VILP vaihtoehdot Varsinais-Suomeen 160 m2 lattialämmitystaloon

Mikä on sopivin VILP tähän keissiin?


  • Ääniä yhteensä
    10
  • Äänestys suljettu .

iqo

Vakionaama
Mitsubishissä on IMO sen verran vammainen DIP-kytkin ohjainlogiikka ja kiinasta kreikan kautta suomeen käännetty asennusmanuaali, ilman mitään järkeviä tuotto/cop-käyriä, että niitä välttelisin kuin ruttoa. Toinen syy vältellä niitä, on tälläkin foorumilla luettavissa. IMO melkoisen paljon tuntuu olevan mekaanisia ongelmia ihmisillä. Onko niitä sitten asennettu paljon, vai ovatko muuten vaan yliedustettuina?
Pakko on tähän puuttua, osin puolustaakseeni omaa valintaa ja osin korjatakseni virheellisiä väittämiä ;)
Ensinnäkin, täältä suorituskykytiedot, joiden dokumentointi ei nyt ainakaan nibelle häviä. Toisekseen, Dip-kytkimet on toki alkeellisia, mutta niillä tehdään systeemin alkukonfigurointi, eikä niihin ole tarve sen koomin puuttua. Ja kolmanneksi, ennen kuin muiden merkkien vilpeistä on yli kymmenen vuoden kokemus, en kehtaisi kehua niitä kestävemmiksi pelkän kalliin hankintahinnan perusteella.
Rehellisyyden nimissä on toisaalta myönnettävä, että ohjauksen käyttöliittymä on antiikkinen ja rajoittunut esim nibeen verrattuna. Silti taipuu yllättävän moneen, ulkoiset ohjauskäskyt ym...
 

iqo

Vakionaama
Kyllä on molemmat ainakin tuossa minun PAC-IF032B-E säätimestä. Tosin 0-10V ohjauksella annetaan pyyntilämpötilatasoja, ei kompressorin tehotasoja, kuten tilanne on ymmärtääkseni esim Fujitsun Impromat ohjauksessa.

Uudemmassa PAC-IF061 säätimessä ei muistaakseni ole 0-10v tuloa, mutta siinä on muita hienouksia ja käyttöliittymäkin monipuolisempi. @samza tietää siitä enemmän.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Jos ja kun nuo kaikki on noin 6500e splittejä joiden takuuasiat pitää ilmeisesti hoitaa virolaisten kanssa niin oma valinta olisi automaattisesti kotimaasta ostettu monoblokki Nibe tai CTC.
Tarkoitukseni ei ole ostaa itse noita laitteita Virosta vaan käytin sitä saittia jotta löysin eri laitteille hintoja ja haluttujen ominaisuuksien perusteella nuo päätyivät listalle koska ovat hinnoiltaan edullisemmasta päästä noilla ominaisuuksilla. Jos pelkät laitteet ovat samalla hehtaarilla niin otaksun hintojen olevan asennettuinakin samalla tasolla.
Hemeltronista ostettaessa saisi etua hinnassa ainakin sen pienemmän alvin verran. Kustannusta nostaa jonkun verran isompi rahtikulu. Ongelmana ovat takuupuolen tiukka 2 vuoden takuuaika vaikka vastaavalle laitteelle Suomessa myönnetään pidempi takuu Ruåtsista puhumattakaan. Hemeltroniin takuuseen ei kuulu myöskään rikkoutuneen osan vaihtaminen eli jos vaikkapa kompura hajoaa niin parhaassa tapauksessa saat kompuran mutta joudut ostamaan asentajan vaihtotyöhön.
 
Viimeksi muokattu:

Killi10

Aktiivinen jäsen
Fujitsu ei tuota mitään huippucoppeja välikausina, mutta lämmintä vettä tekee hyvin pakkasellakin. Vääntää huoltomanuaalin ja käytännön kokemusten mukaan hyvin. Vastuksiaan käyttää älykkäästi. Ei pysähdy pakkasten vuoksi varsinais-suomessa. Itsellä kiertovedet jopa 55 asteista pattereissa. Alkaa käymään pakkasen puolella mulla vasta jatkuvasti, eli mininitehot aika kovat (3kw). 200m2 - 54 rintsikka.

