Uusiutuvan energian kannibalisaatio

kotte

Hyperaktiivi
Negatiivisia hintoja ruokkivat tuotannosta maksettavat tuet, kuten syöttötariffi. Sitä ei onneksi jatkettu, ja niilläkin voimaloilla jotka sen saivat, se on määräaikainen.
Suomessa sentään lainsäätäjä ymmärsi asettaa syöttötariffille ehdon, että negatiivisten tukien aikana tukea ei makseta. Saksa, Hollanti (käytännössä) ja Espanja ovat toista maata (Espanjassa sentään ruvettiin oikomaan pahimpia mutkia varsin rajusti verotuksella).

Nuo pitkäaikaiset ppa-sopimukset sen sijaan nakertavat koko alan kannattavuutta ylituotantotilanteessa, vaikka aivan kaupallisia sopimuksia ovatkin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Voimakas trendi. Negatiivisten hintajaksojen määrä joka vuosi noin 5-10 kertaistuu. Jos sama jatkuisi, niin
2023: 200...300 kpl
2024: 1500-3000 kpl

Tähän päälle vielä säännös aurinkopaneelien asennuksista uusiin asuntoihin ja investointitukia PPA -sopimuksia tekeville aurinkovoimaloille, niin saadaan loikka negatiivisten tuntien määrään.

Vuodessa on 8760 tuntia ja tähän suhteutettuna jo tämän vuoden määrät alkavat olla isoja.

---
Vety ei ratkaise tätä seuraavaan 5 vuoteen. Elektrolyyserien rakentamistahti on tuona aikana selvästi hitaampaa kuin aurinko ja tuulivoiman. Mittakaavaa antaa se, että tällä hetkellä koko maailmassa on ainoastaan noin GW:n edestä elektrolyysereitä.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ajattelutapa on Keski-Euroopassa toinen kuin Pohjoismaissa. Edellisellä alueella uusiutuvasta energiasta on ainakin ajoittain pulaa hamaan tulevaisuuteen luonnonolosuhteiden ja tuotannon vaihtelun takia. Osa verkon tasapainottamista on lähteä ajatuksesta, että luokkaa 2/3 ... 5/6 tai enemmänkin on uusiutuvan ideaalisen nimelliskapasiteetin kannalta ylimääräistä ja loppu on tavallaan säätövoimaa, joka kaikki tarvitaan normaalia vähäisemmän saannon aikana (eikä aina silti riitäkään), kun taas kapasiteetista 2/3 ... 5/6 on sammutettava, jos olosuhteet ovat tuotannon kannalta ideaaliset. Eiväthän höyryvoimalatkaan ole pyörineet jatkuvasti täydellä tehollaan, vaan säätötarvetta seuraten. Saapi nähdä, millaiseksi sähköenergian hintataso muodostuu ja miten tasapuoliset tuotantomahdollisuudet jaetaan tuottajien kesken (kartellithan ovat kiellettyjä ja monopoliasema ei-toivottava, joten jotakin uutta kaupallista mallia tarvitaan, jotta homma toimisi edes sinne päin kuin pitäisi). Jonkinlaisia pitemmän jakson keskimääräiseen tuotantoon perustuvaa sopimusmallia tarvitaan, jos noilla edellytyksillä joudutaan toimimaan.

Pohjoismaissa tilanne on hiukan toinen, kun vesivoiman ja etenkin varastoaltaiden ansioista virtuaalista sähkövarastokapasiteettia on jo varsin runsaasti tai jopa riittävästi, kunhan kapasiteettia käytettäisiin järkevästi ja tasapuolisesti (ei se aivan hullua ole nytkään, mutta voimansiirtorajoitteet ja voimalaitosten puutteellinen koneteho rajoittavat sen ohella, että pumppuvoimakapasiteettia ja sen edellyttämiä järjestelyjä on kovin vähän). Täällä nykyinen sähkömarkkinaympäristö kantaa jo aika pitkälle ja Pohjoismaissahan se on nykyiseen laajuuteensa kehittynyt, kun olosuhteet ovat vesivoiman ja maantieteellisten rajoitteiden takia tätä puoltaneet jo vuosikymmeniä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuuli hönkäsi hinnat pakkaselle useassa osassa eurooppaa.
German wind generation is forecast to reach a peak of as much as 43.6 GW in the afternoon, with an average of 34.9 GW, more than triple the seasonal norm of 10.7 GW.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mitäs luulette, mistä johtuu ja mihin johtaa?

