Espejot
Hyperaktiivi
Eikä ole unohdettu niitä rosv... eikun sähkön myyjiäkään.
Viimeksi muokattu:
Uusiutuvan energian kannibalisaatio
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
jarkko_h
Vakionaama
Ranskassakin sähkö -5,5 senttä / kWh. Ei ole enää kyse pienestä negatiivisesti hinnasta. Tuolla hintaa esim Carunan pääkaupunkiseudun verkossa siirron, sähköveron jälkeen sähkön hinta olisi aika lähelle nollaa. Hollannin hinnoilla kannattaisi jo pitää saunan kiuasta päällä
Suomi seuraa tässä perässä viimeistään siinä vaiheessa kun paneelit tulevat pakolliseksi.
Täällä kuitenkin paneeleiden omistajat maksavat viulut, joten kannattaa investoida (suhteellisen vähän riittää käytännössä), jotta tuotantoa rajoitetaan tarvittaessa (mitä EU tuskin pystyy kieltämäänkään). Toista on esimerkiksi Hollannissa, missä yleinen typeryys on sähköverkkoasioissa nostettu kunniaan.
- Keskustelun aloittaja
- #445
Ruotsalainen analyytikko meinaa että negatiiviset hinnat syövät investoinneilta pohjan pois.
www.tn.se
Experten: Så hotar negativa elpriser svensk elproduktion – ”Inte lönsamt att investera”
En ökad trend av negativa elpriser riskerar att slå ut den svenska elektrifieringen, varnar Energiföretagens marknadsanalytiker Magnus Thorstensson. ”Tyvärr får man säga att det inte är tillfälligt”, säger han till TN.
www.tn.se
- Keskustelun aloittaja
- #446
Aurinko paukauttaa hinnat pakkaselle myös Belgiassa. Tuossa näkyy mihin aikaan negatiivisia hintoja on ollut.
Ja miten niitä on kertynyt 2024
Artikkelissa on myös tuumittu että hiipuuko rakentaminen.
'In recent months, we have clearly seen a problem for large solar energy producers: the electricity they put on the grid yields less than is necessary to recoup their investment,' says Schmits. 'There is a risk that large-scale solar parks will not be profitable enough in the coming months and years, which will slow down the industry.'
Sinänsä ihan mielenkiintoinen artikkeli ja selain näyttää kääntävän tuon oikein sujuvasti.
Ja miten niitä on kertynyt 2024
Artikkelissa on myös tuumittu että hiipuuko rakentaminen.
'In recent months, we have clearly seen a problem for large solar energy producers: the electricity they put on the grid yields less than is necessary to recoup their investment,' says Schmits. 'There is a risk that large-scale solar parks will not be profitable enough in the coming months and years, which will slow down the industry.'
Sinänsä ihan mielenkiintoinen artikkeli ja selain näyttää kääntävän tuon oikein sujuvasti.
- Keskustelun aloittaja
- #448
Aurinkosähköä rakennetaan nyt paljon, tuossa on koottu hiukan vaikutuksia...
Rakentamisesta
To call solar power’s rise exponential is not hyperbole, but a statement of fact. Installed solar capacity doubles roughly every three years, and so grows ten-fold each decade. Such sustained growth is seldom seen in anything that matters. That makes it hard for people to get their heads round what is going on. When it was a tenth of its current size ten years ago, solar power was still seen as marginal even by experts who knew how fast it had grown. The next ten-fold increase will be equivalent to multiplying the world’s entire fleet of nuclear reactors by eight in less than the time it typically takes to build just a single one of them.
Ja loput siitä mitä se rakentaminen vaikuttaa
gemenergyanalytics.substack.com
Rakentamisesta
To call solar power’s rise exponential is not hyperbole, but a statement of fact. Installed solar capacity doubles roughly every three years, and so grows ten-fold each decade. Such sustained growth is seldom seen in anything that matters. That makes it hard for people to get their heads round what is going on. When it was a tenth of its current size ten years ago, solar power was still seen as marginal even by experts who knew how fast it had grown. The next ten-fold increase will be equivalent to multiplying the world’s entire fleet of nuclear reactors by eight in less than the time it typically takes to build just a single one of them.