Keskikokoiseen lattialämmitystaloon jopa liian järeä. Jos aikoo tehdä koneella myös käyttöveden, niin tulee hyvät ominaisuudet käyttöön.
 

iqo

Vakionaama
Keskikokoiseen lattialämmitystaloon jopa liian järeä.
Tuokin on hyvä pitää mielessä. Panasonicin T-Cap mallin minimitehoista en tiedä, mutta tuossa Mitsun uudessa SW75YAA-ulkoyksikössä pitäisi olla melko alhainen minimiteho ja silti kykenee ihan kohtuulliseen tulokseen vielä -20 asteessa, mihin tosin speksattu käyttöalue loppuu. Fujitsu ja Panasonic on kai speksattu vielä kylmemmälle. Miettisin kuitenkin, onko niitäkään kannattavaa rääkätä niin pitkälle vai suosiolla ottaa vastukset tai öljyn käyttöön.

Käsin @Jaska80 otti juuri tänä syksynä käyttöön tuon Mitsun uuden UY:n. Hän voisi valaista meitä kokemuksillaan.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Hyvinhän noi - 20 asteessakin pyörii. Eikä sulattele, kun on niin kuiva ilma. Ja on se 1.4 coppi silti aika iso säästö öljyyn, tai suorasähköön verrattuna. Itsellä teho ei riitä noilla keleillä, vastus kisuttelee 3-6 kw välillä. Puhutaan itsellä muutamasta kympistä vastussähköä vuodessa. Lattialämmitystalossa tuskin juuri ollenkaan. Etelässä ei öljypolttimella tee mitään vilpin kaverina.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuokin on hyvä pitää mielessä. Panasonicin T-Cap mallin minimitehoista en tiedä, mutta tuossa Mitsun uudessa SW75YAA-ulkoyksikössä pitäisi olla melko alhainen minimiteho ja silti kykenee ihan kohtuulliseen tulokseen vielä -20 asteessa, mihin tosin speksattu käyttöalue loppuu.

Tässä oli mun arvio Panan minimitehosta +7C https://lampopumput.info/foorumi/threads/panan-vilppi.28901/#post-389366
Mitsun minimit löytyvät tästä https://lampopumput.info/foorumi/threads/panan-vilppi.28901/#post-389366
 

iqo

Vakionaama
Jos tuo arvio (min otto 1.3kW) olisi lähellä totuutta, johtaa se kyllä todella tiheään katkokäyntiin ilman suurta varaajaa ja järkevää ohjauslogiikkaa. Esim. 5-10 asteen ulkolämpötilassa menoveden pyynnillä 27-30 astetta COP voi omien kokemusten perusteella olla helposti päälle 5. Tämä tietäisi 6.5kW antotehoa! Mitsu ilmoittaa uudemman 3-vaiheisen UY:n (SW75YAA) minimiantotehoksi 3.1kW COPilla 5.72 olosuhteissa 7/25. Ainakaan COP-arvoa ei ole omien kokemusten perusteella syytä epäillä ollenkaan liian pieneksi. Todella hyvin on pitänyt kutinsa ilmoitetut hetkelliset COPit ainakin SW75VHA:n kanssa. Toki tuo myös tuo 3.1kW on melkein kaksi kertaa enemmän, kuin esim. meillä on keskimääräinen lämmitystehon tarve näillä keleillä, eli pätkää kävisi tuokin. Odottelen mielenkiinnolla, mitä @Jaska80 raportoi, hänellä kun alkaa olla nyt kokemusta tuosta uudemmasta Mitsusta.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Äänestystilanne:
1571916820020.png
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos tuo arvio (min otto 1.3kW) olisi lähellä totuutta, johtaa se kyllä todella tiheään katkokäyntiin ilman suurta varaajaa ja järkevää ohjauslogiikkaa.
Sitten kannattaa alkaa kyselemään pienemmästä pumpusta tarjouksia. ;)
Tuossa pienemmästä Monoblock Panasta kokemuksia https://lampopumput.info/foorumi/th...3e5-okt-120-145m2-pirkkala.28314/#post-377852
Tuotahan saa myös split-laitteena (1-vaiheinen) KIT-WC07H3E5 https://www.lvi-viro.fi/panasonic-aquarea-ilma-vesilampopumppu-3-7-kw
 
