Valokuidun kaivamista
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Husky
Hyperaktiivi
Tuo kyllä tulee mieleen, kun se tosiaan toimii oikein hyvin ja on pirusti halvempi.
Olisiko niin että päätön ristiinrastiin kaivelu olemattoman asiakaskunnan perässä täytyy maksattaa ylihintaisella kk-maksulla
Älkää unohtako että aivan varmasti kuparien kaivuu oli myös helv..tillinen soppa. Ja ehkä sähköjenkin asennus.
Valokuidut on vuosikymmenien ajaksi tarkoitettu.
Elisa juuri ilmoitti että valokuidut muuttuu symmetrisiksi ja että kesästä alkaen on asennettu tekniikkaa mikä venyy 100Gb nopeuksiin asti. On siinä kasvuvaraa kerrakseen.
Kuituun itsessään mahtuu enemmänkin, mutta verkon laitteet on nyt siihen 100Gb asti.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Totta varmana.
Mutta ei sentäs tällaiselle 5x5km ok-alueelle kaivettu kuparia, niin että 90% ei sitä ota ja loput 10% jaetaan neljän-viiden kaivelijan kesken.
Yksi kaivelija jo minulle muuten vahvisti että eivät halua laittaa toisen rinnalle. Mutta kadun puolia on kaksi, niin mihin kaksi tai kolme viimeistä kaivelijaa sitten laittavat. Vai tietääkö kaikki muut kuin minä ettei ne tulekaan vaikka lupasivat tulla
Kyllä hommat järkeistyy kun asennukset alkaa olemaan valmiita. Nyt on kova kiima asentaa niitä kun markkinaa jaetaan.Totta varmana.
Mutta ei sentäs tällaiselle 5x5km ok-alueelle kaivettu kuparia, niin että 90% ei sitä ota ja loput 10% jaetaan neljän-viiden kaivelijan kesken.
Yksi kaivelija jo minulle muuten vahvisti että eivät halua laittaa toisen rinnalle. Mutta kadun puolia on kaksi, niin mihin kaksi tai kolme viimeistä kaivelijaa sitten laittavat. Vai tietääkö kaikki muut kuin minä ettei ne tulekaan vaikka lupasivat tulla
Mutta sitten on se 50 vuoden lypsyaika kun asennukset on tehty. Ei sitten enää kukaan kaivele katuja kokoajan auki.
No aika varmaa on että kaupunkialueilla on katuja revitty auki.
Ilmajohtoina toki asennus oli siistimpi ja helpompi.
Husky
Hyperaktiivi
Ai, KTV piuhaa uusittu. Koska tuo oli ja kauanko olivat muhineet maassa?
25-30 vuotta sitten Turussa Tele ja Telia (ruotsi) tulilvat kilpailemaan lankapuhelin busineksesta Kaupungin puhelinyhtiön kanssa. Silloin vedettiin samalla tavalla kaivettiin asfalttia ja nurmea vuorotellen kun kaikkien piti kaivaa omat kuparit maahan. Nyt nämä kaikki puhelinkaapelit ovat Telian hallussa, eikä niillä ole enää arvoa. Kun puhelinyhtiöt olivat saaneet työn valmiiksi, tuli kaupungin urakka ja uusivat vuorotellen vesi, viemäri ja sähköt. Nyt on tekniikka kehittynyt ja vuorostaan kaivetaan kuitua maahan uusien toimijoiden toimesta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Se oli joku Elisan kauppias kun mulle aikanaan soitteli ja tarjosi tuota. No koska tuo vaikutti mielestäni varsin edukkaalta, niin pyysin laittamaan homman vielä kirjallisenakin ja sieltähän se sähköposti napsahti 30.10.2023, jonka jälkeen se olikin helppo iskeä tuohon tarjoukseen kiinni. Tässä oli sitten erilaisia viivästyksiä yms. välissä, ennen kuin tänä keväänä tuo kuitu sitten lopulta saatiin käyttöön.
En nyt sitten tiedä mitä zombaamista tuolla Elisalla harrastetaan, kun nyt toteutunut laskutus on ollut kuidusta 0€/kk + Viihde normaalihintaan ja kuulemma jopa 6kk mentäisiin näin. No ei sillä, en minä valita jos alilaskuttavat, mutta kyllä asiasta nousee älämölö mikäli tuon jälkeen se tuo tarjoushinta ei olekaan voimassa. Meinaan vielä Elisalle pari, kolme kertaa soittelin ja chattailin perään että onhan tuo tarjous viivästyksistä huolimatta voimassa, onhan. Ja näin sieltä vakuutettiin että se on merkitty mun asiakastietoihin, jotta voimassa on. Ja Elisahan tunnetusti myös nauhoittaa nuo puhelut, joten...
Ja tosiaan halusin nuo nimenomaan kirjallisina, jotta jos asiassa tulee jotain vääntöä, on itsellänikin jotain ns. kättä pidempää vaatimusteni taustaksi.
