VILP? 300 m2 pari/erillistalo Helsinki

[kotte]

Olen silti optimistinen sen suhteen, että kaukolämmön kulutus on eri asia kuin talon todellinen energiankulutus

Talon toteutunut energiankulutus on tietenkin toinen asia kuin talolle jollakin kriteerillä riittävänä pidetty lämmönkulutus. Tunnetusti sisälämpötilan nostaminen vaikuttaa yllättävän paljon energiankulutukseen. Vika on kuitenkin säädön asetuksissa eikä siinä, mistä lämpö on peräisin.

Aivan taatusti millään vesikiertoisella olemassa olevalla lämmitysjärjestelmällä ei saa lämpöä pysymään muilla lämmönlähteillä pysymään yhtä tarkasti tavoiteltuna (ylös- tai alaspäin) kuin kaukolämmöllä paitsi riittävän tehokkaalla suoralla sähkökattilalla, jos lämmönsäätö on muutoin kunnossa, eikä energiankulutuksessa (mikä on toinen asia kuin sähkönkulutus) ole muuta eroa kuin, että kaukolämmön jakelulaitteiston lämpöhäviöt laitteiston sijaintitilaan ovat jonkin verran suuremmat kuin sähkökattilan vastaavat.

 

[Hempuli]

Vielä talon energiankulutuksesta. Löysin vähän dataa ajalta ennen ilppejä ja järjestelmän säätöä.

Talvea 2019-2020 ei ollut ainakaan Lounais-Suomessa. Meillä 1/2020 sähköä meni 883 kWh, 1/2021 1323 kWh ja 1/2022 1188 kWh. Kannattaa suhteuttaa kulutukset lämmitystarvelukuihin ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

 

[Ode]

Tarkistus: Oliko niin, että teillä on paritalo, molemmat n. 300 m2 ja kummallakin toisistaan riippumaton kaukolämpösysteemi. Eli voitte kumpikin tehdä omat investoinnit ja Helenin kaukolämpö ja sähköhinnoittelu on kummallekin erikseen. Siten taloon olisi kahdet liittymät.

Näin se on.

 

[Ode]

Aivan taatusti millään vesikiertoisella olemassa olevalla lämmitysjärjestelmällä ei saa lämpöä pysymään muilla lämmönlähteillä pysymään yhtä tarkasti tavoiteltuna (ylös- tai alaspäin) kuin kaukolämmöllä paitsi riittävän tehokkaalla suoralla sähkökattilalla, jos lämmönsäätö on muutoin kunnossa, eikä energiankulutuksessa (mikä on toinen asia kuin sähkönkulutus) ole muuta eroa kuin, että kaukolämmön jakelulaitteiston lämpöhäviöt laitteiston sijaintitilaan ovat jonkin verran suuremmat kuin sähkökattilan vastaavat.

Näin se on. Jos kaukolämpö ei olisi niin törkykallista ja laitteisto elinkaarensa päässä, niin en vaihtaisi. Laitteiston uusinta taitaa maksaa sen ~15 kiloa. Kun pelkkä perusmaksu on tonnin vuodessa ja talvikuukaudet ~120€ MWh, niin alkaa jo vähän harmittaa. Kevennyksenä kuva heinäkuun laskusta, jossa perusmaksun osuus loppusummasta on aika ruhtinaallinen.

Muoks: hinta 15 -> 5 t€.

 

[pökö]

Laitteiston uusinta taitaa maksaa sen ~15 kiloa

Eikös tuon saa viidellä tonnilla

 

[kotte]

Jos kaukolämpö ei olisi niin törkykallista ja laitteisto elinkaarensa päässä, niin en vaihtaisi. Laitteiston uusinta taitaa maksaa sen ~15 kiloa.

Juu, Helenin kaukolämpö on talvella erityisen törkykallista eikä uusinnastakaan taida nykyisin sanottavasti halvemmalla päästä (laitteisto varmaan vajaa puolet ja runsas puolet työkustannuksia, eli 6 putkea poikki ja uusi laitteisto tilalle sekä sähkökytkentä noin periaatteessa).