1693403291445.png
 

jarkko_h

Vakionaama
Fingridin ennuste uusiutuvista. Itse olen hyvin skeptinen ennusteille.
katso liitettä 88172

En usko että toteutuu. Kolme syytä
1. Kulujen nousu
2. Korkojen nousu
3. Kannibalisaatio

Mutuna veikkaan että tänä vuonna tehdään investointipäätös ainoastaan 1-4 tuulivoimapuistosta. Jo viime vuonna investointipäätöksen saaneet hankkeet nostavat kapasiteettia vuoden 2025 alkuun asti mutta jo vuonna 2026 ja 2027 nähdään kapasiteetin nousussa iso notkahdus ja tuona aikana nousu vastannee ainoastaan 1/5 osaa Fingridin ennusteesta.

Aurinkovoimaprojekteja syntyy suurelta osin erilaisilla investointituilla tekohengitettynä. Aurinkovoimassa rakentamissykli ainoastaan reilu vuosi ja jo investointipäätöksen saaneet hankkeet valmistuvat 2024 loppuun mennessä. 2024 loppuun asti mentäneen lähelle Fingrid ennustetta. Sen jälkeen tulee notkahdus kapasiteetin nousussa.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
En usko että toteutuu. Kolme syytä
1. Kulujen nousu
2. Korkojen nousu
3. Kannibalisaatio

Mutuna veikkaan että tänä vuonna tehdään investointipäätös ainoastaan 1-4 tuulivoimapuistosta. Jo viime vuonna investointipäätöksen saaneet hankkeet nostavat kapasiteettia vuoden 2025 alkuun asti mutta jo vuonna 2026 ja 2027 nähdään kapasiteetin nousussa iso notkahdus ja tuona aikana nousu vastannee ainoastaan 1/5 osaa Fingridin ennusteesta.

Aurinkovoimaprojekteja syntyy suurelta osin erilaisilla investointituilla tekohengitettynä. Aurinkovoimassa rakentamissykli ainoastaan reilu vuosi ja jo investointipäätöksen saaneet hankkeet valmistuvat 2024 loppuun mennessä. 2024 loppuun asti mentäneen lähelle Fingrid ennustetta. Sen jälkeen tulee notkahdus kapasiteetin nousussa.
Tuossa tuon hemmon jatkotwiitit. Siinä on muutama ihan mielenkiintoinen kuva. Espsanjaan on laitettu ihan mielenkiintoisia ennusteita. EU:n aurinkovoimankasvu näyttää melkoisen jäätäviä lukemia. Euroalueella paiste osuu usein niin että koko mantereella paistaa samaan aikaan.

Jotenkin tämä yhtälö näyttää siltä että lopputulos saattaa olla erikoinen. Investoijalle jää luu käteen mutta hyödyt pystyy napsia sijoittamatta penniäkään? Kuka haluaa laittaa PPA soppariin nimen alle kun silloin kun sähköä tulee sen hinta on muutenkin edullinen?
1693426275212.png
 

jarkko_h

Vakionaama

Mielenkiintoista dataa. Tuossa tosin myös asiavirhe: capture price ei määritä pelkästään kannattavuutta. Esim. Suomessa tuulivoimasta saatava heikoin hinta ei tee siitä automaattisesti kannattamattominta eikä hiilivoimasta saatava kallein hinta hiilivoimasta automaattisesti kannattavinta.

Mutta suunta on selvä, uusiutuvista saatava hinta laskee nopeammin kuin muista tuotantomuodoista saatava hinta. En usko alan eksponentiaalisiin ennusteisiin. Ennusteiden toteutuminen vaatisi rajun hintaeroosion ja nollakorot. Noita ei ole näköpiirissä.