Tässä aika neutraali ja realistinen katselma asiasta kerrankin. Samaa soppaa uudella tekniikalla. Samalla tavalla niitä kupareita, coaxeja ja kaikkea muutakin kaiveltiin, täytettiin ja kaiveltiin useita kertoja, kun ne olivat kuumaa hottia. Silloinkin oli 100% varmasti iso läjä suomalaisia, jotka vain periaatteesta sitä vastustivat syystä XYZ, se kun on kansanperinnettä. Meillä muutenkin maantieteellisesti haastavaa tämä homma saada päivitettyä ja nyt kun vihdoinkin on saatu kuituhommat kunnon kasvuun, niin varmuuden vuoksi niitä vastustetaan vaan ihan periaatteesta.
Joo totta kai se on hanurista, että käy ovella 10 kaveria kuukaudessa kauppaamassa ja parhaimmillaan samasta firmasta ja joo on hanurista, että kaivetaan ja kolistellaan. Kuitenkin loppujen lopuksi aika pieni hinta (lue: mitätön) maksaa siitä, että infraa oikeasti päivitetään vihdoinkin hyvään tahtiin tässäkin maassa ja kuluttaja saa ihan taskurahoilla sen palvelun.
10-15 vuotta sitten Sonera/Telia halvin kotikuitumaksu oli luokkaa 3000€ + 100/100 49,90€/kk ja sen sai todella harvaan kohteeseen. Aika tyypillinen hinta oli hajonnalla 5000-10000€ rakennusmaksuna, jos ei asunut uudella alueella johon kuidutus oli tehty osana kuntatekniikkaa.
Husky
Hyperaktiivi
Ok.
Luulin että viihde on jotakin 5-9e/kk nettitilauksen yhteydessä niin perusviihteen hinta 26e/kk yllätti isosti. Etenki kun just olin katsonut tuota liitettäsi.
Ja olen ihan varma että vuosi sitten aspa sanoi että kuitu plus Viihde ovat 41e/kk eikä ollut lyhytaikainen tarjous. Nyt sitten kolkuttelee 60e/kk hintaa.
Kovin menee laidasta toiseen kuituhinnat jo nyt...miten lie parin vuoden päästä...
Täytyy tässä nyt pohtia, että onko jotakin konkeloa mihin kapsahtaa, jos kuitenkin tilaisi tuon kuidun, mutta ei ottaisi sitä käyttöön ennenkuin siitä jotaki etua saa KTV:n nähden.
Aspa sanoi että mitään ylläpitomaksuja ei siitä mene jos lojuu käyttämäti.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tossa oli vielä sellainenkin koukero että tuo tarjous oli voimassa vain Viihde Premiumilla (bt-kake). Eli ei sillä wanhalla boxilla (IR-kake), eikä tällä uusimmalla Premium Plus boxilla (bt-kake + android), vaan juurikin tuolla välimallilla joka meilläkin on käytössä.
En nyt tiedä miten hämilläsi olet näistä termeistä, joten selitän alusta alkaen:
Suomessa tv-signaalin tuominen taloon toteutetaan yleisesti 4 eri tavalla:
1) "Harava-antenni" katolla ja siitä talon sisäiseen antenniverkkoon. Tällöin on seinissä antennipistorasioita, joihin liitetään antennikaapelit ja tämä kaapeli vedetään TV:ssä olevaan liittimeen (tai tässä välissä on vielä digiboksi tarpeen tullen). Ei vaadi verkkoyhteyttä.
2) KTV signaali coaxin kautta, jossa maakaapeli tulee yleisesti sähkökeskukseen ja siellä on haarotin, josta se jaetaan samalla tavalla antennipistorasioihin joihon liitetään antennikaapeli ja tämä kaapeli vedetään TV:ssä olevaan vastakappaleeseen (tai tässä välissä on vielä digiboksi tarpeen tullen). Ei vaadi verkkoyhteyttä.
3) IPTV signaali tulee verkkoyhteyden kautta (perinteiset "Viihde palvelut"). Tulee erillinen "digiboksi", johon tarvitsee verkkoyhteyden ja siitä HDMI:llä tai vastaavalla signaali TV:seen. Tätä ei tarvitse liittää mihinkään antennipistorasiaan ja ei ole riippuvainen KTV:stä tai antennisignaalista. Vaatii verkkoyhteyden.
4) Satelliitti TV, nykyään jo vähemmälle suosiolle jäänyt eli signaali haetaan peilillä taivaalta ja kuljetetaan tästä tyypillisesti "digiboksiin" antennikaapelilla ja siitä eteenpäin TV:lle. Ei vaadi verkkoyhteyttä.
Jos sinulla on nykyisellään coax kaapelit talossa eli toisin sanoen käytössä on KTV (kaapeli-tv) ja kaapelinetti, niin silloin sinulla tulee luultavasti sähkökaappiin kaapeli ylös ja siellä on haaroitin, josta lähtee piuhat sitten fyysisesti kaikkiin antennipistorasioihin, jotka talossa ovat. Modeemi sitten tulee johonkin huoneeseen, jossa on aktiivinen antennipistorasia ja se muodostaa verkkoyhteyden, kun kytket sen antennipistorasiaan antennikaapelilla (tekstistäsi oletan, että ei ole ethernet sisäverkkoa, jolloin kytkentä voitaisiin tehdä suoraan kaappiin jne.).