 

[Ode]

Eikös tuon saa viidellä tonnilla

Jaa a? Tuttu sanoi, että hänelle tarjottiin vaihtoa reilu 100 neliöiseen taloon 12k€+. Toisaalta hän maksoi 24500€ maalämmöstä samaan kohteeseen, joten ehkä syy korkeisiin tarjouksiin on hänessä?

 

[kotte]

^ En ole katsonut uusimpia hintanoteerauksia, mutta mielestäni Vantaan normien mukaista (tavanomaista varustellumpaa verkostomääräyksien takia) tarjottiin pientalon peruskokoluokassa luokkaa 2...3 tonnin hintaluokassa muutama vuosi sitten. On hinnat voineet hiukan nousta ja omasi vaatisi ehkä pykälää isomman laitteiston.

Joskus kymmenen vuotta sitten 50kW/120kW (lämmitys/käyttövesi) laitteiston uusimisen sai kokonaisurakkana ja monine lisävarusteineen jonkin verran halvemmalla, mitä mainitsit (tuollaisessa kokoluokassa on jo kaksi käyttöveden lämmönvaihdinta, eli esilämmitys ja priimaus/kierto erikseen omine erillisprimäärikiertoineen ja -kytkentöineen).

 

[pökö]

Isoon taloon tai paritaloon vaihdinpaketti 3800e ja kai tuon nyt runsaalla tonnilla kytkee kun ei ole kuin muutama putki kiinni?

KAUKOLÄMPÖKESKUS HÖGFORSGST UNIS 150-2RF OUMAN - LVI-kauppa

Tutustu tarjouksiimme! Nyt edullisesti ja nopeasti tuotteet kotimaisesta lvi-kauppa.fi verkkokaupasta.

lvi-kauppa.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Siinä olet oikeassa, että tuon voi laskea kattilan hyötysuhteen piikkiin, mutta poltinhan on yksin syyllinen menetykseen.

Puolen tunnin käynti 0,5...0,6 gallonan suuttimella vastaa tosiaan luokkaa litran öljyä. Öljylitrassa on pyöreästi 10kWh energiaa. Eli häviöt ovat luokkaa 400W, kaksinkertaiset siihen nähden, mitä esitit.

Höh!

Mitenkä niin poltin? Jos poltin voisi polttaa öljyn 0 % jäännöshapella, se parantaisi hyötysuhdetta suunnilleen yhden prosentin 140 °C savukaasulämmöllä. Suurin häviö on tietty se lämmin savukaasu ellei lasketa sitä palamisessa syntyntynyttä vesihöyryä, jota ei edes teoriassa lasketa teholliseen lämpöarvoon. Polttoöjyn tehollinen lämpöarvo on varsin tarkkaan sen 10 kWh litra mutta kalometrinen lämöarvo melkein 11 kWh litra mutta jotta tämän voisi saada talteen, savukaasut pitäisi jäähdyttää huoneen lämpötilaan ja vesi laskea viemäriin.

Sitten eikös puolessa tunnissa siis pala noin litra öljyä eli ~10 kWh ja sitten veden lämmityksen kanssa + toinen puolikas eli 20 kWh josta sitten se 10 kWh on mennyt oikeasti siihen veden lämmitykseen jo ensimmäinen 10 kWh siihen kattilan ja kuumana pitämiseen, joka siinäkin talossa lämmitti maanpinnan alapuolista kellarikerrosta.

Noista poltin + kattila löytyy ihan selvät käyrät joilla on tieteellinen perusta. Esim. 4% jäännöshappi ja 140 °C savukaasulämpö antaa sen 94 % hyötysuhteen öljyn poltolle öljykattilalle. Mikähän tässä nyt kiikastaa?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jaa a? Tuttu sanoi, että hänelle tarjottiin vaihtoa reilu 100 neliöiseen taloon 12k€

Tuo ei riipu lähtökohtaisesti talon koosta, mutta jos oikein valtavan iso talo, se normi okt liittymä ei enää riitä vaan tulee lisäkustannuksia niin laitteista kuin liittymistäkin. Voihan näissä olla paikkakuntakohtaisia erojakin mutta ei kai tuo nyt voi mihinkään neliömäärään perustua vaan siihen oletettuun vuosikulutukseen ja "tilausvesivirtaan".

