VILP ja öljykattila

L

latausmies

Jäsen
Onko kokemusta millainen VILP kannattaiosi asentaa öljypolttimon rinnalle, kun
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Öljylämmiystä ohjataan Ouman S203 säätöyksiköllä
- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
- Öljykattilassa LV-lämmönsiirrin
- Öljyn kulutus kesäaikana, kun ei lämmitystä noin 10L/VRK
- Öljyn kulutus 14.10.2023-28.4.2024: 14679 L, 74,5 L/VRK
- Öljyn kulutus 20.10.2024-20.1.2025: 4383 L, 47,6 L/VRK

Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Kiitoksia vastauksista etukäteen !

Kiitoksia tässä vaiheessa hyvisstä kommenteista tässä vaiheessa!
Lisään tähän tarkentavia tietoja kohteesta. Näistä tullut paljon kysymyksiä.
Maalämpö on jätetty pois kustannus syistä. Pienemmilläkin kaivojen metrimäärien arvioilla pelkistä kaivoista tulee kustannusta kymmeniä tuhansia euroja ja laitteet kuitenkin lähes saman hintaisia, joten kaivokustannus tulee ns. päälle.

Kohde:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa, noin 10-12 asukasta, asunnot 1h+k --- 4 h+k) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2, korkeus noin 2m. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi (ainakin 110A). Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuudella.
Rakennusvuosi 1960, täystiilitalo.
Patterit uusitti n. 10v sitten ns. radiaattori vesikiertoiset patterit.
Tyyppi 1: KON34-142-2600-AB / TV10 / 1000 W / 0,05
Tyypi 2: C33-400-2300 / TV10 /1250 W / 0,09

Kahta VILP ratkaisua ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksujen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos olisi vain yksi laite.
Ajateltu laittaa kaksi varaajaa: Lämmitys 500L, lämmin käyttövesi 500L

Vettä menee yhteensä noin 2 m3 / vrk.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi

Ilmanvaihto:
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto
 
Viimeksi muokattu:
Nyt on ainakin säästöpotentiaalia. Onko VILP ainoa vaihtoehto, eli onko maalämpö pois suljettu?

Ja onko sähköt kunnossa että saa reippaan kokoisia pumppuja varmasti pyörimään?

Minkä tehoinen öljykattila on ja onko käyttövesi tuotettu suoraan öljyllä ja onko käyttövesikierto käytössä?
 
Jos vertaa meidän tapaukseen Vantaalla; 150 m2 yhdessä tasossa, niin aloittajan vuosikulutus on n. 5-kertainen meidän lähtötilanteeseen.
Tällä hetkellä meillä on Panasonicin 7 kw J-sarjan monoblock, joka riittää läpi vuoden. Vain kovimmilla pakkasilla (alle -17 astetta) tarvitaan vastuksia hieman lisää.
Suunnilleen voisi ajatella, että tarvitaan n. 35 kw Panasonic tyyppinen laite ja öljyllä kovimmat pakkaset.
Patteriverkosto pitäisi olla C21 ja C22 tyyppisiä, jolloin n. 40 asteinen vesi riittäisi lämmönsiirtoon myös kovemmilla pakkasilla.

Nykyiset VILPit pystyvät varmasti lähes kolmosen vuosicoppeihin, joten säästöpotentiaali olisi noilla luvuilla luokkaa 10000 litraa vuodessa. Olisi n. 13000,- euroa vuodessa. Jos lähtee siitä, että TMA olisi 5 vuotta, niin investointi voisi olla n. 65000,- euroa.
Tällaisia alustavia hehtaaritason laskelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Kapasiteetti menee yli kuluttajalaitteiden tai sitten kuluttajalaitteita tarvitaan useita, sanotaan 2-4 suurimmasta päästä, riippuen kuinka suuren osan lämmöntarpeesta haluaa kattaa VILPillä. Ainakin CTC:n ja Niben laitteita voi kytkeä kymmenkunta yhden ohjaimen perään, mikä jonkin verran pienentää investointia. Noin lähtökohtaisesti 90% voisi kattaa suhteellisen helposti.

