VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

HelaKammo

Vakionaama
Nyt ollaan niin kuutamolla aiheesta, että oksat pois. Olen joskus törmännyt ompelukoneeseen, joka oli kaksivaiheinen, oli liitetty virtakiskoon katossa.

Ensimmäisen kuvan pistotulppaa ei näe kun mummon jalkalampuissa tms.

Olisiko vaan paras laittaa kiinteästi, pistorasian jätkuva käyttö suurella virralla on aina riski. Varaajaan löytyy kyllä kunnollisia vastuksia, pääosa on Lämpöparoni nimellä.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tämä lienee kyseinen 4.5. KW vastus:
i-kospel-grzalka-elektryczna-z-termostatem-kospel-grw-4-5kw-400v-6-4.jpg
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Olisiko vaan paras laittaa kiinteästi, pistorasian jätkuva käyttö suurella virralla on aina riski.
Voisi olla. Tällöin vastuksen voisi käynnistää käsikäyttöisesti kääntämällä sulakkeet päälle. Toki matkan varrelle voi asentaa kytkimen, mutta en ole varma, onko siitä hyötyä.
 
Viimeksi muokattu:

veemeli

Jäsen
Tarvitset jokatapauksessa sähkömiehen tähän projektiin, hänellä varmaan on hyvä näkemys miten kytkennät tulee tehtyä turvallisesti ja säädösten mukaisesti.
 

Jule

Vakionaama
Tuollaisen varalämmitysvastuksen kytkeminen pistorasiaan on kyllä perusteltua siinä mielessä, että sähköä voi vikatapuksessa syöttää myös jostain ulkoisesta lähteestä, mutta tietenkin 4,5kW tehoista lämmitintä varten tarvitaan voimapistorasia.

Toki edullisi tapa on aina kytkeä se vain rasialla kiinteästi, eikä tuossa tapauksessa se turvakytkinkään ole pakollinen, vaikka se yleensä putkareiden iloksi laitetaankin.
 
Viimeksi muokattu:

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tarvitset jokatapauksessa sähkömiehen tähän projektiin, hänellä varmaan on hyvä näkemys miten kytkennät tulee tehtyä turvallisesti ja säädösten mukaisesti.
Kyllä. Asennussuuunnitelma ja sähkötarvikehankinnat on kuitenkin hyvä tehdä valmiiksi. Tällöin arvokas sähkömiehen asennusaika käytetään kytkentätyöhön.
 

veemeli

Jäsen
Jos tekee hankinnat ja suunnitelman itse, on myös hyvä ymmärtää asiasta maallikkoa enemmän. Jos suunnittelee että 4,5kW:n vastus kytketään valovirtapistotulpalla, niin ollaan jo sen verran hakoteillä ettei ihan loppuun saakka kannata itse suunnitella.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ja jos löytyy sellainen sähkäri, joka suostuu temu vastuksen kiinteästi asentamaan, tai jonkin haplahallin pistorasian jatkuvaan kytkentään? Yleensä se kate tulee myös tavarasta, ja se tavara ei kuluttajakaupassa ole ehkä sen halvempaa.

Suunnitella voi, mutta asentaja sen viimeisen sanan sanoo, ja ottaa myös vastuun. Lähes varmasti laittaa käyttö- tai turvakytkimen siihen ja myös pumppuun.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Tällainen keskustelufoorumi on siitä hyvä, että täällä on tietoa, kokemusta ja näkemyksiä. Osalla kirjoittajista saattaa olla muodollisiakin pätevyyksiä asennustöihin. Tiedon vaihtamisen myötä erinäisten hankkeiden suunnitelmat kehittyvät pikkuhiljaa. Tässäkin vilp-hankkeessa aloittajan ymmärrys vilp:stä asennuksineen on kehittynyt merkittävästi noin kahdessa kuukaudessa keskusteluketjun aloitusajankohdasta.

