Varaajat - materiaalit, korroosio, suojautuminen

fraatti

Hyperaktiivi
Katsoin ihan vertailuksi vielä muutaman läheisyydessä sijaisevan vedenottamon sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden. Noiden perusteella RST-pytty on se oikea valinta tänne.


kloridi mg/lsähkönjohtavuus mS/m
kämmenniemi pintavesilaitos
15​
11​
rusko pintavesilaitos
4,1​
15,1​
polso pintavesilaitos
14​
10​
messukylä pohjavesilaitos
27​
40,8​
pinsiö pohjavesilaitos
10​
15,5​
mustalampi pohjavesilaitos
27​
28,9​
julkujärven pohjavesilaitos
6,4​
13,8​
hyhkyn pohjavesilaitos
25​
28​
keski-nokia
22​
27,5​
pohjois-nokia
26​
32,7​
etelä-nokia
25​
30,4​
länsi-nokia
13​
19,2​
kanta-ylöjärvi
17,8​
11​
viljakkala14,8
3,7​

Vertailuksi vielä tuollainen. Projussa mistä tuo kuva on oli mainittu että teiden suolaus nostaa järvien sähköjohtavuutta....
aTERgQB.png
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mitäs jos sattuu olemaan suomalainen kloridipitoinen kaivovesi ja sinkki anodi vs. magnesium anodi? Kokemuksia?

Se mitä tuon valmistajan sivuja katselin niin siellä ei kyllä ainakaan ole tarjolla kuin magnesium anodeita.

Active Corrosion Prevention
HyTonic® Anodes work in three ways:
  • Primary effect: Potential reduction by electrochemical polarisation.
  • Secondary effect: Support of protective coating formation.
  • Tertiary effect: Reduction of oxygen.
HyTonic® Anodes are based on Mg AZ 63, both cast and extruded in diverse variations. This guarantees optimal sizing even where unusual dimensions are called for. In most regions of the world the physiological harmlessness of the alloy is a critical factor in choosing HyTonic® Sacrificial Anodes

Itse anodin kulahtamiseen liittyen kuulemma erään lämpöpumpun mg-anodi on sellainen että kulahtaessaan loppuun varaaja alhaa vuotamaan.... suihkuamalla...
 

fraatti

Hyperaktiivi

Linkistä poimittua: "Jos sinulla on mangaania vedessä, se reagoi magnesium anodin kanssa ja saa veden tuoksumaan epämiellyttävälle. "
Tämä tulikin jo aikaisemmin vastaan noita anodeita tutkittaessa. Tuosta ilmiöstä ja mistä se johtuu en tiennytkään. Sen kuitenkin tiesin että haju lakkaa vaihtamalla anodi sähköiseen.

Jos ajatellaan että miksei kaikki valmistajat suojaa varaan sähköisellä anodilla vaikuttanee se kun katsoo sähköisen ja mg-anodin hintaeroa. Mg-anodin saa 25€:lla ja sähköinen maksaa toista sataa ja sen koko vaikuttaa myös hintaan. Toisaalta itse olisin valmis maksamaan huoltovapaudesta.

Sen verran vainoharhaiseksi tässä kuitenkin meinaa tulla että välttämättä vuotovahti pumpun alle ei olisi huono idea. Jos on vinkkejä edullisesta niin otetaan vinkkejä vastaan.
 

VesA

In Memoriam
Sähköisen anodin kovalle hinnalle ei ole mitään hyvää syytä - ei siinä ole mitään maagista. Jälkiasennus sellaiseen pyttyyn jossa sopivaa paikkaa ei ole on sitten hankalaa. Titaanipuikon jossa on tiivisteet näytti saavan Alibabasta parillakymmenellä taalalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sähköisen anodin kovalle hinnalle ei ole mitään hyvää syytä - ei siinä ole mitään maagista. Jälkiasennus sellaiseen pyttyyn jossa sopivaa paikkaa ei ole on sitten hankalaa. Titaanipuikon jossa on tiivisteet näytti saavan Alibabasta parillakymmenellä taalalla.