Ajatus, että öljykattila jää varalle on sinällään hyvä ja kannatettava. Se ei paljon pyydä, toimii pakkasvarana ja muutenkin viimeisenä varalämpönä ilman että tarvitsee suurentaa liittymää tätä varten. Edellä hahmoteltu 65 tuhannen budjetti on realistinen jos ajattelee vaikkapa mainitsemaani 2-4 kuluttajalaitetta, jotka maksavat siinä 6-10 tontun haarukassa kipale. Lisäksi tarvitaan varaajia ja putkitöitä mutta siihenkin tuosta vielä paljon jää. Olettavasti kyse on sen luoteisesta toiminnasta että kaikki teetetään jollakin ammattilaisella valmiiksi.

Onko mitään lisätietoa mahdollista antaa, minkä tyyppinen kohde? 3000 m3 "ala" ja kymmenkunta asukasta ei oikein ole tyypillinen As Oy, ei omakotitalokaan vaan mikähän tuo voisi olla ? Onko tuo 3000 kuutioita vai neliöitä, kun ei oikein varmuutta ?
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi tietää hieman lisää tuosta rakennuksesta. Onko asuintilaa/verstastilaa/tehdastilaa. Lämmittääkö työkoneet rakennusta. Miten on jaettu, vai onko yhtenäistä tilaa, jne. Lukuarvo 3000 taitaa olla kuutioita, eli neliöitä olisi luokkaa 1000, tai jotain sinnepäin.
ILPeillä voisi hoitaa mahdollisesti osan lämmityksestä, jolloin VILPille jäisi vähemmän tekemistä.
Olisi ehkä järkevää laittaa kaksi erillistä VILPpiä ja kummallekin oma energiavaraaja ja omat patterikierrot.
On sen verran iso hanke, että voisi teettää suunnitelman jollain asiantuntijafirmalla ja pyytää sen jälkeen tarjouksia.
Myös sähkösoppareilla on merkitystä. Lisäksi millainen on sähköliittymä. Kestääkö miten paljon kuormaa ja myös että miten suuret pääsulakkeet on mahdollista laittaa. Verkkoyhtiö tietää liittymän päivitysasiat.
Jos em. 35 kw lämmitysteho olisi ok ja coppi n. 2 pakkasilla, niin tarvitaan verkosta vähintään n. 18 kw teho, jolloin 3x35 A ei tule riittämään.
3 x 50 A olisi oltava vähintään, riippuen siitä paljonko on muuta kulutusta.
 
Thread 'Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)' https://lampopumput.info/foorumi/threads/rivitaloyhtiössä-pistettiin-lämmitysjärjestelmä-uusiksi-keskilaakso-14-7-2009.6940/

Tuollainen ketju on olemassa, ehkä siitä saa suuntaa ja ideoita. Tosin se on tehty monimutkaiseksi.

Jos tietäisi max tehontarpeen ja menoveden lämmöt eri pakkasissa niin voisi sen mukaan haarukoida laitteistoa, niin että kokonaisuus jää mahdollisimman simppeliksi.
 
latausmies sanoi:
- Öljyn kulutus on ollut n. 15000 - 16000 L vuodessa
- Lämmitettävä ala on n. 3000 m3
- Asukkaita n. 10 hlö
- Paikka n. 250km Helsingistä pohjoiseen
- Öljykattilalla jää rinnalle ja on tarkoitus hoitaa talven kulutushuiput
Klikkaa laajentaaksesi...
Yllä mainituilla lähtötiedoilla
1. Kannatta ehdottomasti selvittää maalämpöjärjestelmän toteutus loppuu asti.

2. Muutamia tapauksista -> Vilpillä yritetään lämmittää suuressa kohteessa -> tiedossa saattaa olla, laiterikkoja, suuria laskuja ja hammasten kiristystä. Tässä yksi esimerkki. https://lampopumput.info/foorumi/th...rjestelmä-uusiksi-keskilaakso-14-7-2009.6940/
 
latausmies sanoi:
Jos jollain on asennettuja laitteistoja ja kokemusta käytöstä ja laitteista, niin mielellään kuuntelisin kokemuksista.
Mielellään kuulisin myös ohjauksesta vesilinjojen kytkennöistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Annetuilla tiedoilla ei näköjään saa oikein käsitystä mitä siellä voisi tehdä, mutta onko joku myyjä tms. ehdottanut jo jotain? Siitä voisi hieman arvailla yksityiskohtia.
 