Ja loput siitä mitä se rakentaminen vaikuttaa
Some consequences of solar on the electricity markets
Impact on prices, solar value, imports/exports, power reserves, and curtailment of other generating assets.
gemenergyanalytics.substack.com
Tähän melko käsittämättömään uusiutuvien rakentamistahtiin voi saada vähän hahmoa, kun miettii vaikka Kiinaa. Siellä uusiutuvan sähkön, eli tuuli-, aurinko- ja vesivoiman, tuotantoteho lisääntyi viime vuoden aikana 301 GW. Jos sama muunnetaan OL3-ydinreaktoreiksi, se tekee yhteensä 188 kpl uusia OL3-kokoluokan laitoksia. Siis yhden vuoden aikana, yhdessä maassa, tuon verran lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa. Toki tuo on nimellisteho, joten auringon ja tuulen käyttökertoimet huomioiden jäädään tuosta paljonkin, mutta silti ollaan varmasti jossain likemmäs sadan laitoksen määrässä vuosienergiaa ajatellen.
- Keskustelun aloittaja
- #450
Alhaiset hinnat vaikuttavat myös investointien määrään. Jos hinta laskee liiaksi niin ei rakenneta. Akkuja kaivattaisiin, tai muuta varastoa.
www.euractiv.com
Europe's solar power surge hits prices, exposing storage needs - Euractiv
Europe has clocked a record number of hours of negative power prices this year due to a mismatch between demand and supply as solar power generation soars, potentially helping to shift investment to much needed storage solutions.
www.euractiv.com
- Keskustelun aloittaja
- #453
Analyysiyhtion ukko uskoo negatiivisten hintojen ongelmat on ohi 2030 kun rakennetaan akkuja ja elektrolyysereitä. Silti tuotot menevät kehnoksi.
Jones at ICIS believes negative pricing will “largely be solved” by 2030 as Europe builds more batteries and installs more electrolysers to make hydrogen.
These devices use electricity to split hydrogen from water, providing an extra source of flexible demand for electricity, which can help prevent negative pricing.
However, price cannibalisation would continue to be an issue, he warned. “Prices will just go down to zero more, they won’t go into negative territory.
“But if you are a renewables developer the difference between zero and negative is not that massive.”
www.ft.com
Jones at ICIS believes negative pricing will “largely be solved” by 2030 as Europe builds more batteries and installs more electrolysers to make hydrogen.
These devices use electricity to split hydrogen from water, providing an extra source of flexible demand for electricity, which can help prevent negative pricing.
However, price cannibalisation would continue to be an issue, he warned. “Prices will just go down to zero more, they won’t go into negative territory.
“But if you are a renewables developer the difference between zero and negative is not that massive.”
Subscribe to read
www.ft.com
- Keskustelun aloittaja
- #455
https://fi.wiktionary.org/wiki/kannibalisoida
kannibalisoida (62) (taivutus)
- (liiketaloustiede) julkistaa tuotteita jotka vähentävät ennestään markkinoilla olevien omien tuotteiden myyntiäKaikki suuret investointipankit ovat ymmärtäneet, että niiden on pakko kannibalisoida omaa bisnestään, ennen kuin joku muu tekee sen. (taloussanomat.fi)
- (tekniikka) purkaa laite tai kone osiksi, joilla korjataan ja pidetään kunnossa muita samanlaisia laitteitaKahdeksan Wirrawayta tuhottiin ilmassa ja kaksi konetta vaurioutui niin pahasti, että ne kannibalisoitiin varaosiksi linkutettuaan kotikentälle.
Uuden sukupolven aurinko-ja tuulivoimalla tuotantokustannus tulee hyvää tahtia vielä alas ja molemmissa on selkeät reitit -50% tasoon nykyhinnasta. Uutta kapasiteettia ei kiinnosta vanhan kannattavuus eli ihan hetkeen ei lopu tuulivoiman eikä aurinkopaneelien asennukset. Kiinnostuneille DNV rapsat on melko hyvää luettavaa kustannuskehityksestä.