Jos ottaisit kuidun palveluntarjoajalta, joka tarjoaa myös KTV-palvelun (en tiedä tarjoaako kaikki, mutta ainakin Telia/Elisa/Dna) ja haluaisit nimenomaan ne tv-palvelut KTV:n kautta etkä IPTV:nä, niin silloin sinne tilaan (sähkökaappi, jos ne siellä nytkin ovat) mihin tulee kuitumuunnin, tulisi myös mediamuunnin, josta lähtisi ne samanmoiset antennikaapelit niihin olemassaoleviin antennirasioihin kuten nytkin kaapeli(coax)yhteyden kautta. Tällöin tilanne ei muuttuisi TV:n osalta nykyisestä käytännössä ollenkaan. Voisit joko liittää TV:n suoraan antennipistorasiaan ja katsoa valtakunnallisia KTV-kanavia TAI asentaa TV:seen korttimoduulin ja sitä kautta katsoa maksukanavia TAI kaapelidigiboksin ja siitä sitten TV:seen. Teknisesti ero on se, että se KTV-signaali tulee kuidun kautta eikä niitä vanhoja coaxeja pitkin.
Jos ottaisit TV-palvelut IPTV:nä, niin sitten ei tarvitse erillistä mediamuunninta kuidun yhteyteen vaan pelkästään "viihde digiboksin", johon tulee verkkoyhteys ja digiboksista vaikka HDMI TV:seen ja sitä kautta saat tv-kanavat käyttöön ja voit ostaa maksullisia kanavia. Ei myöskään tarvitse tehdä mitään antennipistorasioilla, koska sieltä ei mitään signaalia tulisikaan (jos et jatka KTV-asiakkaana).
Sinun tapauksessa, jos ja kun niitä coaxeja ei sieltä revitä pois, niin lienee mahdollista myös ottaa se kuituyhteys verkkoyhteyttä varten ja pitää Elisan kanssa se pelkkä KTV-liittymä auki ja sillä tavalla TV:n osalta säilyttää nykyinen järjestely. Eli tässä versiossa KTV-signaali tulisi nykyisiä coax-kaapeleita pitkin ja verkkoyhteys tulisi sen uuden kuidun kautta.
Ja tuo 7m matka ei nykylaitteilla ole matka eikä mikään, jos ei olla eri kerroksissa ja välissä ontelolaatta yms muita vastaavia tilanteita. Omasta työkoneesta on n. 10m reitittimelleni (samassa kerroksessa, mutta eri huoneessa) ja jos 5GHz yhteyden otan, niin antaa vielä lähes 900Mbps nopeuden keskimäärin gigan yhteydestäni, ping on 2ms ja jitter myös olematon. Tämä toki vaatii myös investoinnin kunnon reitittimeen, jos ei sellaista ole (hintaluokka 150-400€ omista tarpeista riippuen).
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Mitä se paperi auttaa... ehdot muuttuu ja sopparit loppuu jos osapuolet niin näkee. Sopimuksessa on aina kaksi osapuolta ja kumpikin osapuoli voi muuttaa sopimusta.
Husky
Hyperaktiivi
Kiitos.
Mitenkäs sellainen, kun talossa on LAN-töpselit oliko nimeltään RJ45 (ehkä vähän harvinaisempaa näin vanhassa 1997 talossa? En tajua miksi moiset on laitettu, että mitä hittoa on ennakoitu, kun tuolloinhan netti tuli kotiin lankapuhelinpiuhaa pitkin), niin saisikohan kuitumuuntimesta netin suoraan noihin jaettua? Että kuuluisiko asennushintaan? Oli niin pitkä puhelu aspan kanssa etten viitsinyt enää tuota kysyä.
Sitten voisi varmaan Viihteen "digiboksin" kytkeä langalla nettiin ja sitten voisi WIFI-purkin laittaa sopivan töpselin päähän, missä olisi optimaalinen kuuluvuus joka puolelle.
PS Tänään muuten aspa sanoi, että tuo 1v vanha Arris ei sovi kuitupäätteen kanssa yksiin (sanon siksi, kun täällä aiemmin oli puhe, että sopisivat ja voisi tuota käyttää wifin jakoon, kun nyt menee kahden tiiliseinän läpi piharakennukseen asti helkutin hyvin ja ylettää koko tontille)
Ovatkos nuo tosiaan 8-johtimiset RJ45-pistokkeita? Puhelimiinhan käytettiin muutoin aika samannäköisiä, mutta johtimia oli vain 4 ja liitin kapeampi.
Kun ovat noin vanhoja, tuskinpa kaapelit ovat sitä luokkaa, että toimivat hyvin 1Gbit/s kalustolla, mutta toki asialla on voinut olla joku asianharrastaja jo tuolloin, eli kannattaisi tarkastaa (mittaamalla jotenkin tai kokeilemalla), sattuisivatko toimimaan riittävästi. Puhelinpistokkeet ja johdot voi unohtaa, jos kyse on sellaisista.