Laitteiston voi myös pestä ja vaihtaa vaikkapa kiertopumput. Puhdistustarve voi olla jopa vuosittainen eikä laitteiston uusinta sitä välttämättä miksikään muuta. Ei noita allakan mukaan vaihdeta kuin sähkölaitos mittareitaan. Energiamittari on jo kaukolämpöyhtiön omaisuutta ja ne pitävät omastaan huolen.

 

[Ode]

ei kai tuo nyt voi mihinkään neliömäärään perustua vaan siihen oletettuun vuosikulutukseen ja "tilausvesivirtaan".

Jep ja laitteiston tehoon. Tollasessa pienessä talossa on vähemmän yllättäen paljon pienempi sopimusvesivirta ja laite, kuin meillä. Liitteenä Helenin meille sokkona vanhoilla tiedoilla tekemä mitoitus.

Helen luopui sopimusvesivirtasta tänä vuonna ja sen korvasi perusmaksu. "Perusmaksua maksetaan jatkossa sen mukaan, miten paljon kiinteistö kuluttaa kaukolämpöä keskimäärin vuodessa. Kiinteistösi käyttöteho perustuu edellisen 36 kuukauden vuosikulutuskeskiarvoon. Kuluttaja-asiakkailla, joilla käyttöteho on yli 50 MWh vuodessa, käyttöteho perustuu suurimpaan vuorokauden keskitehoon."

Oli miten oli, niin olen saanut väärää tietoa hinnasta ja korjasin sen viestiini. Todellinen kustannus vaihtoon lienee jotain viiden tunnin luokkaa.

 

[kaihakki]

Kyllä aloittajan ongelma on todella hankala. Vaivaton ja aina toimiva kaukolämpö pitäisi vaihtaa lämpöpumppusysteemiin. MLP ja VILP tuottaa molemmat myös meteliä. Iso talo isot tehot pakkasissa, niin laitteet möyryää ja tulee uusia ongelmia. Lisäksi etenkin VILPin kanssa voi tulla monenlaista askartelua, etenkin jos mennään halvan pään Kiina-laitteisiin. Meilläkin 7 kw J-mono resonoi aika vahvasti matalaa taajuutta pakkasilla. On kuitenkin betonikakun päällä autotallin vieressä, joten ei häiritse asuintiloissa. Toimii myös vaivattomasti, eikä tarvitse jatkuvaa säätöä. Mutta eliniästä ei ole mitään tietoa. Aika näyttää. Pyöriviä ja edestakaisin liikkuvia osia on ja siten voi tapahtua mitä vain.
Harrastuneisuutta vaaditaan näissä laitteissa ja perehtymistä sekä käytäntöön että teoriaan. Muutoin ollaan jonkun firman armoilla tämän tästä ja potentiaaliset hyödyt valuvat hukkaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Helen luopui sopimusvesivirtasta tänä vuonna ja sen korvasi perusmaksu. "Perusmaksua maksetaan jatkossa sen mukaan, miten paljon kiinteistö kuluttaa kaukolämpöä keskimäärin vuodessa.

Kappas.
On kyllä melkoinen teho tuo 23kW.
Aikoinaan kun itse yhden öljylämmityksen vaihdoin kaukolämpöön se hinta oli okt luokassa siellä sama, iso tai pieni ellei mikään rivari tai muu palatsi.

Mikä tuo veden lämmityksen 98 kW teho. Ei semmoisia tehoja tarvita edes veden lämmitykseen.

 

[kaihakki]

Olisikohan tuossa aloittajan tapauksessa kuitenkin järkevää hankkia tehokkaita ILPpejä kaukolämmön lisäksi. Nykyiset ILPit taitavat olla aika heikkotehoisia kaukolämpökustannuksista päätellen.