Adamooppeli sanoi:
tiedossa saattaa olla, laiterikkoja, suuria laskuja ja hammasten kiristystä
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on itselläkin mielessä. Vaihtoehtona on maksaa kymmeniä tuhansia kalliista laitteista joiden korjaus voi maksaa kymmeniä tuhansia tai sitten voi käyttää hyvin halpoja laitteita joiden korjaus voi olla mahdotonta, mutta kokonaiskustannus silti pienempi.
 
Mites tuollaisessa kohteessa kuuma käyttövesi tehdään kun isossa porukassa joku sitä aina käyttää?

Siitä ei varmaan mitään hyvää seuraa että sen koittaa vilpillä tehdä koska sitä saa tehdä lähes kokoajan. Tuleeko sille oma varaaja vai miten?

Pelkän lämmityksen hoito on aika simppeli asia.
 
Tuo MLP mahdollisuus kannattaisi selventää aika aluksi tähän ketjuun. Nimittäin onhan paljon paikkoja missä se ei onnistu, mutta jos ei ole selvää estettä niin miksi aloitetaan VILP pohjalta miettimään?

Muutama porakaivo ja siihen yksi 36kW MLP tekisi jo höpöä öljynkulutukselle. MLP:llä lämmityskierron paluuseen laitettua puskurivaraajaa lämmittelisi ja siitä varaajasta otettaisiin käyttöveden esilämmitys myös. Öljyllä sitten käyttöveden priimaus ja kovimpien pakkasten lämmityksen buustaus.
 
Tässä nyt vähän hahmotelmaa tehontarpeesta perustuen oletukseen että rakennus kokonaan maanpäällä ja patterilämmitys. Kymmenen asukasta nyt ei vielä kovin valtavasti eli vettä pitäisi kulua suunnilleen 2:n perheen verran. Veden lämmityksen osuus jäisi aika pieneksi jos asukkaita on vain 10. Varsinkin jos vettä saatataan käyttää useammassa paikassa yhtä aikaa, olisi eduksi että vettä olisi jossakin valmiiksi lämmitettynä.

COP sisältää tukilämmityksen ja itse pumppausprosessin COP on siis parempi, sitä parempi mitä enemmän kylmästä päästä tuottaa lämmintä kattilalla.

Mahtaisikohan kattilassa on kierukkaa vai onko kuuman veden lämmitys jotenkin kokonaan jollakin muulla tavalla. Kannattaisi ainakin laitaa varaaja jossa vesi esilämpenisi ja tuottaa öljykattilalla ja VILPeillä lämmintä siihen varaajaan.

latausmies.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Tuo MLP mahdollisuus kannattaisi selventää aika aluksi tähän ketjuun. Nimittäin onhan paljon paikkoja missä se ei onnistu, mutta jos ei ole selvää estettä niin miksi aloitetaan VILP pohjalta miettimään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuinka niin ? Mitä suurempi kohde, sitä suuremman pesäeron VILPillä saa investointikustannuksissa. Ainakaan asentamisen työmäärä ei kasva kapasiteetin suhteessa. Itse pohtisin sellaista ratkaisua että kattila olisi kuumana vain tarvittaessa, veden voisi priimata tai tulistella erillisessä varaajassa, ehkä myös lähempänä käyttökohteita kun mahtavat aika kaukana olla toisistaan.
 
Lähinnä ehkä siksi nostin tuon, että moisessa kohteessa käyttövettä varmaan menee ja VILP ei ole kyllä erityinen peto sen tekemisessä ainakaan pakkasilla isolle porukalle.

Joku 12-16kW MLP tuottamaan pelkkää käyttövettä, niin VILPeillä voisi keskittyä tuottamaan pelkkää lämmitysvettä käyrällä. Voisi olla erinomainen kombo tähän kohteeseen (ja olisi kuuluisaan rivarikohteeseenkin). Ja samalla voisi tulla ehdotuksia simppelistä VILP ratkaisusta.
 