Veikkaan että jo 3-4 vuodessa aurinkovoimasta saa Suomessa heikoimman keskimääräisen hinnan. Peökästään 1 GW lisää airinkovoimaa romuttaa keskimääräisen aurinkovoimasta saatavan hintatason.

--
PPA sopimuksessa ostaja ulkoistaa ongelman ulos ja ei tarvitse vaivata päätä kulutuksen joustolla. On pahimmillaa mielestäni jonkintasoista viherpesua. Toki PPA -sopimuksiakin on monentasoisia.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Suomessa syödään enten Euroopassa salmiakkia. Koska kausaliteettu jäi uupumaan niin on vain irallisia käppyröitä.

Salmiakin syönti ei myöskään poistu kieltämällä että ei syödä.

Minusta nuo irrallisetkin käppyrät antavat ajattelemisen aihetta ja voimme pohtia syitä noihin. @fraatti kiitos.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Salmiakin syönti ei myöskään poistu kieltämällä että ei syödä.

Minusta nuo irrallisetkin käppyrät antavat ajattelemisen aihetta ja voimme pohtia syitä noihin. @fraatti kiitos.

Ei se kausaliteetu ilmesty tyhjästä vaikka kuinka toistaa asiaa. Varsinkaan kun aikajana on suoraan sanoen lyhyt.
 

repomies

Hyperaktiivi
Suomessa syödään enten Euroopassa salmiakkia. Koska kausaliteettu jäi uupumaan niin on vain irallisia käppyröitä.
[siiretty vittaus moderointiin oikeaan ketjuun]

Trendi on sama läpi Euroopan, enkä puhu nyt kysynnän ja tarjonnan vaikutuksen hahmottamisesta, vaan niistä negatiivisista hinnoista silloin kun tuulee liikaa tai sekä tuulee että aurinko paistaa liikaa.

Mikään muu kuin uusiutuva tuotanto ei paina hintoja negatiiviseksi. Vesivoima ei siihen yksin riitä, ja kaikki muu eli uusiutumaton tuotanto maksaa ja pysähtyy, jos hinnat ovat liian alhaiset.

Jossain kohtaa satunnaistuotantoa hyödyntämään keksitään joku bisnes, jolle riittää satunnaisesti pyöriminen. Kalliit siirtohinnat, jotka entisestään nousevat kun siirtoverkon pitää kestää suurempaa satunnaisuutta, toimivat tietysti jarruna tuollaiselle bisnekselle. Mutta jollain aikavälillä kysyntää tulee, ja se sitten vähentää negatiivisten tuntien määrää.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

jarkko_h

Vakionaama
Ilmiö tunnistetaan koko alalla. Sen tunnistaa myös ennustelaitokset. Mikä tässä on niin vaikeaa?

On selvää että negatiivisia hintoja aiheuttavat tuotantomuodot. joiden operointikulu on lähes riippumaton tuotannon tasosta. Kaasu-, Hiilivoimaa, bioenergiaa... ei voi kertakaikkiaan ajaa nollahinnan tuntumassa koska polttoaine maksaa. Tuuli ja aurinko ei maksa ja voimaloita voi pyörittää nollan tasolla. Edes vesivoimaa ei kannata pyörittää nollahinnoilla lukuunottamatta tulva-aikoja.