Viimeksi muokattu:

iqo

Vakionaama
Sitten kannattaa alkaa kyselemään pienemmästä pumpusta tarjouksia. ;)
Näin tekisinkin, jos olisin aloittajan saappaissa. Hänen toiveissaan kuitenkin korostui selvästi hyvä pakkaspään suorituskyky, mitä Fujitsu ja Pana tarjoavatkin paremmin. Mielestäni annetuista vaihtoehdoista Mitsubishi olisi paras kompromissi. Toki myös esim. Nibe 2120-12 tarjoaa jopa epäuskottavan alhaisia minimitehoja ja toisaalta aloittajalle riittävää pakkaspään tehoa (~5kW @-20/35), mutta hinta on mitä on (MLP alkaa olemaan varteenotettava kilpailija). Uskon Niben ilmoittaman 1,5 kW minimiantotehon @0/35 vasta kun joku sen Pollucoimilla tms. osoittaa. Tai mielummin vielä niin päin, että Niben alle 400W ottoteho on mitattu erillisellä sähkönkulutusmittarilla.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Laitteiston hinnalla on väliä saneerauksissa, jos miettii takaisinmaksuaikoja. Kulutus on aloittajalla aika maltillista, säästöpotentiaalia 1000-1400 euroa vuodessa. Jos pumppu maksaa 3000 euroa toista enemmän ja vuotuisessa tuottokertoimessa esim. 0.4 ero ->. Se tekee rahassa jotain 130 euroa vuodessa. Eli "parempi" pumppu ei elinikänään maksa itseään takaisin. Siksi myös näiden coppien murto-osien tviikkailusta ei kannata maksaa ihan hirveästi. Täällä foorumilla saa pään sekaisin scoppien ja coppien kanssa, luvut kannattaa muuttaa rahaksi.

Jos vilp on selkeästi alitehoinen, niin se ei tietenkään kannata. Pätkimistä saa säädöilläkin aika paljon pidettyä kurissa. Esim pakottamalla lyhintä taukoaikaa pidemmäksi. Pientä hyötyä saa laskemalla koneen lämmitystarvetta öisin. Monoblokkien ja splittien hazardiudessa ei taida olla oikeita eroja. Asennuksesta se on kiinni. Jos sulatusvesi ei pääse minnekkään järkevästi, niin se kannattaa viemäröidä. Jos se pääsee valumaan poispäin talosta ja ei valu tielle, niin samaa vettä se on kuin sulava lumi, tai vesi.

Jos öljykattila jää, niin siihen kelpaa kolmisen tonniakin maksava vilp. Kattilan vastus toimii jäätymisen estona (esim 25 asteeseen asennettuna), kattilan kierukan perään pieni lämminvesivaraaja. Asennus on hyvin edullinen. 10 vuotta jos pumppu kestää, niin se on jo maksanut itsensä tuplaten takaisin.
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Killi on asian ytimessä. Näin itsekin järkeilin asian kun suunnittelin pumpun hankintaa vuosi sitten. Voin tuota Panaa kommentoida sen verran että pumppu taipuu kohtuullisen alas (pienimmät ottotehot ~600W) ja pysyi käynnissä vielä -20 pakkasessa ja COP yli yhden eli voittaa vastuksella lämmityksen ;)

Panassa täytyy huomioida että tuossa mun mallissa ainakin kompensointikäyrä päättyy -15 asteeseen ja jos tulee kylmempi keli niin se ei enää vaikuta veden lämpöön.

Lisäksi en ole varma miten tuon sisälämpötilan kompensoinnin saisi toimimaan. Ainakin jos käyttää ohjainpaneelin lämpötilan mittausta sen hystereesi on liian iso. Tämä aiheuttaa huonelämpötilan liian suuren tiputuksen ennen kuin pumppu käynnistyy. Eli lämpötila seilaa sisällä enemmän kuin pelkällä käyräohjauksella :rolleyes:
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Lueskelin MetaXin monoblock projektia läpi ja oli niin positiivsta luettavaa, että aloin miettimään Killi10 suosittelemaa edullista monoblock vaihtoehtoa noiden alkuun miettimieni vaihtoehtojen sijaan :hmm:. Kutsutaankohan tätä takinkäännöksi....

Eli jos laittaisin tuollaisen Panasonic WH-MDC05H3E5 vaihtoehdon jota MetaX alunperin myös harkitsi niin riittäisikö se -15C, ehkä jopa -20C asteessa tekemään kaiken lämmön 160 m2 lattialämmitystaloon, jos ei ota huomioon lämmintä käyttövettä?

