kohtuullinen korkolaskelma otetaan mukaan. Tuolla kytkennällä voisi myös suoraan ladata maapiiriä aidan lämmöllä piirin omalla kiertopumpulla MLP:n huilatessa.
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

kotte sanoi:
Myös pumpun kannalta aita voi nostaa litkun lämpötilan liian korkealle (mihin viittasin edellä sillä, että aidan kytkentää pitäisi varioida tilanteen mukaan). Eli aita pitäisi lisäksi kytkeä niin, että pumpun maksimilämpötila maaliuokselle (esim. 20 astetta) ei ylity. Eli jos ulkona on hyvin lämmintä tai aurinko lämmittää voimakkaasti, aidasta tuleva liuos pitäisi sekoittaa maakeräimestä tulevan liuoksen kanssa ja loput virtauksesta johdettaisiin maapiiriä lataamaan (ja vielä mielellään vastasuuntaan). Sopivilla säätö- ja takaiskuventtiileillä tuon toki saa aikaan.

Varmaan tuossa tapauksessa koko maapiiri pitäisi tosiaan täyttää propyleeniglykolilla vahvan etanoliliuoksen sijaan (aitahan ei saa päästä jäätymään talvella). Kaikesta tuosta voi seurata omia hankaluuksiaan. Siksi voisi olla teknisesti järkevintä yrittää toteuttaa mokomat ratkaisut erillisellä kiertopiirillä ja maahan upotetulla keruuputkistoihin integroidulla vastavirtakoaksiaalilämmönvaihtimella (kaksi muoviputkea periaatteessa sisäkkäin) sekä omalla kiertopumpullaan (lämmönsäädön toteuttamiseksi), mutta taitaa sitten taas TMA herkästi ponnahtaa äärettömyyksiin, jos kohtuullinen korkolaskelma otetaan mukaan. Tuolla kytkennällä voisi myös suoraan ladata maapiiriä aidan lämmöllä piirin omalla kiertopumpulla MLP:n huilatessa.
Kyllä noita konsteja tosiaan piisaa, hinta vaan nousee...mutta semmosessa tapauksessa jossa jo tehty kaivo osoittautuu matalaksi niin tommosella aidalla/pintapiirillä sitä saa elvytettyä kesällä. Jos oikein alumperin tommosta suunnittelee niin vois vaikka 150m kaivon sijaan laittaa 100m kaivon ja 200m maalenkin, nuo sitten niin pitkäksi aikaa sarjaan vuodesta kun maapiiri "voittaa" kaivon, eli ~½ vuotta maapiiri latais kaivoa talvea varten, käsiventtiilillä valinta ja jos aikoo unohtaa niin sähkövena. Toisaalta nuo molemmat vaihtoehdot maksaa ~yhtä paljon, joten mahdollinen hyöty on paremminkin siellä parantuneen cop:in puolella!?
 

jiikoo

Vakionaama
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
Silloin kun tutkin itselleni tuota invertteriasiaa tulin siihen tulokseen että sille oikeastaan kannattaisi olla myös ilmalämmönvaihdin, josta otettaisiin lämmöt aina kun ulkona on selvästi kaivoa lämpöisempää.. silloin invertteri pääsisi erityisesti keväällä näyttämään kykynsä.. ja kaivon kylmeneminen jäisi vähemmälle eikä tulisi lyhyitä käyntijaksoja kuten on/offille. Vaan eipä tuokaan sitten ohjauksineen oikein rahallisesti kannata. Tuo Vaillant on ilmalämmönvaihtimeenkin jotenkin varautunut, joka näkyy sen muutama viesti takaperin liittämäni kuvankin teksteistä.

Käytännössä samaan lopputulokseen pääsisi kun kaivaisi pari sataa metriä maapiiriä vaikka 30-50 sentin syvyyteen maahan. Käyttäisi sitä vain kesäajan. Kesähän on aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on "pysyvästi" yli +5C. Suunnilleen tuota luokkaahan siellä kaivossakin se vesi on.

Homma ei taida oikein kannattaa rahallisesti kun tuollaisissa lämpötiloissa nykyaikaiset talot eivät tarvi lämmitystä. Ainoa mihin sitä lämpöä tarvii on lämmin käyttövesi. Siinä ei kovin montaa sataa kWh ole kuitenkaan säästöpotentiaalia vuodessa verrattuna siihen että kesäajan käyttöveden lämmityksenkin pumppaa suoraan lämpökaivosta.

Mutta jos haluaa harrastella ja yrittää kaikin keinoin minimoida ostoenergiaa niin voihan tuo olla harkinnanarvoinen vaihtoehto.
 
D

dessan

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

sam123 sanoi:
On päivän selvää ettei uutta taloa kannata mihinkään kaukolämpöön kytkeä. Olet monopoliasemassa olevan toimittajan laskutettavana, jonka lisäksi maksat törkeän liittymismaksun, vehkeistä MLP:n verran, ja sen lisäksi täysin älyttömät perusmaksut, joka varmistaa sen että raha juoksee yhtiön suuntaan vaikka et kuluttaisi kilowattiakaan.

