VILP puu-öljy tilalle ( edullinen) - tuli Rotenso

[Nelinkontinpumppu]

Kyllä, tuo hälyhän on ihan looginen, koska tank sensoria ei ole kytketty, niin tottahan toki häly tulee. Yks niistä mukana tulleista lt-antureista ei mene kortille, liitin on erilainen.
Parametreissä ei ole tuota deaktivointi tuolle säiliölle, mun tapauksessa sitä ei tarvita.

 

[Nelinkontinpumppu]

Niin, on siis Windmi sarjaa.

Ongelmahan poistuu, jos saan oikeanlaisen Temp-sensori tuohon. Taidan kysyä tehtaalta.

 

[janti]

Taitaa olla käyttöveden varausmoodi nyt käytössä.

Käyttöohjeessa vielä eri tulkinta - Lämminvesivaraajan anturin virhe (T5-anturi).
=> voisi kokeilla siihen 300 l varaajan keskelle tuota (löytyykö anturitaskua)?
Näytä liitetiedosto 116989

https://thermosilesia.pl/assets/default/system_object_files/085b5e6ea7951903ccf479fc4524fedd.pdf

 

[Nelinkontinpumppu]

Laitoin tehtaalle viestiä.

T5 anturin tosiaan vois laittaa, mutta ihan kuin olis jostain ihan toisenlaisesta koneesta tuo liitin. Ei se ainakaan tähän käy.

 

[janti]

T5 anturin tosiaan vois laittaa, mutta ihan kuin olis jostain ihan toisenlaisesta koneesta tuo liitin. Ei se ainakaan tähän käy.

Saisiko DHW moden pois päältä jotenkin, että vain lämmittäisi käyrällä.

 

[janti]

Saisiko DHW moden pois päältä jotenkin, että vain lämmittäisi käyrällä.

Eikös tuossa ole tuo 6 - Main water loop EHs only valittavissa, vai vaikuttaako tuo ollenkaan asiaan?

 

[korsteeni]

onko tämä yksivaiheinen vai kolmivaiheinen vai 400V yksivaiheinen

 

[Nelinkontinpumppu]

onko tämä yksivaiheinen vai kolmivaiheinen vai 400V yksivaiheinen

Näytä liitetiedosto 117005

Saat samalla rahalla 14kw koneen, mulla maksoi 2700€ kotiin toimitettuna. Minusta tuo on kolmivaihe, vaikka myyntiteksi muuta väittää.

Eikös tuossa ole tuo 6 - Main water loop EHs only valittavissa, vai vaikuttaako tuo ollenkaan asiaan?
Näytä liitetiedosto 117004

Hyvä huomio, Tuo kohta 6 tarkoittaa sähköistä varalämmitystä ja mielestäni se tarkoittaisi sitä, että vesikierron sähkövastus käytössä varalämmityksenä. Tuo 7 ei olis kait lainkaan laittanut sitä 9kw vastusta päälle. Lienee turvallista, laittaa tuo kohta 6 sinne.

 

[janti]

Saat samalla rahalla 14kw koneen, mulla maksoi 2700€ kotiin toimitettuna. Minusta tuo on kolmivaihe, vaikka myyntiteksi muuta väittää.

Tyyppimerkinnässä X1 = 1-vaiheinen ja X3 = 3-vaiheinen

https://www.heatpumpkeymark.com/nc/ps-keymark/certificate-holders/?tx_pskeymark_frontend%5Bsubtype%5D=5398&tx_pskeymark_frontend%5Bcontroller%5D=Frontend&tx_pskeymark_frontend%5Baction%5D=generatePdf&cHash=4ce575fd370cc307e00a2d237f84b522

https://b2b.ecoabm.com/amfile/file/download/file/947/product/487/

 

[Nelinkontinpumppu]

 

[korsteeni]

ei nuo toimita suomeen, punaisella tuli vaikka kahta eri osoitetta tarjosin

klimango.de

Klimango.de - Ihr Kältetechnik Online-Shop. Wärmepumpen kaufen und Klimaanlagen online. Entdecken Sie jetzt professionelle Produkte wie Photovoltaik & Lüftungstechnik sowie Klimatechnik.

klimango.de

 