IRENAn tuoreimmat luvut on 2022 kun eivät ole saaneet tuoreempia vielä ulos eli tässä kuvassa on vielä inflaation pahin piikki ilman parin viime vuoden kehityksen hyötyjä.
Näyttää poikkeuksellisen hyvälle näin kuluttajan näkökulmasta.
IRENAn tuoreimmat luvut on 2022 kun eivät ole saaneet tuoreempia vielä ulos eli tässä kuvassa on vielä inflaation pahin piikki ilman parin viime vuoden kehityksen hyötyjä.
Näyttää poikkeuksellisen hyvälle näin kuluttajan näkökulmasta.
Liitteet
Espejot
Hyperaktiivi
Kannibalisointi-termi on varattu uusiutuvalle energialle ja sillä ennetaan ymmärtää että se nimen omaan laskee sähkön hintaa. Minä näen kanibalisaation aiuhettavaman hintaheilunnan mahdollisuutena mutta energiateolisuus arvatenkin näkee että muualta saapunut vieras - uusiutuva energia - on istunut heidä noutopöytään ja syö heidän osuttaa kannatavista markinoista.
Tuotot varmaan menevät kehnoksi, mutta jos hinnat menevät negatiiviseksi, vika on jossakin muualla kuin uusiutuvan energian kapasiteetin lisääntymisessä ja sähkömarkkinoiden luonteeseen kuuluvassa luonnollisessa vitsauksessa. Akut sun muut vain peittävät varsinaista ongelmaa, eli mätäpaise jää jäljelle.
Varsinainen vika on ääliömäisessä tukipolitiikassa, jolla ylituotantoon osallistuvat eivät joudu joka hetki vastaamaan aiheuttamistaan tappioista. Toisekseen vika on regulaatiossa, joka ei pakota säätämään tuotantoa alemmas sellaisten tuottajien osalta, jotka eivät itse pysty tai halua laskea tuotantoaan kaupallisessa mielessä vallitsevassa ylituotantotilanteessa eikä heille pystytä kohdentamaan toisille aiheuttamiaan tappioita.
Mutta miksi ihmeessä näin tehtäisiin kun tarkoitus on houkutella tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelun tasaamiseen kuormia joita voi säätää tilanteen mukaan - ja sitä vedyntekoa korvaamaan keskieuroopan maakaasua.. Siksi hankkeita tuetaan siellä sun täällä.
Espejot
Hyperaktiivi
Juuri tämän takia, porkkana maistuu paremalta kun se tarjoillaan kepin kanssa.
Tukimenetelmä on kuitenkin väärä, jos johtaa negatiivisiin hintoihin. Ei ole kenenkään etu tuottaa sähköä markkinaehtoisesti negatiivisella hinnalla. Joku toinen joutuu silloin maksumieheksi vääristyneille markkinoille.
Jos markkina on saatettu keinotekoisesti sellaiseksi, että se tuottaa negatiivisia hintoja, markkinoissa on jotakin uuden tuotannon rakentamisen kannalta riskialtista muutoinkin. Uutta kulutusta kannattaa rakentaa luotettavammin tilanteessa, jossa samalla kapasiteetilla ylimääräinen tuotanto pysähtyy hintarajaan 0. Tällöin on aidosti tuotantoa reservissä, eikä sähköä hukata jonnekin muualle epämääräisillä uusilla tukiaisilla, jotka eivät mahdollisesti vapautakaan sähköä käytettäväksi uusien kulutuskohteiden kattamiseen. Tuotantoreservin olemassaolo pikemminkin osoittaa, että markkinat kykenevät taloudellisesti kannattavalla tavalla vastaamaan kohtuulliseen lisäkysyntään ja lisäkysynnän realisoiduttua uuttakin tuotantoa kannattaa rakentaa lisää.
