Vallox entalpiakenno

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hj
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
H

hj

Aktiivinen jäsen
Keskustelua Valloxin uudesta entalpiakennosta.
Kennoa saatavilla sekä uusiin että jälkiasenteisena vanhoihin koneisiin:
https://www.vallox.com/entalpiakenno/

Lisäksi saatavilla CFi-malleihin eli kohtuuhintainen ratkaisu vakiovirtausmittauksella ja kosteudenpalautuskyvyllä olevalle ilmanvaihtokoneelle.
 
Muistaakseni lossnayssa meni hyötysuhde siten että kun talvella/pakkasella ilma on kuivaa niin kosteudesta ei saa ylimääräistä hyötyä ja kenno vertautuu tavalliseen ristivirtauskennoon. Vai onko niinkään hyvä, alumiini johtaa hyvin lämpöä?
 
Valloxin mukaan hyötysuhde on samaa luokkaa kuin tavallisella kennolla.
Sen sijaan vuosihyötysuhde on huomattavasti parempi kun kenno tarvitsee sulatusta vasta -18C ulkolämpötilassa vrt vakio -10C vastaavissa olosuhteissa.
Lisäksi entalpiakenno pystyy tietyissä tilanteissa kesällä myös kuivaamaan tuloilmaa.
 
Tifo sanoi:
Eli sama toimintaperiaate kuin Mitsubishi Lossnaylla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei lainkaan. Lossnay puhaltaa edes takaisin samaa kanavaa ja kennoa pitkin. Se vastaa enemmänkin pyöriväkennoista.

Tämä Valloxin uutuus on ihan tavallinen ristivirtakenno sillä erotuksella, että poisto ja tuloilman välissä on polymeerikalvo, joka ei ole höyrytiivis eli päästää kosteutta läpi.
 
jmaja sanoi:
Ei lainkaan. Lossnay puhaltaa edes takaisin samaa kanavaa ja kennoa pitkin. Se vastaa enemmänkin pyöriväkennoista.

Tämä Valloxin uutuus on ihan tavallinen ristivirtakenno sillä erotuksella, että poisto ja tuloilman välissä on polymeerikalvo, joka ei ole höyrytiivis eli päästää kosteutta läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok, mutta kumpikin yrittää parantaa hyötysuhdetta kosteuden avulla.
 
jmaja sanoi:
Ei lainkaan. Lossnay puhaltaa edes takaisin samaa kanavaa ja kennoa pitkin. Se vastaa enemmänkin pyöriväkennoista.

Tämä Valloxin uutuus on ihan tavallinen ristivirtakenno sillä erotuksella, että poisto ja tuloilman välissä on polymeerikalvo, joka ei ole höyrytiivis eli päästää kosteutta läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös tuo Lossnayn isommassa mallissa ole tulo ja poisto eri kanavia pitkin.
Sinänsä eipä näitä tuotteita kannata vertailla toisiinsa koska ovat aivan eri luokan laitteita.

Näkisin että Vallox entalpiakennolla kilpailee pyöriväkennoisten kuten Enerventin kanssa. Itseasissa tuote vaikuttaa niin lupaavalta että en näe perusteita valita pyöriväkennoista tämän sijasta muualla kuin aivan pohjoisimmassa Lapissa.
 
hj sanoi:
Itseasissa tuote vaikuttaa niin lupaavalta että en näe perusteita valita pyöriväkennoista tämän sijasta muualla kuin aivan pohjoisimmassa Lapissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos viemäröinti ei onnistu asennuspaikasta johtuen, niin ainoa vaihtoehto taitaa olla pyöriväkennoinen.
Vallox:
"Kondenssiveden viemäröinti on kuitenkin suositeltavaa etenkin kylmässä ilmastossa."
 
Tasaako tämmöinen kalvokenno kosteutta ns. molempiin suuntiin, eli kesällä mahdollisesti poistaisi raitisilman kosteutta, jos poistoilman kosteus on pienempi?
 
Riihis sanoi:
Tasaako tämmöinen kalvokenno kosteutta ns. molempiin suuntiin, eli kesällä mahdollisesti poistaisi raitisilman kosteutta, jos poistoilman kosteus on pienempi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteessa kyllä. Suomen ilmastossa vain moisia säätilanteita, joiissa ominaisuus toimii myös käytännössä, on hyvin harvoin jos ollenkaan, eli käytännön hyöty jää pieneksi. Jossakin Etelä-Euroopassa hyötyä voisi olla enemmänkin tropiikista nyt puhumattakaan.
 
Kiinnostavaa... Oon tässä pyöritellyt juuri että mikähän IV tulisi uuteen taloon ja oon unelmoinut pyörivätkennoisesta, mutta tässähän on hyvä vaihtoehto. Toki hintoja en oo vielä kattellut, että mikä olisi kustannustehokkain vaihtoehto :D.. Juuri talvisin olisi kiva että ilmankosteus olisi vähän parempi!
 