Kannattaisiko monoblock kytkeä nykyiseen Jäspi ECO 17 LUX varaajaan ja ajaa sinne sen lämpöistä vettä (max 35?) jotä nykyisen lämpökäyränkin mukaan sinne tarvitaan?
Lämmin käyttövesi siis saisi esilämmityksen tuosta varaajan 25-35C lämpöisestä vedestä ja perään laitettaisiin esim. 60 litran sähköllä toimiva LKV jossa lämpötila nostettaisiin tarpeeksi korkealle (50-55C?)
Jos tämmöinen ratkaisu olisi niin miten legionellapöpöt hoidetaan? Käydäänkö LKV kääntämässä kerran kuukaudessa pariksi tunnniksi 65 asteeseen (jos muistaa)?

Tässä monoblock ratkaisussa siis kaikki nykyiset kamani jäisivät jäljellä ja halutessani voisin ottaa öljytankin pannuhuoneesta ja jopa piipun pois kattilasta jos haluan luopua öljystä koska lisä- ja varalämmöt hoituu tällöin nykyisessä kattilassa olevilla 6 kW vastuksilla?

Vai mikä olisi oikea/paras tapa toteuttaa monoblock ratkaisu?
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
Kannattaisiko monoblock kytkeä nykyiseen Jäspi ECO 17 LUX varaajaan ja ajaa sinne sen lämpöistä vettä (max 35?) jotä nykyisen lämpökäyränkin mukaan sinne tarvitaan?
Lämmin käyttövesi siis saisi esilämmityksen tuosta varaajan 25-35C lämpöisestä vedestä ja perään laitettaisiin esim. 60 litran sähköllä toimiva LKV jossa lämpötila nostettaisiin tarpeeksi korkealle (50-55C?)
Jos tämmöinen ratkaisu olisi niin miten legionellapöpöt hoidetaan? Käydäänkö LKV kääntämässä kerran kuukaudessa pariksi tunnniksi 65 asteeseen (jos muistaa)?

Se priimausvaraaja sellainen että siinä on sekoitusventtiili, jolla trimmataan verkkoon lähtevä vesi halutuksi. Priimausvaraaja sitten +55-60 asteiseksi (jolloin siellä seisovassa vedessä ei elä mikään). Kuparisissa esilämmityskierukoissa paljon vaihtuvassa vedessä nyt ei muutenkaan elä mikään, en minä ainakaan ole lämmitysvaraajaani nostanut ikinä yli 40 asteen.
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Tässä monoblock ratkaisussa siis kaikki nykyiset kamani jäisivät jäljellä ja halutessani voisin ottaa öljytankin pannuhuoneesta ja jopa piipun pois kattilasta jos haluan luopua öljystä koska lisä- ja varalämmöt hoituu tällöin nykyisessä kattilassa olevilla 6 kW vastuksilla?

Vai mikä olisi oikea/paras tapa toteuttaa monoblock ratkaisu?

Kiva että kokemuksistani on hyötyä päätöksenteossa. Päädyin tähän ratkaisuun koska se oli halvin tapa leikata (tai tässä tapauksessa päästä eroon) öljyn kulutuksesta. Projektin kokonaiskustannukset olivat hieman yli 5k€, josta sen pumppun osuus 3k€. Tarkoituksena on vielä purkaa öljysäiliö pois autotallista tilaa viemästä tulevaisuudessa.

Olisin ottanut sen 5kW panan ihan suorituskykyarvojen perusteella, koska se antaa sinne -15 asteeseen hyvin tehoa, varsinkin matalalla veden lämmöllä niin kuin sun tapauksessa. Ilmalämmitys vaatii lämpösempää vettä kovalla pakkasella (max 45) astetta ja tuo 7kW malli tuntuu taipuvan aika hyvin tähän. Toisaalta siine 5kW mallissa on pienempi kompressori ja sitä pystyy ajamaan pienemmällä kuormalla lauhalla kelillä ilman pätkäkäyntiä.

Jos katsotaan noita Jäspin ecoluxin yhteitä, niin siihen kannattaisi varmaan liittyä kiehuntayhteen (1) ja tyhjennysyhteen (8 ) kautta, kun ei ole tarjolla varaajayhteitä niin kuin tuossa mun Arimaxissa. Ja sitten lämminkäyttövesi ulos (3) -yhteen jälkeen kytkentä priimausvaraajaan.
1571994399266.png
 

MetaX

Aktiivinen jäsen
Eli jos laittaisin tuollaisen Panasonic WH-MDC05H3E5 vaihtoehdon jota MetaX alunperin myös harkitsi niin riittäisikö se -15C, ehkä jopa -20C asteessa tekemään kaiken lämmön 160 m2 lattialämmitystaloon, jos ei ota huomioon lämmintä käyttövettä?

