Kun se kaapelinetti useimmille riittää oikeinkin hyvin ja toimii, niin millaista eriluokkaa se kuitu tarjoaa?
Nyt sitä kuitua tuntuu ylistävän sellaisetkin joilla ei ole siitä mitään kokemuksia. Odotellaan nyt rauhassa että koko suomi on kuidutettu ja käydään kokemuksia läpi vasta sitten.
Kaapelimodeemissa Suomessa käytössä olevassa DOCSIS 3.0 versiossa suurin latausnopeus on 1000 megabittiä sekunnissa ja suurin lähetysnopeus 200 megabittiä sekunnissa.
Isoin ongelma tuossa on se, että tuo em. kaista on jaettu kenties tuhannen muunkin talouden kesken tyypillisesti. Jossain paikoin se voi antaa hyvinkin vaikka sen maksetun 500/100 Mbit/s nopeuden käytännössä aina ja jossain paikoissa se sitten hyytyy vaikka puoleen tuosta vaikka olisi maksanut 1000/150 "megaisesta" liittymästä. Antenniverkon huonokunto myös kiinteistössä voi tiputtaa nopeuksia merkittävästi.
DOCSIS 3.0 -verkoissa viive on yleensä noin 10-30 millisekuntia (ms) ja kovassa kuormituksessa, kuten verkon ruuhkautuessa, viive voi nousta huomattavasti, ja se voi vaihdella jopa 50-100 millisekuntiin tai enemmän, riippuen verkon kuormituksesta ja signaalin laadusta.
Valokuidussa se tyypillinen viive on yleensä 1-5 millisekuntia eikä siihen kuormitus vaikuta mitään.
Se ei ole kaukana suuruusluokalta, että internetin kaistan tarve noudattaa noin Mooren lakia eli tuplaantuu noin kahden vuoden välein. Moni varmaan muistaa ne ensimmäiset kiinteät ADSL netit, kun niitä myytiin 0,256 Mbit/s - 8 Mbit/s nopeuksilla. Se aika oli tuossa vuosituhannen taitteessa. Sen jälkeen nopeuksiin on tullut pari nollaa lisää tyypillisesti. En ymmärrä miksei se kehitys jatku tulevinakin vuosikymmeninä samaa latua. Eli sen kaapelimodeemin nopeuksien osalta on tulossa seinä vastaan jo viimeistään ensi vuosikymmenellä kun kaista ei vain antennikaapelissa enää riitä.
Valokuidussa se kaista ei ole loppumassa vaan se kyllä riittää taatusti meidän eliniän ja mahdollisesti vielä lastenlasten eliniän. Kukaan ei osaa edes vielä laskea valokuidun teoreettista maksiminopeutta tiedonsiirrolle. Tällä hetkellä ennätys taitaa olla 301 terabittiä sekunnissa:
Using an optical processor to operate in the E- and S-band ranges, UK researchers hit a transfer rate of 301 terabits per second.
www.popsci.com
"
As spotted earlier today by Gizmodo, the international team achieved a data transfer rate of 301 terabits, or 301,000,000 megabits per second by accessing new wavelength bands normally unreachable in existing optical fibers—the tiny, hollow glass strands that carry data through beams of light."
Eli tuossa kulkisi 300 tuhatta gigabittistä nettiyhteyttä yhtä kuitua pitkin. Se on paljon se.
Toki tuossa kannattaa ymmärtää se, että kuitu kuljettaa dataa järjetöntä nopeutta, mutta niitä kuidun päissä olevia vehkeitä pitää uusia ajoittain, kun nykyään ne kuitupäätteet tarjoaa tyypillisesti 1-20 Gbit/s liittymänopeutta kotitalouksiin.
Ks.
https://lounea.fi/yksityisille/valokuitu/10G
Maailman nopein kuluttajille suunnattu nettiyhteys on Valoo Netti XXL 20000M on Euroopan nopein kodin nettiyhteys.
www.valoo.fi
Tällä hetkellä 90+ prosentilla kotitalouksista riittää hyvin vaikka 100/100 "megainen" nettiyhteys. Eli kannattaa valokuituliittymässäkin tilata alkuun hitain nopeus ja nostaa sitten tarvittaessa kalliimpaan nopeampaan luokkaa se liittymän nopeus.
Tulevaisuuden kannalta kiinteistöissä tuo valokuitunetti on se joka tulee syrjäyttämään kaikki muut tekniikat siellä missä se on saatavilla. Kysymys on vain aikataulusta.
Kaikenlaiset 2G, 3G, 4G, 5G, 6G ja niin edelleen mokkulanetit ovat sitten liikkuvassa käytössä täysin ylivertaisia. En osaa kuvitella, että miten vaikka moottoritiellä autoillessa autoon voisi tuoda nettiyhteyden valokuidulla. Siihen tarkoitukseen se mobiilinetti on ylivertainen.