Eri konemerkkien kennot taitaa tulla kaikki samasta sylttytehtaasta eli lienevät mitoiltaan samoja eli saattaa sopia vanhaankin koneeseen parannussarjaksi?!!?
 
grendy sanoi:
Juuri talvisin olisi kiva että ilmankosteus olisi vähän parempi!
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikähän tämä kosteusjuttu nyt oikein on? Miksi sitä kosteutta pitäisi saada takaisin kun se on hyvää vauhtia menossa ulos. Tämänhän kerrottiin jopa heikentävän LTO:n tehokkuutta, joskaan ei kovin mainittavasti. Ehkä minä sitten vain olen niin kuiva tyyppi että pienikin kostuke on liikaa.
 
Kun talvella sisäilman suhteellinen kosteus tippuu jopa alle 20% niin nenä kaipaisi hieman lisää kosteutta.
Alle 20% pääsee pyörivälläkin kennolla…. Ehkä elellään ”kuivasti”….
Tuo siis jos nuo kosteusmittarit yleensäkään näyttää todellisia lukuja.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mikähän tämä kosteusjuttu nyt oikein on? Miksi sitä kosteutta pitäisi saada takaisin kun se on hyvää vauhtia menossa ulos. Tämänhän kerrottiin jopa heikentävän LTO:n tehokkuutta, joskaan ei kovin mainittavasti. Ehkä minä sitten vain olen niin kuiva tyyppi että pienikin kostuke on liikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taloissa joissa ilmanvaihto on lähelläkään normeja, tuppaa ilma talvella muuttumaan todella kuivaksi. Lisäksi sisälämpötilaa pitää nostaa edelleen jotta saadaan vastaava mukavuuslämpötila kuin suuremmalla kosteusprosentilla. Tässä aika hyvä artikkeli asian tiimoilta:
https://onlinebookshop.villareal.fi/docs/Kuiva_sisailma_on_haitaksi_ja_tuhlaa_energiaa.pdf

Mitä tulee tuohon suhteellisen kosteuden mittaamiseen, aika moni mittari erityisesti matalilla kosteuksilla näyttää mitä sattuu. Pahimpia taitavat olla analogiset viisarimittarit.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mikähän tämä kosteusjuttu nyt oikein on? Miksi sitä kosteutta pitäisi saada takaisin kun se on hyvää vauhtia menossa ulos.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rakenteiden kannalta olisi parempi saada kaikki ulos, mutta ihmisten kannalta pakkasilmasta lämmitetty sisäilma on todella kuivaa.

Tuossa meidän remppakohteessa on sisäuima-allas, joka on täysin auki asuintiloihin. Siitä tulevaa kosteutta pidettiin hyvänä ideana 70-luvulla.
 
Kosteus ulos kyllä, mutta juurikin talven kuivat jaksot kaipaisivat hieman kostuketta. Jos saisi talvella suihku- ja saunahetkien lämmöt ja "kosteudet" takaisin asuinkerroksiin, olisi just hyvä. Kolmessa kerroksessa asustellaan, niin ei ovien aukipito auta asiaan. Kesällä kuitenkin kennon ohitus on ainakin päivisin päällä, ja voihan senkin pakottaa manuaalisesti. Täytyykin laittaa konevalmistajalle viestiä, koska meille saa goretex-kennon...
 
Harrastelija sanoi:
Kun talvella sisäilman suhteellinen kosteus tippuu jopa alle 20% niin nenä kaipaisi hieman lisää kosteutta.
Alle 20% pääsee pyörivälläkin kennolla….
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos sisäilman suhteellinen kosteus on jo pudonnut alle 20%, ei minkäänlainen kenno (olkoon sitten pyörivä tai kosteutta läpäisevä) pysty enää palauttamaan kosteutta merkittävästi tuloilmaan. Kosteus palautuu hyvin, jos poistoilmakin on alun perin kosteaa. Valittettavasti saunan ja pesuhuoneiden kosteus sekoittuu muiden kuivempien tilojen poistoilman kanssa, jolloin kokonaisuutena poistoilma voi olla melko kuivaa ja kosteuden palautus tuloilmaan heikohkoa.