Tätä varten pitäisi pystyä arvioimaan talon lämmitysenergian kulutusta. Toisaalta jos niitä yli -15 pakkaspäiviä on tusina vuodessa, niin se kattilan 6kW vastuksen aiheuttama lisäkulutus on todella pientä kokonaisuuden kannalta. Mulla on vielä ILP, jolla tuin lämmitystä kovalla pakkasella ja en tarvinnut vastuksia ollenkaan, vaikka panalta on kytkentä olemassa vastusten ohjaamiseen. Eli se on testaamatta miten toimii käytännössä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Saisiko jostain avointa dataa paikkakuntaisista lämpötiloista tuntitasolla? Nimittäin tämä lämpöpumppujen valinta helpottuisi, jos voisi katsoa faktaa että paljonko vaikka Turkusessa on ollut niitä -15 pakkasia oikeasti.

Tuntitasolla siksi, että voisi nekin, joilla on iso varaaja ja mahdollisuus ehkä ajaa VILP:iä päivisin, näkisivät mikä lämpötila on päivätunteina.
Tai voisi katsoa, että mikä %osuus lämmityskaudesta pyöritään +5 ja -10 asteen välillä, mikä on VILP:lle vielä "pala kakkua" lämpöalue.

Jos datan jostain saisi, niin aika nopsaan voisi tehdä (vaikka minä siis) web-palvelun, mistä nämä raportit voisi generoida. Pikkusen vajavaisin tiedoin keskimäärin suositteluja tehdään.

EDIT: täytyypä vilkaista mitä tuo FMI:n aineisto on ja millaiselta aikaväliltä:
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
En aivan toivoton olisi VILP:n suhteen, joka pärjää -15 asteen pakkasiin asti Turkusessa. Ehkä niukin naukin talouteni kestäisi kolme päivää vuodessa mennä COP 1:llä. Tietenkin vähän voisi huijata ja polttaa takkaa noina päivinä.

Helsingissä on päivä enemmän, eli neljä päivää ollut pitkän aikavälin keskiarvo.

Tähän suhteutettuna halpa VILP voi kyllä maksaa itsensä ylivoimaisesti nopeimmin takaisin. Kallis VILP ei anna välttämättä mitään merkittävää etua käytännönelämässä.


Kovat pakkaset.PNG
 
Viimeksi muokattu:
D

Deleted member 1344

Vieras
Mulla on just tuo tuollainen Jäspin Ecolux ja Fujitsu ottaa vettä tyhjennysyhteestä ja palauttaa sen kiehuntayhteeseen. Käyttövettä priimaa OSO:n 120-litrainen varaaja. Kattilavettä pidän noin +35 asteessa.

Kattilassa on 6 kW varavastus, joten se + Fujitsu + ilmalämpöpumppu (jonka automaatio käynnistää automaattisesti -11 asteessa) riittävät mainiosti. Menin vieläpä tilaamaan 1500 litran öljytankin täyteen vuonna 2010, sitä riittää vieläkin vuosiksi tätä tahtia.
 

iqo

Vakionaama
Mulla on just tuo tuollainen Jäspin Ecolux ja Fujitsu ottaa vettä tyhjennysyhteestä ja palauttaa sen kiehuntayhteeseen.
Onnistuisiko tässä kattilassa myös paisuntayhde tuo tyhjennysyhteen sijaan? Paisuntayhde olisi DN25 ja näyttäisi olevan aika alhaalla kattilassa. Olenko ymmärtänyt oikein, että paisuntayhteet ovat useissa kattiloissa aika ylhäällä?
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Ei kai sillä nyt niin väliä ole, öljykattilan kanssa on ihan turha haaveilla mistään kerrostumista. Kunhan ottaa mahdollisimman alhaalta, mulla tosiaan tuosta Jäspistä edestä alhaalta. Mulla on itse asiassa paisarikin tuossa kiehuntayhteessä (kattilan päällä), kattilan takaa alhaalta paisuntayhteestä otetaan pesuhuoneen lattiakierto joka sekin palautetaan kiehuntayhteeseen.
 

pamppu

Vakionaama
En aivan toivoton olisi VILP:n suhteen, joka pärjää -15 asteen pakkasiin asti Turkusessa. Ehkä niukin naukin talouteni kestäisi kolme päivää vuodessa mennä COP 1:llä. Tietenkin vähän voisi huijata ja polttaa takkaa noina päivinä.