Vastuksia ei tilata Temusta, vaan ne ovat puolalaista Kospel-merkkiä. Muita asennuksessa tarvittavia tarvikkeita voin hakea suoraan sähkö- ja lvi-tarvikkeiden tukkuliikkeestä.
 

veemeli

Jäsen
On täällä ihan virallisiakin pätevyyksiä ja hyvässä hengessä tässä neuvoja annetaan. Tuntuu vain että sinulla on joku pakottava tarve saada kytkettyä laitteet pistotulpalla.
Johdonsuoja-automaatin (stotsi) käyttö ohjauskytkimenä ei ole suotavaa. Kannattaa siis miettiä tuon vastuksen ohjausta vielä.
Itsellä 6kW:n vastuksessa on oma termostaatti ja ylilämpösuoja ja turvakytkimestä voi tarvittaessa katkaista syötön. Ohjauksen voi tehdä myös releellä/kontaktorilla jos ei turvakytkintä halua laittaa.
 

BBF

Vakionaama
Ei ole oikein hyvä lähtökohta koittaa täysin "maallikkona" suunnitella jotain sähkökytkentöjä nettikeskustelujen pohjalta, haalia tavarat jostain ja kuvitella että joku pätevä sitten asentaa halvalla siitä kunnon laitteiston. Ei millään pahalla mutta myös sähkölaitteistojen suunnittelu kuuluu oikeestaan ammattilaisille.
 

BBF

Vakionaama
Itseasiasaa sähkölaitteistoja saa kuka tahansa suunnitella vapaasti, eri asia on sitten sen kuka sen suostuu asentamaan.
Tiedän, niin saa mikä on aika nurinkurista, vain asentamiseen ja sen valvontaan vaaditaan pätevyys. Mutta silti se suunnittelukin kuuluu ammattilaisille. Miten voi suunnitella jotain mistä ei mitään ymmärrä?
 

Jule

Vakionaama
Tiedän, niin saa mikä on aika nurinkurista, vain asentamiseen ja sen valvontaan vaaditaan pätevyys. Mutta silti se suunnittelukin kuuluu ammattilaisille. Miten voi suunnitella jotain mistä ei mitään ymmärrä?
Sitä mäkin olen joskus ihmetellyt, kun insinöörinsi itseään tituleeraava ei ymmärrä mitään suunnittelemastaan systeemistä, ja niitä saa sitten ammattikoulupohjalla korjata toimivaksi.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Sitä mäkin olen joskus ihmetellyt, kun insinöörinsi itseään tituleeraava ei ymmärrä mitään suunnittelemastaan systeemistä, ja niitä saa sitten ammattikoulupohjalla korjata toimivaksi.
Tapahtuu myös toisin päin. Monesti kuulee asentajien lausuvan totuuksia teknisistä toteutuksista ja asiakkaan uskovan näihin kuin vuoreen. Heitetään nyt vaikka putkikokoihin ja painehäviöihin liittyen. Asentajaan, joka vältteli luonnontieteitä viimeiseen asti ja osaa laskea korkeintaan housunsa alas.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
On täällä ihan virallisiakin pätevyyksiä ja hyvässä hengessä tässä neuvoja annetaan. Tuntuu vain että sinulla on joku pakottava tarve saada kytkettyä laitteet pistotulpalla.
Ei ole pakottavaa tarvetta pistotulppakytkentään. Se on ollut yksi keskustelussa esiin tullut näkökulma.

Yleisesti ottaen tämähän on ollut vasta ideointia, jossa pyritään saamaan mahdollisimman monia ideoita asennukseen.

Tällä hetkellä Panasonic T-Cap 9 kw 3-vaiheisen pumpun sähköasennuskokonaisuus näyttää tällaiselta:
Ryhmäkeskukseen tehtävät muutokset:
*9 kw Panasonicille 3 x 16 A (sis. pumpun 3 kw varavastuksen) sulakeautomaatti + vikavirtasuoja
*Puskurivaraajan 4.5 kw vastukselle 3 x 10 A sulakeautomaatti + vikavirtasuoja
*Lämminvesivaraajan 3.0 kw vastukselle 16 A sulake + vikavirtasuoja
*Kiertovesipumpuille (2) ja vaihtoventtiilille 1 x 16 A (3 pistorasiaa) + vikavirtasuoja
Eli ryhmäkeskukselta vedettäisiin neljä MMJ-kaapelia seinän toiselle puolelle: yksi 3 x 16 A automaattimoduulille, yksi 3 x 10 A automaattimoduulille, yksi lämminvesivaraajan vastukselle (3 kw/230 V) ja yksi pumppujen ja vaihtoventtiilin pistorasioille. Pumpulle ja varaajan vastukselle tehtäisiin kiinteä kytkentä turvakytkimellä. Näin lain ja standardin vaatimukset asianmukaisesta sähköasennuksesta täyttyvät.