Kerrotko mistä saan toimivan MLP-systeemin n. 6000-8000 eurolla?? (systeemin, joka riittää vaikka suomalaiseen tyyppitapaukseen: nelihenkinen perhe, 150 kerrosneliötä - käyttövesi ja lämmitys, eristystaso 2000 luvun alku)

Maksaa se MLP-järjestelmäkin (tai ihan mika muu tahansa investointi) vaikket kuluttaisi kilowattiakaan. Joten en ihan ymmärrä tätä itkua perusmaksuista? Ilmeisesti ei vain osata investointilaskelmien perusteita? (kotte näyttää osaavan)
 
S

sam123

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

VesA sanoi:
Silloin kun tutkin itselleni tuota invertteriasiaa tulin siihen tulokseen että sille oikeastaan kannattaisi olla myös ilmalämmönvaihdin, josta otettaisiin lämmöt aina kun ulkona on selvästi kaivoa lämpöisempää..

Ei kannata. Tämä on jo tällä foorumilla kokeiltu Freezen toimesta. Silloin kun ilmalämmönvaihdin ohittaa kaivon ei lämpöä tarvita mihinkään.

Niin mikä se lopullinen sysäri oli Maalämmön puolelle?

No se kun se ei maksa mitään, kuten sen laskemalla tuossa aikaisemmin todistin.

dessan sanoi:
Kerrotko mistä saan toimivan MLP-systeemin n. 6000-8000 eurolla?? (systeemin, joka riittää vaikka suomalaiseen tyyppitapaukseen: nelihenkinen perhe, 150 kerrosneliötä - käyttövesi ja lämmitys, eristystaso 2000 luvun alku)

Kuka mitään järjestelmästä on puhunut? Minä puhun MLP:stä, ja semmoisen saa hyvinkin 6000-8000 eurolla
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

jiikoo sanoi:
Käytännössä samaan lopputulokseen pääsisi kun kaivaisi pari sataa metriä maapiiriä vaikka 30-50 sentin syvyyteen maahan. Käyttäisi sitä vain kesäajan. Kesähän on aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on "pysyvästi" yli +5C. Suunnilleen tuota luokkaahan siellä kaivossakin se vesi on.

Homma ei taida oikein kannattaa rahallisesti kun tuollaisissa lämpötiloissa nykyaikaiset talot eivät tarvi lämmitystä. Ainoa mihin sitä lämpöä tarvii on lämmin käyttövesi. Siinä ei kovin montaa sataa kWh ole kuitenkaan säästöpotentiaalia vuodessa verrattuna siihen että kesäajan käyttöveden lämmityksenkin pumppaa suoraan lämpökaivosta.

Mutta jos haluaa harrastella ja yrittää kaikin keinoin minimoida ostoenergiaa niin voihan tuo olla harkinnanarvoinen vaihtoehto.

Kesän energiolla ei ole niin väliä.. ajattelin lähinnä kevätsäitä kun lämpötilaerot ovat suuret ja kaivo talven pakkasten jäljiltä kylmimmillään. Vaan on siinä kuitennii aikamoinen säätö kaikkine putkineen, talo on kiveä ja hyvään ilmavaihtimen paikkaan melko hankala matka.. eli olisi pitänyt kaivaa nekin putket maahan samalla kun kaivojen putkitukset.
 
J

jolla

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

KooVeeYrjänä sanoi:
Mutta ei mene edes pienillä ikkunoilla ja 250mm seinävilloilla laskennasta kuulemma läpi. En ala mitään metrin paksuja seiniä teettämään,

kaikkihan on kiinni rahasta, jos sinulla ei ole lainaa, maksat rahalla rakentamasi, ei millään laskelmilla ole mitään merkistystä(et joudu rahastuksen ja simputuksen kohteeksi) senkun muutat rakennuksen valmistuttua asumaan ja lämmität millä lystää.
suomessa ei ole ajettu ketään kotoa pois ulkosalle, sellaista instanssia ei löydy jolla olisi mandaati moiseen
loppuraportti on vessapaperin kanssa samaa luokkaa, jos et tarvitse sitä lainan nostamiseen
 
D

dessan

Vieras
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

sam123 sanoi:
Kuka mitään järjestelmästä on puhunut? Minä puhun MLP:stä, ja semmoisen saa hyvinkin 6000-8000 eurolla

Ahaa. Näyttäisi siltä, että puhumme eri asioista sitten. Kerrotko täsmällisesti, mitä saat 6000-8000 eurolla?

Ainakaan se ei ole mitään valmista, millä talon lämmittää ja käyttövedet saa?

Mikähän on viestisi pointti, kun sitä "sinun MLP:tä" kokonaiseen kaukolämpöjärjestelmään vertailet?
 

timbba

Vakionaama
Vs: Uuden talon lämmitys, tulipa vaikeeta...

sam123 sanoi:
No se kun se ei maksa mitään, kuten sen laskemalla tuossa aikaisemmin todistin.

Mä kun en ole nähnyt viel yhtään lämmitysjärjestelmää, josta ei ois tarvinnu mitään maksaa. Aina on joutunu rahaa laittaa tiskiin :cool: (ja tietän tietän.. tää alkaa kuulostaa jankkaamiselta, mutta ku ;D)

No joo.. tuo alustuksena, sillä on niin väärin sanoa ettei maksa mitään. Sitä paitsi se sun laskelmas edelleen vertaa vain sähkölämmitystä ja maalämpöä. Eli toisin sanoen vertailet lämmityskuluissa kaikkein halvinta ja kalleinta lämmitysmuotoa pitkässä juoksussa. Otapa laskuihin mukaan muutkin lämmitysjärjestelmät ja vertaat keskenään.. sitten aletaan puhua paremmasta tavasta laskea näitä asioita.
 
Back
Ylös Bottom