Ahaa okei, asia selvä.
Siis RJ45 on liitintyyppi, johon Ethernet-piuha saadaan kytkettyä eli, jos sulla on niitä pitkin taloa, niin kaiken järjen mukaan sulla on sisäverkko toteutettu Ethernet-kaapeleilla, jotka päättyvät RJ45 pistorasiaan. Voitko siis kytkeä ethernet-kaapelin ("nettipiuhan") suoraan seinässä olevaan pistorasiaan? Jos voit, niin sulla on tosiaan sisäverkko toteutettu Ethernetillä ja se on vain ja ainoastaan hyvä juttu ja helpottaa elämää paljonkin (potentiaalisesti).
Onko ne tän näköisiä: https://www.biltema.fi/rakentaminen...erikoispistorasiat/rj45-pistorasia-2000022639
(monesti voi olla kaksi vierekkäin ja pieni muovi kansi päällä)
Jos tosiaan on ethernet sisäverkko, niin silloin sulla pitäisi olla vastakappaleet luultavasti sähkökaapissa (eli siellä pitäisi olla samannäköisiä RJ45 pistokkeita vierekkäin ja mahdolliset nimetty mihin huoneeseen menee). Silloin nykyiselläänkin voisit laittaa sen Arriksen sinne sähkökaappiin, ottaa sieltä coax-haarottimelta antennikaapelin, kytkeä Arrikseen ja sitten Arriksesta ethernet-kaapeleita liittää noiden sähkökaapissa oleviin RJ45-pistokkeisiin ja tätä kautta niissä huoneissa johon ne lähtee sieltä kaapista (johon kytkit Arriksesta ethernet-piuhat) voisit kytkeä minkä tahansa laitteen Ethernet piuhalla (toinen pää laitteessa ja toinen siinä sen huoneen RJ45 pistokkeessa) ja se muodostaista verkkoyhteyden. Tässä versiossa tarvitset erillisen reitittimen tai laitteen, joka muodostaa langattoman verkon (kytket sen jonkin huoneen RJ45-pistokkeeseen).
Toinen vaihtoehto olisi "takaisinkytkeä" se Arris jostain huoneesta kaappiin ja sieltä kytkimellä jakaa yhteys muiden huoneiden RJ45-pistokkeisiin. Tällöin Arris olisi jossain huoneessa kuten ilmeisesti nytkin, piuha antennipistorasiaan ja sitten Arriksen LAN-portista Ethernet-kaapeli sen huoneen RJ45-pistokkeeseen. Sähkökaapissa pitäisi todeta, mikä niistä siellä olevista RJ45:sta on se minkä vastakappaleeseen Arris on kytkettynä. Siitä pistokkeesta otetaan Ethernet-kaapeli kytkimen sisääntuloon (siellä sähkökaapissa) ja kytkimeen LAN-porteista Ethernet-piuhat kaapissa oleviin muiden huoneiden RJ45-pistokkeisiin. Näin voisit edelleen pitää Arriksen WLAN-lähteenä (kaapin sisältä ei sen signaali kulje paljon minnekään), mutta saisit ne seinissä olevat RJ45-pistokkeet käyttöön ja niistä voisi ottaa suoraan verkkoyhteys laitteisiin pelkällä Ethernet-kaapelilla.
Kytkin (sinne kaappiin) mikä ajaisi asian tähän olisi esim: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/347651/TP-LINK-TL-SG105-5-porttinen-kytkin
Mulla oli edellisessä talossa juuri tämä tilanne eli oli kaapelinetti ja ethernet sisäverkko. Aluksi oli tämä jälkimmäinen takaisinkytkentä tyyli käytössä, kunnes hankin oman reitittimen langattoman verkon muodostamiseen ja siirsin kaapelimodeemin sinne sähkökaappiin suoraan eli tuo ensimmäinen vaihtoehto.
Vaikea sanoa mitä tuo "ei sovi yksiin" tässä voisi tarkoittaa. Voi olla, että tuo Arris ei hyväksy Ethernettiä "yhteys sisään"-muotona eli osaa vaan ottaa sen antennipiuhan verkon muodostamista varten. Jos näin on, niin silloinhan sitä ei voi hyödyntää kuidun kanssa, koska verkkoyhteys ei tule coaxin kautta missään vaiheessa. Tosin moderni laadukas reititin kyllä tarjoaa vähintään yhtä hyvän kuuluvuuden ja paremmat nopeudet kuin tuo Arris, toki on lisäkulu silloin. Arriksen saat myytyä kuitenkin pois joillakin kympeillä.