Kannabilisoinnin haittavaikutuksia pyritään välttämään suunnittelussa alueellisella hajautuksella. Tämä ei valitettavasti luvituksen vuoksi ole Suomessa onnistunut, vaan 80% tuulivoimasta mittaa ajallisesti lähea samaa tuulennopeutta. Vain harva puisto on eri rintamassa ja ei niin usein joudu länsirannikon voimaloiden aiheuttamam hinta-eroosion uhriksi.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Ilmiö tunnistetaan koko alalla. Sen tunnistaa myös ennustelaitokset. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Näköjään sen kasualiteetin esitäminen datan muodossa on vaikeaa, muutenhan se olisi laitettu viestiin eikö niin. En kyllä keksi kuin yhden syyn miksi "olemme negativisyytden ykkösiä" ja"uusituvan energian" kausaliteetin edes kevyesti todistava data olisi jätetty pois.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kun kerätään aineistoa niin jokaiseen aineistoon ei välttämättä keräämisvaiheessa vielä mietitä kausaliteetteja. Tuo jopa hidastaisi aineiston keräämistä. On hyvä että eri potentiaalisia tuloksia tuodaan ilmi ja etsitään noille syitä erikseen.

Olisiit esimerkiksi salmiakin sijaan voinut tuoda esille syitä miksi mielestäsi aineisto ei liity kannabilisaatioon. Olet tuonut usesti esille mielipiteesi että kaannabilisaatiota ei ole mutta et yhtään esim. ristikorrelaatioanayysillä perusteltua kausaliteettia miksi näin ei ole. Et ole esittänyt myöskään yhtään perustelua miksi aurinkovoimasta saatavan hinnan muita nopeampi tippuminen ei liittyisi aiheen mukaiseen ilmiöön.

Olisi hienoa että jos koko ajan kiistää ilmiön olemassaolon tuo silloin myös esille kiistoa tukevaa materiaalia ja jopa kausaliteetteja.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
On selvää että negatiivisia hintoja aiheuttavat tuotantomuodot. joiden operointikulu on lähes riippumaton tuotannon tasosta.
Tuo hiukan oikaisee, eli ei edes tuuli- ja aurinkovoimaa kannattaisi ajaa markkinaehtoisesti negatiivisilla hinnoilla, erittäin alhaisilla positiviivisilla hinnoilla kylläkin. Jos jokin vetää hinnat negatiiviseksi, niin sähkömarkkinoita vääristävät tukimekanismit. Ensiksihän tulee mieleen tuulivoiman edelleen käytössä oleva takuuhintatariffi vanhalle tuulivoimalle, mutta on noita syitä muutakin. Aika merkittävä syy lienevät jopa puhtaasti markkinaehtoiset PPA-sopimukset, joilla yrityskuvaansa puffaavat "edistykselliset" yritykset ostavat ennakolta sopimallaan hinnalla kaiken sovittujen laitosten liikenevän tuuli- tai aurinkovoimatuotannon (silloinkin, kun hinnat olisivat pörssissä pakkasella). Keski-Eurooppaasta ja etenkin Saksasta löytyy roppakaupalla vielä paljon hullumpia tukiaismuotoja.

Sähköntuotannon laajennuttua myös jokamiehen harrastukseksi toki on myös teknisiä haasteita (ja Keski-Euroopassa lainsäädännöllisiä ja sopimusteknisiä kupruja), joilla kotipaaneleiden tuottoa ei leikata riittävästi negatiivisilla hintajaksoilla. Tietoa leikkaustarpeesta ei ole helppo saada luotettavasti perille ja toteuttaa leikkausta automaattisesti (vaatii lisälaitteistoa, mikä maksaa). Keski-Euroopassa on edelleen käytössä aivan älytöntä vuosinetotusta ikään kuin kesällä tuotettu sähkö muka olisi hyödynnettävissä talvella minkään realistisen kriteerin valossa (kuten aikoinaan oikeastaan olikin, kun sähkö tehtiin pääasiassa kaasulla ja hiilellä tai ehkä öljylläkin kesät talvet).
 

jarkko_h

Vakionaama
@kotte hyvä pointti. Tuulivoimaa kannattaa ajaa tosin ihan lyhyitä 1-2 h jaksoja hyvin pienellä negatiivisella vaikka ei olisi tariffia. Aurinkovoimaa ei. Veikkaan että tulevaisuudessa tuulivoimassa aletaan kiinnittämään enemmän huomioita koneen kuormitus ja elinikäprifiiliin ja ehkä aletaan rajoittamaan enemmän tehoja eliniän parantamiseksi sähkön hinnan laskiessa. Jos näin tapahtuu pienenee negatiivisten hintojen määrä. Vielä nykyään elinikämallia ei ole käytössä laajasti operoinnissa.