Lisäksi pitää noteerata, että jos on ILPpejä, niin VILPit ei suoraan lisää tuottoja, vaan ensin kompensoidaan ILPpien tuotot ja sen jälkeen VILP tuottaa hieman lisää. Jompikumpi on niskan päällä ja toiseksi jääneestä ei juuri ole hyötyä.

Elikkä, jos ILPit pitää kämppää lämpöisenä, niin vesipattereiden termostaatit ovat kiinni ja patterit viileänä ja siten VILP seisoo tyhjän panttina ja päinvastoin.

Koska nyt on ILPpejä käytössä ja jos jäävät käyttöön, on aika vaikeaa laskea VILP/MLP investoinnin hyötyjä. Jää melko varmasti aika pieneksi

 

[Kamis]

Mikä tuo veden lämmityksen 98 kW teho. Ei semmoisia tehoja tarvita edes veden lämmitykseen.

Helen laskelmissa näyttäisi olevan lähtöarvoina, että 10C vesijohtoverkoston vesi pitää saada lämmönvaihtimessa 58C lämpöiseksi vaikka virtaama olisi jopa noin 0,5 litraa sekunnissa.
Se vaatisi noin 100kW tehon kun vesi pitää lämmittää "lennossa" ilman varaajaa tms.
Lyhytaikainen teho silloin kun kuuman veden tarve on suuri

 

[Ode]

Olisikohan tuossa aloittajan tapauksessa kuitenkin järkevää hankkia tehokkaita ILPpejä kaukolämmön lisäksi. Nykyiset ILPit taitavat olla aika heikkotehoisia kaukolämpökustannuksista päätellen.

Näitä on 1 kpl kumpaakin. Ei ne mitään nuhapumppuja kai ole?

Olen tuotakin miettinyt. Uusi kaukolämpölaitteisto 5-6k€, kolmas ilppi ~2k€. Kaukolämmön tonnin vuosi perusmaksu jäisi maksettavaksi ja hihavakiolla 15-20 MWh kaukolämpöä. Haasteena on kolmannen ilpin paikka. Se pitäisi laittaa talon toiseen päähän lastenhuoneeseen, joka on joku reilu 30m2 + vessa. Siellä tulisi herkästi aika kuuma, enkä tiedä kuinka hyvin lämpö pääsisi leviämään käytävää pitkin muualle. Toinen vaihtoehto olisi split-kone lastenhuoneeseen ja toinen yläkerran makkariin, jossa on vähän huonosti tilaa sisäyksikölle.

 

[Arisoft]

Mikä tuo veden lämmityksen 98 kW teho. Ei semmoisia tehoja tarvita edes veden lämmitykseen.

Jos ei ole kuumavesivaraajaa niin kyllä se aika paljon tehoa vaatii. 98 kW teholla veden lämmön nostaminen 50 astetta onnistuu jos veden virtausnopeus on enintään 28 litraa minuutissa. Kaipa tuossa on silti tuplasti tarpeeseen nähden?

 

[Ode]

Helen laskelmissa näyttäisi olevan lähtöarvoina, että 10C vesijohtoverkoston vesi pitää saada lämmönvaihtimessa 58C lämpöiseksi vaikka virtaama olisi jopa noin 0,5 litraa sekunnissa.

Tuo lämmönvaihdin on muuten hämmentävän tehokas. Kun laskee vettä, niin se tykittää sekunneissa veden hetkellisesti reilusti yli 60 asteiseksi ja laskee siitä sitten kohti 55-asteen tavoitelämpöä. Tuotakin voisi varmaan laskea, en tiedä onko legionella oikeasti riski, kun vettä ei säilötä varaajassa laisinkaan.

 

[Ode]

Mielestäni noi arvot on ihan päin peetä. Ne on laskettu 2004 öljylämmöstä luopumisen yhteydessä. Varmaan laitettu samat tehot kun öljykattilassa oli? Ne vanhat patteritkin ovat vaikuttaneet laskentaan, mutta ei nekään kai yksilehtisiä olleet.