Keskeisin kysymys tällä hetkellä on edelleen aloitusviestini mukainen, eli ryhtyäkö projektiin vai jatkaako kaukolämmöllä. En ole tehnyt lopullista päätöstä vielä.
 

veemeli

Jäsen
Jos kytkennät tehdään kiinteästi, eikä pistorasioilla, et minun mielestä tarvitse yhtään vikavirtasuojaa. Itse asensin vikavirtasuojan ainoastaan sulanapitokaapelille. Lämminvesivaraaja (tulistusvaraaja) on pistotulpalla kytketty, mutta sen pistorasia on sellaisessa paikassa, ettei sinne pystyy tahattomasti mitään kytkemään. Tilan ja rahan säästö on huomattava jos vikavirtasuojat jäävät pois. Vai vaaditaanko panasonicin asennusohjeessa että syöttö pitää varustaa vvsk:llä.

Itsellä näin:
Pääkeskuksesta erilliset 3x16A syötöt varaajan vastukselle ja ulos vilpille. Molemmissa turvakytkin.
1x10A syöttö modulikotelosta rakennetulle ryhmäkeskukselle missä: 2A stotsi kiertovesipumpulle, 6A stotsi oumannille, 2A stotsi+vvsk+rele sulanapitokaapelille (releen ohjaus vilpin kortilta). Tilaa jäi vielä shellyä tms. varten pari paikkaa.
 

BBF

Vakionaama
Jos kytkennät tehdään kiinteästi, eikä pistorasioilla, et minun mielestä tarvitse yhtään vikavirtasuojaa.
VVS voi olla haittaakin jos vaikka lämmitysvastus alkaa vanhetessaan vähän vuotamaan ja katkaisee lämmityksen. Metallirunkoinen suojamaadoitettu laite kiinteän asennuksen perässä on suojattu sillä maadoituksella.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
On täällä ihan virallisiakin pätevyyksiä ja hyvässä hengessä tässä neuvoja annetaan. Tuntuu vain että sinulla on joku pakottava tarve saada kytkettyä laitteet pistotulpalla.

Itse kaduin jälkeenpäin kun otin sulanapitovastuksesta pistotulpan pois ja laitoin sen kiinteänä paikoilleen.

Ei se tulppa tee siitä huonompaa. Se lisää mahdollisuuksia esim. voi syöttää aggregaatilla sähköä vastukselle jos tulee oikein iso hätä. HIntaa voi tulla enemmän ja kalliimmat kumikaapelit.
 

Jule

Vakionaama
Tällä hetkellä Panasonic T-Cap 9 kw 3-vaiheisen pumpun sähköasennuskokonaisuus näyttää tällaiselta:
Ryhmäkeskukseen tehtävät muutokset:
*9 kw Panasonicille 3 x 16 A (sis. pumpun 3 kw varavastuksen) sulakeautomaatti + vikavirtasuoja

Ei, vaan pelkkä johdonsuoja, panassa on itsessään VVS, kaksi peräkkäistä vikistä aiheuttaa vaan hämmennystä.

*Puskurivaraajan 4.5 kw vastukselle 3 x 10 A sulakeautomaatti + vikavirtasuoja
*Lämminvesivaraajan 3.0 kw vastukselle 16 A sulake + vikavirtasuoja

Lähtökohtaisesti varaajien lämmitysvastukselle ei laiteta vikistä (ellei laite ole pistokeliitäntäinen).

*Kiertovesipumpuille (2) ja vaihtoventtiilille 1 x 16 A (3 pistorasiaa) + vikavirtasuoja

Jos haluat nuo nimenomaan pistorasiakytkennällä, niin noin, mutta talon lämmitysjärjestelmän kannalta keskeiset laitteet olisi parempi kytkeä ilman vikistä pelkällä huoltokytkimellä varustettuna. KV pumpussa itsessään olevaa valmistajan omaa pistokesysteemiä ei lasketa pistorasiaksi, joten se ei edellytä vikistä.

Keskeisin kysymys tällä hetkellä on edelleen aloitusviestini mukainen, eli ryhtyäkö projektiin vai jatkaako kaukolämmöllä. En ole tehnyt lopullista päätöstä vielä.

Tuohon vastaaminen edellyttäisi kristallipalloa. Tämänhetkisten hintojen mukaan on aika no-brainer vaihtaa pois kaukolämmöstä, mutta tunnetusti ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

Mä uskon että sähkön hinta tulee nousemaan, mutta toisaalta kaukolämmön tuotantokin muuttuu "sähköisemmäksi", koska polttaminen kallistuu kokoajan. Toisaalta jos kaukolämpöyhtiöllä on jo nyt käynnissä isoja kausivarastoprojekteja, kaukolämmön hinnassa ei välttämättä ole vastaavaa nousupainetta - toki se kausivarasto itsessään maksaa...
 

LosD

Aktiivinen jäsen
Itse odottelen vielä ainakin 2-3 vuotta, kun näkee esimerkiksi datakeskusten ja sähkökattiloiden vaikutuksen kaukolämmön hintaan, todennäköisesti hyöty menee lämmöntuottajille ja investointeihin. Ei se hukkalämpökään ilmaisesti muutu kaukolämmöksi, sähkö kuluu siinäkin.
 

LosD

Aktiivinen jäsen
Kyllä se on noussut tähänkin asti joten mikä estäisi nousun tulevaisuudessa. Pakkokytketyt asiakkaat imetään kuiviin.
 

veemeli

Jäsen
Itse kaduin jälkeenpäin kun otin sulanapitovastuksesta pistotulpan pois ja laitoin sen kiinteänä paikoilleen.

Ei se tulppa tee siitä huonompaa. Se lisää mahdollisuuksia esim. voi syöttää aggregaatilla sähköä vastukselle jos tulee oikein iso hätä. HIntaa voi tulla enemmän ja kalliimmat kumikaapelit.
Tässä kohtaa pistorasiasyöttö voi olla hyväkin ratkaisu, ja se vaatii jokatapauksessa vvsk:n.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Helen kaukolämmön hinta 1/2020 65,92€/MWh. Helen kaukolämmön hinta 1/2026 125,8€/MWh.

Helen kaukolämmön hinta 12/2025 109,95€/MWh.
Helen kaukolämmön hintaENNUSTE 12/2026 104,73€/MWh.

Kaukolämpö on suunnilleen yhtä kallista, kuin suora sähkölämmitys. Paitsi että kaukolämmöstä menee kuulemma enemmän harakoille. Tähän oma pienen otannan havainto suorasähköstä vs. kaukolämmöstä. Lastenhuonesta ja autotallista sekä eteisestä (yht. Ehkä 70m2) irrotettiin patterit rempan yhteydessä. Tilat lämpiää nyt lämpöpuhaltimella. Kaukolämpölasku pieneni enemmän, kuin sähkölasku kasvoi. Sähkösopparini on kiinteä 8,33s/kWh.

Jos ennuste pitää paikkansa, niin laskua olisi luvassa tulevalle joulukuulle n. 5%. Tämä muistuttaa vähän Black Friday tarjouksia, jossa hinta nostetaan etukäteen huippuunsa ja lasketaan vähän alaspäin kampanjassa. Jos trendi on pitkällä aikavälillä laskeva, niin mahtavaa. Aika paljon kuitenkin pelottaa tulevat datakeskukset. Kuluttajat todennäköisesti maksavat viulut, kun kaukolämpöä tuotetaan koko ajan enemmän sähköllä. Helen on tehnyt hienon rahasampon itselleen. Kun sähkön hinta laskee pörssissä, niin käytetään se oman kaukolämmön tuottoon. Tämä taas nostaa kulutusta ja siten sähkön hintaa. Win win firmalle, lose lose asiakkaalle.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Olen ollut yhteydessä Helenin ylimpään kaukolämmöstä vastaavaan johtoon kaukolämmön hintakehityksestä. Saamani vastaus ei eroa julkisesti saatavilla olevasta tiedosta.

Helen on laskenut kaukolämmön hintaa parina viime vuonna. Lasku on kuitenkin ollut vähäinen eli muutamia prosentteja vuodessa. Mielenkiintoista on, että tämän vuoden tammi- ja maaliskuu ovat kalliimpia kuin viime vuonna:
tammikuu 2025: 121,75 € / mwh
tammikuu 2026: 125,8 € / mwh
maaliskuu 2025: 98,91€ / mwh
maaliskuu 2026: 99,96 € / mwh
Helmikuu 2026 (116,53 €) oli kuitenkin edullisempi kuin helmikuu 2025 (121,47 €).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Helen on laskenut kaukolämmön hintaa parina viime vuonna. Lasku on kuitenkin ollut vähäinen eli muutamia prosentteja vuodessa. Mielenkiintoista on, että tämän vuoden tammi- ja maaliskuu ovat kalliimpia kuin viime vuonna:

Ahaa! Hintaa siis lasketaan silloin kun energiaa ei kuluteta ja lämmön talteenotto yms. kattavat paljolti kulutuksen. Mutta kuluttajan vuotuinen lasku voi silti olla aiempaa suurempi ;D
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Kaukolämpö on suunnilleen yhtä kallista, kuin suora sähkölämmitys.
Näin on, Helsingissä. Vantaalla asetelma on toisenlainen.

Tässä vuoden 2021 uutisessa todetaan: "Helsingin kaupungin energiayhtiö on nostanut kaukolämmön hintoja huomattavasti muita suuria kaupunkeja enemmän. Samalla Helen on maksanut omistajalleen liki 280 miljoonaa euroa osinkoja."
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Ei, vaan pelkkä johdonsuoja, panassa on itsessään VVS, kaksi peräkkäistä vikistä aiheuttaa vaan hämmennystä.

Lähtökohtaisesti varaajien lämmitysvastukselle ei laiteta vikistä (ellei laite ole pistokeliitäntäinen).

Jos haluat nuo nimenomaan pistorasiakytkennällä, niin noin, mutta talon lämmitysjärjestelmän kannalta keskeiset laitteet olisi parempi kytkeä ilman vikistä pelkällä huoltokytkimellä varustettuna. KV pumpussa itsessään olevaa valmistajan omaa pistokesysteemiä ei lasketa pistorasiaksi, joten se ei edellytä vikistä.
Kiitos, Jule. Nämä ovat osuvia tarkennuksia.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Itse odottelen vielä ainakin 2-3 vuotta, kun näkee esimerkiksi datakeskusten ja sähkökattiloiden vaikutuksen kaukolämmön hintaan, todennäköisesti hyöty menee lämmöntuottajille ja investointeihin. Ei se hukkalämpökään ilmaisesti muutu kaukolämmöksi, sähkö kuluu siinäkin.
Tämä on yksi lähestymistapa ja se sopisi 2. helmikuuta esittämäni pohdintaan:
Yksi tapa toimia on asentaa tehokas Ultimaten ilp yläkertaan keväällä, käyttää sitä viilentämiseen kesällä ja seurata, onko sillä vaikutusta kaukolämmön kulutukseen lämmityskaudella. Sen jälkeen voisi tehdä päätöksen jatkosta. Tätä tukisi sekin, että olen harkinnut ilp:n hankintaa viilennyskäyttöön joka tapauksessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ahaa! Hintaa siis lasketaan silloin kun energiaa ei kuluteta ja lämmön talteenotto yms. kattavat paljolti kulutuksen. Mutta kuluttajan vuotuinen lasku voi silti olla aiempaa suurempi ;D
Yhtiöt yrittävät tappaa vilpin ja kaukolämmön hybridikäytön hinnoittelullaan. Helenin naapurikaupungeissa tämä on tapahtunut jo aikaisemmin.
 

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Yhtiöt yrittävät tappaa vilpin ja kaukolämmön hybridikäytön hinnoittelullaan. Helenin naapurikaupungeissa tämä on tapahtunut jo aikaisemmin.
Helsingissä hybridikäyttö ei nähdäkseni ole lainkaan tarkoituksenmukaista, sillä kaukolämmön kiinteä kuukausimaksu on alimillaankin 73 € / kk eli 876 € / v.
 
Back
Ylös Bottom