Miksei olisi? Markkinalla on vaikka kuinka monta toimijaa, joille sähkön tuotanto on vain yksi prosessin tulovirroista:
- CHP-laitokset
- Sellutehtaat
- Uusiutuvat (PPA-sopimukset)
Uusituvat PPA-sopimukset moisia usein ovatkin (eli yksityissektorin kehittämä kansainvälinen tukiaisten muoto ja juuri sellainen markkinavääristymä, mihin viittasin; riippuu kuitenkin aivan PPA-sopimuksen yksityiskohdista, onko kuitenkaan noin), mutta suomalaiset CHP-laitokset ovat järjestään sellaisia, että voivat säästää myymällä normaalisti sähkön tuotantoon kuluvan kattilalämmön suoraan lämmöksi ja käytännössä sitten vähentävät polttotehoa. Hyöty on kaksinkertainen, kun polttoainetta säästyy eikä tarvitse maksaa palkkiota siitä, että joku muu käyttää sähkön (joka on siis lämmöntuotannosta pois).
Sellutehtaat ovat vaikeampi juttu, mutta luulisin itse, että niillä olisi mahdollista dumpata soodakattilan tuottama lämpö jäähdytysveteenkin joko vesistöön tai katolle asennettuihin lauhdutinpattereihin, jos sähkön luovuttamisesta pitäisi maksaa vielä palkkiotakin. Useinhan nuokin kykenenevät myymään lämpöä paikkakunnan lämpöverkkoon.
PPA soppareihin ei saa tukia eli kyseessä on yksityisrahoitteinen markkina.
Kannattaa käydä kertomassa tämä niille kaukolämpölaitoksille jotka tälläkin viikolla ajoivat verkkoon jopa melko reilulla teholla negatiivisilla hinnoilla.
Juuei.
Toki on yksityisrahoitteinen, mutta lopputulos on silti sellainen johtuen tyypillisten sopimusten yksityiskohdista, että vähentää pörssihinnan riippuvuutta markkinatilanteesta ja joissakin tilanteissa johtaa negatiivisiin sähkön markkinahintoihin. Johdainnaispörssien vipuinstrumentit tuottavat usein samanlaisia lopputuloksia osakejohdannaisten jälkimarkkinoilla, joilla niilläkään ei ole yhteyttä valtioon muuta kuin lainsäädäännöstä seuraavan oikeudellisen sitovuuden mielessä.
Mitä itse katselin silloin, kaukolämmön yhteistuotantoa taisi olla tyypillisesti korkeintaan pari sataa megawattia negativisten hintojen aikana. Toiset lämpöyhtiöt käyttivät luultavasti sähkökattiloita samaan aikaan suuremman tehon edestä, joten enemmän kaukolämpöyhtiöt luultavasti sähköä käyttivät kuin tuottivat ja kyse on välillä sellaisesta seikasta kuin vaikkapa jätteitä polttavasta kaukolämmön yhteistuontantolaitoksesta, eli jätteistä on päästävä eroon joka tapauksessa (asiakkaat maksavat palkkion jätteen hävittämisestä) eikä kesällä ole lämmölle riittävää menekkiä. Sähkön voi silloin myydä voitolla negatiivisten hintojenkin aikaan omille kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehneille asiakkaille (ja antaa pörssisähkön tuiottajien kärsiä entistä suurempien negatiivisten pörssihintojen aiheuttamat tappiota nahoissaan). Energiamarkkinoilla on laajempia kytkentöjä kuin vain sähkön tuottaminen ja kulutus pörssin ehdoilla ja kaikenlainen hinnanmuodostuksen jäykistäminen kuten PPA:t ja enemmän tai vähemmän kiinteähintaiset toimitussopimukset ovat näistä esimerkkejä.
Tekniikkaan liittyen, kaikkien kattilaan perustuvien kaukolämpöyhteistuotantovoimalaitosten prosessikaavioissa, joihin olen tutustunut (ei tosin kovin moneen), on ollut mahdollisuus syöttää höyrykattilan lämpöä suoraan kaukolämpöveden kuumentamiseen ohi turbiinien. Kaasuturbiinit (ja jokunen pienehkö moottorivoimala ehkä vielä nykyään) ovat poikkeus (sähköäkin täytyy tehdä, jos halutaan lämpöä), mutta niitä tuskin käytetään talven ulkopuolella muutoin kuin sähköverkon ankaran tehopulan tai muun häiriön korjaamisapuna.