Viimeksi muokattu:
pökö sanoi:
Pienempikin riittää jos on varaaja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi hyvin olla... 10 hlöä toki suihkuttelee aika samoihin aikoihin ja siksi joko varaaja tulee olla suurehko tai sitten MLP:ssä tehoa. Mutta ehkä tässä on se pointti, että öljynkulutuksen saisi romautettua jo oikeastaan näin:

- 12kW MLP yhdellä syvällä kaivolla pelkkää käyttövettä varten + 500-1000 litran varaaja. Varaajaan vastukset varalle. Käyttöveden tuotanto siis kokonaan irti öljystä.

- Iso VILP lämmitykseen lämmityskierron paluuseen öljykattilan kuormaa pienentämään. Vaikka jotain tämmöistä: https://ultimatemarket.com/product/...u-energy-50-kw-r209-wifi-ilma-vesilampopumppu

Öljyn kun jättää toimintakuntoon varalle, ei "Kiinan VILP:n" porsiminen hetkauta kiiinteistön lämmitystäkään. Ja toisaalta kun VILP:llä tehdään vain käyrän mukaista lämpöä, ei sitä kuriteta liikaa käyttöveden tuotannolla.
 
Mikki sanoi:
Lähinnä ehkä siksi nostin tuon, että moisessa kohteessa käyttövettä varmaan menee ja VILP ei ole kyllä erityinen peto sen tekemisessä ainakaan pakkasilla isolle porukalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Meinasitko sulatella pihat kuumalla vedellä juuri pakkaspäivinä? Kaaviostani käy ilmi, minkä verran lämmitystä ja veden käyttöä pakkaspäiville voisi olettaa osuvan. Katsotaanko nyt, jos aloittaja kertoisi millainen kylpylä tuo on. Jos tuommoiselle lämmityksen kulutukselle on normi veden käyttö, ei se suhteessa lämmitykseen paljon ole. Jos tuo taas on jokin hevospesula, vettä voi kulua paljonkin. Sähköllä saa todennäköisesti kuumennettua vettä huomattavasti edullisemmin kuin öljykattilalla. Kenellä on mahdollisuus hoitaa lämmitys muuten kuin sähköön perustuen, pörssisähkö on oiva sähkönhankintatapa. Kattiloita on yleensä myös pidetty siinä määrin luotettavina ja helposti korjattavissa olevina, että muuta varalämmitystä ei tarvita.
 
Mitäs raati olisi mieltä tämmöisestä kytkennästä. Kattilaa voisi käyttää myös yhtäaikaa VILPien kanssa. En kuitenkaan luottaisi lämmön pysymiseen tuossa varaajan yläosassa, joten laittaisin erillisen tulistusvaraajan, jotta lämmityksen varaajaa ei tarvitse kuumentaa kuin joskus talvella tarvittaessa. VILPien ohjaimet mahtavat normaalisti pitää sisällään lisälämmön pyynnin, ainakin CTC:n Ecologicissa tämmöinen ominaisuus on. Jos lattialämmitykselle (sikäli kuin semmoisia on) laittaisi varalta myös bivalent -suntin niin sinnekin aina jotain lämmintä tulisi. Varaajissa ei taida tuo välilaipion paikka olla ihan noin kuin piirrin mutta oleellista periaate ja kyllähän tuossa ihan välilaipiotonkin toimii, kun ei yritäkään pitää tuota huippua turhaan kuumana. Öljykattilakaan ei välttämättä noin suurta varaajaa tarvitse sen paremmin kuin VILPpitkään.

VILP ja bivalent öljykattila samassa varaajassa.jpg
 
Mikki sanoi:
VILP ei ole kyllä erityinen peto sen tekemisessä ainakaan pakkasilla isolle porukalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Öljykattila kyllä sopii oikein hyvin kuuman veden tekemiseen, missä lämpöpumput tunnetusti on huonoja.

Voi olla että jos tähän laittaa sopivasti vajaatehoisen pumpun niin sen tuotto on optimaalisinta käyttää nimenomaan vain lämmitykseen. Öljy tulee mukaan lämmitykseen sitten kun sitä tarvitaan enemmän.
 