EDIT: Kuten @kotte sanoin niin on riski olemassa, että jos 1997 on tuo sisäverkotus tehty niin siellä voi olla puhelimille tarkoitettuja (jotka näyttää aika samalta) tai vaikka on RJ45 niin käytetty ethernet-kaapeli sisäverkossa voi olla parhaimmillaan CAT5 kaapelia, jonka maksiminopeus on 100M/100M eli, jos tarkoitus ottaa gigan yhteys, niin silloin sisäverkon käyttö ei onnistu nykyisellään (tai siis onnistuu, mutta saat vain max tuon 100/100 siitä ulos). Jos on 2001 tai myöhemmin tehty saneerauksena tuo sisäverkko, niin siellä voi olla CAT5e tai uudempi standardi jolloin ei ole ongelmia. Jos katsot sähkökaapista niin näet niistä RJ45-pistokkeista lähtevistä piuhoista, mitä ne on (lukee kaapelissa printattu CAT5/CAT5e/CAT6 tyylisesti). Voi joutua jonkun päällyspellin irroittamaan, kunhat et mene sähköpuolelle rönkkäämään vahingossa, jos ei ole siihen osaamista.
Viimeksi muokattu:
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Älkää viitsikö valittaa, jos teille oikein ovelle asti tullaan tarjoamaan jopa useamman firman puolesta maailman parasta datan siirtoväylää.
Moni ei sitä saa edes uuden auton hinnalla.
Moni ei sitä saa edes uuden auton hinnalla.
Cat5e:n yhteydessä standardoitiin minimispeksejä joilla 1G voitiin luotettavasti taata, cat5:lle kaikkia asioita ei oltu määritelty, mutta teknisesti on aivan mahdollista että cat5-merkityssä kaapelissa 1G linkki toimii ongelmitta. Niitä kaapeleita kun ei tietenkään ollut testattu 1G standardeille ennenkuin sellaiset olivat syntyneet. Rasioiden kunnollinen kytkentä ennemmin voi tulla esteeksi, kun 100M ei tarvinnut kuin puolet pareista.
Espejot
Hyperaktiivi
Asiaa löyhästi sivuten, Elisan piuha "poikki". Onneksi ostin aikoinani emolevyn missä wifi millä pääsee mobiilidataan kiinni.
Taidat rakastaa vänkäämistä.
Ja jos nopeus ei riitä niin ei noiden piuhojen korvaaminen uudemmilla ole kovin ihmeellinen juttu. Ne kulkee tyypillisesti putkissa, eli uusien piuhojen veto on aika vaivaton operaatio kun kayttää vanhoja piuhoja vetoon. Itse vedin juuri cat6-piuhat vanhojen puhelinpiuhojen tilalle.
Mutta tietysti helpompaa jos voi vanhoja käyttää.
Husky
Hyperaktiivi
Kiitos.
Juu kyllä nuo on tuon bilteman linkin mukaisia töpseleitä. Eivät ole pienempiä puhelintöpseleitä. Talon kaapelointi on vuodelta 1997. Hyvä tieto että ehkä niiden "nopeus" ei piisaa 1000M kuidun kanssa. Tosin tänne oltaisiin ottamassa jotakin paljon hitaampaa tyyliin 100-200M.
Tuo liityntäpiste on vähän hankalassa paikassa varastossa, mutta täytyy joku pöivä kaivaa esiin miltä siellä näyttää. Että lukeeko piuhoissa jotakin tms.
Ihmettelen miksi talossa on nuo. Tuolloinhan netti jaettiin puhelinpiuhojen kautta, että oliko edes keksitty KTV nettiä (jolloin vasta teoriassa tarvisi nuo ethernetpiuhat jakamiseen).
Arrisin yhteensopimisesta: aspa tarkoitti että ostettava uusi, että tuota ei voi sikäli käyttää. Kaiketi kuitupäätteeseen ei tarvii tuollaista reititintä välttämättä, että voi vaan ostaa wifin jakajan. Mutta aiemmin oli puhe että tuota arrisia voisi käyttää wifin jakamiseen mutta se ei onnistu siis.
Viimeksi muokattu:
Ainakin meille tuli kuitupäätteeksi vain siltaava purkki, eli tarvitaan reititin sen lisäksi.
Genexis FiverTwist on laitteen merkki. Elisan kuitu tulossa
Espejot
Hyperaktiivi
Onko antaa tarkkaa mallia.
FiberTwist-XGS2120-EU-1. Jos oikein googlasin niin tuolla saisi 10Gb yhteyden maksimissaan.
Elisan uusilla rakennettavilla alueilla on tänä vuonna kaikki yhteydet tehty XGSPON:lla ja sen takia päätelaitekkin on "XGS"
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Ei tämä nyt varsinainen ongelma ole, mutta aspan mukaan piisaa 69e laite ja esitti asian niin että se on wifin jakaja (mutta lieneekö silti reititin sitten...tosin luulisin että sellainen on kalliimpi).
Minkälainen on netin hinta teille ja oliko puhe mitä maksaisi Viihteen kanssa yhteensä?
Ei ole vielä niin pitkällä asennus että liittymiä olisi tehty. Runkolinjan kaivuu tuossa lähenee tonttia ja marraskuun lopulla/joulukuun alussa pitäisi olla kytkettävissä.