Tällä ei ole mitään tekemistä tukien kanssa minkä piti olla kaiken pahan alku ja juuri. PPA:sta ei tarvi pitää, mutta ilman niitä sähköntuotannon päästöintensiteetti olisi merkittävästi korkeampi
Ei muuta kun silmälasit vaihtoon, tuossa satunnaisesti valittu viikko viime talvelta, reilua 500 MW menee sekä positiivisilla että negatiivisilla hinnoilla:
Tekninen toimintavalmius ei tarkoita että se olisi fiksua, että niin kannataisi tehdä tai sinne saisi koko sähköntuotannon dumpattua.
Summa summarum, sähkömarkkinalla on paljon hyviä syitä laskea hintaa miinukselle.
Samalla tavalla kuin tämän vuoden omenasato!
Kuvioon osallituvien keskenään sopima tukimuoto se on silti ja sähkömarkkinoiden kannalta vääristää niitä tavalla, jolla joidenkin kannattaa tietyissä tilanteessa myydä sähköä tappiollisesti (koska solmittu sopimus tätä vaatii). Tällä ei sitten ole mitään tekemistä "pitämisen" tai "hyljeksimisen" kannalta vain on fakta, joka on tietenkin nostettava esille, kun mietitään syitä ajoittain negatiivisiin sähkön pörssihintoihin.
Jos itse lukisit tuon Fingridin statistiikkaselvityksen selityksen, näkisit, että yhteistuotannon käyrä on arvio. Määrät ovat suhteessa pieniä (viittasin itse kesäaikaan viime viikkoina edellä enkä talviaikaan, jolloin reunahehdot ovat toiset). AIvan sama, mitä yllä kirjoitan PPA-sopimuksista ja syistä, itä hiukan erittelin edellä, lämpöyhtiöllä voin hyvinkin olla syitä tuottaa myös sähköä negatiivisten hintojen aikaan. Esimerkiksi monilla voimalaitosalueilla on suuria lämpöpumppuja, joita ajetaan noissa hintaoloissa täysillä lämmön tuottamiseksi saman kiinteistön alueella ja sähkö tulee sivutuotteena kiinteistön yhteistuotantovoimalasta (tässä viittaan siis voimala- ja lämpöpumppu-lämpölaitoskokonaisuuteen, jossa on reaaliaikainen tuotannon ja kulutuksen mittaus -- ja tuollainen kokonaisuushan voi aivan hyvin olla myös hajautettu eri kiinteistöille, joiden laitokset ovat saman omistajan hallinnassa; tuokin tosin on kertausta edellä kirjottamastani).Ei muuta kun silmälasit vaihtoon, tuossa satunnaisesti valittu viikko viime talvelta, reilua 500 MW menee sekä positiivisilla että negatiivisilla hinnoilla:
Tuosta toimintavalmiuden käyttämisestä käytännössä en ole eri mieltä. Ja mitä tulee "hinnan laskemiselle miinukselle", toimijalle voi aivan hyvin toimia lämmöntuottajana niin, että tuottaa yhteistuotannolla lämpöä ja sähköä tietyllä laitosalueella ja välittää sähkön yhtiön omaan käyttöön kuten sähkäkattilan tai lämpöpumpun pyörittämiseen jossakin toisella laitosalueella. Ei tuosta välttämättä synny yhtiön kannalta tappiota, kun tuottamisen ja kuluttamisen kustannus menevät päittäin. Toki ulkoa katsoen voisi tehdä (ehkä) voittoakin jättämällä sähkö tekemättä säätämällä laitteen venttiilit moiseen asentoon ja toki, kun ei toimita noin, "vääristetään sähkön markkinamekanismia". Saattaa kuitenkin olla, että sähkö siirtyy yhteistuotantolaitokselta kauempana olevalle lämpölaitokselle vähemmin häviöin kuin pumppaamalla lämpimän veden kiertona kaukolämpöverkon kautta (joten siitä tuo "ehkä").