Eikä silloinkaan mennä cop1, koska kyllä se vilp vääntää lämpöä -20 asteessakin, vaikka ei ihan tarpeeksi. Mutta melkein. Lisäksi päivällä on usein lämpimämpää. Esim. viime talvena mun vilp sammui yhtenä yönä muutamaksi tunniksi kun pakkanen ylitti -20, mutta ei se aiheuttanut tarvetta vastuksille. Varaaja ja lattia jäähtyi hieman, huonelämmössä ei vielä mitään näkynyt. Sitten vilp taas aamulla heräsi ja latasi vehkeet tappiin. Ylipäätään mulla ei ole ovalin pääkytkin ollut päällä kuin parina vuorokautena 2013 alkaen.
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Onnistuisiko tässä kattilassa myös paisuntayhde tuo tyhjennysyhteen sijaan? Paisuntayhde olisi DN25 ja näyttäisi olevan aika alhaalla kattilassa. Olenko ymmärtänyt oikein, että paisuntayhteet ovat useissa kattiloissa aika ylhäällä?
Tein tuohon paisuntayhteeseen varauksen vilp:lle eli laitoin siihen sulkuventtiilin. Ajattelin josko linjasäätöventtiilin avulla voisi ottaa vilp:lle vettä sekä tuosta että tyhjennysyhteestä. Lattialämmön paluu minulla tulee tuohon tyhjennysyhteeseen.

Meillä kattilana EcoLux 30 joka on kai muuten identtinen mutta tilavuudeltaan hiukan isompi. Minäkin uskon kyllä ettei öljykattilan kanssa kannata juurikaan haaveilla mistään kerrostumisesta.
 

Omppupomppu

Aktiivinen jäsen
Mulla on öljykattilan kiehuntayhteessä kiinni putki jossa on kaksi varoventtiiliä (2 taitaa olla Jäspin suositus) ja putken päässä roikkuu paisuntasäiliö. Siihen samaan yhteeseen tulee myös kattilan täyttöputki joka on vedetty kylmästä käyttövedestä.
Onko tämä normaali kytkentä?
Tulisiko siis tuohon samaan ryppäseen kiinni monoblockilta tuleva vesi? Vai lähtevä vesi vai olisko sillä väliä kummin päin?
Jos laittaisi monoblockista tulevan sekä lähtevän putken kiinni kattilan alaosaan tyhjennys- ja paisuntayhteeseen niin olisivatko yhteet niin lähellä toisiaan, että vesi alkaisi kiertää lähes putkesta putkeen eikä lämpöä jäisi paljoa kattilaan eikä siten lattiakiertoon?

Kannattaisiko monoblockista ajaa kattilaan aina maksimilämpöistä vettä (35C) jolloin kattila olisi aina 35 asteessa ja nykyinen shuntti säätäisi lattiaan lähtevän veden lämpötilaa kuten nytkin vai kannattaisiko ajaa kompuran lämpökäyrän mukaista vettä kattilaan eli vain kylmimmällä kelillä 35 asteista ja siten nykyinen shuntti tulisi tarpeettomaksi?
Mites nykyinen lattiapiirin kiertovesipumppu. Siinä on kolmenopeuksinen 20v vanha Grundfoss. Pitäisikö sen tilalle vaihtaa joku muuttuvanopeuksinen sähköä säästävä pumppu joka ottaisi ohjauksen jostain???
IMG_7900.JPG
IMG_7898.JPG
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tuohon kiehuntayhteeseen T-kappaleen tilalle ristiyhde josta neljäs haara monoblokilta palaavalle vedelle. Tai niin ainakin itse tekisin.