Ai niin, kaukolämpö ei maksanut melkein mitään tuohon aikaan. Ehkä mitoitus ei ollut niin justiinsa, kunhan oli riittävästi?

 

[kaihakki]

Näitä on 1 kpl kumpaakin. Ei ne mitään nuhapumppuja kai ole?

Olen tuotakin miettinyt. Uusi kaukolämpölaitteisto 5-6k€, kolmas ilppi ~2k€. Kaukolämmön tonnin vuosi perusmaksu jäisi maksettavaksi ja hihavakiolla 15-20 MWh kaukolämpöä. Haasteena on kolmannen ilpin paikka. Se pitäisi laittaa talon toiseen päähän lastenhuoneeseen, joka on joku reilu 30m2 + vessa. Siellä tulisi herkästi aika kuuma, enkä tiedä kuinka hyvin lämpö pääsisi leviämään käytävää pitkin muualle. Toinen vaihtoehto olisi split-kone lastenhuoneeseen ja toinen yläkerran makkariin, jossa on vähän huonosti tilaa sisäyksikölle.

En tunne ILPien sielunelämää, mutta parin tonnin hintaluokassa näyttäisi olevan esimerkiksi Panasonic 4 kw luokassa. On varmaankin nimellisteho plussakeleillä. Tuskin tuottaa paljoakaan pakkasilla. Tähän voisi joku asiantuntija kommentoida.

 

[Ode]

En tunne ILPien sielunelämää, mutta parin tonnin hintaluokassa näyttäisi olevan esimerkiksi Panasonic 4 kw luokassa. On varmaankin nimellisteho plussakeleillä. Tuskin tuottaa paljoakaan pakkasilla. Tähän voisi joku asiantuntija kommentoida.

Noiden Polarien yhteistuotto -10 on 8,6 kW ja -25 5,3 kW. Ei se niistä jää kiinni. Nytkin yläkerran reilu 80 m2 lämpenee isommalla Polarilla suurimman osan talvesta. Pidän pattereiden termostaatteja melkein suljettuna ja ne ovat koko kylmiä. Se tässä ihmetyttääkin, että suuri osa talon pattereista ovat talvella kylmiä, mutta kaukolämpöä vaan kuluu ja kuluu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

98 kW teholla veden lämmön nostaminen 50 astetta onnistuu jos veden virtausnopeus on enintään 28 litraa minuutissa.

Eihän noita nyt sen mukaan ole mitoitettu että kahdesta hanasta lasketaan kuumaa sen mitä tulee.

Suihkun saa noin 15 kW teholla, 20 kW teholla jo aika runsasvetisen. Tuo 98 kW on jotain kolhoosikäyttöä että on useampi suihkussa yhtäaikaa.

 

[kaihakki]

Noiden Polarien yhteistuotto -10 on 8,6 kW ja -25 5,3 kW. Ei se niistä jää kiinni. Nytkin yläkerran reilu 80 m2 lämpenee isommalla Polarilla suurimman osan talvesta. Pidän pattereiden termostaatteja melkein suljettuna ja ne ovat koko kylmiä. Se tässä ihmetyttääkin, että suuri osa talon pattereista ovat talvella kylmiä, mutta kaukolämpöä vaan kuluu ja kuluu.

Näissäkin pätee, että jompikumpi on niskan päällä. Toinen antaa enemmän ja toinen beesaa. -10 pakkasessa 8,6 kw pitäisi riittää koko 300 m2 kämppän lämmitykseen.

Oletko mitannut ILPien ottotehoja ja kumulatiivista ottoenergiaa. Antaisi hieman lisävaloa tilanteeseen.
Kyseessä on nyt iso investointiajatus ja siten olisi ehkä fiksua hommata energiamittareita, joilla saisi tarkemman kokonaiskuvan tilanteesta.
ILPit on ilmeisesti yksivaihekoneita, jolloin edukkaita energiamittareita löytyy.