Ei meillä ehkä asiasta varsinaista erimielisyyttä ole, kunhan kohdennetaan aina huomiomme hiukan eri näkökulmiin?
Tämähän on täysin analoginen CHP-kaukolämpölaitoksen kanssa. Mikäli PPA:t on ongelma markkinalle niin sähkön ja lämmön yhteistuotanto on myös, saatikka sellun keitto kun eivät ohjaa prosessejaan ensisijaisesti sähkön hinnan perusteella.
Muualla Euroopassa huonosti myönnetyt tuet ja vuosinetotushölmöilyt on ihan oikeita ongelmia, mutta kaupallisia sopimuksia ei pidä mennä missään tapauksessa sotkemaan niihin.
Ei se ainakaan yläkanttiin anna CHP:n sähköntuotantoa, ennemmin toisin päin.
Kun eri tavoin rakennettuja ja omilla kriteereillään ohjautuvia markkinoita yhdistellään toisiinsa epätäydellisesti, voi rajatilanteissa seurata anomalioita, kuten hintatason putoamista kannattavan hintatason alle. Tämä on aivan talouden perusasioita eikä sitä voi aina ja ehdottomasti välttää.
Samoin on monesti kannattamatonta yrittää kytkeä tuollaisia markkinoita (esimerkkinä PPA-markkinat, sähköfutuurit ja eri jaksoilla toimivat sähkön eri jaksotuksilla toimivat pörsimarkkinat pareittain tai laajemmin) joko teknisillä ratkaisuilla (jos on edes mahdollista) tai taloudellisilla vivutussopimuksilla keskenään niin, ettei tuollaista tapahtuisi. Lievästi negatiivisina silloin tällöin käyvät hinnat ovat aivan luonnollisia joissakin tilanteissa, mutta teknologian ja talouden kehittyminen yleensä lieventää noita tilanteita, koska joku voi saada voittoja ratkaisuilla.
Sen sijaan säännölliset suuret heilahtelut negatiiviselle puolelle (Hollannin ja Saksan tyyliin) ovat luonnottomia ja taustalla regulaatio tai joku muu valtiovallan säätämä järjettömyys (toki teoriassa myös ihmisten hulluutta muistuttavan joukkopsykoosin tai kartellin tapaisen rikollisen toiminnan tuloksena voi moista syntyä). Ydinvoima on harvoja energianlähteitä, joita on vaikea säätää kohtuukustannuksin ja hyväksyttävällä tavalla niin, ettei reunaehdoista voisi seurata myös melko syvälle sukeltavia ajottaisia ja kestoltaan rajoitettuja jaksoja, jolloin on melko pakko tuottaa sähköä myös negatiiviisilla pörssihinnoilla teknisistä syistä. Muutoin periaatteessa kannattamattoman tuotannon pakko juontuu yleensä solmittuihin sopimuksiin tai yhtiön sisäisen toiminnan kaltaisiin rajoitteisiin (yrityksen ei ole tarvis joka asiassaan toimia ulos päin avoimesti samaan tapaan kuin EU-direktiiveistä johdetut velvoitteet edellyttävät julkisen sektorin tai suurehkojen yritysten suurehkojen hankintojen osalta). Viimeksi mainittukin on eräänlainen esimerkki eri markkinoiden epätäydellisestä kytkennästä, eli avointen markkinoiden ja yrityksen oman sisäisen toiminnan välillä on jonkin korkuinen suojamuuri.
- Keskustelun aloittaja
- #474
Aurinkosähkön rakentaja lykkää projekteja hintojen laskun takia
renewablesnow.com
Better Energy to delay 3 GW of Danish PV projects amid negative prices
Danish renewable energy company Better Energy plans to postpone around 3 GW of solar projects from its Danish portfolio until after 2030 in view of the cha
renewablesnow.com
Mikähän merkitys negatiivisten pörssihintojen syntyyn on sähkönmyyjien tuulisähkön markkinoinnilla? Minäkin tein ostosopimuksen ns. tuulisähköstä, kun pitkäaikainen sähkönmyyjäni ei muuta tarjonnut edellisen sopimuksen loppuvaiheessa. Sitovatko sopimukset hankkimaan tuulisähköä negatiivisen pörssihinnan aikaankin. Muuten: Lupaus toimittaa 100%:sta tuulisähköä on mielestäni huijausta, eihän tuulisähköä aina ole saatavilla, eikä myyjällä voi olla niin suuria sähkövarastoja, että niihinkään voisi vedota. Anekauppaa, myydään tuotetta silloinkin, kun sitä ei ole.