Ainakin omassa varaajassa molemmat versiot ovat täysin samalla tavalla kiinni eli 8mm mutterilla. Kinukkien varaan en omaa varaajaani uskaltaisi luottaa.
 

VesA

In Memoriam
Eipä tämä kovin pelottavalta näytä ;)
Screen Shot 2019-11-07 at 21.19.42.png


Sille pitää sitten saada jostain sähköä ehkä voltin päälle. Kaupallisissa näyttäisi olevan sellainen pistorasiaan tökättävä kiinanpoweri.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eipä tämä kovin pelottavalta näytä ;)
katso liitettä 61523

Sille pitää sitten saada jostain sähköä ehkä voltin päälle. Kaupallisissa näyttäisi olevan sellainen pistorasiaan tökättävä kiinanpoweri.

Ei toki mutten välttämättä sitä uittaisi käyttövedessäni tai luottaisi siihen että se toimii kuten pitää.
Tuossa on muutakin kuin pelkkä poweri, jotain järkeä siinä mötissä on kun vilkuttelee lediä ja ilmaiseen värkin toiminnasta eri asioita. Jännite toimiessaan on yli 1,3 V ja jos jännite kasvaa niin varaajassa on jostain mätää. Maksimissaan se voinee olla lähellä kymmentä volttia. Virta on joitain milliampeereita. Myös tuo kasvaa jos homma kussoo. Samoin jos ei vie virtaa niin homma kussoo.

Potentiostaatti näyttää tälläiselle takaapäin.
WS5Qp7P.png


Itseasiassa tuollaistä möykkyä myydään varmaan oe-valmistajillekin pelkkänä piirilevynä. Täytyykin katsoa oliko sen kuvaa jossain.
 

VesA

In Memoriam
Voi sen varmaan laittaa vahtimaan että anodissa virta kulkee sopivissa rajoissa. Tuo vaihteleva jännitekykykin viittaa siihen että se olisi ehkä virtalähde eikä jännitelähde - samaan tapaan kuin ledipowerit.
 

VesA

In Memoriam
Siinä on varmaan joku Arduinon tapainen piiri - sellainen osaa mitata ja antaa haluttua outputtia näytöille ja pöntölle. Kyllä tuollaisella saa hallitumman tuloksen kuin sillä että tehdään varaajasta paristo metallien yhdistelmällä.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Nostellaas tämmöinen vanha säie ylös.
Ihan mielenkiinnosta, että miten on porukoilla varaajat kestänyt... oli se sitten RST, tai emaloitu.

Meillä nimittäin porsi alle 3v käytössä ollut emaloitu varaaja, kun syöpyi läpi puhki. Tuon varaajan säiliölle annettiin 5v takuu. Käyttöohjeet suosittelee anodin tarkistamista parin vuoden välein.
Minä ajattelin asiaa niin, että jos säiliöllä on 5v takuuta, niin tuossa ajassa ei pitäisi säiliön mennä vielä miksikään, vaikka anodia ei edes vaihtaisi. Olin väärässä. Tosin olen edelleen sitä mieltä, että emalointi on ollut huono alkujaankin, sillä niin nopeasti oli sisältä ruostunut.
Pönttö meni kuitenkin maahantuojan piikkiin, mutta tulevaisuudessa pitänee vähintään 2v välein tarkistella anodin kuntoa... tai ehkä jopa vuoden välein.
Tuli kiire hommata tilalle toinen varaaja ja ainut mitä nopeasti sai vanhan hajotessa illalla viikonloppua vasten oli Bilteman halpis pönttö, joka sekin emaloitu.
Nyt tässä pähkäilin, että jättääkö tuon pikaisesti hankitun varapöntön käyttöön, vai hommatako rst-pönttö. Toisaalta tuo Bilteman pönttö on niin naurettavan halpa, että onko kannattavaa kuitenkaan hommata 3.5x kalliimpaa rst-pönttöä ts. kestääkö se 3.5x pitempään kasassa...
Toisaalta jos leikkii ajatuksella, että vaihtaa anodit joka toinen vuosi emaloituun pönttöön, niin 16v päästä emaloitu olisi maksanut vasta puolet rst-pöntön hinnasta.
Noin 40v päästä olisi anodit ja emaloitu pönttö maksanut saman, mitä rst-pönttö, eli kestääkö rst-pönttö 40v (ja tämä ajatusleikkihän ei ota huomioon esim. vastusten kestoa)? :D
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noin 40v päästä olisi anodit ja emaloitu pönttö maksanut saman, mitä rst-pönttö, eli kestääkö rst-pönttö 40v (ja tämä ajatusleikkihän ei ota huomioon esim. vastusten kestoa)? :D
Isot on hintaerot, jos noita saa murto-osalla uuden rosterisen hinnasta. 40 vuotta voi olla jo haastava ikä vastuksen tiivisteelle. 20 vuoden iässä ne tiivisteet ovat haperoa. Tiivisteen vaihdon yhteydessä olisi syytä pestä vastus. Noissa vastuksissa on todennäköisesti eroja myös tehon ja pituuden suhteen. Tiukalle viritetty vastus ei siedä yhtään karstaa pintaa kun se kärähtää. Itselläni on yli 30 vuotta vanha kuumanveden tulistusvaraajana, puhdistuksen ja tiivisteen uusimisen jälkeen.