Tällä foorumilla on raportoitu tapauksia, joissa lämpöpumpun asennuksen jälkeen energian kulutus on kasvanut. Viime- tai toissatalvena oli pitkä ketju tapauksesta, jossa VILP lisäsi sähkönkulutusta. Jäi lopulta epäselväksi miten kävi. Mutta kannattaa tehdä mahdollisimman tarkkaa analyysiä tilanteesta, jottei tee huonoa investointia.

 

[kotte]

Sitten eikös puolessa tunnissa siis pala noin litra öljyä eli ~10 kWh ja sitten veden lämmityksen kanssa + toinen puolikas eli 20 kWh josta sitten se 10 kWh on mennyt oikeasti siihen veden lämmitykseen jo ensimmäinen 10 kWh siihen kattilan ja kuumana pitämiseen, joka siinäkin talossa lämmitti maanpinnan alapuolista kellarikerrosta.

Talon kellarin lämmityksen todellisuudessa viemää lämpömäärää tuskin kukaan pystyy ilman mittauksia selvittämään. Itse ajattelin, että tuo puolen tunnin käyttäjakso kuluisi kattilan häviöiden korvaamiseen, kun se pidetään kuitenkin lämpimänä käyttövettä varten. Lämpöä luultavasti tulee tässä tapauksessa hyödyksi myös kellarin lämmittämiseen, vaikka kattilan kannalta kyse on häviöistä. Kaikki talot eivät tarvitse tuollaista ylimääräistä lämmitystä kesäisin, vaan lämpöä on liikaakin, myös alimmassa kerroksessa.

Savukaasujen mukana hukkautuvan lämpömäärän osalta lienet oikeammassa, mitä itse aikaisemmin esitin, kun lähtökohtana on nykyaikainen polttimen ja kattilan yhdistelmä, eli pärjätään paljon pienemmällä ilmaylijäämällä, mitä mielessäni ajattelin.

 

[pökö]

Suihkun saa noin 15 kW teholla, 20 kW teholla jo aika runsasvetisen. Tuo 98 kW on jotain kolhoosikäyttöä että on useampi suihkussa yhtäaikaa.

Ei riitä nuo tehot suihkuihin.
Kyllä kuumaa pitää tulla samaan aikaa muistakin hanoista kun suihkutellaan.

 

[AKivija]

Eihän noita nyt sen mukaan ole mitoitettu että kahdesta hanasta lasketaan kuumaa sen mitä tulee.

Suihkun saa noin 15 kW teholla, 20 kW teholla jo aika runsasvetisen. Tuo 98 kW on jotain kolhoosikäyttöä että on useampi suihkussa yhtäaikaa.

300 neliön talo? Hana/30 neliötä? Eli n 100kw lämmönvaihdin ilman varaajaa lienee ok varsinkin jos halvempi kapasiteetti olisi paljon pienempi.

 

[AKivija]

Noiden Polarien yhteistuotto -10 on 8,6 kW ja -25 5,3 kW. Ei se niistä jää kiinni. Nytkin yläkerran reilu 80 m2 lämpenee isommalla Polarilla suurimman osan talvesta. Pidän pattereiden termostaatteja melkein suljettuna ja ne ovat koko kylmiä. Se tässä ihmetyttääkin, että suuri osa talon pattereista ovat talvella kylmiä, mutta kaukolämpöä vaan kuluu ja kuluu.

Jonkin aikaa keskusteluja seuranneen tullut lopputulokseen että jos talon lämmönkulutus on yli 15MWh/vuosi, taloudellisin ratkaisu pitkällä aikavälillä on maalämpöpumppu.
Helppohoitoisin (pl kaukolämpö), sopii patterilämmönjakoon ja lienee halvin kokonaiskustannuksiltaan elinkaarensa aikana. Ilpit voi jättää jäähdytykseen.
Oletuksena on tietenkin että patteriverkosto tuottaa riittävän asumismukavuuden niinkuin sen pitäisi.
Kunhan kaivot mitoitetaan oikein.