[Nelinkontinpumppu]

ei nuo toimita suomeen, punaisella tuli vaikka kahta eri osoitetta tarjosin

klimango.de

Klimango.de - Ihr Kältetechnik Online-Shop. Wärmepumpen kaufen und Klimaanlagen online. Entdecken Sie jetzt professionelle Produkte wie Photovoltaik & Lüftungstechnik sowie Klimatechnik.

klimango.de

Näemmä hinta oli vähän noussut. Tuolta minä tilasin.

https://www.ebay.com/itm/177546814407?mkevt=1&mkpid=0&emsid=e11401.m144671.l197929&mkcid=7&ch=osgood&euid=19a0708c7ed14e35b9a69c05f9d65aca&bu=44641536025&osub=-1%7E1&crd=20260411004909&segname=11401

 

[korsteeni]

Näemmä hinta oli vähän noussut. Tuolta minä tilasin.

https://www.ebay.com/itm/177546814407?mkevt=1&mkpid=0&emsid=e11401.m144671.l197929&mkcid=7&ch=osgood&euid=19a0708c7ed14e35b9a69c05f9d65aca&bu=44641536025&osub=-1%7E1&crd=20260411004909&segname=11401

kiitti, sieltä löytyi 1-vaiheinen 10kW

 

[Nelinkontinpumppu]

Tuli tuo minunkin Rotenso kuntoon, kiitos Samuli lle, M/S Suukko kapteenille (siitä oli se youtube video tuolla jossain).

Liian teknisesti ajattelin tuon ja vain T5 lähtöön tuli lt-anturin johto. Tosin, jos löydän näitä antureita enemmän, niin ihan sama olis kytkeä myös kattilan lähtö, bufferin tulo ja lähtö. Liika data ei ole koskaan liikaa, varsinkin kun se TUYA-App näyttää noin 10 lämpötilaa ja Kv-pumpun pyörimisnopeuden.

Koneessa on 12 Lämpötilakäyrää vakiona, mutta meinasin tehdä 30-45 välille oman, taikka sitten mennään ihan vaan käsisäädöllä, talossa on ilp ja takka, joilla lämmitetään enimmäkseen. Pari kuukautta tuo kone saa levätä, vedet pois ja öljy hoitaa hommat (pannarissa hanat tyhjennystä varten).

Nyt sitten testi ajoa ennen lämmityskauden alkua.

Viisaammille kysymys, Tuya appista sais ajastettua esim yölle ajon ja jos laittaisi vaikka 5 astetta enemmän pyntiä, niin olisko siitä hyötyä? Sähkö olis halvempaa tuolloin, 500 litraa kuumempaa vettä olisi ja betonilaatta olisi moneksi tunniksi lämmin. Menettääkö hyödyn siinä, kun huonompi cop tulisi kuumemman veden takia?

Kuvassa vielä siistimittä johdotukset, sähkäri ei jätä niitä noin roikkumaan

 

[Arisoft]

jos laittaisi vaikka 5 astetta enemmän pyntiä, niin olisko siitä hyötyä?

Jos vastavaati laittaa päivälle vähemmän niin ehkä kenties mutta hankala huomata. Kokeile miten nopeasti talo jäähtyy. Periaatteessa voisit pysäyttää koko lämmityksen joksikin aikaa sen ylilämmityksen jälkeen.

Paras tulos tulee niin että vain sammutat lämmityksen silloin kun sähkö on kallista ja muulloin annat sen toimia normaalisti.

 

[janti]

Liian teknisesti ajattelin tuon ja vain T5 lähtöön tuli lt-anturin johto. Tosin, jos löydän näitä antureita enemmän, niin ihan sama olis kytkeä myös kattilan lähtö, bufferin tulo ja lähtö.

Eli mukana tuli 3 anturia joista vain 1 piti kytkeä, ja se sinne bufferiin (T5)? Eli laite luulee koko ajan että se bufferi on käyttövesisäiliö ja siinä on OK lämmöt ja ei yritä tehdä kuumaa käyttövettä ollenkaan. (käyttövesipyynti pitää olla vaan riittävän matala)

 

[Nelinkontinpumppu]

Eli mukana tuli 3 anturia joista vain 1 piti kytkeä, ja se sinne bufferiin (T5)? Eli laite luulee koko ajan että se bufferi on käyttövesisäiliö ja siinä on OK lämmöt ja ei yritä tehdä kuumaa käyttövettä ollenkaan.

