Otsikko viittaisi muuhun.
Uusiutuvan energian kannibalisaatio
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Otsikko viittaisi muuhun.
Kuvassa on vahvasti käsitellyt luvut, joissa tehot on laskettu jo energiaksi ja laittamani kulut on teholle. Laskentaan kun syöttää roskaa sisään tulee toisesta päästä roskaa ulos, riippumattta siitä onko sinne lisätty muita kulukomponentteja.
Kaivoin jopa tuon taustalla olevan artikkelin nähdäkseni miten ovat siirtoverkon kulut on laskettu, mutta vähemmän yllättäen eivät avaa sitä puolta niin ei pääse lisää arvioimaan kuinka realistisesti se on tehty.
Eli koska luvut ovat sinun mukaan huonosti laadittu, tarkoittaa se automaattisesti että otsikko on väärin ja siirto ei ole mukana vaikka otsikko toista väittää?
Koska kaikki on huonosti laadittu jos loppupäätelmä on väärä?
- Keskustelun aloittaja
- #524
Tuulivoiman lisärakentaminen ei suomessa kannata ilman merkittävää kasvua kulutuksessa. Myllyjä on jo sen verran markkinoilla että tuulisähkön hinta on jo kaluttu liian alhaiseksi. Kannibalisoitu. Samalla tavalla tulee käymään aurinkowoiman kanssa. Kysymys kuuluukin että kauanko siihen menee ja kuinka nopeasti varastointi kehittyy.
Meanwhile, capture rates for Finnish onshore wind power had dropped from EUR 40.70/MWh last year to EUR 34/MWh this year, said Juha Kankanen, investment director at Alandsbanken Funds.
Cannibalisation risk
An increased number of onshore wind projects ran the risk of increasing the so-called cannibalisation effect, he said, which occurs when installations produce at the same time and reduce the average income for all generators.
Kankanen noted that onshore wind farms – with their current market share of roughly 20% – would on average receive 30% lower prices than the average spot power price in Finland.
For onshore wind to become a viable business, there had to be a significant increase in demand, he added.
Energy-charts.infosta pullahti tälläinen.
Meanwhile, capture rates for Finnish onshore wind power had dropped from EUR 40.70/MWh last year to EUR 34/MWh this year, said Juha Kankanen, investment director at Alandsbanken Funds.
Cannibalisation risk
An increased number of onshore wind projects ran the risk of increasing the so-called cannibalisation effect, he said, which occurs when installations produce at the same time and reduce the average income for all generators.
Kankanen noted that onshore wind farms – with their current market share of roughly 20% – would on average receive 30% lower prices than the average spot power price in Finland.
For onshore wind to become a viable business, there had to be a significant increase in demand, he added.
Finnish onshore wind growth at risk from low revenues – industry
No new investment decisions had been made for onshore wind this year, Kimmo Kyrola, advocacy manager at lobby group Renewables Finland, told Montel. This contrasts with average annual growth rates of approximately 30% from 2020 to the present, which have increased installed wind power capacity...
montelnews.com
Energy-charts.infosta pullahti tälläinen.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Kertoiko Juha mitä energia muotoa on kannattavaa rakentaa? Siis selaista mitä ei ole kannibalisoitu. Samaan kappaleen loppukaneettista varmaan löytyy se kuuluisa "mutta". Siis miksi ei kuitenkaan rakenneta. Yksi selitys on että OL3 pitkän odotelun takia pöydän kattauksessa on pidetty diettilinjaa.
Viimeksi muokattu:
Esimerkkinä voisi olla Copenhagen Atomicsin tyyppinen pienreaktori, jos pääsevät luvattuun 20e / MWh kustannustasoon.
Jos niitä saisi tänään kaupasta, olisi rakentaminen kannattanut aloittaa eilen, mutta huomennakaan ei olisi huono päivä, aloittaa.
Jos.
jarkko_h
Vakionaama
Tuossa on asia kiteytetty hyvin tuulivoimarakentajan ja investoijan näkökulmasta. "Produce at the same time". Tavara tulee myytäväksi yhtä aikaa -> hinnan romahtaminen.
Kyseinen henkilö on ollut tekemässä tuulivoimarakentamisen investointipäätöksiä ja tietää Suomen tilanteen, sähkömarkkinat ja sähköhintaennusteet erittäin hyvin. Tälle kaverille nostan hattua.
---
Ei kannanilisoitu on energiamuodot, jonka tehoa voidaan ajallisesti säätää ylös haluttuna ajankohtana - jopa silloin kun kysynnän ja tarjonnan suhde isointa.