Koska Suomessa onneksi alaa ei ole tuettu samalla tasolla kuin esim Saksassa en usko että täällä negatiivisten hintojen huipputasot menevät yhtä alas. Eli esim. mitään -200€/MWh ei ole näköpiirissä. Ajallisesti tullaan näkemään toki paljon nollan ynpärillä olevia hintoja tasoilla +-10 €/MWh.

Mutta näillä alehinnoilla on myös positiivisia vaikutuksia ja toivottavasti saamme näihin liittyen uusia investointeja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulivoimaa kannattaa ajaa tosin ihan lyhyitä 1-2 h jaksoja hyvin pienellä negatiivisella vaikka ei olisi tariffia
Tuo pätee myös huomattavasti suuremmalla syyllä ydinvoimaan (joka Suomessa ja Ruotsissa painaa ajoittain hintaa tariffittoman tuulivoiman hintarajaa negatiivisemmaksi).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kun kerätään aineistoa niin jokaiseen aineistoon ei välttämättä keräämisvaiheessa vielä mietitä kausaliteetteja. Tuo jopa hidastaisi aineiston keräämistä. On hyvä että eri potentiaalisia tuloksia tuodaan ilmi ja etsitään noille syitä erikseen.

Olisiit esimerkiksi salmiakin sijaan voinut tuoda esille syitä miksi mielestäsi aineisto ei liity kannabilisaatioon. Olet tuonut usesti esille mielipiteesi että kaannabilisaatiota ei ole mutta et yhtään esim. ristikorrelaatioanayysillä perusteltua kausaliteettia miksi näin ei ole. Et ole esittänyt myöskään yhtään perustelua miksi aurinkovoimasta saatavan hinnan muita nopeampi tippuminen ei liittyisi aiheen mukaiseen ilmiöön.

Olisi hienoa että jos koko ajan kiistää ilmiön olemassaolon tuo silloin myös esille kiistoa tukevaa materiaalia ja jopa kausaliteetteja.

Höpö höpö, kannibalisointia tapahtuu mutta sitä ei voi yksioikosesti aina pistää vain pelkästään yleisesti uusiutuvan energian piikkiin. Esimerkiksi, missä on kausaliteetti sille faktalla että me olemme negatiivisten tuntien ykkönen mutta emme ole ykkösiä uusiutuvassa energiassa. Jos oikaisemisesta asiallisesti huomauttaa niin ei siitä voi loukkaantua.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Höpö höpö, kannibalisointia tapahtuu mutta sitä ei voi yksioikosesti aina pistää vain pelkästään yleisesti uusiutuvan energian piikkiin. Esimerkiksi, missä on kausaliteetti sille faktalla että me olemme negatiivisten tuntien ykkönen mutta emme ole ykkösiä uusiutuvassa energiassa. Jos oikaisemisesta asiallisesti huomauttaa niin ei siitä voi loukkaantua.

Yleinen hintojen lasku on sähkön hintaennusteissa (baringa...) eri kuin kannabilisointi. Jälkimistä kuvaa hyvin tietystä tuotantotavasta saatava sähkönhinta eri vuosina vs keskihinta. Tätä kuvaa hyvin myös d tuotantomuoto_hinta /d tuotantomuoto_lisäkapasiteetti -analyysi. Kuten monesti todettu aurinkovoimalla ilmiö suurin. Ja kuten todettu toivon Suomessa myös tuulivoimalla ilmiö suuri - toivottavasti tilannetta saadaan loivennettua alueellisella hajautuksella. Luvitus on ollut tässä pullonkaula. Ei ole järkevää että Suomessa iso määrä voimaloita samalla alueella mittaamassa samaa säätä.