 

[Hempuli]

Jonkin aikaa keskusteluja seuranneen tullut lopputulokseen että jos talon lämmönkulutus on yli 15MWh/vuosi, taloudellisin ratkaisu pitkällä aikavälillä on maalämpöpumppu.

Kunhan kaivoille tai maapiirille on mahdollisuus maaperän ja lupien suhteen, niin MLP on varteenotettava.

 

[Kellarinlämmittäjä]

300 neliön talo? Hana/30 neliötä?

Ei kai tämmöisen mukaan mitään mitoiteta? Täällä lähtee pannuhuoneesta 11 kuumavesiputkea, mutta koska vesi lämpenee kierukassa, ei niistä varmaan ainakaan kuumaa tule jos kaikki onnistuisi aukaisemaan, ei vettäkään tulisi kuin lirittämällä.

 

[kaihakki]

Tässä olisi ehkä fiksu strategia, että antaisi naapurin tehdä ensin investoinnin ja siitä saatavien kokemusten mukaan tekisi sitten omat päätökset.

 

[kaihakki]

Tuohon jos arpoo puuttuville kuukausille eli maalis - toukokuu ~14 MWh, niin lukemaksi tulee n. 45 MWh.

Aiempien lukujen mukaan kaukolämpöä olisi kulunut n. 30 MWh luokkaa. Tarkoittaisi, että ILPeillä olisi tehty n. 15 MWh luokkaa.
Jos uuden systeemin coppi olisi vaikkapa 3, niin 45/3 = 15 MWh jäisi maksettavaa.

Elikkä jos ILPit jää edelleen käyttöön, ne tuottaa 15 ja uusi systeemi tuottaisi n. 15 MWh. 15000 x 14 snt/kwh = 2100,- euroa vuodessa lisäsäästö.

Talon nykyisestä energiakulutuksesta ja -käytöstä kannattaisi tehdä tarkempi kuvaus, jossa huomioidaan sekä kaukolämmön osuus ja talon sähkön käyttö, jotka sitten puretaan käytön mukaisiin virtoihin.

 

[AKivija]

Ei kai tämmöisen mukaan mitään mitoiteta? Täällä lähtee pannuhuoneesta 11 kuumavesiputkea, mutta koska vesi lämpenee kierukassa, ei niistä varmaan ainakaan kuumaa tule jos kaikki onnistuisi aukaisemaan, ei vettäkään tulisi kuin lirittämällä.

Se olikin arvaus, ei mitoitusohje, siksi olikin kysymysmerkki. Kysehän oli siitä onko n 100kw:n käyttövesiteho ylimitoitettu 300m2:n taloon.

 

[kotte]

15000 x 14 snt/kwh = 2100,- euroa vuodessa lisäsäästö.

Nuo korkeimmat hinnat ovat vain joulu-maaliskuussa tms., jolloin tietenkin lämpöä kuluu yleensä eniten, mutta hinnat putoavat mitä lähempänä edellinen tai seuraavat kesä ovat. Säästö voi siksi olla pienempi etenkin ulkoilmasta lämpöä pumpatessa, kun tuottosuhde odotettavasti heikkenee kalenterin mukaisella pakkaskaudella. Samalla tuo syö potentiaalisia säästöjä syys- ja kevätkausille. Sähkösopimuksen lajilla on myös aika paljon merkitystä lopputulokseen.

 

[kaihakki]

En huomannut tarkemmin selittää tuota 14 snt/kwh lukua. Se on meidän kiinteän Oomi sopparin luku täällä Vantaalla sisältäen siirtomaksut ja kaikki verot. On esimerkkilukuna tässä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos vaimoa haluaa pitää, taloon on todennäköisesti hankittava jonkinlainen sähköliittymä kiinteine kuluineen. Täällä tuo erilaiset kulutuksesta riippumattomat maksut tekevät melkein 3 s/kWh ~20 000 kWh kulutuksella. LIsäkulutuksen muuttuva osuus on vaihdellut rajusti 9...17 s/kWh mutta alkuvuonna ei ole ollut kuitenkaan kuin 10,2 s/kWh.