--'
Viimeksi muokattu:
^ Uusiutuvaan energiantuotantoon (viittaan tuuli- ja aurinkovoimaan enkä vesi- tai joihinkin biopolttoainevoiman lajeihin) on vuosikymmeniä investoitu ajatuksella, että se on vain murunen muun energiantuotannon tueksi. Tuo ajattelu on Suomessakin tullut tiensä päähän. Ratkaisu on sinällään aivan selvä: on painotettava investointeja sähkön fyysiseen tai virtuaaliseen varastointiin, jotta uusiutuvaa kannattaa rakentaa lisää.
Kaikesta päätellen akkuvarastopuolella menee lujaa, mutta tuokin ala kerii uuttaa lähinnä muutaman tunnin pituiselta sähkön puskuroinnilta toistaiseksi. Rinnalle tarvittaisiin välttämättä päivistä parin viikon sähkön puskurointiin soveltuvia ratkaisuja. Näiden puskuroiman sähkön hinta pitäisi saada kilpailukykyiseksi seuraavaksi halvimman vaihtoehdon kanssa, joka lienee Suomessakin toistaiseksi fossiilisella maakaasulla tuotettu moottori- tai kaasuturbiinivoima, jonka hukkalämpö pyydystetään ja puskuroidaan yhdyskuntien lämmitykseen.
Kaikesta päätellen akkuvarastopuolella menee lujaa, mutta tuokin ala kerii uuttaa lähinnä muutaman tunnin pituiselta sähkön puskuroinnilta toistaiseksi. Rinnalle tarvittaisiin välttämättä päivistä parin viikon sähkön puskurointiin soveltuvia ratkaisuja. Näiden puskuroiman sähkön hinta pitäisi saada kilpailukykyiseksi seuraavaksi halvimman vaihtoehdon kanssa, joka lienee Suomessakin toistaiseksi fossiilisella maakaasulla tuotettu moottori- tai kaasuturbiinivoima, jonka hukkalämpö pyydystetään ja puskuroidaan yhdyskuntien lämmitykseen.
Espejot
Hyperaktiivi
Se on jännä että näitä asiantuntijoita ei koskaan löydy etukäteen tekemään fiksuja päätöksiä. Ei nimitäin pitäisi olla kovin vaikea huomata että vihreä siirtymä on ollut vain ajan kysymys. Mutta ongelma lienee laskimen ja lompakon välinen dataliikenne... "jotain tarttis tehdä" -viesti on jäänyt matkan varrelle tai viesti on siiretty pöydän kulmalle odotamaan "vetelät on jo lahkeessa" hetkeä.
jarkko_h
Vakionaama
Koska emme elä kommunistisessa järjestelmässä, on hankkeet oltava kannattavia. In hyvä että yritysten lompakko päättää. Lisäksi hankkeiden luvitus ei meillä tapahdu tsaarin päätöksellä. Luvitusta (yva, kaavoitus, hankeluvat, tutkimusluvat, lunastusluvat, rakennusluvat....) toki viedään eteenpäin ennen lopullista investointipäätöstä.
Onko sulla jokin konkreettinen ehdotus joka olisi jo nykyisillä sähkön hintavaihteluilla kannattava ja joka olisi pitänyt tehdä jo?
Espejot
Hyperaktiivi
Koko pörssisähkön idea perustuu hintavaihtelulle joten en tiedä mikä yllätys se hintavaihtelu sitten on. Eli yleisesti ottaen olisi tehty eikä vain puhuttu. Yleensä investoinnit tehdään etukäteen eikä vasta sitten kun vetelä on lahkeessa. Ja riskeihin on ihan järkevä varautua. Mutta kaikki tuntuu tulevan yllätyksenä samalla tapaa kuin ensilumi. Minä kyllä näin jo 2008 merkit vihreästä siirtmästä enkä rakentanut minimivaatimukset täyttävää tönöä.... toki olisi paljon enemmänki voinut tehdä. Mutta minä en olekaan asiantuntija mutta tiedän että vauhti vain kiihtyy. Jos siis ei tapahdu mitään isoa poliittista siirtymää/keikausta mikä sekin on mahdolista.
jarkko_h
Vakionaama
Ei tule yllätyksenä. Hintavaihtelu on ollut jo pitkään investointilaskelmissa mukana ja siitä on tehty raju määrä erilaisia analyysejä ja ennusteita. Valitettavasti edes ne huomioiden ei saatu akkuvarastoja kannattavaksi vielä 2 vuotta sitten (investointipäätös silloin 20 vuoden tuotantojaksolle) Lykättiin päätöksiä eteenpäin odottamaan varastojen hintojen alenemista ja vaihtelun kasvua. Nyt alkaa olla tilanne kohta otollinen investointipäätöksille, jossa varsinainen rakentaminen alkaa 2....3 vuoden päästä.