Emaloidun vahvuus varmaan, että se kestää huomattavasti "suolaisempaakin" vettä kuin mitä Suomessa yleensä on. Käyttöikä saattaa jopa parantua tästä mutta anodi liukenee nopeammin.

Rostriset eivät kestää kloridia mutta sitä kloridia ei Suomessa ole kuin rannikolla
 

Espejot

Hyperaktiivi
Toisaalta jos leikkii ajatuksella, että vaihtaa anodit joka toinen vuosi emaloituun pönttöön, niin 16v päästä emaloitu olisi maksanut vasta puolet rst-pöntön hinnasta.
Noin 40v päästä olisi anodit ja emaloitu pönttö maksanut saman, mitä rst-pönttö, eli kestääkö rst-pönttö 40v (ja tämä ajatusleikkihän ei ota huomioon esim. vastusten kestoa)? :D

Osta anodin vaihdot huoltofirmasta niin saat paremman takasinmaksuajan.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Onko oma vai kunnan vesi , onko Biltema 10bar speksattu pönttö?
Ihan kunnan vesi pääkaupunkiseudulla ja talossa uudet komposiittiputket.
Bilteman manuaali ei suoranaisesti sano mille speksattu, mutta ohjeissa työpaine 7.5bar (ja mukana siis tulee 7.5bar varoventtiili).
Omituisuus tulee siinä, että tuohon saa varaosana 7.5, 9, tai 10bar varoventtiilin, jotka kaikki kaikki mainitaan sopivaksi varaosaksi samaisessa manuaalissa.
Espejot sanoi:
Osta anodin vaihdot huoltofirmasta niin saat paremman takasinmaksuajan.
Joo ihan mielessä jo mietin mitä olisi maksanut perjantai-iltana putkarin tilaaminen pikana asentamaan uutta lämminvesivaraajaa.
Onneksi pysyy työkalut kädessä.

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Isot on hintaerot, jos noita saa murto-osalla uuden rosterisen hinnasta.
Laskin sen mukaan, että rst-pönttö vajaa 500€ ja Bilteman pönttö on 135€+anodit 15€/kpl, eli anodeita saa sen +20kpl pöntön lisäksi.

Tämä siis 50l varaajan hintaesimerkkinä.
 

Liitteet

  • biltema_varaaja.jpg
    biltema_varaaja.jpg
    116,9 KB · Katsottu: 205
  • 1608579536110.png
    1608579536110.png
    46,9 KB · Katsottu: 194
Viimeksi muokattu:

ddude

Jäsen
Vanha ketju mutta nostellaan ylös kun oma aihe sivuaa:
Mulla on mökillä Bilteman 30L varaaja tiskivesille.
Anodin vaihto edess ja nyt tietty malli on vaihtunut eikä uuden mallin anodi sovi vanhaan...

Hakusessa siis 88-027 numerolla ollut anodi joka 22mm paksu ja 234mm pitkä ja kierre joko M6 tai M8 ilmeisesti.