Olisko syytä laittaa se yksi anturi mittaamaan bufferia, tulo vai lähtö? T5 anturin laitan tuohon sadan litran tulistajaan, niin ei ainakaan pyydä lisää lämpöä.

Luultavasti tässä onkin vielä fiksattavaa, tosin yksi niistä antureita ei käy mihinkään, mutta ainakin 2 saan laitettua.

Kuvassa keskimmäinen on dhw, lämpötila näkyy mutta ohjaus ei ole päällä (33 astetta)

Seuraavassa dhw ohjaus päällä ja sen hetkinen lämpötila 34 astetta. Muistaakseen alle 40 asteen ei tuolla pääse.

Kokeilin summassa käyrällä ajoa (piti ottaa se sit pois päältä), niin tuntui kuin se olis kokoajan hinannut lämpöä ylöspäin. Aina kun se saavutti asetetun, niin hetken päästä se oli taas nostanut asteella ylöspäin.

Eikös tämä selittyisi just sillä, että kaikki tarvittavat anturit eivät ole toiminnassa?

Ajattelin, että pumpun tulon ja lähdön perusteella kone osaa tehdä sopivaa lämmitysvettä ja niitä bufferin lämpötiloja ei välttämättä tartte. Taisin olla väärässä.

 

[Arisoft]

Ajattelin, että pumpun tulon ja lähdön perusteella kone osaa tehdä sopivaa lämmitysvettä ja niitä bufferin lämpötiloja ei välttämättä tartte. Taisin olla väärässä.

Ei kaikissa asennuksissa edes ole mitään buffereita joita voisi mitata. Kyllä tuon pitäisi perustellusti toimia ilman lisäantureita ellei softaa ole tehty toisenlaiset ajatukset mielessä.

Kokeilin summassa käyrällä ajoa (piti ottaa se sit pois päältä), niin tuntui kuin se olis kokoajan hinannut lämpöä ylöspäin. Aina kun se saavutti asetetun, niin hetken päästä se oli taas nostanut asteella ylöspäin.

Mistäs se mittaa ulkolämpötilaa? Jos mittaa höyrystimen vierestä niin siellä ilma kylmenee kun kone käy.

 

[korsteeni]

rotenso mono 1~ tulossa puulämmityskauden lyhentäjäksi kytkentä suoraan 4m³ varaajaan.
tarkoitus tuottaa niin kuumaa kuin pumppu vain tekee
otanko varaajan alaliitännästä, siis kylmintä vettä vai paluuliitännästä lämpimämpää?
liitäntä on dn32, meneekö ohuemmalla kun väli on <2m. tämä ei ongelma mutta turha on turhaa ja mutkat menee jouhevammin pexillä.
olisiko mitään järkeä laittaa kolmitie suoraan patterikiertoon/varaajaan
tällaisia mietteitä alkuun ja pumppua odotellessa läpiviennit ja liitännät valmiiksi

 

[Arisoft]

kytkentä suoraan 4m³ varaajaan.
tarkoitus tuottaa niin kuumaa kuin pumppu vain tekee
otanko varaajan alaliitännästä, siis kylmintä vettä vai paluuliitännästä lämpimämpää?

Näillä lähtäehdoilla kuvittelen että haluat varata varaajan mahdollisimman kuumaksi silloin kun siihen on hyvä tilaisuus. Silloin otat veden varaajan pohjalta ja palautat lämmitettynä jonnekin puoliväliin. Kuumin vesi "rikastuu" varaajan yläosaan. Lopulta koko varaaja on kuuma ja pumppu sammuu kun alhaalta ei enää tule riittävän haaleaa.

Jos taas lämmitykseen haluat kuumaa vettä ilman varaustavoitetta, silloin otat veden sisään lämmönjaon paluusta ja pusket sen kuumennettuna kiertoon ja ohitat varaajan.

liitäntä on dn32, meneekö ohuemmalla kun väli on <2m

Jos kv-pumpussa on riittävästi painetta niin meneehän se ohuemmallakin. Kysehän on vain litraa per minuutti ongelmasta ja virtausvastuksen määrästä.

olisiko mitään järkeä laittaa kolmitie suoraan patterikiertoon/varaajaan

Kolmitie jäähdyttää vettä. Lämpöpumpun kanssa sellainen tuhlaa sähköä. Mutta se lienee pakollinen jos lämmität varaajan mahdollisimman kuumaksi ja sitten tyhjennät sen kiertoon vähitellen.

 

[korsteeni]

puoliväli on haastava, vaatisi tyhjentämisen ja reiän tekemisen.
saattaisi olla kylläkin hyvä puhdistaa kun on 23 vuotta ollut avaamatta

 

[Kellarinlämmittäjä]

tarkoitus tuottaa niin kuumaa kuin pumppu vain tekee
otanko varaajan alaliitännästä, siis kylmintä vettä vai paluuliitännästä lämpimämpää?

Miksi tuottaa niin kuumaa kuin vain suostuu tekemään? Luulisi vähemmänkin piisaavaan ja sinullahan on vaihtoehtoja kattilasta aurinkosähköön, jolla saat varaajan vaikka kiehuvan kuumaksi joko ilmaiseksi tai ainakin hyvin halvalla.

Noin suureen pyttyyn tekisin ensijaisesti kaikki liitynnät suoraan varaajaan sikäli kuin reikiä riittää eli patterikiertojen paluun sinne pohjalle niin kuin se on nytkin ja sitten lämpöpumppu ottamaan varaajan pohjalta. Tuo paluukiertokaan ei saa puhaltaa sitä varaajaa kiertoliikkeeseen eli se sisääntulo pitää olla vaimennettu. Merkitys lähinnä siinä, että jos tekee hommia lämpöpumpun kierrossa tai rakennuksen lämmityksessä niin se ei vaikuta mitenkään siihen pumppuun ja ilmat sun muut molemmista pääsee nousemaan sieltä varaajan kautta pois. Samoin kattila ihan omista reijistään.

Jos tilanne on vielä todella niin, että lämmityksen paluusta tulee lämpimämpää kuin varaajan pohjalla luultavasti on niin onhan se etu tämäkin. Mistä se viileämpi vesi sinne varaajan pohjalle muuten tulee?

Aloitetaan nyt tuosta liittymisestä varaajaan. Latauskierron yläliityntää en tekisi ainakaan aivan varaajan huippuun siitä syystä, että jos tuo varaaja joskus sattuu jostakin syystä jäähtymään, latauskierto saattaa ryypätä ilmaa ja kone jäätyä sen seurauksena. Siinällään liittyminen ylös noin suuressa varaajassa on kyllä ihan kelpo tapa.

Keskelle tulo pitäisi tuoda hiljentäen virtausnopeutta joko kartiokkaassa suurenevassa sisääntulossa tai reikäputkella. Sinulla on paljon vaihtoehtoja joita yhdistelemällä tarjolla olisi joitakin etuja:

• Varaajan huippu voisi jäädä ylikuumaksi sen jälkeen kun puukattilaa on lämmitetty. Jos 4:n m³ varaajasta jää pari kuutiota kuumaksi ylläosaan, sillä lämmittää vettä useita päiviä. Myös VILPillä itsellään voisi tuottaa lämpimämpää varaajan huippuun.
• Kohteessa on muistaakseni myös aurinkopaneeleita, että niiden ylijäämää voisi hävittää varaajan huipun kuumentamiseen, jolloin tuhotulle sähkölle saisi paremmin lisäarvoa.
• Bivalentti suntilla voisi ottaa myös eri menetelmin kuumennettua vettä varaajan huipusta korottamaan pattereille menevän lämpötilaa.
• Sulatusvedet vähän niin kuin lajittuisi tehokkaammin varaajan pohjalle.
• Vaihtoventiilimahdollisuus eli tuottaisi huippuun niin lämmintä, että saisi myös kuuman veden suoraan pumppamalla ja lämmityskäytössä olisi vain varaajan alaosa.

Voisiko näistä mitkä olla hyödyllisia tavoitteita k.o. kohteessa? Joka tapauksessa, jos varaajan tyhjentää liitynnän lisäämistä varten se kannattaisi huuhdella samalla. Huuhtelun jälkeen heti puukattila tulille ja varaajalle pieni kiehautus paineettomana, että kaasut ja hapet poistuvat.

 

[Arisoft]

puoliväli on haastava, vaatisi tyhjentämisen ja reiän tekemisen.

Onko siinä päällä sellainen aukko, josta voi asentaa syöttöputken menemään syvemmälle?

Varmistan vielä että tavoitteesi olisi pumpulla nimenomaan varata lämpöä varaajaan eikä lämmittää taloa? Se olisi järkevää jos aurinkoenergialla lämmittää varaajaa niin pumpulla saa enemmän lämmintä sinne kuin vastuksilla, mutta lopuksi se jää viileämmäksi kuin vastuksilla. Niillä sen voisi sitten priimata.

 

[korsteeni]

kaksi liitäntää alhaalla sekä ylhäällä joissa kuvan mukaiset sisäiset ohjainputket
kaksi vastusta ylhäällä ja neljä alhaalla joilla ladataan maaliskuu - lokakuu
ilmeisesti alhaalta liitännästä on ok kaikissa tapauksissa jollei vilp vaadi lämpimämpää jossain tapauksessa, tästä minulla ei minkäänlaista tietoa että tarvitseeko
vilpiltä varaajaan sitten ? olisko vaan yläliitäntään, sekoittaa silloin kerrostumat kun puilla lämmitetty ja sähkö halpaa jolloin tekee mieli ladata

 

[Harrastelija]

kaksi vastusta ylhäällä ja neljä alhaalla joilla ladataan maaliskuu - lokakuu

Yhteensä siis 6 sähkövastusta?
Kuvassa on paikka 3 sähkövastukselle?

Tarviiko kesällä lämmittää koko varaajaa? Riittää kun lämmittää yläosan? Kesällähän lämmintä tarvitaan vain vähän talveen verrattuna.

Pumpun kanssa tilanne on tosin eri.

 

[janti]

Lataus keskimmäiseen vastus yhtyeeseen 2", vastus pois jos siinä sellainen on.

Käyttövedelle esilämmityskierrukka alempaan kauppaan jos on nyt tyhjänä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Reikiä tuossa on ihan riittävästi. Jos tuo sisälle 2" yhteestä niin laajennus jo ennen sitä ulkona tai sitten jokin reikäputki sinne sisälle. Vaikuttaa hyvälle varaajalle ja on kerrankin ainakin tarpeeksi iso.

 

[pökö]

Jos haluaa tehdä kuuminta mahdollista niin en ottaisi vilpille vettä varaajan pohjalta koska siellä on aina senverran kylmempää ettei se kuumin tule ulos ehkä ikinä kun pytty on noin iso

 

[pökö]

Jos rotenso suostuu toimimaan 10-12 delttalla ja pytyn alaosaan menee kokoajan lämmityksen paluuvesi niin ei se kovin kuumaa voi ulos lykätä kun sulatuksiakin tulee. Ja sitä paluuveden lämpöistä voi olla 1000 litraa eikä pytty sekoa tasalämpöön ikinä

Mutta jos ajelee rotensoa lämpökäyrällä niin pytyn pohjalta ei hevin lopu se viilein vesi millä saadaan hyvä cop

 

[korsteeni]

otin kuvan pois koska se oli vain havainnollinen noista ohjainputkista
varaajani on vanha
siinä on ylhäältä päin merkitykselliset liitännät
2 yläliitäntää, ohjainputket ylös
2 vastusliitäntää
mittaritaskut
2 alaliitäntää, ohjainputket alas
4 vastusliitäntää

tuo ylempänä oleva kuva nettisivultani osoittaa aika kattavasti yhteiden paikat

 

[Arisoft]

ilmeisesti alhaalta liitännästä on ok kaikissa tapauksissa jollei vilp vaadi lämpimämpää jossain tapauksessa, tästä minulla ei minkäänlaista tietoa että tarvitseeko
vilpiltä varaajaan sitten ? olisko vaan yläliitäntään, sekoittaa silloin kerrostumat kun puilla lämmitetty ja sähkö halpaa jolloin tekee mieli ladata

VILpin "ongelma" on aina se, että se ei tuota 35, 55 tai 65 asteista vettä kuten laitteen esite kertoo, vaan se tuottaa hyvällä lykyllä +10 astetta kuumempaa vettä kuin mitä sille syötetään. Se ei käytännössä pysty nostamaan lämpöä enempää , koska virtaus on estetty menemästä liian hitaaksi niin että vesi ehtisi kuumenemaan. Laite pysähtyy jos yrittää tehdä 35 asteisesta vedestä 55 asteista, mutta 55 asteisesta saa tehtyä 65 asteista.

Tämän kun pidät mielessä niin on helpompi suunnitella missä kohtaa, milloin ja millä strategialla haluat toimia sen kanssa.

Toinen seikka on se, että mitä kuumempaa vettä sille syötät, sitä enemmän sähköä se kuluttaa per tuotettu lämpöyksikkö. Siksi, jos vain talteen saadun energian määrä kiinnostaa, pitäisi pumpulle syöttää aina järjestelmän viileintä vettä eikä toivoa mahdollisimman kuumaa.

 

[korsteeni]

VILpin "ongelma" on aina se, että se ei tuota 35, 55 tai 65 asteista vettä kuten laitteen esite kertoo, vaan se tuottaa hyvällä lykyllä +10 astetta kuumempaa vettä kuin mitä sille syötetään. Se ei käytännössä pysty nostamaan lämpöä enempää , koska virtaus on estetty menemästä liian hitaaksi niin että vesi ehtisi kuumenemaan. Laite pysähtyy jos yrittää tehdä 35 asteisesta vedestä 55 asteista, mutta 55 asteisesta saa tehtyä 65 asteista.

Tämän kun pidät mielessä niin on helpompi suunnitella missä kohtaa, milloin ja millä strategialla haluat toimia sen kanssa.

Toinen seikka on se, että mitä kuumempaa vettä sille syötät, sitä enemmän sähköä se kuluttaa per tuotettu lämpöyksikkö. Siksi, jos vain talteen saadun energian määrä kiinnostaa, pitäisi pumpulle syöttää aina järjestelmän viileintä vettä eikä toivoa mahdollisimman kuumaa.

ehkä kannattaakin laittaa alimmaisiin liitäntöihin , lämmin nousee ylöspäin eikä se energia sieltä pytystä pääse muualle kuin käyttöön.
epäilen systeemin hyötyä mutta pitäähän se koittaa. joku varmaan ostaa johonkin hintaan jos havaitsen ettei siitä mitään hyötyä ole.
ei ilpistäkään ole ollut muuta iloa kuin jäähdytyksessä, siinä se onkin hyvä. lämmtykseen se on kuivailmapuhaltaja ja aurinkoenergiaa ei sillä lämmityksessä voi hyödyntää lainkaan muutoin kun akkujen kautta
toimisikohan jos laittaa kasi vilppiä sarjaan, silloin saisi +20°C.....tai kolme

 

[pökö]

ehkä kannattaakin laittaa alimmaisiin liitäntöihin , lämmin nousee ylöspäin eikä se energia sieltä pytystä pääse muualle kuin käyttöön.

Silloin jää se haluttu kuumin saamatta mutta coppi on parempi

 

[Kellarinlämmittäjä]

VILpin "ongelma" on aina se, että se ei tuota 35, 55 tai 65 asteista vettä kuten laitteen esite kertoo, vaan se tuottaa hyvällä lykyllä +10 astetta kuumempaa vettä kuin mitä sille syötetään. Se ei käytännössä pysty nostamaan lämpöä enempää , koska virtaus on estetty menemästä liian hitaaksi niin että vesi ehtisi kuumenemaan. Laite pysähtyy jos yrittää tehdä 35 asteisesta vedestä 55 asteista, mutta 55 asteisesta saa tehtyä 65 asteista.

Tätä nyt en ole tällä tavalla koskaan pohtinut kun asia ei ole tullut itselleni vastaan. Mitään virtausmittaustahan tuossa Setässä ei ole. Itse olen säätänyt niin että latauskierto on aina vähän suurempi kuin mitä menee lämmitykseen. Jos sillä nyt varta vasten haluaisi tehdä korkeampaa lämpötilaa yhdellä pyöräytyksellä, en usko että se mihinkään pyssäisi mutta eipä nyt ole tullut kyllä kokeiltua. Lähtökohtaisesti taloudellisempi pyörittää tietysti monta kertaa ympäri, koska silloin on mahdollisuus nostaa lämpötilaa vaiheittain ja COP tulee parempi kuin kerralla suurella Δt:llä.

 

[Arisoft]

Jos sillä nyt varta vasten haluaisi tehdä korkeampaa lämpötilaa yhdellä pyöräytyksellä, en usko että se mihinkään pyssäisi mutta eipä nyt ole tullut kyllä kokeiltua.

Kylmäaineen komponenteillakin voi olla asian kanssa tekemistä, mutta lauhduttimessa tiivistyminen tapahtuu herkimmin siinä kohtaa missä vesi on viileintä. Kuumemmassa päässä tarvittaisiin enemmän painetta. Ajamalla vettä nopeasti saadaan isompi osa lauhduttimesta tähän viileään tilaan. Joku raja tuossa tulee vastaan miten paljon voi yrittää lämpöä nostaa tehokkaasti hyödyntäen koko lauhduttimen kapasiteetin.

 

[Arisoft]

ehkä kannattaakin laittaa alimmaisiin liitäntöihin , lämmin nousee ylöspäin eikä se energia sieltä pytystä pääse muualle kuin käyttöön.
epäilen systeemin hyötyä mutta pitäähän se koittaa. j

Tässä on etuna se että kokeilu on hyvin helppo toteuttaa. Varaaja on iso ja jos ne alakerran putket ei ihan "oikosulussa ole" niin väkisinkin vesi lämpenee siellä ja kuuma nousee ylös talteen painaen viileää vettä lisää alas. Jos varaaja lämpenee alavastuksella niin lämpenee se alavailpilläkin. Ei välttis hullumpi idea lainkaan. Tässä parasta on se ettei vesi sekoitu väkisin mitä muuten tapahtuisi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kylmäaineen komponenteillakin voi olla asian kanssa tekemistä, mutta lauhduttimessa tiivistyminen tapahtuu herkimmin siinä kohtaa missä vesi on viileintä. Kuumemmassa päässä tarvittaisiin enemmän painetta.

No, kokeilin äkkiseltään nostaa pyynnin ylös ja säädin latauskiertoa pienemmälle. Δt 20 °C irtosi heti (33,3/53,3°). R407C:n ongelmahan on suuri liukuma mutta se ongelma on toisessa päässä, kun ei latauskierrossa tahdo yleensä saavuttaa edes sitä kylmäaineen liukuman Δt:tä.

 

[Arisoft]

No, kokeilin äkkiseltään nostaa pyynnin ylös ja säädin latauskiertoa pienemmälle. Δt 20 °C irtosi heti (33,3/53,3°). R407C:n ongelmahan on suuri liukuma mutta se ongelma on toisessa päässä, kun ei latauskierrossa tahdo yleensä saavuttaa edes sitä kylmäaineen liukuman Δt:tä.

Miten kävi tuotetulle kilowattimäärälle? Tuo tosiaan vaatii että siellä ei ole virtausanturia, joka pysäyttää laitteen jos vesi ei kierrä suunniteltua vauhtia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

En nyt sitä lukenut, mutta noin yleensä tehon tuotto laskee vain aivan marginaalisesti tuottolämpötilan noustessa. Sähkön kulutus sitä vastoin kasvaa suoraan suhteessa lämpötilaan eli ilmaisnergiansaanto alenee. Mutta kuten sanottu, en näitä lukenut.

 

[Kellarinlämmittäjä]

ehkä kannattaakin laittaa alimmaisiin liitäntöihin , lämmin nousee ylöspäin eikä se energia sieltä pytystä pääse muualle kuin käyttöön.

Niin, toipa sen lämpimän mille korkeudelle tahansa, pitäisi myös säännöstellä miltä korkeudelta sitä varaajaa puretaan lämmitykseen. Jos puretaan huipusta, etuna että se koko varaajan vesitilavuus on lämmityskäytössä. Jos puretaan vaikkapa puolesta välistä, yläosa jää jemmaan veden lämmitystä varten. Kuinka paljon isäntä sitten haluaa varata mihinkin tarkoitukseen ja miten näitä muita lämmönlähteitä aiotaan käyttää?