 

[petrikov]

No niin kytkentä puskuriin tehty paluupuolelle. Eli LL piiriltä suoraan ohitetaan puskuri niin halutessa jolloin lämmönvaihdin saa juurikin lämpötilan mitä piiristä tulee, ennen sekoitettuna puskurista. THW7 laitettu paluuputkeen jotta mittaa oikein.

Ainakin nyt loppui pätkäkäynti kuten se ennen teki 4 käynnistystä tunnissa kun puskurin vesi sekottui. Pesu/sauna ja kh käy kesälläkin öisin 5 tuntia. Laatta pysyy hyvin lämpöisenä kun kiertovesipumppu on myös ajastettu pois kun ei vilppi lämmitä.

 

[kaihakki]

Tossa fundeerannut tätä aloittajan keisiä. On todella isosta investoinnista kyse ja varsin sekalaisilla analyyseillä ja ideoilla mennään. Ennen kuin laittaa jopa 70000,- euroa likoon, niin kyllä olisi tärkeää tehdä mahdollisimman hyvä perusanalyysi tilanteesta ja eri vaihtoehdoista.
Olisikohan mahdollista teettää vaikkapa Ammattikorkeakoulun energiatekniikan opintolinjalla harjoitustyönä tämän keisin selvitys. Voisi olettaa, että olisi hyvinkin sopiva tapaus opintojen lomaan.

 

[Ode]

Tuli sellainen mutka matkaan, että täytyy todennäköisesti tehdä salaojaremontti ensi keväänä. Pinkka ei riitä kaikkeen, joten laitan todennäköisesti vilpin, jonka saan kotitalousvähennysten jälkeen 15k€.

Budjettivaihtoehto on uusia kaukolämpölaitteisto ja laittaa 1-2 ilppiä lisää taloon. Noilla saisin pidettyä koko talon lämpimänä suurimman osan vuodesta ja lämmin käyttövesi tulisi kaukolämmöstä, jonka kk maksun olen saanut kulutusta pienentämällä 77 euroon/kk (ennen 143€). Uudella kaukolämpölaitteistolla hävitkin varmaan jäisi pienemmäksi? Kukapa tietää, ihan mystiikkaa tämän vehkeen käytös. Se, että kesäkuukausina suljin lämmityksen vähensi kulutusta 1600 kWh. Verrattuna siihen, että lämmitys oli päällä, patterit kylmiä, lattialämmitys poissa ja termarit melkein suljettuna.

 

[Mikki]

En tiedä miten kaukolämmön kanssa toimisi VILP lämmityksen paluulinjassa, mutta jos lämmittäisi vaikka tämmöisellä R290 pumpulla paluulinjaan laitettua puskurivaraajaa ja siinä olisi vielä käyttöveden esilämmityskierukka,. nin mitenköhän kaukolämmön kulutuksen kävisi:

Ennakkovaraajan etu: U-ENERGY 22 kW R290 WiFi ilma-vesilämpöpumppu | ultimate

U-Energy uutuus! Nyt energiatehokkaalla R290 kylmäaineella! Tyylikäs tummanharmaa ulkoyksikkö! Suoraan tehtaalta puoleen hintaan markkinahintatasosta! U-ENERGY ilma-vesilämpöpumput valtaavat markkinoita. Kompakti rakenne, johon tarvitaan vain vesiliitäntä, ei kylmälaiteasennusta pitää...

ultimatemarket.com

Energy Save BT200TC-1 | Suomen Maalämpötukku

Tuotemerkki: Energy Save Nordic Ab Tuotenumero: CAK641 Toimitusaika: 1 – 5 arkipäivää Rahti: 59 €

www.maalampotukku.fi

Jäisi pelimerkkejä aika reilusti asennuksille ja kun kaukolämpö olisi varalla kuitenkin, niin eikai hirmu isoa riskiä olisi.