Norjassa näyttäisi vielä olevan vanhoja myynnissä.
Mistähän voisi koittaa etsiä korvaajaa?
Pituus ei liene ongelma, sillä tuota helppo lyhentää.

Googlella ei tunnu löytyvän oikein mistään mitään...
 

Mekaniker

Vakionaama
Etelä-Helsingistä taitaa löytyä:
Hakusanaksi BOILERI MAGNEESIUMANOOD
Tallinna:n rautakaupoissa löytyy aika hyvin

Suomessa aika vähän käytössä emaloidut varaajat mutta löytyy täältäkin: varaajan magnesiumianodi

Minulla on myös jokunen, etsin huomenna
 

ddude

Jäsen
Vanha ketju mutta nostellaan ylös kun oma aihe sivuaa:
Mulla on mökillä Bilteman 30L varaaja tiskivesille.
Anodin vaihto edess ja nyt tietty malli on vaihtunut eikä uuden mallin anodi sovi vanhaan...

Hakusessa siis 88-027 numerolla ollut anodi joka 22mm paksu ja 234mm pitkä ja kierre joko M6 tai M8 ilmeisesti.

Norjassa näyttäisi vielä olevan vanhoja myynnissä.
Mistähän voisi koittaa etsiä korvaajaa?
Pituus ei liene ongelma, sillä tuota helppo lyhentää.

Googlella ei tunnu löytyvän oikein mistään mitään...
Laitetaan tännekin jos joku muu etsii samaa.
Saksan Amazonista 2 kpl vähän liian pitkiä mutta toivon mukaan muuten sopivia 25€ hintaan.
Tossa vielä sovitin sekä M6 että M8 kierteelle kun itsellä varaaja nyt yli 100km päässä mökillä enkä varma kumpi kierre...
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Laitetaanpa tähän omaakin tarinaa jatkoksi. 2020 joulukuussa käyttöönotettu Jäspin VLK-100 alkoi laskemaan alleen, ja itse rosterisäiliöhän siellä vaikuttaisi olevan puhki. Kunnan vesi on mutta täällä Karjaan keskustassa se on keskikovaa eli melkoisen kalkkipitoista, eli näköjään pakko laittaa seuraavaksi emaloitu varaaja. Jos jollain on jo valmiiksi tiedossa joku hyvä 3-vaihesähköä kelpuuttava 100l malli niin vinkkejä otetaan vastaan.. :hattu:
 
  • Wow
Reactions: Leo

Wespa

Aktiivinen jäsen
Joo itsekin melkoisesti yllätyin kun tutkin että mistäs nyt pannuhuoneen lattialle on vähän vettä kertynyt. Muistelen kyllä pohtineeni jo 2020 varaajaa hankkiessani että olisiko emaloitu kuitenkin varmempi veto..
 

HelaKammo

Vakionaama
Isäukolla on 80-luvulta vihreä olisiko Haato. Putkimies sanoi, että älä vaihda, on RST ja siten ikuinen. Vastus vaihdettu kerran. Vehje on vieläpä kuivassa tilassa.

Miten noin uusi menee puhki? Valmistusvika tai materiaalivika?
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Väittävät että riittävän kalkkipitoista kun sattuu kunnan vesi olemaan (eli ns. kovaa) niin se on myrkkyä rosterillekin, hapertuu ja alkaa tiputella. Kloridipitoisuus täällä on ihan tyypillinen, mutta veden kovuus pahimmillaan 5,5’ dH (puhelimella ei saanut tuohon astemerkkiä joten tuli nyt heittomerkki).
 

kotte

Hyperaktiivi
Todella kalkkipitoinen vesi tosiaan on sellaista, että rosteri ei välttämättä kestä. Kun kyse on kuitenkin vain keskikovasta, voihan tuossa olla jokin paikallinenkin vika, eli liitoskohdissa tai hitsisaumoissa. Olisi mielenkiintoista nähdä esim. kuvia vaurion laadusta ja yksityiskohdista.
 

HelaKammo

Vakionaama
En ole mitannut tuota em. veden kovuutta, vaikka testitkin on ollut itsellä. Tiedossa on, että Etelä-Suomen vedeksi harvinaisen kova vesi, ja kaikki pinnat hanat ja kiukaat kerää kerroksen. Kyseinen vesi on yhteisestä porakaivosta ja kovaksi mainittu.