Viimeksi muokattu:
Osin näin, mutta mm. ydinvoiman kiistattoman ylivoimaiset edut on tunnettu kohta sata vuotta.
Olisi vaan pitänyt seurata Asimovin ennustuksia, ydinvoimasta olisi pitänyt tehdä mystinen kirkko jota hoitaa papisto, eikä poliitikkoja olisi pitänyt päästää sotkemaan soppaa. Eikä toisaalta kapitalistejakaan
Mystinen kirkko muuten on aika osuva nimitys, jos viittaa US Department of Energy'yn. Se, että ydinvoima on sellaista kuin nykyisin ei liene ollenkaan sattumaa, vaan "papiston" tarkoituksellista aikaansaannosta. 1950-luvulta 1970-luvulle uraanin rikastuskapasiteetin ylläpito lienee ollut keskeinen syy, miksi nykyisen kaltaiset reaktorit levitettiin kaikkialla. Niillähän oli sekin etu, että syntyvä plutonium ei ollut riittävän puhdasta "tositarkoituksiin". "Papisto" kuoppasi vaihtoehtoiset lupaavat reaktorikehitelmät kuten sulasuolareaktorit ennen 1970-lukua (syytä voi vain epäillä).
Nyttemmin toki uraanin rikastusteknologia on kehittynyt paljon noista ajoista ja osa silloisesta järkeilystä lienee menettänyt merkitystään. Ydinvoiman kokonaishyötysuhde on myös parantunut selvästi, kun uraanin rikastaminen ei haukkaa enää niin suurta osuutta tuotetusta sähköstä kuin aikoinaan.
Osuva viittaus sekin, mutta viittasin enemmän Hari Seldonin muistelmiin ts. Asimovin magnum opukseen
Scientism
Scientism or the "Church of Science" is a fictional religion from Isaac Asimov's Foundation series. It is first mentioned in Part III of Foundation, "The Mayors", and makes its last appearance in Part V, "The Merchant Princes". The Foundation, a large colony of scientists on the planet Terminus...
asimov.fandom.com
jarkko_h
Vakionaama
Jep. Tosin 10 vuotta sitten uskottiin vielä että sähköä voidaan tuoda kulutushuippuina Venäjältä. Lisäksi ydinvoimalaitoshankkeen toteutumista Rosatomin kanssa pidettiin todennäköisenä. Nuo kaksi mukaanlukien sähkön hintavaihtelun ennusteet olivat aikalailla eritasoisia kuin mitä on toteutunut ja miltä nyt tulevaisuus näyttää. Nyt tuottopuolella on ihan eri lukemat kuin 10 vuotta sitten tehdyissä ennusteissa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan räjäytti hintavaihtelut pilviin.
jarkko_h
Vakionaama
Pieni ylösjoustovaatimus oli jossain verkkokoodissa PV puolella isoille laitoksilla. Taisi tulla jo lähes 10 vuotta sitten ensi kerran.
Viimeksi muokattu:
Voisihan kai pienen osan tuotannosta jopa tarjota ylössäätömarkkinoille, jos tuulta tai paistetta piisaa riittävällä varmuudella? Silloinhan täytyisi jättää vielä jonkin verran lisävaraakin ja tarjota tuon osalta vähemmän pörssiin.
En osaa sanoa, olisiko moinen sähköpörssin sääntöjen vastaista toimintaa. Ihmettelen, jos sitä kategorisesti olisi, kun vettäkin saa varastoida patoaltaisiin eikä esimerkiksi kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia UMM:ien perusteella tarvitse valmistautua ajamaan täydellä teholla joka vuodenaikaan, vaikkei lämmitystarvetta ole (hukkalämpöhän olisi mahdollista dumpata vesisöihin tai ilmaan). Näiden laitosten omistajathan perinteisesti optimoivat tarjontaansa niin, että taloudellinen tulos on jokseenkin paras mahdollinen.
En osaa sanoa, olisiko moinen sähköpörssin sääntöjen vastaista toimintaa. Ihmettelen, jos sitä kategorisesti olisi, kun vettäkin saa varastoida patoaltaisiin eikä esimerkiksi kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia UMM:ien perusteella tarvitse valmistautua ajamaan täydellä teholla joka vuodenaikaan, vaikkei lämmitystarvetta ole (hukkalämpöhän olisi mahdollista dumpata vesisöihin tai ilmaan). Näiden laitosten omistajathan perinteisesti optimoivat tarjontaansa niin, että taloudellinen tulos on jokseenkin paras mahdollinen.