Minulla on mobiilireitin missä on WAN liitin myös. Huawei B715s-23c.
Kokeilen ensin sillä meneekö 300 tai 600Mb läpi, kumman nopeuden otankaan. Jos ei, niin sitten ostanen tämän:
Ubiquiti EdgeRouter X-SFP -reititin 96,99
Todella pienikokoinen ja nopea reititin joka on varustettu SFP-portilla.
Ja wifi ehkä menee uusiksi kun haluaisin wifi6 laitteen. Se olisi tämä:
Ubiquiti UniFi 6 Long-Range -WiFi-tukiasema 222,99
UniFi WiFi-järjestelmä on yrityskäyttöön suunniteltu helposti skaalautuva ratkaisu joka on helppo ottaa käyttöön sekä hallita. Sisämalleissa malleissa on tyylikäs muotoilu ja ne voidaan helposti asentaa kattoon tai seinälle.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Valokuitusella oli XG6846B, lojuu vielä pöydällä.
Mutta muuten, alkaa telekaappi jäämään vanhaksi... jäin miettimään sen uusimista tai laajentamista. Kuituboxi+reitin+switsci pitäis saada mahtumaan. Kaveri suositeli reitittimeksi pfsenseä...
Viimeksi muokattu:
No joo en nyt lähtenyt ihan jokaista speksin koukeroa avaamaan, ettei homma mene vielä sekavammaksi. Teoriassa erittäin laadukas CAT5 kaapeli, joka noudattaa speksejä, on mahdollista saada jopa lähemmäs 1G, ainakin lyhyemmillä vedoilla. Meillähän nyt ei ole tässä tilanteessa mitään hajua, millaisia kaapeleita on käytetty, millaisia liittimiä, miten pitkät vedot on tehty jne jne, joten lienee järkevää puhua vaan mitä speksit periaatteessa "lupaa" minimissään. Kyllä samalla tavalla CAT5e teoriassa pääsee 10G tasolle samoilla rajoituksilla kuin CAT5 1G. Mutta sinänsä hyvä nosto, että kannattaisi tosiaan kokeilla ensin mitä sieltä tulee ja vasta sitten lähteä vaihtamaan tarpeen tullen, voi yllättää (tosin melkein 30v vanha CAT5 epäilyttää näiltä osin, mutta kaikki on toki mahdollista).
Teoriassa taas joo, mutta varsinkin "back in the days" on nähty kyllä kaikennäköisiä virvelöintejä, että ei tuohonkaan voi sokeasti luottaa. Vuonna 1997 tuo oli aika harvinaista ja voi olla hyvinkin harrastelija toiminnalla toteutettu, jolloin se voi olla kaikkea vimosen päälle ja siitä mistä aita on matalin, toteutukseltaan. Olen nähnyt useamman tapauksen, jossa vedoissa oli niputettu piuhat yhteen seinän sisällä ja nippusiteellä kiristetty koolaukseen, siinä voi tehdä tiukkaa vedellä mitään purkamatta seiniä. Mutta tämäkin hyvä lisäys, että jos tulee vaihtotarve, niin hyvällä tuurilla se ei ole kovin kummoinen operaatio (pistoke irti, uusi kaapeli kiinni vanhaan ja vedetään lähtöpäästä läpi saakka).
Kyllähän sisäverkon pystyi ihan ADSL-liittymälle rakentamaan samalla tavalla kuin mille tahansa verkkotekniikalle eli tuo Ethernet-sisäverkko ei ole sidottu mitenkään mihinkään tiettyyn teknologiaan. Se käytännössä vain mahdollistaa sen, että keskitetystä lähtökohdasta voidaan jakaa helposti kiinteä verkkoyhteys ympäri taloa RJ45-pistokkeisiin, jolloin voit muodostaa kiinteän yhteyden ympäri taloa. Kaverin isällä oli aikoinaan 90-luvulla 2M ADSL-liittymä ja Ethernet sisäverkko viritelty harrasteena.
Kuidusta sen verran, että pitää olla tarkkana tuleeko noiden mukana vaan kuitumuunnin vai myös reititin samassa. Esim. meillä Telialta tuli vain kuitumuunnin eli, jos siitä suoraan ottaisin vain verkkoyhteyden, niin laitteeni olisivat "auki" Internettiin päin. Tätä perinteisesti pidetään tietoturvan osalta riskaabelina ratkaisuna (ainakin peruskäyttäjälle), joten kuten @Mikki tuossa omaa setuppia esitteli, niin siihen väliin hankitaan yleensä jonkinlainen reititin. Esim tuo Ubiquityn EdgeRouter X on "harrastelijoiden suosiossa" hintansa ja helppoutensa puolesta. Vaikea sanoa kuulematta tarkkaa keskustelua, mutta voi olla, että se Elisan aspa meinasi juuri reititintä sulle myydä siihen kuitumuuntimen perään ja meinasi sitä, että Arris ei voi tätä roolia hoitaa (eikä myöskään wifin, koska se ei osaa ottaa verkkoyhteyttä sisään muuta kuin coaxilla).
