VILP? 300 m2 pari/erillistalo Helsinki

Arisoft

Vakionaama
jos lämmittäisi vaikka tämmöisellä R290 pumpulla paluulinjaan laitettua puskurivaraajaa

Itselläkin kävi jo aiemmin mielessä laittaa tuohon vilppi samaan tapaan kuin öljykattilan kanssa tehtäisiin. Riskit ja kulut olisi halvalla laitteella minimaaliset mutta säästöpotentiaali nähtävästi suuri. Kaukolämpöä tarvitaisiin kuitenkin vain pieni osa käyttöajasta.
 

Ode

Jäsen
Ilpeillä pääsisi suht samaan lopputulokseen halvemmalla, eikä tulisi ylimääräisiä laitteita vedellä tehtävään lämmönjakoon. Lisäksi niillä saisi makkarit jäähdytettyä kesäisin. Tämä on kuitenkin aavistuksen kikkaratkaisu ja plan b. Mitsun 120 Zubadan korvaamaan koko setin on ensisijainen ratkaisu
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ilpeillä pääsisi suht samaan lopputulokseen halvemmalla, eikä tulisi ylimääräisiä laitteita vedellä tehtävään lämmönjakoon. Lisäksi niillä saisi makkarit jäähdytettyä kesäisin. Tämä on kuitenkin aavistuksen kikkaratkaisu ja plan b. Mitsun 120 Zubadan korvaamaan koko setin on ensisijainen ratkaisu

Niin ja saa tukan hulmuamaan jos aikoo päästä samaan tulokseen kuin ajamalla lämmön lämmityskiertoon kuten pitäisi. Plus tietenkin käyttöveteen lämpöä ympäri vuoden, mitä ei ILP:llä saa päivääkään.
 

Ode

Jäsen
Niin ja saa tukan hulmuamaan jos aikoo päästä samaan tulokseen kuin ajamalla lämmön lämmityskiertoon kuten pitäisi.
Näin on ja täällä on kohta 4 vuotta kuunneltu tuota puhinaa. Kesällä kylmää ja talvella kuumaa. En tiedä osaanko enää olla kotona, jos joku vekotin ei puhalla vieressä.

Plus tietenkin käyttöveteen lämpöä ympäri vuoden, mitä ei ILP:llä saa päivääkään.
Lämpimän veden tuotannon osuus on aika marginaalinen kokonaisuudesta ja tulee lämmitykseen verrattuna aika huonolla copilla. Lämpimään veteen on mennyt kesä - elokuussa n. 500 kWh per kk. Tuosta voi säästää vilpillä kylmässä ehkä sata - pari kWh? Siitä näkökulmasta vaikutus on pieni, eikä tarvitse välittää siitä riittääkö vesi vai ei.
 

Mikki

Hyperaktiivi
En itsekkään pidä tuota käyttövettä motivaattorina ja siksi lähinnä käyttöveden voisi esilämmittää puskurivaraajan kierukassa, ja sitten "tulistaa" kaukolämmöllä. Riittävyys on taattu, ja esilämmitys säästää kaukolämpöä jonkun verran ja ainakin leikkaa huipputehoa.

Jos kaukolämpölaitteisto uusitaan, niin siinä yhteydessä puskurivaraajan asennus ja VILP varten vapaiden yhteiden sulutus ja tulppaus on "pikkuhomma" kaukolämmön uusivalle putkarille. Näin sitten myöhemmin siihen voi liittää halutun pumpun todella helposti.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Riittävyys on taattu, ja esilämmitys säästää kaukolämpöä jonkun verran ja ainakin leikkaa huipputehoa.
Miten kaukolämmössä tuo huipputeho määritellään? Vettä voi kulua esim. tunnin aika ikkunassa siinä määrin että se ylittää suurenkin talon lämmitystarpeen - saati sitten hetkellisesti.
 