Sitten olisi myös mahdollista mitoittaa osateholle. Eli ei pyritäkään hoitamaan kovimpia pakkasia. Jos taas vertaan meidän talon lämmitysfunktioon, niin sen pohjalta voisi laskea suunnilleen, että esimerkiksi Panasonicin 16 kw VILP pystyisi lämmittämään aloittajan talon n. -5 pakkasiin ilman vastuksia/öljyä. Sen jälkeen ottaa pikku hiljaa vastuksia/öljyä peliin. Tällaisen hinta näyttää olevan reilut 7000,- euroa.
Säästö voisi olla luokkaa 4000 litraa vuodessa, eli n. 5200 euroa rahassa. Olisi aika lyhyt TMA. Asennuksiin ja osiin menee tietysti rahaa, mutta jos tekee itse, niin pääsee vähemmällä. Pääsulakkeetkin taitaa kestää tässä keisissä.
Tässä olisi myös hyötynä, että varmasti ei tee virheinvestointia ja kun tätä settiä pyörittää muutaman vuoden ja kerää toteutuma dataa, niin on paljon viisaampi tekemään uusia systeemin päivityspäätöksiä.
 
Viimeksi muokattu:
kaihakki sanoi:
Sitten olisi myös mahdollista mitoittaa osateholle. Eli ei pyritäkään hoitamaan kovimpia pakkasia. Jos taas vertaan meidän talon lämmitysfunktioon, niin sen pohjalta voisi laskea suunnilleen, että esimerkiksi Panasonicin 16 kw VILP pystyisi lämmittämään aloittajan talon n. -5 pakkasiin ilman vastuksia/öljyä. Sen jälkeen ottaa pikku hiljaa vastuksia/öljyä peliin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmaston ja lämmitystarpeen mukaan laskettuna 16 kW tehona riittäisi jonnekin noin +7 °C:een saakka, -5 °C:ssa tarvittaisiin jo kaksi. Aika raju alimitoitus, mutta öljyä korvautuisi yhdelläkin paljon enemmänkin kuin 4000 l. Tulisi varmaan ennätys Panan tuotannolle kun se jyystäisi täysillä syyskuulta toukokuulle. COP ei myöskään ole enää parhaillaan koneen käydessä "täysillä".

Mikäli tarkoitus ei ole tehdä jotain VILP vertailututkimusta, pyrkisin valitsemaan samanlaisia koneita, sanotaan 2-4 kpl vähän tavoitteista riippuen tai sitten yhden sopivan tehoisen "kiinteistöpumpun".

Mitoituksessa voisi muutenkin huomioida sähkön hinnan rajun vaihtelun, jotta voisi lepuuttaa edes yksittäiset kalleimmat tunnit. Tänä talvena ei ole oikein ollut esim. sellaista aikaa, jolloin pörssisähkö olisi ollut ulkolämpötilaan suhteutettuna niin kallista, että kattilan käyttö olisi kunnolla kannattanut. Taas tämmöisellä vesisatella voi tarvittaesa lepuutella pidempäänkin ja syödä vain ne rusinat Fortumin tarjoamasta pullasta.
 
Oikestihan tämmöisessä kohteessa säästäisi PALJON öljyä ja oikeastaan aika paljon rahaakin, jos olisi käyttövesi sähköllä ja lämmityskin sähköllä, aina kun se on halvempaa kuin öljyn käyttö.

Tavallaan siis voisi sanoa että "COP" olisi ihan sähkölläkin hyvä, jos sitä verrataan öljyyn mikä maksaa aina per kWh sellaisen 15-20snt.

Eli tämmöisen projektin voisi aloittaa niinkin, että tuon Kellarinlämmittäjän kuvan mukaisesti asennettaisiin hybridivaraaja + sähkökäyttöinen LVV aluksi toimintaan ja öljykattila laitettaisiin lämmittämään tuota hybridivaraajaa. Hybridivaraajasta lämmön jako Oumanilla ulkolämpötilan mukaan.