No toivotaan, että ei ala vuotaa, saattaa olla sellainen sisältä, että hirvittää...
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Mr. LVI:ltä tuli tilattua tuo aikanaan, ja näköjään ainakin nykyään mainostavat ko. pöntölle ”Suomen pisintä” 2+3v takuuta. Tilausvahvistuksen kun kaivoin niin siinä ei toki mitään mainintaa asiasta, enkä kyllä nettisivuiltaankaan löydä edes yleisiä toimitusehtoja saati sitten takuujutuista mitään konkreettista. No täytyy maanantaina soitella ja kysellä että mlmmonen homma.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Mikä olisi porakaivokäyttöön kestävin varaajan materiaali. Meillä vesi on hieman happamampaa kuin kunnallisessa verkossa ja myös rautaa ja muita pieniä partikkeleita on hieman mukana. Nykyinen rosterinen Jäspi on ollut jo 18 vuotta, joten hyvin tuo on toiminut. Pari vuotta sitten huuhtelin tuon sisältä ja sakkaa tuli ihan järkyttävä määrä ulos. En tiedä toimisiko varaaja näissä oloissa pidempään jos ajoittain tekisi huuhtelun.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vahvasti rosteriseen uskon. Kyllä nuo rosteripytyt ovat pitkäikäisiä. Kaikki löytämäni ovat olleet jossain määrin ruosteisia sisältä. Ruosteen saa hapolla pois, samalla voi puhdistaa sen vastuksenkin ja voi vaihtaa vastuksen tiivisteen. Vanhalla voi olla vaikea saada pitämään uudelleen jos on haprastunut. Pienikin vuoto vastuksen tiivisteessä ruostuttaa pultit ja laipat, jolloin varaaja on käytännössä korjauskelvoton.
  • Vm. 1990 Haato: Nykyinen virka tulistusvaraajana.
  • Vm. 1982 Haato: Lämmitysjärjestelmässä. Nykyisin täytetty sorvinlastuilla ja kattilavedellä.
  • Vm. 1978 Södermanin Hangossa valmistama painesäiliö: Painevesisililönä ja siis kylmää vettä täynnä. Tämä oli erityisen ruosteinen sisältä mutta oksaalihappo puhdisti kirkkaaksi ja mitään syöpymiä ei näkynyt. Puhdistus piti aloittaa painepesurilla. Tämän sisällä on nyt kaivokalkkia ja vesi menee edestakaisin kalkkikerroksen läpi. Jakeluun vesi menee suodattimen läpi.
Uskon vahvasti huuhtelusta olevan hyötyä, erityisesti vastuksen kestämisen suhteen. Jos vastuksen pintaan kertyy jotain karstaa niin nouseehan siellä kerrostuman alla lämpötila ja palaa ainakin nopeammin puhki saati sitten että jotain sakkaa kertyy niin paljon, että vastus alkaa hautuatua semmoisen sisälle. Itse tein nyt tänä vuonna pikahuuhtelun sitruunahapolla eli päästin vesisuodattimelta puolisen kiloa sitruunahappoa kierukan läpi tulistusvaraajaan, vähän lämmitin ja huuhtelin pois. Vaikea sanoa mistä irrotti mutta kyllä liemiin väriä tuli.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itsellä on kokemusta mökillä porakaivosta, jonka natrium- ja kloridipitoisuus oli korkeahko. Rosterivaraajat ovat kestäneet kymmeniä vuosia ja näyttävät tankin puolesta kuin uusilta. Emaliset mokomat tuhoavat suojaelektrodeja, vastuksia, keräävät sakkaa ja rupeavat ennemmin tai myöhemmin vuotamaan kaikkialla sisäpuolella kukkivien ruostepilkkujen lävitse. Yksi tuollainen varaaja on kuitenkin saanut vuosikymmenen aikalisän, kun vesi vaihtui kunnalliseksi. Muut on jo hylätty eikä uutta emalista tule tuon viimeisen sinnittelevän tilallekaan.
 
Back
Ylös Bottom