Ode

Jäsen
Ei kai sentään? Kaukolämpöverkosto on valtava ja yhden talon kulutus siitä on ihan marginaalinen osuus. Hanasta tulee lämmintä niin kauan kun kaukolämpöverkossa riittää potkua tai lämmönsiirrin hajoaa. Täällä on mm. maailman suurimpia lämpöakkuja tasaamassa kulutuhuippuja. https://www.helen.fi/uutiset/2020/mustikkamaa
Faktat:

  • Kahteen Mustikkamaan kallioluolaan varastoidaan kaukolämpöä. Luolaveden lämpötila vaihtelee 50–90 °C:een välillä.
  • Luolavaraston tehollinen tilavuus on 260 000 kuutiometriä ja energiakapasiteetti noin 11 500 MWh. Lataus- ja purkausteho on 120 MW.
  • Lämpöluolan purkaminen tai lataaminen täydellä teholla kestää neljä vuorokautta
  • Lämpöluolat vähentävät Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. Varastoidun lämmön avulla voidaan tasata kysyntäpiikkejä ja siten leikata fossiilista lämmöntuotantoa esimerkiksi kylminä talvipäivinä.
  • Mustikkamaan lämpöluolat saadaan tuotantokäyttöön kesällä 2021.
  • Helenillä on suunnitteilla lämpöluola myös Kruunuvuorenrantaan. Tämä energian kausivarasto toimisi eri periaatteella kuin Mustikkamaan lämpövarasto.
Jos jotain hyvää kaukolämmössä on, niin se on toimintavarmuus ja lämmön riittävyys.
 
Viimeksi muokattu:

Kansikatti

Tulokas
Lämpimän veden tuotannon osuus on aika marginaalinen kokonaisuudesta ja tulee lämmitykseen verrattuna aika huonolla copilla. Lämpimään veteen on mennyt kesä - elokuussa n. 500 kWh per kk. Tuosta voi säästää vilpillä kylmässä ehkä sata - pari kWh? Siitä näkökulmasta vaikutus on pieni, eikä tarvitse välittää siitä riittääkö vesi vai ei.

Kuinka paljon lämmintä vettä per kk te oikein kulutatte, jos lämpimään veteen on mennyt 500 kWh per kesäkuukausi? Vai tarkoittaako, että lämmintä vettä on mennyt 500 kWh:n edestä?

Jos ottaa meidän talon lämpimän veden kulutuksen mittariksi, niin kahdelta hengeltä (joskus 3) meillä meni Viessman:in applikaation perusteella kesäkuussa 410kWh lämpöenergiaa käyttöveteen ja sen tuottoon meni 82 kWh sähköenergiaa (55C pyynti, näköjään lämpötilan laskiessa varaajassa 50C alkoi lämmittämään). Pumppuna Vitocal 250-A AWO-E-AC 251.A10, kytketty jo talossa olleeseen 500l varaajaan, josta se yläosa lämpimälle vedelle (ja alaosa patteri-&lattialämmitykseen).
 

Ode

Jäsen
Kuinka paljon lämmintä vettä per kk te oikein kulutatte, jos lämpimään veteen on mennyt 500 kWh per kesäkuukausi? Vai tarkoittaako, että lämmintä vettä on mennyt 500 kWh:n edestä
Ei kuluteta kovin paljoa (keskivertoa enempää?). Kesä heinä ja elokuussa kulutus on n. 500 kWh/kk kaukolämpöä ja lämmitys on poissa päältä. Sen pitäisi tuottaa pelkästään käyttövettä. Jos teillä oli kulutus 410, niin ei se kovin kaukana ole, varsinkaan kun meillä on suht pitkät vedot kylppäriin?
 

Ode

Jäsen
Kattelin Helenin rapsoja ja lämmitys pois päältä käyttövesi päällä, kierto pois päältä kaukolämpöä kuluu 6 kWh niinä päivinä kun ei olla oltu kotona. En tiedä kuluttaako lämmönsiirrin ton idlaillessaan ja saisiko sen kokonaan nolliin sammuttamalla kaukolämpölaitteiston. 6 kWh x 365 = 2190 kWh vuodessa.

En tiedä miten toi vertautuu esim. varaajan lämpöhukkaan?
 

Liitteet

  • Screenshot_20240822-163805.png
    Screenshot_20240822-163805.png
    98,2 KB · Katsottu: 16
Viimeksi muokattu:

haraldh

Vakionaama
Meillä on 200 litran varaaja säädetty käymään 3 kW teholla kaksi tuntia vuorokaudessa. Eli just tuo sama 6 kWh / vrk. Kaksi aikuista.
 