Jos haluaa päästä helpolla, eikä oma säätäminen ja hallinnointi kiinnosta, niin tuo Elisan oma purkki on hyvä ratkaisu. Jos vähän rupeaa kiinnostaa, että homma pysyy omissa näpeissä paremmin, niin esim tuo EdgeRouter on helppo (ja hyvin dokumentoitu) tapa päästä hommaan sisään.
@Mikki Olethan huomannut, että Edgerouter X pystyy ihan parhaimmillaan n. 900M liikenteeseen yhteen suuntaan. Eli jos sulla on useita konkurrentteja tarpeita vaikka 500M nopeudessa, niin tuosta loppuu hönkä. Jotta tuohon edes päästään täytyy NAT ja IPCsec offloadata pois EdgeRouterista. Jos noita ei offloadata jäädään jonnekin 300-400M throughputtiin.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Varmaan ollut valveutunut rakennuttaja. Meillä on 2000 rakennettu talo eikä tuolloinkaan ethernet kaapelointi ollut yleinen. Tosin tässä on kun itse vaadin. Noihin aikoihinhan ajateltiin että tuota samaa kaapelointia käytetään lankapuhelimille ja nettiin liitettäville laitteille. Jopa kaapeli tv. No myöhemmin lankapuhelimet ovat kadonneet kuvioista.
Kyllä se ethernetkaapelointi on ihan hyvä riippumatta siitä tuleeko netti modeemin, xDSL, ”mokkulan”, KTV tai kuidun kautta. Varsinainen nettiliittymän tyyppi ei vaikuta tarpeeseen. Useamman laitteen saa hyödyntämään samaa nettiliittymää. Toki nykyään monella tuo kaapelointi on usein korvattu wifillä. Itse käytän wifiä vain laitteille joita ei saa ethernettiin kiinni (mm kännykät ja tabletit, monet iot laitteet…)
Tuo wifi on varmaan aivan riittävä jos netissä surffaillaan tai netti streamejä katsotaan. Jos talon sisällä dataa siirretään niin 1G:kin voi olla vähän. Toki tarve riippuu datan määrästä ja paljonko aikaa on käytettävissä datan siirtoon. Minuutteja, tunteja, päiviä….
Tuli mieleen että onkohan vanhemmissa taloissa vedetty/kytketty vain 4 piuhaa. Eli 1G nopeus ei onnistuisi.
Esim cat5 ( 4 paria) on tullut 1995 joten -97 rakennetussa talossa voisi hyvinkin olla cat5 eli 100Mbps onnistuu. Jos olisi pykälää vanhempi cat4 (4 paria) niin sille luvataan 16Mbps (token ring nopeus, muutoin 10Mps?)
Edit: sellainen lisäys että pinnijärjestystä on kahdenlaista. A versio on tehty enemmän lankapuhelinten tarpeille. B versio on paremmin datan siirtoon (häiriöt pienempiä). B:llä saa ”helpommin” ne cat luokan max nopeudet tai jopa ylikin.
Taitavat vielä nykyäänkin kytkeä ensisijaisesti tuolla A versiolla mutta minusta se on turha kun lankapuhelimia ei enää ole.
Viimeksi muokattu:
Oma setup tällä hetkellä:
1. Valokuitusen Genesis (joku), jossa mediamuunnin KTV:lle (KTV tulee eri kuitua kuin netti), joka liitetty siis haaroittimeen, mistä vanhan ns. harava-antennin coaxit 5 kpl eri huoneisiin. Tämä on siltana. Genesikseen tulee siis kaksi valokuitusen kuitua, joista toinen SFP moduuliin ja Genesikseen ja toinen KTV muuntimelle. Genesiksestä itsestään ei saa valokuitua eteenpäin. Alunperin mulla ei ollut tämä kytkettynä, koska vedin kuidun suoraan reitittimeen (kts. kohta 2), mutta KTV:n jälkeen tämä piti ottaa käyttöön.
2. Genesiksestä 1 Gbps yhteys Mikrotik RB5009UG+S+IN reitittimeen (tässä ei ole wifi-tekniikkaa mukana), joka toimii myös kytkimenä (tästä on myös versio, missä PoE kaikissa porteissa, jos se on tärkeä ominaisuus). Reitittimessä on yksi SFP+ portti (johon saa kuitu tai coax ethernet moduuleja), eli sillä saisi 10 Gbps asti, yksi 2.5 Gbps ethernet ja 7 kpl 1 Gbps ethernet portteja. Pitää odottaa nopeampien kehittymistä. Tällä hetkellä kaikki nopeammat tuntuvat vaativan aktiivijäähdytystä (lue: niissä on usein tuuletin), mitä en halua, koska asennus on ns. ahdas. Reitittimestä lähtee siis yksi 1 Gbps Genesikselle ja loput 8 eri puolille kämppää Cat 6 kaapelein (jolla pääsee sitten 10 Gbps asti (johon nykyinen reititin ei tosin kykene kuin yhdellä portilla, eikä oikein mikään laitekaan), jos on tarvetta - tosin ehkä siinä vaiheessa pitää vetää tilalle kuidut). CATit sain paikalle pääosin vetämällä uudet kaapelit vanhoilla putkissa olevilla puhelinjohdoilla. Osa piti sitten vetää myös muutoin. että sai haluamille paikoille. DIY hommaa siis.