Ja sitten vain pörssiohjauksella varaajan vastukset päälle aina kun sähkö on riittävän halpaa ja termarien pyynti ylemmäs kuin öljykattilan pyynti. Samaan varaajaan sitten kiinni iso VILP toisessa vaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Oikestihan tämmöisessä kohteessa säästäisi PALJON öljyä ja oikeastaan aika paljon rahaakin, jos olisi käyttövesi sähköllä ja lämmityskin sähköllä, aina kun se on halvempaa kuin öljyn käyttö.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän kuin tajusin niin siirryin itse välittömästi öljystä sähköön ja sen jälkeen sähköstä VILPpiin. Mutta öljy on edelleen mukana. Sitä käytän kun sähkö on kallista. Ja on se silloin tällöin ollut tänäkin talvena. Se on pörssisähkölle se hintatakuu.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Ilmaston ja lämmitystarpeen mukaan laskettuna 16 kW tehona riittäisi jonnekin noin +7 °C:een saakka, -5 °C:ssa tarvittaisiin jo kaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkistin meidän talon kulutusfunktion. Nollassa on n. 3 kw ja -5 olisi n. 3,7 kw.
Laskin aloittajan keisin kertoimella 5, jolloin nollassa olisi n. 15 kw ja -5 n. 18,5 kw. Eli hieman alakanttiin meni meikäläisen aiempi nopea arvio.
Elikkä 16 kw kone (pana tyyppinen) riittäisi siten hieman alle nollaan.
Mutta tuottaisi kuitenkin säästöjä reippaasti, koska tehoja tulee myös pakkasilla ja vastuksia/öljyä tarvitaan pikku hiljaa lisää.

Täystehomitoitus ei ole järkevää. Melkoinen järkäle tarvitaan. 35 kw kone ei riitä, jos meinataan -25 pakkaset taklata.
 
Viimeksi muokattu:
Väli 0... -5 °C edustaa suurinta lämmitystarvetta, jos tuo "250 km Hki pohjoiseen" nyt sitten III-vyöhykkeelle osuu. Vähän vaikea mieltää, miksi pitäisi valita niin pieni laite ettei se siitä selviäisi.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Väli 0... -5 °C edustaa suurinta lämmitystarvetta, jos tuo "250 km Hki pohjoiseen" nyt sitten III-vyöhykkeelle osuu. Vähän vaikea mieltää, miksi pitäisi valita niin pieni laite ettei se siitä selviäisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Osatehomitoituksessa TMA on lyhyempi ja siten pienempi investointi tuottaa kyllä vähemmän, mutta nopeammin.
Jos nyt ajattelee tilannetta, jossa VILP toimii vain lämpöasteiden puolelle, olisi vuosicoppi luokkaa 4-5.
Kun otetaan tehokkaampi laite ja mennään pakkasen puolelle, niin laite kallistuu ja vuosicoppi tippuu heti ja siten TMA pitenee.
Ja kun otetaan täystehomitoitettu laite ja mennään -25 pakkasiin, niin laite kallistuu jo aika paljon enemmän ja vuosicoppi tippuu edelleen 2-3 välille ja TMA kasvaa jo aika pitkäksi.

Meilläkin Vantaalla (150 m2) 7 kw J-mono pana on osatehomitoitettu ja riittää erittäin hyvin. Kuluneena talvena ei kertaakaan käyttänyt vastuksia, edellisenä talvena 7 päivänä käytti vastuksia jonkin verran. Etuna oli halpa hinta n. 4000 euroa ja nopea TMA. Säästi viime vuoden aikana 14000 kwh, eli meidän Oomi sopparilla n. 2000 euroa. TMA on kaksi vuotta. Tai sijoitetun pääoman tuottona 50% vuodessa.