arimika

Aktiivinen jäsen
Meillä on 200 litran varaaja säädetty käymään 3 kW teholla kaksi tuntia vuorokaudessa. Eli just tuo sama 6 kWh / vrk. Kaksi aikuista.
Meillä 300 l varajaa 3 x 1 kW vastuksilla ja tammi maaliskuun kulutus 325kWh toki kulutuskin pientä 20m3
Ilman mitään esilämmityksiä taikka siihen olevia mahdollisuuksia
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten kaukolämmössä tuo huipputeho määritellään? Vettä voi kulua esim. tunnin aika ikkunassa siinä määrin että se ylittää suurenkin talon lämmitystarpeen - saati sitten hetkellisesti.
Joillakin yhtiöillä esimerkiksi 3 peräkkäisen tunnin suurin keskiteho. Tietenkin jos laskee kuumaa vettä hanan täydeltä luokkaa tunnin verran tai pitempään, tuo voi alkaa vaikuttaa etenkin pientalossa tehomaksuunkin (esimerkiksi kuutio tunnissa on suunnilleen hanan täydeltä suurimmista kotitalouden hanoista ja tuollaisen veden lämmittäminen 55 asteeseen vaatii luokkaa 50kWh ja hiukan ylikin).
 

Ode

Jäsen
Ta
Meillä on 200 litran varaaja säädetty käymään 3 kW teholla kaksi tuntia vuorokaudessa. Eli just tuo sama 6 kWh / vrk. Kaksi aikuista.
Tarkoitatko, että tuo kattaa kaiken lämpimän veden, vai varaajan lämpöhukan päivässä?
 

Arisoft

Vakionaama
Tarkoitatko, että tuo kattaa kaiken lämpimän veden, vai varaajan lämpöhukan päivässä?

Saattaa olla sama asia? Kun varaaja lämpenee kuumemmaksi, niin lämpöhukkakin kasvaa. Se siis saavuttaa tasapainon jossain kohtaa. Tuolla lämmitysmäärällä se voi olla aina riittävän kuuma ellei ihan hirveästi käytetä vettä. Energiaa kuluisi vähiten jos sen pitäisi koko ajan saman lämpöisenä mutta sähkön kustannus ei olisi silloin minimi.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Ilpeillä pääsisi suht samaan lopputulokseen halvemmalla, eikä tulisi ylimääräisiä laitteita vedellä tehtävään lämmönjakoon. Lisäksi niillä saisi makkarit jäähdytettyä kesäisin. Tämä on kuitenkin aavistuksen kikkaratkaisu ja plan b. Mitsun 120 Zubadan korvaamaan koko setin on ensisijainen ratkaisu
Ketju on pitkä.
1. Millainen käsitys sinulla nyt talo todellisesta lämmöntarpeesta lämmitys xxx kWh, lämminkäyttövesi xxx kWh ilman mitään muita lämmönläheitä ?
2. Mikä on tämän hetkinen sinun realistinen arvio ? Jos laitat vilpin tuottamaan pattereiden kautta kaiken tarvittavan lämmityksen (komp +vastukset ) ja vilpillä lämmin käyttövesi (komp +vastukset )-> mikä on vuosi COP tälle kokoonpanolle, ilman mitään muita apu lämmönlähteitä ?
 

petrikov

Jäsen
Kattelin Helenin rapsoja ja lämmitys pois päältä käyttövesi päällä, kierto pois päältä kaukolämpöä kuluu 6 kWh niinä päivinä kun ei olla oltu kotona. En tiedä kuluttaako lämmönsiirrin ton idlaillessaan ja saisiko sen kokonaan nolliin sammuttamalla kaukolämpölaitteiston. 6 kWh x 365 = 2190 kWh vuodessa.

En tiedä miten toi vertautuu esim. varaajan lämpöhukkaan?
Tuo käyttövesi vie itellä n. 3 - 6 kWh vuorokaudessa kun on kierto päällä ajastettuna. Jos kokoajan päällä. n 12 kWh
 

Ode

Jäsen
Ketju on pitkä.
1. Millainen käsitys sinulla nyt talo todellisesta lämmöntarpeesta lämmitys xxx kWh, lämminkäyttövesi xxx kWh ilman mitään muita lämmönläheitä ?
2. Mikä on tämän hetkinen sinun realistinen arvio ? Jos laitat vilpin tuottamaan pattereiden kautta kaiken tarvittavan lämmityksen (komp +vastukset ) ja vilpillä lämmin käyttövesi (komp +vastukset )-> mikä on vuosi COP tälle kokoonpanolle, ilman mitään muita apu lämmönlähteitä ?
1. 40000 kWh molemmat yhteensä ja mitä nyt 4 hengen perhe kuluttaa lämmintä vettä? 4000-5000 kWh?
2. COP 2,5 tienoilla.
 
Back
Ylös Bottom