jarkko_h
Vakionaama
Mielestäni nämä sopimukset ovat viherpesua. Kyse noissa ei ole tehon myynnistä vaan energiasta. Jos käytät esim. Talven tyvenenä hetkenä paljon sähköä aiheutat isot CO2 päästöt vaikka sopimuksessa lukisi kuinka "tuulisähkö".
Jos haluaa oikeasti vaikuttaa ympäristöön, pitää minimoida turha kulutus ja joustaa kulutuksessa mahdollisimman paljon. Eli tuulisopimuksia oikeampi tapa on painottaa sähkön käyttöä ajankohtiin, jolloin se on halvimmillaan - eli silloin kun tulee hyvin suhteessa kysyntään.
Viimeksi muokattu:
Eivät yleensä sellaisenaan sido, jos tuottajalla on riittävästi kapasiteettia myymäänsä tuulisähkösopimusten kokonaisvolyymiin nähden. Tuulisähkösopimukset määritellään energiaperiaatteella eli tuottajan on tarkasteluperiodin, kuten tyypillisesti vuoden aikana, tuotettava tuulella vähintään määrä, jolla tuulisähköasiakkaat ovat siltä sähköä vastaavana aikana ostaneet. Laskelman paikkansapitävyys on tyypillisesti oltava sertifioitiavissa objektiivisten tuotanto- ja kulutuslukujen perusteella esimerkiksi kantaverkkoyhtiön rekisteritietojen perusteella.
- Keskustelun aloittaja
- #478
Tuossa tuore ennuste Fingridiltä. Kulutuksen ja tuotannon kehitysnäkymät Q3 2024. Lainauksessa näky vanhempi H1/2023.
Erot 2023/H1 vs 2024/H2.
2030: aurinko 7000MW -> 10 000 MW. Tuuli 23000 -> 18000 MW.
2027: tuuli 13000 MW → 11000 MW. Aurinko 4200 → 4700 MW.
Aikas optimistisia vieläkin omasta mielestäni.
Mitä mieltä muut ovat? Aurinkosähkön kapa on nyt 1100MW ja 2030 vuoteen sen pitäisi 9 kertaistua.
Viimeksi muokattu:
Ulkomuistista sanoisin fossiilisen energiankulutuksen olevan ~15GW pinnassa. Tuosta kun laskee kapasiteettikertoimien kanssa niin nippa-nappa puolet saisi eikä tarvisi yhtään uutta kulusta.Aikas optimistisia vieläkin omasta mielestäni.
Lisää kapasiteettia kiitos, ei riitä alkuunkaan nuo luvut.
Oliko nyt kolme iso puistoa (paneeleita) jo 1500mw. Ja kuinka monta muuta on tulossa, se kasvaa yllättävän äkkiä.Tuossa tuore ennuste Fingridiltä. Kulutuksen ja tuotannon kehitysnäkymät Q3 2024. Lainauksessa näky vanhempi H1/2023.
Erot 2023/H1 vs 2024/H2.
2030: aurinko 7000MW -> 10 000 MW. Tuuli 23000 -> 18000 MW.
2027: tuuli 13000 MW → 11000 MW. Aurinko 4200 → 4700 MW.
Aikas optimistisia vieläkin omasta mielestäni.
Mutta toki, aurinkovoima ei auta merkittävästi kuin alle puolet vuodesta (jos 8kk on hyvää aikaa, silloinkin yöllä tuotto pientä). Tuulivoimakin auttaa ainoastaan silloinkun tuulee. Viikon tai kahden tyyni sää ja kovat pakkaset, niin ainakin yhtä ol3-kokoista laitosta tuo vielä huutaisi