Monoblokille lähtevä vesi joko paisuntayhteestä tai tyhjennysyhteestä. Tyhjennysyhdehän on noista alimpana mutta on kooltaan vain 1/2". Toisaalta pienehköllä vilp:llä niin haitanneekohan tuo pienehkö koko?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kannattaisiko monoblockista ajaa kattilaan aina maksimilämpöistä vettä (35C) jolloin kattila olisi aina 35 asteessa ja nykyinen shuntti säätäisi lattiaan lähtevän veden lämpötilaa kuten nytkin vai kannattaisiko ajaa kompuran lämpökäyrän mukaista vettä kattilaan eli vain kylmimmällä kelillä 35 asteista ja siten nykyinen shuntti tulisi tarpeettomaksi?
Mites nykyinen lattiapiirin kiertovesipumppu. Siinä on kolmenopeuksinen 20v vanha Grundfoss. Pitäisikö sen tilalle vaihtaa joku muuttuvanopeuksinen sähköä säästävä pumppu joka ottaisi ohjauksen jostain???

Todennäköisesti paras, jos ajaa käyrää VILPillä. Säätimen pyynti vähän yli että pysyy auki. Huonetermostaatilla voisi rajoittaa ylilämmitystä jos pitäisi lämmönsäätäjän vireessä. Samalla se estäisi kuuman pääsyn kiertoon, jos on kattila tai vastus päällä. Sunttia en pois ainakaan ottaisi.

Muuttuvanopeuksiset säästää sähköä mutta ovat aika kalliita. Mahtavatko edes kestää 20 vuotta. Makuasioita. Jos lattialämimtyksen kierron panee kovin pienelleen, sitten ne lattiat ei lämpene tasaisesti.
 

Jaska80

Jäsen
Ehdottaisin kuitenkin öljyvehkeiden kantamista pihalle ja esimerkiksi tuo Mitsu ja ecodan tilalle... yksinkertaista ja toimivaa.
Näissä useamman lämmönlähteen systeemeissä on aina omat säätönsä

Ei olle halvin ratkaisu mutta kuitenkin satsaus tulevaisuuteen.

Varmasti hyviä vaihtoehtoja kaikki valitset noista minkä tahansa.
Oma suositus mitsu koska osoittautunut tosi hiljaiseksi ja koska minullakin on sellainen :)
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Tämä asia ei nyt ole ihan noin yksiselitteinen.

Kannattaa muistaa että autoissakin eniten myyty malli johtaa myös yleensä hinaustilastoja.

Niinpä... Tosin hyvä että saa VILPtkin vähän mainetta, kun samalla lailla koko PILP kategoria sai epäluotettavan laitteen maineen Nibe F410 pumpun takia joka porsi aika usein alle 10v iässä.

Mutta on näissä Ecodaneissa ollut pahoja kompuraongelmia ja sitten bonarina että ulkoyksikön uusinta on tarkoittanut tukevia päivityksiä sisäyksikköönkin
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mun oma pohdinta meni kutakuikin näin... joku 9 vuotta siihen meni.
1. HITACHI YUTAKI 11 kW monoblock (alla joku uusi malli)

Ensinmäiset ajatukset VILP:stä tuli 2009. Ongelmana oli raha (lama just alkanut) ja tietämyksen puute. Lisäksi PILP toimi niin asia jäi hautumaan.

2. Fujitsu HP11 (split)
Liian suuret minimitehot mutta muuten laite herätti mielenkiintoa. Hyvä dokumentaatio ja antotehotaulukko esmerkillinen.

3. Panasonic T-CAP 9 kW (moniblock)
Rahasta oli edelleen niukuutta ja mutta vaaka kääntyi ajatuksissa monoblockin suuntaan. En oikein päässyt sinuksi servicemanualin kanssa ja ohjelmiston ominaisuudet vaikuttivat suppeilta. Ajatus jäi kuitenkin kasvamaan.

4. Nibe F2120-12
Tämä nousi suosikiksi ajatuksella: tätä olen odottanut Fujitsu HP:n ilmestymisetä lähtien (pienempi min teho). Tässä vaiheessa PILP hajosi ja valinalle tuli kiire. Päätin ottaa Nibe F2120 mutta MLP osoitautui melkein yhtä halvaksi joten VILP jäi ostamatta. Tässä vaihees olin jo ehtinyt asenella putkia jonkin aikaa.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Mutta on näissä Ecodaneissa ollut pahoja kompuraongelmia ja sitten bonarina että ulkoyksikön uusinta on tarkoittanut tukevia päivityksiä sisäyksikköönkin
Mitsun vilppejä meni foorumillakin useampi romuihin pelkästään viime talvena. Paljonkoja noita myytiin silloin vajaa 10 vuotta sitten, oliko se markkinaykkönen?
 
Back
Ylös Bottom