3. Wifin virkaa hoitaa 3 kpl Google Nest Wifi Prota, jotka kaikki on kytketty kaapelein. Näistä tukiasemista mulla on jäänyt kuitenkin vähän hapan maku, eli en suosittele. Tällä hetkellä Wifit kiinni Mikrotikissä, mutta olen miettinyt erottavani Wifin lähiverkosta ja laittavani Wifit kiinni Genesikseen. Toki myös VLAN yms. olisi Mikrotikilla mahdollista.
4. Olohuoneessa olen joutunut rikkomaan vähän tähtikytkentää lisäämällä yhden pienen 1 Gbps kytkimen sinne (muistaakseni dummy TP-Link), jotta saan kaikki AV-laitteet ethernetiin kaapelilla.
5. Yhteytenä Telian 1000/500.
1. Valokuitusen Genesis (joku), jossa mediamuunnin KTV:lle (KTV tulee eri kuitua kuin netti), joka liitetty siis haaroittimeen, mistä vanhan ns. harava-antennin coaxit 5 kpl eri huoneisiin. Tämä on siltana. Genesikseen tulee siis kaksi valokuitusen kuitua, joista toinen SFP moduuliin ja Genesikseen ja toinen KTV muuntimelle. Genesiksestä itsestään ei saa valokuitua eteenpäin. Alunperin mulla ei ollut tämä kytkettynä, koska vedin kuidun suoraan reitittimeen (kts. kohta 2), mutta KTV:n jälkeen tämä piti ottaa käyttöön.
2. Genesiksestä 1 Gbps yhteys Mikrotik RB5009UG+S+IN reitittimeen (tässä ei ole wifi-tekniikkaa mukana), joka toimii myös kytkimenä (tästä on myös versio, missä PoE kaikissa porteissa, jos se on tärkeä ominaisuus). Reitittimessä on yksi SFP+ portti (johon saa kuitu tai coax ethernet moduuleja), eli sillä saisi 10 Gbps asti, yksi 2.5 Gbps ethernet ja 7 kpl 1 Gbps ethernet portteja. Pitää odottaa nopeampien kehittymistä. Tällä hetkellä kaikki nopeammat tuntuvat vaativan aktiivijäähdytystä (lue: niissä on usein tuuletin), mitä en halua, koska asennus on ns. ahdas. Reitittimestä lähtee siis yksi 1 Gbps Genesikselle ja loput 8 eri puolille kämppää Cat 6 kaapelein (jolla pääsee sitten 10 Gbps asti (johon nykyinen reititin ei tosin kykene kuin yhdellä portilla, eikä oikein mikään laitekaan), jos on tarvetta - tosin ehkä siinä vaiheessa pitää vetää tilalle kuidut). CATit sain paikalle pääosin vetämällä uudet kaapelit vanhoilla putkissa olevilla puhelinjohdoilla. Osa piti sitten vetää myös muutoin. että sai haluamille paikoille. DIY hommaa siis.
3. Wifin virkaa hoitaa 3 kpl Google Nest Wifi Prota, jotka kaikki on kytketty kaapelein. Näistä tukiasemista mulla on jäänyt kuitenkin vähän hapan maku, eli en suosittele. Tällä hetkellä Wifit kiinni Mikrotikissä, mutta olen miettinyt erottavani Wifin lähiverkosta ja laittavani Wifit kiinni Genesikseen. Toki myös VLAN yms. olisi Mikrotikilla mahdollista.
4. Olohuoneessa olen joutunut rikkomaan vähän tähtikytkentää lisäämällä yhden pienen 1 Gbps kytkimen sinne (muistaakseni dummy TP-Link), jotta saan kaikki AV-laitteet ethernetiin kaapelilla.
5. Yhteytenä Telian 1000/500.
Viimeksi muokattu:
Eihän noilla 568A ja 568B -versioilla ole muuta eroa, kuin parien värijärjestys. Ihan sama kumpaa on käytetty, signaalin laatuun se ei vaikuta. Molemmissa on kakkospari jaettu pinneihin 3 ja 6, kun muut parit ovat vierekkäisissä pinneissä. Erona on se, että toisessa tuo jaettu pari on oranssi ja toisessa vihreä.
Aikoinaan verkon aktiivilaitteet eivät osanneet tunnistaa oikeaa parijärjestystä automaattisesti, joten hubien/kytkimien välillä piti käyttää ristiinkytkettyä kaapelia, jossa toinen pää oli A- ja toinen B-standardin mukaan kytketty. Tämä siis käänsi lähetys- ja vastaanottoparit ristiin, jotta kaksi aktiivilaitetta pystyi kuulemaan toisensa, eivätkä yrittäneet lähettää samaan pariin molemmista päistä.