Jos sen sijaan kosteus on levinnyt sisälle laajemmin (saunaa tai pesuhuonetta tuuletettu sisälle tuhdin löylynheiton tai peräkkäisten suihkujen jälkeen useita kertoja), poistoilman kosteus voi olla kohonnut niin korkeaksi, että kosteutta palautuukin tehokkaasti etenkin kovalla pakkasella. Moinen tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin toivottava, sillä sisäilman korkea kosteustaso pitkittyy, kun uutta kosteutta tulee merkittäviä määriä tuloilman mukana. Tämä aiheuttaa kosteusvaurioriskin mahdollisen rakennuksen vaipan ilmavuotojen seurauksena, minkä riskejä energiatehokkuuteen pyrkivä ilmanvaihdon hyvä tasapaino lisää entisestään.
 
kotte sanoi:
Jos sisäilman suhteellinen kosteus on jo pudonnut alle 20%, ei minkäänlainen kenno (olkoon sitten pyörivä tai kosteutta läpäisevä) pysty enää palauttamaan kosteutta merkittävästi tuloilmaan. Kosteus palautuu hyvin, jos poistoilmakin on alun perin kosteaa. Valittettavasti saunan ja pesuhuoneiden kosteus sekoittuu muiden kuivempien tilojen poistoilman kanssa, jolloin kokonaisuutena poistoilma voi olla melko kuivaa ja kosteuden palautus tuloilmaan heikohkoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös tuossa nyt kuitenkin ole eroa noilla kahdella? Pyöriväkennoinen palauttaa vain kennoon tiivistynyttä kosteutta. Kosteutta läpäisevä kalvo pyrkii pitämään saman absoluuttisen kosteuden eri puolillaan, joten se toimii kosteutta osin palauttavana myös silloin kun kosteus ei tiivisty.

Jos tuo kalvo ja lämmöntalteenotto toimisi täydellisesti, kosteutta ei poistuisi lainkaan ilmanvaihdon kautta eli tuloilma olisi yhtä kosteaa kuin poistoilma ja jäteilma yhtä kosteaa kuin raitisilma. Tuo ei tietysti ole toivottavaa, koska silloin kaikki kosteuskuorma jäisi sisäilmaan.

Mikä tahansa osittainen kosteuden siirto poistoilmasta tuloilmaan lisää sisäilman kosteutta. Sisällä kuitenkin tuotetaan sisäilmaan kosteutta (veden käyttö, hengitys, ruoanlaitto, vaatteiden kuivatus).
 
jmaja sanoi:
Eikös tuossa nyt kuitenkin ole eroa noilla kahdella? Pyöriväkennoinen palauttaa vain kennoon tiivistynyttä kosteutta. Kosteutta läpäisevä kalvo pyrkii pitämään saman absoluuttisen kosteuden eri puolillaan, joten se toimii kosteutta osin palauttavana myös silloin kun kosteus ei tiivisty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan asia periaatteessa kuten toteat, mutta on toinen kysymys, miten tehokkaasti erilaiset materiaalit pystyvät todellisuudessa siirtämään kosteutta mekanismilla, jossa vesi ensin absorptoituu ilmavirrasta materiaaliin ja siirtyy edelleen materiaalista toiseen ilmavirtaan. Kaiken lisäksi materiaalia on tarkoitus käyttää samalla lämmön siirtymiseen materiaalin kautta johtumalla (mistä osa on myös absorptoituneen lämmön siirtäminen haihtuvan kosteuden latentiksi lämmöksi).

Joka tapauksessa tehokas toiminta edellyttää hyvin laajoja vastavirtaperiaatteella toimivia siirtopintoja, jotta kosteuden siirtymiselle otolliset olosuhteet toteutuvat moisissa olosuhteissa, joissa kullakin vastakkaisten virtausten lohkoilla lämpötilaeron pitää olla korkeintaan asteiden luokkaa (jotta kosteus siirtyy ao. edellytyksillä) ja ilmavirtojen tuntuva lämpö siirtyy kaiken ohella tehokkaasti. Epäilen, että nykyisten ilmavaihtokoneiden siirtimien pinta-alat eivät ole lähdeskään edellytettäviä.

Ja toimiihan vastaava periaatteessa myös pyöriväkennoisilla (ja luultavasti vielä kosteutta läpäisevää materiaalia tehokkaammin), jos materiaali on huonosti lämpöä johtavaa vettä absorboivaa ja lämpöä pidättelevää materiaalia (esimerkkinä paperi), eli kennon pituussuuntaan muodostuu muuttuva lämmönsiirtovyöhyke, jonka paikkaprofiili siirtyy kennon pituussuunnassa lämmönsiirtoprosessin vaiheen mukaan.
 
Vaatiihan hyvä LTO-tehokkuus myös suuria pinta-aloja. Ja tosiaankaan ei ole edes tavoiteltavaa saada läheskään täydellistä kosteuden siirtymää. Sehän vastaisi talon kosteuskuorman kannalta tilannetta, jossa ilmanvaihtoa ei olisi lainkaan.

Pyöriväkennoisissa ei taida olla kennoja, jotka keräävät kosteutta muuten kuin nesteenä eli kosteuden palautus toimii vain poistoilman jäähtyessä alle sen kastepisteen.

Se onkin jännä kysymys mikä on tavoiteltavaa tuossa kosteuden palautuksessa. Rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelussa lähtökohta on, ettei kosteutta palauteta eli ilmanvaihdolla pyritään pitämään sisäilman kosteus vain vähän ulkoilmaa absoluuttisesti kosteanpana.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom