VILP uusinta vai MLP sittenkin..

Antero80

Vakionaama
Tervehdys arvon raati.
Nyt olisi aika miettiä taas lämmitysjärjestelmä kuvioita uusiksi, palstalta ostettu Daikin Altherman lyhyt mutta karikkoinen tie on tullut päätökseen kun se päästeli pikkuhiljaa kylmäkaasut taivaalle nelitieventtiilin vaihdon jälkeen :(
Daikin hurisi alkuvuoden 2020 ja aluksi oli ihan hyvää ~40 % pienempää sähkökulutusta lämpötilan pyöriessä 0 asteen tuntumassa.

Talo on Kirkkonumella 1974 rakennettu ja 1986 laajennettu 237m2 kahden asunnon omakotitalo.
Sähkönkulutus on ollut 2018-2019 32 000 kw ja 30 000kw vuodessa pitäen sisällä molempien asuntojen hupisähkön ja lämmityksen, suurin mitattu päiväkulutus on ollut 252 kWh kun vuorokauden kesikälämpötilan oli -20 astetta ja kesällä vuorokausi kulutus on ollut 25 kWh luokkaa.
Toista 100 m2 asuntoa on pääasiallisesti lämmitetty LG N09AWU ilp:llä ja varaavalla takalla (polteltu n. 3-4 heittomottia vuodessa), toinen ~85 m2 asunto ja ~50 m2 rinneratkaisu alakerta ovat lämmenneet sähköpattereilla. Kylpyhuoneiden lattialämmitys on sähköllä ja autotallin yhteydessä on pieni varasto missä pidetään ~7 asteen ylläpitolämpö talvella.
Viime kesänä laitettiin vesikiertoinen lämmönjako kun yhdeltä isolta työmaalta sattui saamaan ylijääneitää Purmo C33 & Kon 33 radiaattoreita todella edulliseen hintaan, patterit mitoitettu max 45 asteen menovedelle tällöin teho olisi jo 14 000 W luokkaa. Tähän liittyen opin että kannattaa ehdottomasti tilata esim. Uponor S Press puristus osat ja putket ulkomailta, itse tilasin täältä https://www.sanel.lv/en/multilayer-press-system-uponor ja hinnat noin 1/3 vs. taloon.com ja 1/2 mitä olisin maksanut Dahl:lta.

Olen tässä pähkinyt VILP ja MLP välillä, tälläisiä VILP olen katsellut:
Panasonic T-CAP 12 kw tai 16 kw https://kliimamarket.fi/ilma-vesilampopumput/panasonic-aquarea-t-cap-12-kw
Samsung EHS 16 kw http://megatek.ee/et/soojuspump-split-samsung-ae160jnydgh-eu-ae160jxedgh-eu.html
Nuo vaikuttaa hinnoiltaan ja tehoiltaan olevan hyvin balanssissa, mitä muita malleja kannattaisi tutkia kun split malli on hakusessa?
Tuleekohan isojen laitteiden kanssa ongelmaksi katkokäynit kun ei ole erillistä puskurivaraajaa vaan ajan suoraan verkkoon tarvittavan lämpöistä vettä, pattereiden tilavuus on hieman päälle 200l. Tekninen tila on tupaten täynnä vedenpuhdistuslaitteiteista ja lämminvesivaraajasta, joten sinne ei lisää pönttöjä helpolla sovi..
Vaatiiko talo auttamatta liikaa energiaa että VILP rokkaa, jos ei satu olemaan samanlainen talvi kun viimeksi.

Naapuri foorumilta jo kyselin maalämpö mitoitusta https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9247.0
Vielä on pyytämättä tarjoukset muutamalta toimittajalta.
Täytyy sitten ynnäillä mitä energia-avustusten / kotitaulousvähennysten kanssa kuinka paljon köyhtyy eri ratkaisuista. Riittääkkö tuollisen VILP asennus energia-avustukseen vai pitääkö samalla puuhailla muutakin että minimi tasolle pääsee?
 
En ota kantaa onko kumpi parempi, pääasia että hommaat koneen joka toimii ja sen huollot toimii.

Ittellä ollut vilp ja nyt maalämpö samassa talossa, molemmista hyvät kokemukset.
 
Paljon vaikuttaa, että onko kertynyt käteistä tilille. Eli jos on joutavaa, niin MLP on ok. Mutta jos joutuu lainaamaan pankista investontia varten, niin VILP on hyvä vaihtoehto. VILPillä pääsee vuosicopissa yli 2:een. MLP:llä vielä enempään. Mutta rahassa tuo ero on aika pieni.
 
Kyllä tämän päivän VILP:llä pitää päästä cop 3 tuntumaan tai ylikin. Varsinkin jos patterit ovat profiililtaan C33. Puskurin vaatii kyllä joka tapauksessa mut varmaan UKV 100 tai vastaava riittää.

Miksi sen täytyy olla split laite? Monossa asennuskustannukset monesti edullisempia vaikka hankintahinta oliskin kalliimpi. Eikä tuo Kirkkonummella kyllä jäädy ellei Hilan mummo satu kulkemaan ohi...

muoks: lisätty pois jäänyt sana riittää
 
Viimeksi muokattu:
Split miettinyt siksi että nuo pannuhuoneen putkitukset on nyt viime syksynä tehty sen mukaan.
Toki voisin LVI asentajaa haastatella miten paljon isompi urakka olisi monoblock kanssa..
Varsinkin jos yksi puskuri pönttö tarvitaan lisää niin pitäisi putkia siirrellä joka tapauksesa.

Taloa ei toivottavasti myydä ainakaan n.15 vuoteen, mutta maalämmössä houkuttaisi helppous ja pitkäikäisyys.
Maalämpö pumpun voisi varmaan sijoittaa autotallin varastoon, kun sinne nurkille se kaivokin pitäisi porata.
Toisaalta huolettaa kun käyttövesi tulee porakaivosta ettei sitä pilaa..
 
Miksi sen täytyy olla split laite? Monossa asennuskustannukset monesti edullisempia vaikka hankintahinta oliskin kalliimpi. Eikä tuo Kirkkonummella kyllä jäädy ellei Hilan mummo satu kulkemaan ohi...

Kai se ylesin syy on jäätymisen pelko. Minä arvoin pitkään näiden kanssa ja totesin sitten että paras VILP omaan käyttöön oli se split tai mono. Monon olisin ottanut mutta mieli sitten kääntyi viimme metreillä mlp:n suuntaan ja syy oli hinta. Itse asensin.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä mlp ei tullut kyseeseen oman ja naapurin kaivon pilaantumisen riskin vuoksi ja splitti-vilppi oli hakusessa. Tämän foorumin kirjoituksia kahlatessa mieli muuttui monoksi. Ei splitti ole silti ei-ei.
 
Minkä ikäinen lämminvesivaraaja.
=> All in One VILP jolla korvattaisiin se lämminvesivaraajakin.

Tuo MLP kaivon saaminen tontille on haaste tuon poravesikaivon vuoksi. Mahtuuko MLP tuonne autotalliin ja kanaali väliin?
=>tuo järveen upottaminen olisi hyvä vaihtoehto. Siihen pitäisi saada vesilupa. Upotus helpointa talvella/keväällä jäältä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tuntuu että Daikin ei ole syyllinen. Vaikea on mitoittaa VILP sekä MLP siten että lämmön tuotanto sekä käyttö olisi aina tasapainossa.
Tämä onnistuu jos on pieni, alimitoitettu, VILP. Tässä tapauksessa pitää olla puskurivaraaja jos kone on 15 kW luokkaa.
Puskurivarajassa voi olla myös sauva sekä käyttöveden esilämmitys. Sauvan käyttöä ohjaa lämpöpumppu pakkaskelillä jos on tarvetta.
Koska teho on 15 kW sitten sauva voi olla vaikka 9 kW. Siksi tulos on puskuritankki BT200-TC1 (Dy 520 mm H 1500 mm).
(Lämpöpumppu voi olla ES AWC15-R32M)

All in One VILP korvaa myõs lämminvesivaraajan sekä sauvan mutta joku astia patterivedelle (puskurivaraaja) pitää olla sen lisäksi koska edellinen lämpöpumppu on jo menehtynyt.
 
Onko tuo käyttövesikaivo kuinka lähellä taloa ja saako mahdollisen energiakaivon ja sen väliin järkevä etäisyys?

Tämä oli se seikka jonka takia itse päädyin VILP ratkaisuun. Jollei vesi olisi tullut omasta kaivosta vaan esim kunnan vesijohdosta niin olisin ilman muuta porauttanut energiakaivon.
 
Onko tuo käyttövesikaivo kuinka lähellä taloa ja saako mahdollisen energiakaivon ja sen väliin järkevä etäisyys?
Maalämpöfoorumilta löytyy kuva
index.php
 
Minkä ikäinen lämminvesivaraaja.
=> All in One VILP jolla korvattaisiin se lämminvesivaraajakin.

Tuo MLP kaivon saaminen tontille on haaste tuon poravesikaivon vuoksi. Mahtuuko MLP tuonne autotalliin ja kanaali väliin?
=>tuo järveen upottaminen olisi hyvä vaihtoehto. Siihen pitäisi saada vesilupa. Upotus helpointa talvella/keväällä jäältä.
Lämminvesi varaajat uusittiin Tammikuussa, 60l tulistusvaraaja ja 100l varaaja mitä olen VILP lämittänyt siihen ostin muistaakseni 6 kW lämpöparonin mutta sen käyttö ei ole vielä ollut tarpeen.
Jos ostaa All in One VILP niin siinä lienee samanlainen tarve lämmitysverkon puskurivaraajalle? Tuon 100l pöntön voisi sitten siirtää siihen puskuri käyttöön ja 60l jäisi tulistukseen.

Onnistuisi MLP koneen laittaminen autotalliin lämpökaivon viereen, siinä on noin 10m2 eristetty varastotila.
Vesilupaa voisin kyllä tiedustella, jos sellaisen saa niin yhden talven voi sitten lämmitellä sähkövastuksilla. Olisihan se riskitön ratkaisu omalle ja naapureiden vesikaivoille :)
 
Onko tuo käyttövesikaivo kuinka lähellä taloa ja saako mahdollisen energiakaivon ja sen väliin järkevä etäisyys?

Tämä oli se seikka jonka takia itse päädyin VILP ratkaisuun. Jollei vesi olisi tullut omasta kaivosta vaan esim kunnan vesijohdosta niin olisin ilman muuta porauttanut energiakaivon.
Onko mitään tietoa kuinka usein nuo energiakaivot on aiheuttaneet ongelmia porakaivojen tuottoon?
Tuolla ehdotetulla sijoituspakalla myös naapureiden porakaivot jää sen 30m päähän, mikäli kairaisi reijän tuonne rantasaunan viereen niin sitten se olisi naapureiden kaivosta kauempana.
 
Tuskin semmoista osaa kukaan sanoa.

Älä riskeeraa kaivojen kanssa, hommaa hyvä VILP ja unohda maalämpö.
Jos tuo Jantin ehdottama vesilupa irtoaisi niin voisiko se olla ratkaisu? Vai onko tuo n. 80 m etäisyys rannasta ehdoton ei ei?
Mutta unohdan sitten energiakaivon poraamisen tontille, oman veden voisi vetää vaikka järvesta tuon käänteisosmoosi laitteen läpi mutta naapureiden osalta olisi ikävämpi yllätys.. Kiitoksia suorasta kommentista :)
 
Onko mitään tietoa kuinka usein nuo energiakaivot on aiheuttaneet ongelmia porakaivojen tuottoon?
Tuolla ehdotetulla sijoituspakalla myös naapureiden porakaivot jää sen 30m päähän, mikäli kairaisi reijän tuonne rantasaunan viereen niin sitten se olisi naapureiden kaivosta kauempana.
Meillä paikan päällä käynyt porausurakoitsija väitti ettei ongelmia ole "juurikaan" esiintynyt. Muutamassa tapauksessa kuulemma vesikaivon vesi sumeutunut joksikin ajaksi porausten jälkeen. Vähän ajan päästä eli ymmärtääkseni muutamassa viikossa vesi sitten jälleen kirkastunut.

Mutta, takeita ei ole tuon suhteen ja riski on siten työn teettäjällä. Jos jää musta pekka käteen niin on ikävä tilanne. Meidän vesikaivo on kuulemma kairattu syväksi jo aikoinaan ennen kun vettä tuli, yli 100 metriä on syvyyttä. Senkään suhteen ei viitsinnyt ottaa riskiä, kaivosta tuleva vesi on kaikin puolin hyvä ja kelvollinen mutta tuotto ei ole erityisen iso.

Meillä rajanaapurilla on maalämpökoneen keräin vedessä, heillä kun on ranta ihan talon vieressä. Haittapuolena tuossa lienee lähinnä se et tuollaisella ratkaisulla ei paljon jäähdytetä kun kesällä veden lämpötila nousee tuonne 20C tienoille. Sitä ei oo tullut kysyttyä ovatko aikoinaan saaneet ihan luvan tuolle sijoitukselle vai ovatko tehneet omin luvin.
 
Tuon 80 metriä voisi ehkä tehdä niin että se toimii keräimenä, voisiko?
Määperä on kallio -> hiekka -> multa (ohut kerros), onnistuisi varmaan kokomatkalta laittaa putki/putket 1m - 1.5 m. Toissa kesänä tuota maapintaa muokatiin + tehtiin tie rantasaunalle niin mistään kohdin kallio ei ollut heti pinnassa. Olisi silloin pitänyt tajuta vetää piha täyteen putkea, mutta ei niin ei..
Parin tontin päästä ovat putket järveen laittaneet, tosin talo on ihan veden rannassa. Tiedä sitten onko omilla luvilla vai kunnalta saatu lupa.
 
Jos ostaa All in One VILP niin siinä lienee samanlainen tarve lämmitysverkon puskurivaraajalle? Tuon 100l pöntön voisi sitten siirtää siihen puskuri käyttöön ja 60l jäisi tulistukseen.
Nuo uudet varaajat puoltavat kyllä split-laitetta, jossa olisi vastukset sisäyksikössä. (Tuossa Panassa oli 9 kW vastukset sisäyksikössä.)
Tällöin voisi vanhat varaajat hyötykäyttää.
Oliko tuossa 100 l puskurissa käyttöveden esilämmityskierukkakin jo?

MLP-vaihtoehdossa (putket järveen) taitavat nykyiset varaajat päätyä tori.fi, jos ei MLP muuta tilaa ole.
 
Viimeksi muokattu:
Onko mitään tietoa kuinka usein nuo energiakaivot on aiheuttaneet ongelmia porakaivojen tuottoon?
Onko tuommoista riskiä edes olemassa? Miten se vaikuttaisi tuottoon, kun ei sieltä vettä oteta? Laskisi pohjavedet muualle?

Eri juttu sitten porauksen yhteydessä tuleva kivituhka, mutta miksi se olisi pitkäaikainen?

Muita riskitekijöitä on varmaankin suolan tuleminen käyttöveteen. Ainakin täälläpäin on joka käyttövesikaivon kanssa onnenkauppaa tuleeko suolaista ja miten suolaista vai hyvää vettä. Kaipa viereen porattu energiakaivo voi avata suolaveden pääsyn ennestään hyvään kaivoon.
 
Nuo uudet varaajat puoltavat kyllä split-laitetta, jossa olisi vastukset sisäyksikössä. (Tuossa Panassa oli 9 kW vastukset sisäyksikössä.)
Tällöin voisi vanhat varaajat hyötykäyttää.
Oliko tuossa 100 l puskurissa käyttöveden esilämmityskierukkakin jo?
https://www.hanakatverkkokauppa.fi/Energy-Save-varaaja-tyosaeilio-BT100TC-2 tuollainen tankki, näyttäisi olevan 15m esilämmityskierukka.
Kävin pyörimässä tuolla 3m2 teknisessätilassa niin kyllä se pieneltä vaikuttaa. Siellä on porakaivopumppu, 120l paisari, 2x puhdistus tankkia (uraanille ja radonille) + 330 litran kalvopainesäiliö käyttövedelle ja tuo varaaja lattialla. Seiniltä löytyy vielä se käänteisosmoosi laite, Daikin sisäyksikkö, pikku paisari ja teknisen tilan sähkökeskus..
Ehkä noita saisi järjesteltyä ilman suurempia putkituksia hieman paremmin, mutta nuo vedenpuhdistuslaitteet on sellaisia mitä joutuu silloin tällöin huoltamaan / vaihtaa massoja, niin niille pitää jonkilainen kulku säilyttää.
 
Onko tuommoista riskiä edes olemassa? Miten se vaikuttaisi tuottoon, kun ei sieltä vettä oteta? Laskisi pohjavedet muualle?

Eri juttu sitten porauksen yhteydessä tuleva kivituhka, mutta miksi se olisi pitkäaikainen?

Muita riskitekijöitä on varmaankin suolan tuleminen käyttöveteen. Ainakin täälläpäin on joka käyttövesikaivon kanssa onnenkauppaa tuleeko suolaista ja miten suolaista vai hyvää vettä. Kaipa viereen porattu energiakaivo voi avata suolaveden pääsyn ennestään hyvään kaivoon.
Itse olen luullut että voisi vaikuttaa kallion sisällä meneviin vesien virtauksiin ja sitä kautta kaivojen tuottoon.. Pitää Googlen kautta tutustua asiaan.
Kloridia varten minulla on puhdistuslaiteet, mutta voisi olla ikävä yllätys naapureille jos heidän juomavesi menee pilalle. Tästä on ~2km matka meren rantaan tiedä sitten lisääkö se riskiä..
 
Saisiko siihen Daikiniin sopivan ulkoyksikön jostain, ERLQ014CV3?

Kuinka syvältä löytyi vettä porakaivossa, 20 m? Joutuis poraamaan min 20 + 210 = 230 m kaivon tuolloin. Reikä noin 6 k€ - kotitalousvähennys ~ 4K€. Saisiko järvipiirin tuon hinnan alle? Siniraitaa 160 + 300 = 460 m + betonit+ kaivuu ja lasku?

Riittäisikö tuo 2x80 m rantaan lenkki jäähdytykseen?
 
Viimeksi muokattu:
Mökin porakaivosta on ~20m mereen. Toimii ainakin vähäisellä kulutuksella. Poraajana persoona Paraisilta, joka ei porannut 40m syvemmälle saaristossa. Paineella avasi, kun ei vettä tullut kuin nimeksi. Suolakerros löytyy jossain 80m paikkella samalla seudulla.
 
Mökin porakaivosta on ~20m mereen. Toimii ainakin vähäisellä kulutuksella. Poraajana persoona Paraisilta, joka ei porannut 40m syvemmälle saaristossa. Paineella avasi, kun ei vettä tullut kuin nimeksi. Suolakerros löytyy jossain 80m paikkella samalla seudulla.

Olen ollut Hankoniemellä paikassa jossa keväällä ihan hyvä kaivon vesi muuttui kesän käytön myötä suolaisemmaksi pikkuhiljaa. Lopulta tuli kunnallistekniikka sinnekin.
 
Laskeskelin tuossa ihan suuntaa antavasti kustannuskia, meneekö suurinpiirtein näin:
VILP+tankki ~6500 € siitä voisi saada energia avustusta - 25% = 4875€ -> olen vuokrannut toisen asunnon (33% kiinteistöstä) niin voin poistoina vähentää pääomatuloista sen osuuden = 3220€.. Voi olla niinkin ettei energia avustuksen jälkeen saa tehdä tuota poistoa, silloin lopullinen kustannua olis 1000 € korkeampi.
Asennus ~1000 € siitä pois kotitaulosvähennys = 600€, Daikin asennustyö oli 1200€ +materiaalit.
~ 4000 €

MLP kaivo + pumpun asennus 10 000€ (riittääkö, vai liian paljon) siitä kotitalous vähennys - 4500 € = 6500 €, järveen laitettaessa hieman halvempi.
MLP pumppu 6300€ (https://kliimamarket.fi/maalampopumput/ctc-gsi12) ja siitä jäisi verotuksen poistojen jälkeen 4 150 €
~10 500 €

Ei mikään hirveän iso hintaero, ja ehkä MLP saa vielä osan takaisin jos joskus talon myy..
 
Vedenottamon suojaalue on lakiasia. (Vesilaki §11). Viranomainen voi suojata veden käyttöä jos siihen on tarvetta.
Ympäristölakien periaate on vaikea käsittää koska esimerkiksi sana "uhka" ei merkitse suoraa uhkatilannetta vain sitä että uhkatilanne halutaan välttää lähes 100%. Sitä myös vesistöjen osalta (maanalainen pohjavesi).
Jos suojaaluetta ei ole sitten ei ole estettä energiakaivon poraukseen.
Energiakaivon porauksessa porausvasara toimii paineilmalla. Siksi myös porauksen aikana on reiässä ilmapainetta. Siksi lähialuen kaivojen vesi voi olla porauksen jälkeen rikottu mutta tämä on väliaikaista.
Vaikka Saksassa sekä Eestissä täytetään reikä erikoisaineella ta betonilla koska maaperä ei ole kallio.
 
Saisiko siihen Daikiniin sopivan ulkoyksikön jostain, ERLQ014CV3?

Kuinka syvältä löytyi vettä porakaivossa, 20 m? Joutuis poraamaan min 20 + 210 = 230 m kaivon tuolloin. Reikä noin 6 k€ - kotitalousvähennys ~ 4K€. Saisiko järvipiirin tuon hinnan alle? Siniraitaa 160 + 300 = 460 m + betonit+ kaivuu ja lasku?

Riittäisikö tuo 2x80 m rantaan lenkki jäähdytykseen?
Sisäyksikkö on EKHBH008BA9WN ei taida olla sopiva tuo isomman ylkoyksikön kanssa?
En osaa sanoa kuinka syvältä vesi on löytynyt, porkaivon syvyys on 59 metriä.
 
Vedenottamon suojaalue on lakiasia. (Vesilaki §11). Viranomainen voi suojata veden käyttöä jos siihen on tarvetta.
Ympäristölakien periaate on vaikea käsittää koska esimerkiksi sana "uhka" ei merkitse suoraa uhkatilannetta vain sitä että uhkatilanne halutaan välttää lähes 100%. Sitä myös vesistöjen osalta (maanalainen pohjavesi).
Jos suojaaluetta ei ole sitten ei ole estettä energiakaivon poraukseen.
Energiakaivon porauksessa porausvasara toimii paineilmalla. Siksi myös porauksen aikana on reiässä ilmapainetta. Siksi lähialuen kaivojen vesi voi olla porauksen jälkeen rikottu mutta tämä on väliaikaista.
Vaikka Saksassa sekä Eestissä täytetään reikä erikoisaineella ta betonilla koska maaperä ei ole kallio.
Hyvää tietoa kiitoksia.
Viranomais lupien kanssa ei luulisi olevan onglemia kun naapureillakin on ennestään myös porattuja energiakaivoja.
Toki se että heidän poraukset eivät ole ongelmia aiheuttaneet ei ole tae etteikö oman kaivon kanssa niin käy..
 
Kyllä tuntuu että Daikin ei ole syyllinen. Vaikea on mitoittaa VILP sekä MLP siten että lämmön tuotanto sekä käyttö olisi aina tasapainossa.
Tämä onnistuu jos on pieni, alimitoitettu, VILP. Tässä tapauksessa pitää olla puskurivaraaja jos kone on 15 kW luokkaa.
Puskurivarajassa voi olla myös sauva sekä käyttöveden esilämmitys. Sauvan käyttöä ohjaa lämpöpumppu pakkaskelillä jos on tarvetta.
Koska teho on 15 kW sitten sauva voi olla vaikka 9 kW. Siksi tulos on puskuritankki BT200-TC1 (Dy 520 mm H 1500 mm).
(Lämpöpumppu voi olla ES AWC15-R32M)

All in One VILP korvaa myõs lämminvesivaraajan sekä sauvan mutta joku astia patterivedelle (puskurivaraaja) pitää olla sen lisäksi koska edellinen lämpöpumppu on jo menehtynyt.
Onko sinulla jakaa ES AWC15-R32M laitteen suoritusarvoja pakkasilla ja mikä on mini teho, niin voisi verrata sitä esim. noihin aloitusviestini pumppuihin?
 
Meillä olisi jäänyt juomavesi- ja energiakaivojen väli alle 20 metriä. Toki tontti on reilun hehtaarin kokoinen et olisi sitä lääniä ollut missä porata, suurin osa kuitenkin silleen ettei kyllä poravaunun kanssa olisi sinne päässyt. Pihatien vieressä alempana puutarhassa jossa on pieni kasvihuone olisi voinut porata ongelmitta mutta keräinpiirin vieminen sinne olisi ollut työlästä ja kallista. Oikeastaan ainoa järkeä tapa olisi ollut kaivaa tie auki ja viedä keräinpiiriä tien alle. Sitä ei ilmeisesti kuitenkaan suositella.

Tuota mahdollista suolaveden ilmestymistä kaivoon pelkäsin ehkä itse eniten, en niinkään nykyisen suonen ehtymistä. Tuo olemassa oleva kaivo kun rupeaa jo syväydeltään olemaan sitä luokkaa ettei todennäköisesti ole kovinkaan pitkä matka suolaisemmille kerroksille. Tosin talo on kukkulan päällä, korkeus vedestä lienee noin 25-30 metriä. Vieressä oleva vesi ei ole varsinaisesti meri vaan kaupungin vanha makeanveden allas josta on raakavettä otettu ennen kun sitä on ruvettu tuomaan Virttaankankaalta putkea pitkin.
 
Onko sinulla jakaa ES AWC15-R32M laitteen suoritusarvoja pakkasilla ja mikä on mini teho, niin voisi verrata sitä esim. noihin aloitusviestini pumppuihin?
Liittenä oleva testi on sulatuksien kanssa. En ole laskenut miten reiälle käy jos VILP antaa sellaiset numerot.
 

Liitetiedostot

Tuskin semmoista osaa kukaan sanoa.

Älä riskeeraa kaivojen kanssa, hommaa hyvä VILP ja unohda maalämpö.

En tiedä kuinka todellinen tälläinen riski on oikeasti. Itse ottaisin selvää että onko tämä yhtä todennäköinen tapahtuma kuin että salama polttaa talon vai jotain muuta.

Esim Rototecille soitto jollekin tekniselle asiantuntijalle niin eiköhän se tieto tuolta löydy. He ovat alalla pohjoismaiden suurin yritys joten jos ongelma on olemassa niin eiköhän se ole myös tiedossa.
 
Soittelin Rototecille ja he eivät ole törmäneet ongelmaan että kallioisella mäellä pohjaveden laatu olisi pysyvästi muuttunut energiakaivon takia, esim. kohonneen suolapitoisuuden johdosta.
Ainoa tilapäinen ongelma on kivituhkan leviäminen jos pohjaveden virtaus on kovaa.
Tosin sanoivat että näin silloin kun rakennusvalonnan turvaetäisyydet on täyttyneet ->30m porakaivosta.
 
Soittelin paikalliselle toimijalle, ja heillä oli pari kertaa käynyt niin että kaivo veden kanssa on ajauduttu onglemiin.
Tällöin oli haluttu porata "hieman" lähemäksi kuin turvaetäisyys suosittaa.
 
Takaisin
Ylös Bottom