Kaikki lisäkapasiteettia laskee hintoja, myös OL3.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Esimerkiksi, missä on kausaliteetti sille faktalla että me olemme negatiivisten tuntien ykkönen mutta emme ole ykkäsiä uusiutuvassa energiassa.
Syynä on, että Suomesta puuttuu omaa edullista sähköenergian efektiivistä varastokapasiteettia (on aivan sama onko virtuaalista, todellista vai näennäistä, kunhan toimii käytännössä ja kannattavasti) ja voimajohdot sinne, mistä on totuttu sitä saamaan ovat lähes poikki, kun siirtokapasiteettia ollaan rakentamassa lisää. Suomihan pomppasi kärkeen juuri, kun tuo tilanne tuli päälle.
 

burmanm

Vakionaama
Esimerkiksi, missä on kausaliteetti sille faktalla että me olemme negatiivisten tuntien ykkönen mutta emme ole ykkösiä uusiutuvassa energiassa.

Eihän tuo ole mikään yhtälö. Ota esille vain ne negatiiviset tunnit ja siitä lasket suhteen mitkä on aiheuttanut uusiutuva energia ja mikä on uusiutuvan energian muutos niillä tunneilla. Sillä, mikä on uusiutuvan energian kokonaisosuus vuosituotannossa ei ole tuon taivaallista merkitystä, eihän se liity tuohon väitteeseen mitenkään eikä sille lasketa suhdetta.

Veikkaan ettei montaa tuntia löydy, joilla tuulivoima on nollissa mutta sähkön hinta on negatiivinen. Veikkaan että noilla tunneilla joilla sähkön hinta on negatiivinen ei myöskään löydy hirveästi kasvanutta muuta tuotantoa joka selittäisi tilanteen.

Ei ole järkevää että Suomessa iso määrä voimaloita samalla alueella mittaamassa samaa säätä.

Suomi on toisaalta alueena niin pieni, ettei aivan hirveän suurta hajautusta voi tehdä. Valtava osuus tänne tulevista sääilmiöistä koskettaa suurinta osaa maata.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Veikkaan ettei montaa tuntia löydy, joilla tuulivoima on nollissa mutta sähkön hinta on negatiivinen. Veikkaan että noilla tunneilla joilla sähkön hinta on negatiivinen ei myöskään löydy hirveästi kasvanutta muuta tuotantoa joka selittäisi tilanteen.

Siis Suomessa saadaa tuulivoimaa useampina päivinä runsaasti kuin muuaalla Euroopassa ja siksi olemme negatiivisten tuntien ykkönen, onko siis näin vai onko selitys monumutkaisempi? Veikkaan jälkinmäistä.

Syynä on, että Suomesta puuttuu omaa edullista sähköenergian efektiivistä varastokapasiteettia (on aivan sama onko virtuaalista, todellista vai näennäistä, kunhan toimii käytännössä ja kannattavasti) ja voimajohdot sinne, mistä on totuttu sitä saamaan ovat lähes poikki, kun siirtokapasiteettia ollaan rakentamassa lisää. Suomihan pomppasi kärkeen juuri, kun tuo tilanne tuli päälle.

Lehdissä muistaakseni kerrottiin tulvat yhdeksi syyksi negaativisten hintojen jaksolle. Jos Suomi on negatiivisten ykkönen niin joku paikallinen ilmiö tai ilmiöiden rypäs selittää piikkipaikan mutta tätä ei avattu graafeissa ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Lehdissä muistaakseni kerrottiin tulvat yhdeksi syyksi negaativisten hintojen jaksolle. Jos Suomi on negatiivisten ykkönen niin joku paikallinen ilmiö tai ilmiöiden rypäs selittää piikkipaikan mutta tätä ei avattu graafeissa ollenkaan.
Ero Pohjois-Ruotsiin on varsin pieni ja siellähän tulvia oli loppukeväästä Pohjois-Suomen ohella. Sitä paitsi koko mainitulla alueella tuuli alkukesästä hyvin. Yleisesti ottaen Suomesta on varsin rajoitetut rajasiirtoyhteydet verrattuna pääosaan Ruotsin alueesta, jolta voitiin viedä sähköä Norjaan (missä vesivarastotilanne oli huono loppukesään asti ja josta sähköä vietiin paljon mm. Britanniaan, missä näkyy olevan krooninen vaje ja hinnat korkealla) ja ajoittain Tanskaan ja sieltä eteenpäin (esim. öisin ja kun ei tuule). Käppyrässä on lisäksi taidettu laskea vain negatiivisten tuntien lukumäärä, vaikka hinnalla painotettu "kokonaistappio" olisi luultavasti osuvampi. Suomessahan ei käyty lähelläkään sellaisia lukemia kuin esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa "parhaimmillaan". Jos on enemmän nopeita säätömahdollisuuksia, erityisesti noita pahimpia "alilyöntejä" on helpompi kompensoida (ja näitä mahdollisuuksia on Keski- ja Pohjois-Ruotsissa sekä Norjassa).
 