Kannattaa myös huomata, että ko. 7 kw VILP tuottaisi saman 14000 kwh aloittajan tapauksessakin tai oikeastaan reilusti enemmän, koska pääosa tuotoista tulisi plussa keleillä.
 
kaihakki sanoi:
Kannattaa myös huomata, että ko. 7 kw VILP tuottaisi saman 14000 kwh aloittajan tapauksessakin tai oikeastaan reilusti enemmän, koska pääosa tuotoista tulisi plussa keleillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä mieltä minäkin olen että jos empii niin ei säästä mitään. Jos investointi tuntuu riskiltä tai kalliilta niin pieni investoiti on vähemmän riskipitoinen ja vähemmän kallis. Perusteluna tosiaan voisi käyttää sitä että jos systeemi maksaa itsensä kahdessa vuodessa niin sen hankintaa on turha viivyttää.
 
Minkähän takia maalämpöjärjestelmissä tehdään tuplamitoituksia siihen nähden mitä on tarjottu. Eli ensin se kaupallinen mitoitus jonka kai senkin pitäisi toimia, sitten haetaan + 30% lisää maalämpöfoorumilta ja sitten vielä oma 30% varmuuskerroin?

25 asteen pakkaseen toimivat VILPit ovat ainakin harvinaisia ja toisekseen ainakaan täällä -25 ei vielä merkitse täystehomitoitusta mutta jossain etelässä varmaan piisaa jo oikein hyvin. Tuo kohde on annetun kulutustiedon valossa x π suurempi kuin omani. En nyt kyllä kehtiasi esittää sinne yhtä samanalaista konetta kuin itselläni.
 
Ultimatemarketin VILPit olisivat kohtuuhintaisia aloittajan tapaukseen.
U-energy 72 voisi ehkä toimia ja riittää koviinkin pakkasiin. Hinta 11.000,- euroa.
Tosin coppi -25 olisi taulukon mukaan n. 1,5, joka käytännössä jää alle jo pelkästään sulatusten takia. Myöskään taulukkoarvoihin ei kannata luottaa sellaisenaan. Monet asiat vaikuttaa lopputulokseen ja sitä paitsi taulukkoarvot on ajettu labrassa kuivissa tiloissa ja luultavasti valikoidulla koneella.

1740677981556.png
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Nyt on ainakin säästöpotentiaalia. Onko VILP ainoa vaihtoehto, eli onko maalämpö pois suljettu?

Ja onko sähköt kunnossa että saa reippaan kokoisia pumppuja varmasti pyörimään?

Minkä tehoinen öljykattila on ja onko käyttövesi tuotettu suoraan öljyllä ja onko käyttövesikierto käytössä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Maalämpö pois suljettu.
Sähköt kunnossa, sulakekokoa voi nostaa tarvitatessa.
Nyt 100kW öljykattila, käyttövesi ilman lämminvesivaraajaa (pieni vesitila kai öljykattilan yläosassa) ja lämpimässä vedessä on kierto.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kapasiteetti menee yli kuluttajalaitteiden tai sitten kuluttajalaitteita tarvitaan useita, sanotaan 2-4 suurimmasta päästä, riippuen kuinka suuren osan lämmöntarpeesta haluaa kattaa VILPillä. Ainakin CTC:n ja Niben laitteita voi kytkeä kymmenkunta yhden ohjaimen perään, mikä jonkin verran pienentää investointia. Noin lähtökohtaisesti 90% voisi kattaa suhteellisen helposti.

Ajatus, että öljykattila jää varalle on sinällään hyvä ja kannatettava. Se ei paljon pyydä, toimii pakkasvarana ja muutenkin viimeisenä varalämpönä ilman että tarvitsee suurentaa liittymää tätä varten. Edellä hahmoteltu 65 tuhannen budjetti on realistinen jos ajattelee vaikkapa mainitsemaani 2-4 kuluttajalaitetta, jotka maksavat siinä 6-10 tontun haarukassa kipale. Lisäksi tarvitaan varaajia ja putkitöitä mutta siihenkin tuosta vielä paljon jää. Olettavasti kyse on sen luoteisesta toiminnasta että kaikki teetetään jollakin ammattilaisella valmiiksi.

Onko mitään lisätietoa mahdollista antaa, minkä tyyppinen kohde? 3000 m3 "ala" ja kymmenkunta asukasta ei oikein ole tyypillinen As Oy, ei omakotitalokaan vaan mikähän tuo voisi olla ? Onko tuo 3000 kuutioita vai neliöitä, kun ei oikein varmuutta ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom