VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

puuteknikko

Vakionaama
Meillä 2003 valmistettu, kiertovesipumppu vaihdettu kertaalleen. Eräs kaukolämmönvaihtofirma sanoi että palataan 5-10 vuoden sisään asiaan, kun kyselin vaihtotarvetta.
Vaihdatin vuonna 2019 silloin 39 vuotta käytössä olleen kl-paketin isomman lämmitykseen liittyvän rempan yhteydessä. Mittausten (käytännössä lämmityskauden jäähtymä) perusteella vaihdin olisi toiminut edelleen huoletta. Kiertovesipumppuja tai ohjainlaitteita noista voi lahota, mutta niitähän saa kyllä uusittua.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Pitää ostaa heti alkuunsa monoblokki, jolloin selviää pelkän laatikon vaihtamisella valmiisiin letkuihin sen sijaan, että pistetään koko pannuhuone aina uusiksi. Se laatikko ei maksa kuin pari tonnia.
Näin minäkin ajattelen asiasta ja siksikin vilp on houkutteleva.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kaukolämmönvaihdin on teknisen käyttöikänsä päässä. Se on valmistettu vuonna 1999 ja asennettu vuosituhannen alussa.
Näitä vaihdetaan ihmeellisesti 20 vuotta etukäteen kun kaikki muut lämmöntuottajat annetaan hajota muutama kerya korjauskelvottomiksi ennen vaihtoa. Vedotaan tekniseen tai taloudelliseen käyttöikään🙂
 

pökö

Kaivo jäässä
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että paljonko tuo kaukolämmön lämmönvaihdin maksaa ja onko merkki/malli kytköksissä lämmöntuottajan vaatimuksiin, eli saako vapaasti toimittajan valita.
Toimittajan saa valita ja kaukolömpöpakettia voi korjata.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että paljonko tuo kaukolämmön lämmönvaihdin maksaa ja onko merkki/malli kytköksissä lämmöntuottajan vaatimuksiin, eli saako vapaasti toimittajan valita.
Edullisin kolmepiirinen kaukolämmönsiirrin maksaa 4500 €. Jätin Urakkamaailmaan tarjouspyynnön pelkästä asennuksesta. Sain tarjouksen vain yhdeltä asennusliikkeeltä. Tarjous oli noin 1500 €. Avaimet käteen -ratkaisu, jossa siirrin tulee asennusliikkeeltä, on kalliimpi. Jos ostaa keskuksen itse ja tilaa asennuksen erikseen, voi säästää. Helen edellyttää, että siirtimen asentaa heidän hyväksymänsä urakoitsija.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Näitä vaihdetaan ihmeellisesti 20 vuotta etukäteen kun kaikki muut lämmöntuottajat annetaan hajota muutama kerya korjauskelvottomiksi ennen vaihtoa. Vedotaan tekniseen tai taloudelliseen käyttöikään🙂
Tuttu lvi-asentaja kertoi asentaneensa vuonna 1986 kaukolämmönsiirtimen, joka on edelleen käytössä. :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Harvemmin lämmityksen lämmönvaihdin taitaa muutenkaan hajota lämmönvaihdinlaitteistosta. Aikaisemmin käytetyt kupariset käyttövedenlämmönvaihtimet lienevät olleet herkempiä vuotamaan kuin nykyiset, riippuen nyt paikkakunnan veden laadustakin?
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
On toki selkeämpää puhua kaukolämpökeskuksesta sähkölaitteineen kuin kaukolämmönsiirtimestä, mutta siirrintä käytettiin tässä keskustelussa.

Minun laitteistostani on vaihdettu ainakin yksi pumppu.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Jos vilp kestää kymmenen vuotta ja vaihtaa parin tonnin laitteen sen tilalle, niin laitteiston vuosikustannus on parisen sataa.

Pitää ostaa heti alkuunsa monoblokki, jolloin selviää pelkän laatikon vaihtamisella valmiisiin letkuihin sen sijaan, että pistetään koko pannuhuone aina uusiksi. Se laatikko ei maksa kuin pari tonnia.
Toki, jos ostaa tee se itse "halpiksen" ilman kotimaisen asennusliikkeen tukea. Kotimaan edustuksella oleviin merkkeihin menee pari tonnia enemmän. Ei sekään mikään mahdoton ole, mutta keikauttaa laskelmia heikommaksi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Toki, jos ostaa tee se itse "halpiksen" ilman kotimaisen asennusliikkeen tukea. Kotimaan edustuksella oleviin merkkeihin menee pari tonnia enemmän. Ei sekään mikään mahdoton ole, mutta keikauttaa laskelmia heikommaksi.

Eikö Antin Valinta ole kotimainen edustaja Spursunille siinä missä Onninen Panasonicille?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Onhan se, ehkä vakavaraisuudessa ja koossa eroja? Asennusliikkeitä ei taida kuitenkaan olla?

Ei taida kumpikaan olla asennusliike. Monoblock pumppuja asentaa kaikki kynnelle kykenevät putkiasennusliikkeet, koska se ei vaadi kylmälupia. Työtä voi verrata sähkökattilan asentamiseen.
 

Jalppi

Aktiivinen jäsen
Pari tonnia halvempi taitaa olla hiukan liioittelua. Eikös nuo asennetut vilpit järjestään ole yli kymppitonnin lähempänä 15 tonnia enemminkin.
Oma pana tuli asennettua reilusti alle 5000€. Paljon mahtaa maksaa itse ostetun pumpun asennus putkisto asennuksineen? Mutta jos liikutaan tuolla 10 tuhannessa kokonaiskustannuksessa silloin maksetaan asennuksesta ja takuusta 5000€ kun laite maksoi 3500€. Toki näissä on välimuotoja kohtuuhintaisia lvi asentajia ja jos noista laitteista ei ymmärrä ja ei halua harrastaa silloin muutaman tuhannen euron sijoitus ei paha ole.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Ei taida kumpikaan olla asennusliike. Monoblock pumppuja asentaa kaikki kynnelle kykenevät putkiasennusliikkeet, koska se ei vaadi kylmälupia. Työtä voi verrata sähkökattilan asentamiseen.
Joo, eiköhän asentajia monoblokille löydy. Se mitä yritän sanoa ja varmaan ymmärrättekin, että jos haluaa laitteen sielunelämää ymmärtävän asentajan, jolta voi saada tukea vikatilanteissa ja laitteelle huoltoa, niin joutuu maksamaan enemmän. Se, että putkari ruuvaa laitteen paikalleen on vasta puoliksi tehty. Sen jälkeen se kiina-ihme pitäisi saada käyntiin ja asetukset jiiriin sekä lämmitysjärjestelmä siihen kuntoon, että vilpin lahotessa -20 asteessa torppa pysyy silti lämpimänä. Tämä on harrastefoorumi ja täällä on säätämiseen asennoitunutta ja kyvykästä porukkaa, mutta suuri yleisö ei siihen ryhdy. Ja jos ottaa huomioon vekottimen vaikutuksen kiinteistön myyntihintaan, niin esim. aloittajan todennäköisesti arvokkaassa kiinteistössä halpispumppu vailla tukea voi jopa laskea sen arvoa.

En sano, että halpispumppu on huono valinta ja joudun ehkä itsekin tulevana köyhänä sellaiseen taipumaan, jos löydän jostain tekijän asennukseen.
Pari tonnia halvempi taitaa olla hiukan liioittelua. Eikös nuo asennetut vilpit järjestään ole yli kymppitonnin lähempänä 15 tonnia enemminkin
Pari vuotta sitten avaimet käteen Panasonic AIO 16 kW kaukolämpölaitteiston purulla oli ~17 tonnia. Mitsu, Daikin ja Nibe yli 20k€. Toi pari tonnia oli arvio siitä, kun vaihdetaan vanha monoblock uuteen ja kaikki muu jää ennalleen.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Pari vuotta sitten avaimet käteen Panasonic AIO 16 kW kaukolämpölaitteiston purulla oli ~17 tonnia. Mitsu, Daikin ja Nibe yli 20k€. Toi pari tonnia oli arvio siitä, kun vaihdetaan vanha monoblock uuteen ja kaikki muu jää ennalleen.

Kun pistään asiat hinnan mukaan järjestykseen niin voi alkaa kysymään itseltä: Kannattaisko minun avaimet käteen asennuksen sijaan ottaa kahden kuukauden loma töistä ja opetella tekemään se asennus itse. Näin osaan sitten myös korjata laitteen myöhemmin ja jää ainakin kuukausi ylimääräistä lomaakin.
 

Antero80

Vakionaama
Se mitä yritän sanoa ja varmaan ymmärrättekin, että jos haluaa laitteen sielunelämää ymmärtävän asentajan, jolta voi saada tukea vikatilanteissa ja laitteelle huoltoa, niin joutuu maksamaan enemmän.
Tämä on totta, katse kannattaa ehkä kääntää asennuksessa paikalliseen hyvä maineiseen pienempään toimijaan.
Foorumilla tuntuu järjestäen asennuksista johtuvat ongelmat olevan isojen yritysten avaimet käteen asennusten jäljiltä, eikä mitään järkevää tukea tunnu niistä saavan.

Laitteista vaikeampi sanoa mikä merkki on hyvä tai huono, itse ostin Niben pumpun juurikin osin (omassa mielessä luodun) huoltovarmuuden takia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itseäni hiukan ihmetyttää, mikä pelko ihmisillä on putkitöihin ja putkien korjauksiin. Ensinnäkään se ei ole kiellettyä eikä luvanvaraista. Samat miehet sitten kuitenkin rakentavat sujuvasti terassia, maalaavat ja tapetoivat, virittelevät vaikka moottoripyörää.

Tuo asentamisen kulunkin on siinä määrin iso, että jos asia nyt mitenkään kiinnostaa ja käy ns. pirtaan, ne kalliitkin työkalut kannattaa vaikka ostaa. Valitsemalla työmenetelmän, putket voi koota hyvinkin edullisilla välineillä. Ammattilaisten työssä selkein hyvä puoli on työn tekemisen nopeus.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Joillakin putkiammattilaisilla on nopeuden lisäksi näkemystä, miten putkista ei tule viidakkoa. Itsellä on toki enemmän aikaa suunnitteluun, mikä korvaa kokemusta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Perusohjeena putket asennetaan aina vaakaan ja pystyy ja aina kohtisuoraan toisiinsa nähden, ei koskaan viistoon. Melkoiseen kytkentään riittää jo, että putkia on kahdessa tasossa, esim. pystysuuntaiset omassaan ja vaakasuuntaiset omassa tasossaan.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Joillakin putkiammattilaisilla on nopeuden lisäksi näkemystä, miten putkista ei tule viidakkoa. Itsellä on toki enemmän aikaa suunnitteluun, mikä korvaa kokemusta.

Se amatimiehen nopeus on toki yks pointti. Usein ei haluta olla viikkoa ilman vesiä tai lämmintä vettä. Omat projektit tahtoo yleensä lipsua :)
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Itseäni hiukan ihmetyttää, mikä pelko ihmisillä on putkitöihin ja putkien korjauksiin. Ensinnäkään se ei ole kiellettyä eikä luvanvaraista. Samat miehet sitten kuitenkin rakentavat sujuvasti terassia, maalaavat ja tapetoivat, virittelevät vaikka moottoripyörää.

Tuo asentamisen kulunkin on siinä määrin iso, että jos asia nyt mitenkään kiinnostaa ja käy ns. pirtaan, ne kalliitkin työkalut kannattaa vaikka ostaa. Valitsemalla työmenetelmän, putket voi koota hyvinkin edullisilla välineillä. Ammattilaisten työssä selkein hyvä puoli on työn tekemisen nopeus.
No ainakin itseä mietityttää kun ei ole mitään kokemuksia putkitöistä niin tuollaisia yli 60v vanhoja putkiliitoksia kun lähtee aukomaan niin saako niitä enää pitämään vettä. Kiinnostaisi ainakin alkuunsa yhden patterin vaihto isompaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ja seinän suuntaisesti...

Rakentamisessa yksi oleellinen asia on saada putket kiinnitettyä seinään. Ammattilaisten alkuperäinen tyyli on ollut ainakin täällä käyttää yhdellä ruuvilla putken takaa seinään kiinnittyviä ankkureita. Työ oli kyllä tehty varsin siististi ja putket olivat suorassa ja melko nätisti. Vaatii todellakin jotain ammattilaisen erikoissilmää sommitella ne putket siihen, koska ensin on porattava aina se reikä. Putkethan kiinnitetään joka tapauksessa ensin ja vasta sitten tehdään liitokset. Rakettua ilmassa heiluvaa putkistoa on lähes mahdotonta kiinnittää enää millään mihinkään.

Jos itse lähtisin rakentamaan hiukankaan monimutkaisempaa kuparista putkistoa, kiinnittäisin seinään puiset johteet suunnilleen #, □, = -muotoon tarpeen mukaan niin että vaakapuut ovat esim. ~40 mm ja pystypuut 100 mm seinän pinnasta. Puiden väli seinän pintaan niin että vaaka- pystysuuntaisen putken tasoero mahdollistaa suoraan liittymisen yhdellä mutkalla tasolta toiselle. Putkien kiinnitys kahdella ruuvilla Ω-muotoisilla peltisillä tai puisilla kiinnikkeillä. Putket asettuisivat pakosta suoraan ja tukevasti ja mahdollisista rakennusaikaisista "ei kun teenkin näin" ei jäisi seinään ylimääräisiä reikiä. Levyseinissä ruoteiden paikoilla ei myöskään olisi merkitystä sen jälkeen kun puut on seinässä kiinni.
 

Antero80

Vakionaama
No ainakin itseä mietityttää kun ei ole mitään kokemuksia putkitöistä niin tuollaisia yli 60v vanhoja putkiliitoksia kun lähtee aukomaan niin saako niitä enää pitämään vettä. Kiinnostaisi ainakin alkuunsa yhden patterin vaihto isompaan.
Minulla ei ihan noin vanhoja putkia ole, mutta hampulla ja putkikitillä on kyllä onnistunut kaikki liitokset saada tiiviiksi joista vanhimmat olleet jostain 80 luvun lopulta.
YouTube:sta tuli ensimmäisillä kerroilla katsoa pari videota asiasta :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Rautaputket kierreliitoksin on kyllä hyvä ja luja menetelmä. Menetelmä on vaan teknisesti ehkä vaikein toteutettava, koska mahdollisissa putkimuutoksissa pitää usein valmistaa varsin tarkasti oikean mittaisia päistään kierteistettyjä putkenpätkiä ja tämä on harrastajalle vaikea rasti. Käytettäessä kupariputkea ongelmaa ei ole valitsipa sitten puserrusliittimet, puristettavat tai juotettavat putken osat.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Itseäni hiukan ihmetyttää, mikä pelko ihmisillä on putkitöihin ja putkien korjauksiin.
Tuo on sama, kun toteaisin että mikä ongelma on tunkata Linuxia tai koodata jotain pientä softaa? Kun olen itse säätänyt atk:n kanssa ZX Spectrumista lähtien, niin ei ole minulle ongelma. Jos ei ole yhtään tehnyt, niin se on melkein tekemätön paikka. Maalaamalla et aiheuta talolle vahinkoa, mutta harjoittelemalla putkitöitä voit aiheuttaa ison vahingon, jota ei vakuutusyhtiö korvaa.
 

xismo

Aktiivinen jäsen
Bilteman kierrelukit on hyvää kaikkiin liitoksiin jollei usko saavansa hampulla ja kitillä tiiviiksi.
Patteriputket tein ihan itse ja kyllä se amatööriltäkin onnistui, naapurilla oli siihen aikaan putkiliike ja olisi hyväksynyt töihin :)
Krimpattavilla on kiva tehdä isompia putkiliitoksia, tulee tiivistä varmasti ja nopea tehdä vaikkakin käsipuristimella vaatiikin jonkin verran voimaan. Ammattilaisilla on sitten sähkövehkeet.

Miksiköhän suomessa ei käytetä tinalla juotettuja liitoksia kuten monessa muussa maassa ? Messinkiä kylläkin mitä taasen ei kai muualla paljoa käytetä ( se otos mitä eri paikoissa on tullut huomioitu, voihan olla vääristynyt otos).
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuo on sama, kun toteaisin että mikä ongelma on tunkata Linuxia tai koodata jotain pientä softaa? Kun olen itse säätänyt atk:n kanssa ZX Spectrumista lähtien, niin ei ole minulle ongelma. Jos ei ole yhtään tehnyt, niin se on melkein tekemätön paikka.
Pätee 100% minuun.
Putkesta ja raudasta saan aikaan ihan järkeviä asioita mutta atk-asiat vie sormet suuhun.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo on sama, kun toteaisin että mikä ongelma on tunkata Linuxia tai koodata jotain pientä softaa?
Mielestäni ei ole. Rinnastaisin vaikkapa vieraaseen kieleen joka on vaikeaa niin kauan kuin sen oppii. Pohjimmiltaan putkiston rakentaminen kupariputkesta on Lego-rakentamista. Ainut mitä pitää osata tehdä on katkoa kupariputkista sopivan mittaisia pätkiä ja tietysti ymmärtää se mitä on nyt ylipäätänsä on rakentamassa. Työkalu on yksinkertainen, ei pidä ääntä eikä tuota roskaakaan. Toleranssi on melko iso, max 10 mm putken pituudessa mutta helposti pääsee paljon suurempaan tarkkuuteen ja hyvä niin. Tämä pätee kaikkiin liitosmenetelmiin.

Muistuu mieleen kun meillä oli päämisteri jonka rakenteli uima-allasta takapihalleen siinä kuin muutkin miehet. Hommasta tuli skandaali mutta vain ns. "lautakasan" vuoksi.

Miksiköhän suomessa ei käytetä tinalla juotettuja liitoksia kuten monessa muussa maassa ?
Samaa olen miettinyt itse kun olen putkiani nimen omaan tinalla juotellut.

Hyviä puolia:
  • Avattavissa ja suunnattavissa uudelleen
  • Siisti jälki, kupariputket eivät pala eivätkä pehmene juotoskohdista
  • Jännityksen poisto mahdollinen kun hiukan lämmittää
  • Huolella tehtynä hygieeninen ilman mitään pieniä rakoja
  • Aina täydellinen tiiveys
  • Halvimmat osat ja hyvin edulliset työkalut ja tarveaineet
  • Kätevä erikoistapauksissa myös messinikierteiden tiivistämiseen ja jäykistämiseen

Huonot puolet
  • Hiukan hidas tehdä suhteessa vaihtoehtoisiin menetelmiin.
  • Osien oltava puhtaat. Tosin uusia osia käytettäessä ne ovat aina puhtaita eikä ammattilaisilla mitään muita edes ole.
  • Juotosaine huuhdeltava pois mieluusti jo saman päivän kuluessa.
  • Oltava oikeat osat mutta ainoastaan kovajuotoksessa on mahdollista tehdä villejä haaralähtöjä suoraan putkesta - joskaan ei ole silloinkaan suositeltavaa.
 

BBF

Vakionaama
Pehmytjuotos eli tina on lähes tuntematon menetelmä suomalaisille putkimiehille mitä olen joskus kysynyt. Suunnilleen nauroivat että eihän se millään tinalla kestä, fosculla se pitää tehdä. No putkivalmistajat kyllä hyväksyy tinan muihin kuin täriseviin ja erityisen kuumiin kohteisiin ja tosiaan maailmalla käytetään paljonkin. Samat kapillaariosat käy siihen kun kovajuotokseenkin. Ehkä tuo hitaus ja puhtausvaatimukset sitten on liikaa ammattihommissa, osat pitää ensin hangata kirkkaiksi ja laittaa juoksutetta ym. Itse huolella tehden kyllä ihan toimiva juttu kun käyttää oikeita aineita (ei mitään elektroniikkatinaa).
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Aikanaan kun tuli tähän purulaatikkoon muutettua niin parit ekat putkihommat tuli teetettyä, mutta sitten aika äkkiä totesin että paras vaan itse opetella mustasta tavarasta tekemään, sillä säästää huimasti hermoja ja rahaa kun ei sitä putkaria saa koskaan paikalle ja sitten kun onnistuu viimein saamaan niin lasku on melkoinen. Eipä tuo putkien mustasta tavarasta vääntäminen ja asentaminen ole sen kummoisempaa hommaa kuin vaikkapa auton korjaaminen, toisilta onnistuu pienellä harjoittelulla ihan yhtä hyvin kuin ns. amatimieheltä, ja toisilta sitten taas pitäisi kieltää kokonaan. ;D

Edit. Käyttövesipuolen juttuja ei tietenkään mustalla voi tehdä, niihin on sitten tullut käytettyä kuparia ja pexiä puserrusliittimillä, ei mitään ihmeellistä siinäkään kun kerran viitsii opetella.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
No ainakin itseä mietityttää kun ei ole mitään kokemuksia putkitöistä niin tuollaisia yli 60v vanhoja putkiliitoksia kun lähtee aukomaan niin saako niitä enää pitämään vettä. Kiinnostaisi ainakin alkuunsa yhden patterin vaihto isompaan.

Ei niissä pitävyys ole ongelma, koska alkujaankin tiiveys tulee tiivisteestä eli hampusta, mutta auki saaminen voi olla ongelma. Itse pannuhuoneessa muutoksia tehdessä varauduin jo pahimpaan, että tarvitse apuja, mutta sain kierteet lopulta auki kun niitä toholla lämmitin. Hampun lisäksi siellä voi olla välissä kittiä, joka pehmenee lämmitettäessä.

Se amatimiehen nopeus on toki yks pointti. Usein ei haluta olla viikkoa ilman vesiä tai lämmintä vettä. Omat projektit tahtoo yleensä lipsua :)

Nopeus tulee siitä että mukana on autossa työkalut ja osat valmiina. Itse kun ryhdyn tekemään jotain niin suurin osa ajasta menee työkalun etsimiseen tai joskus jopa hankkimiseen. Ei varsinaiseen työhön. Usein työn edestessä sitten paljastuu asioita, jotka vaativat lisää työtä jne... Yleensä syntyy ketjureaktio lisätöitä, jotka pitää tehdä ennen kuin varsinainen työ onnistuu. Siksi on hyvä varata aikaa reilusti, mutta saa myös tehtyä niin hyvin että itselle kelpaa.

Perusohjeena putket asennetaan aina vaakaan ja pystyy ja aina kohtisuoraan toisiinsa nähden, ei koskaan viistoon.

Tuosta siksak rakenteesta syntyy automaattisesti tarpeellista joustoa lämpölaajenemiseen. Nurkasta nurkkaan menevä veto ei pääsisi laajentumaan luontaisesti. Tuo syy on hyvä tiedostaa.
 

xismo

Aktiivinen jäsen
Mun talossa on ollut Kalle päätalo mestarina aikoinaan. Putkari on silloin ( 1949-1950) vetänyt mielenkiintoisia vetoja kellarin katossa, osa on vinoon vedettyjä, osassa jänniä 90 asteen mutkia ilman syytä. En ole ainoa noita ihmetellyt :) Mutta noihin ei oikein viitsi koskea kun toimii ja pinnalla on asbestia :-(
 
Back
Ylös Bottom