jarkko_h

Vakionaama
Käppyrässä on lisäksi taidettu laskea vain negatiivisten tuntien lukumäärä, vaikka hinnalla painotettu "kokonaistappio" olisi luultavasti osuvampi.

Tämä on eittäin oleellinen asia. Meillä tilanne on mielestäni vielä hyvä.

Jos suhteutettaisiin nämä tämä positiivisella hinnalla tuotetun energian arvoon, niin huomattaisiin että noilla lukumäärällä ei juuri mitään merkitystä, negatiiviset hintatasot sen verran maltillisia.
 

burmanm

Vakionaama
Siis Suomessa saadaa tuulivoimaa useampina päivinä runsaasti kuin muuaalla Euroopassa ja siksi olemme negatiivisten tuntien ykkönen, onko siis näin vai onko selitys monumutkaisempi? Veikkaan jälkinmäistä.

Varmasti on monimutkaisempi, lähtökohtanahan ajatus "vain negatiivinen hinta merkitsee" on pölhö. Kysehän on siitä, miten paljon hinta muuttuu tuulisina päivinä. Veikkaanpa että meillä tuollaiset hinnan tiputukset ovat itseasiassa paljon maltillisempia kuin muualla Euroopassa. Täällä vain sattuu olemaan suhteellisen pienet siirtoyhteydet, joten perustuotantoa on aina tietty määrä X ja sen siirtää hyvin alas / negatiiviseksi vain ja ainoastaan tuuli.

Jos vaikka Saksassa on perushinta jossain 45c/kWh ja se tippuu 1c/kWh tuulisina päivinä, mutta täällä on 7c/kWh ja tippuu -1c/kWh tuulisina päivinä, niin onhan Saksassa silloin tilanne pahempi, vaikka ajatuksessa "vain negatiiviset päivät määrittävät" se näyttäisi ettei Saksassa ole mitään ongelmaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa parilta hetkeltä Saksan energiankulutus ja tuonti/vienti
Ennen auringonpaistetta tuontia 11 GW ja auringonpaistaessa vientiä noin 4 GW.
1695573568316.png


Virokin yllättää, yli 300 MW aurinkosähköä. Paljon noin pieneksi maaksi.
1695573328076.png


Ja tuoltahan se sitten näyttää.
Ja huominen jo kolkuttelee Saksassa.... vähäisellä tuulella..
 
Viimeksi muokattu:
Tässä voi vielä käydä niin että kun nhkyiset invertterit hajoavat, niin uusia ei kannata ostaa vaikka olisi paneelit katolla valmiiksikin.

Keski-Euroopan tariffilaskelmat saa aikaan sen että investointeja tehdään vaikka ne olisi vapailla markkinoilla kuinka tappiollisia tahansa.

Omiin paneleihin olen silti tyytyväinen vaikkekvat maksakaan itseään varmaan koskaan takaisin. Ne on vakuutus energian hintapiikkejä vastaan ja toivon ettei vakuutusta tarvi koskaan lunastaa. Isossa kuvassa Euroopan omavaraisuus edes kesäpäivisin on hyvä asia.
 
Back
Ylös Bottom