Jos kovasti tuulee niin onko ylössäädölle tarvetta? Toisaalta edullisen hinnan aikaan voi kulutusjousto pompsaahtaa niin että talouksissa sulakkeet hehkuu ja poksahtelee. Sama varmaan kirkkailla kevät- ja kesäkeleillä aurinkovoiman kanssa?
jarkko_h
Vakionaama
Aikoinaan yhdessä isossa aurinkovoimalassa eteläisessä maassa toteutimme tuon puistokontrollerilla. Voimalat olivat identtisiä ja osaa voimaloista ajettiin ilman tehorajaa ja näiden pätötehosta määriteltiin muille tehoteferenssi pienellä ylössäätömarginaalilla.
Luultavasti ei, mutta jos myyjän ekonometrinen malli laskee, että varaamalla kapasiteettia ylössäätöön ja tuottamalla vähemmän taloudellinen tulos ei heikkene, kun hintataso pysyy paremmin plussalla. Malli tietenkin ottaa huomioon, että kaikki järkevät tuottajat toimivat suunnilleen samoin (ts. eivät yritä kaapata mahdollisimman suurta myytyä sähkön määrää vuorokausimarkkinoilta ennusteen ja tuotantoriskiarvion perusteella, vaikka hinta laskee alle kannattavuusrajan). Alassäätöähän voi aina tarjota, mutta tarjoamalla kumpaakin kimpassa saattaa saada paremman korvauksen.
Suolasulareaktorit (käytän mieluummin tätä termiä, leipurikin käyttää voisulaa eikä sulavoita) jäivät kyllä ymmärtääkseni pöytälaatikkoon pölyttymään lähinnä monimutkaisuutensa takia. Keksintöhän näki alunperin päivänvalon hankkeessa, jossa kehitettiin lentokoneen voimanlähteeksi soveltuvaa ydinreaktoria. Sen piti toimia vaikka lentäisi ylösalaisin, joten konvektioon ei voinut luottaa lämmönsiirrossa. Siksi keksinnöstä tuli turhan monimutkainen suljettu systeemi, jossa suolaa pumpataan putkistoissa ympäriinsä.
Reaktorityypin renesanssia vauhdittaa havainto, että korkean lämpötilansa johdosta konvektio on erittäin tehokas lämmönsiirtomenetelmä näissä (kunhan unohdetaan se lentokonekäyttö). Ainakin Moltex on SSR-reaktoreissaan hyödyntänyt tätä seikkaa, heidän versionsa aiheesta onkin hyvin yksinkertainen muihin verrattuna.
- Keskustelun aloittaja
- #547
Kappas, kummajuttu jos investoinnit ei kiinnosta kun samaisen sähkön hinta painuu nolliin. Käsi ylös jos yllättää.
Renewables capacity has risen strongly in Estonia, Latvia and Lithuania in recent years, reaching 11 GW this year, and low capture rates had become a problem, most evident in the mid-day peak solar hours, said Alexander Esser, head of Nordics & Baltics at Aurora Energy Research.
All three Baltic countries saw more than 100 hours of negative prices last year, a record high, this year was on track for a new record, according to Montel Analytics.
The issue was set to become more acute as Estonia, Latvia and Lithuania planned to boost their combined renewables capacity by 64% to 18 GW by 2030, outpacing expected demand growth of 20%, said Esser.
Financing difficulties
The low capture rates and high market volatility made it increasingly difficult for developers to finance projects through standard long-term power purchase agreements, creating a need for alternative financing models to facilitate new investments, said Annette Danielsson, business development manager at Finnish renewables developer Winda.
Renewables capacity has risen strongly in Estonia, Latvia and Lithuania in recent years, reaching 11 GW this year, and low capture rates had become a problem, most evident in the mid-day peak solar hours, said Alexander Esser, head of Nordics & Baltics at Aurora Energy Research.
All three Baltic countries saw more than 100 hours of negative prices last year, a record high, this year was on track for a new record, according to Montel Analytics.
The issue was set to become more acute as Estonia, Latvia and Lithuania planned to boost their combined renewables capacity by 64% to 18 GW by 2030, outpacing expected demand growth of 20%, said Esser.
Financing difficulties
The low capture rates and high market volatility made it increasingly difficult for developers to finance projects through standard long-term power purchase agreements, creating a need for alternative financing models to facilitate new investments, said Annette Danielsson, business development manager at Finnish renewables developer Winda.
Challenges grow for green investors in Baltic region
Renewables capacity has risen strongly in Estonia, Latvia and Lithuania in recent years, reaching 11 GW this year, and low capture rates had become a problem, most evident in the mid-day peak solar hours, said Alexander Esser, head of Nordics & Baltics at Aurora Energy Research. All three Baltic...
montelnews.com