VILP vanhaan hirsitaloon (Varsinais-Suomi)

Viljami

Tulokas
Hei! Teimme kaupat Sauvossa sijaitsevasta sisäpinta-alaltaan 240 neliöisestä hirsitalosta. Pinta-alaa ei ole laskettu standardin mukaan vaan joissain katon alla korkeutta on vain metrin verran.

Talo on rakennettu 20-luvulla, siinä on luonnonkivijalka rossipohjalla ja eristeinä purut. Nämä saattavat vaihtua, kun sähköt pitää uusia ja seinät avata. Lattian eristys välttämättä ei. Talo on Sauvossa, Varsinais-Suomessa, enkä usko siellä olevan vuosittain montaakaan kylmää talvipäivää.

Talossa on tällä hetkellä öljylämmitys (ja monta tulisijaa), mutta toiveenamme on siirtyä maalämpöön tai vesi-ilmalämpöpumppuun. Tällä hetkellä öljynkulutus ollut kuulemma noin 2000 litraa, jonka lisäksi sitä on lämmitetty kahdella kakluunilla ja 50-luvun puuhellalla alakerrassa (öljynä lämmitystarve voisi olla noin 3500l/a). Yläkerran pönttöuuneja ei ole kuulemma käytetty niin paljoa. 1950-luvulla öljylämmitykseen siirryttäessä asennettiin alakertaan 10 metrin leveystä kaksilehtistä patteria ja yläkerrassa on niin ikään 10 patteria, mutta näistä neljä (makuuhuoneissa) metrin levyisiä kolmelehtisiä, aulassa ja pesuhuoneessa molemmissa kaksi ehkä 60cm leveää kaksi lehtistä. Kellariin on valettu betonilattia, mutta siellä ei oikeastaan ole kuin puuvarasto ja talotekniikka.

Meitä muuttaa kaksi aikuista ja kolme alle kouluikäistä lasta. Tällä hetkellä talon alakerran keskellä sijaitsevassa vessassa (4 m2) ei ole patteria, mutta se on rakennettu ymmärtääkseni kiinni piippuun, jota öljylämmitys ja valurautahella lämmittänevät jossain määrin. Yläkerran peruhuoneessa (12 m2) on kaksi patteria. Näihin tiloihin on suunniteltu remonttia, ja lattialämmitystä.

Koska emme tee etätöitä, toiveenamme olisi talon lämpimän käyttöveden ja vesikiertoisen lämmityksen korvaaminen lämpöpumpulla (vaikka puita varmaan silloin tällöin poltettaisiinkin). Emme kuitenkaan ole etätöissä. Keskustelin jo yhden toimijan kanssa, joka ehdotti taloon 12kw Daikinin vesi-ilmalämpöpumppua 230 l lämminvesivaraajalla + 100l lisävaarajalla lämpimälle käyttövedelle). Puita ei kuulemma tarvitsisi käyttää eikä hän nähnyt maalämmössä etua (ts. takaisinmaksuaika pitkä, hintavero vuodessa 50-200e maalämmön voitoksi, koska lisäkustannukset sen 6500e kaivosta). Foorumia luettuani ja tekoälyltä kysyttyäni vaikuttaisi kuitenkin siltä, että 12kw pumppu voisi olla alimitoitettu tuohon tönöön.

Minkälaisella laitteistolla te lähtisitte varustelemaan rakennusta? Olisin itse (tekoälyn avustamana) kallistumassa ehkä 16kw VILPiin ja johonkin kaksoisvaippavaraajaan (ehkä 200l lämmitykseen ja 300l käyttöveteen). Kuulostaako tämä järkevältä? Forumin perusteella Nibe Polar oli saanut kehuja, mutta ilmeisesti se on kalliimman puoleinen kuin vaikkapa Daikinin vastaava (ts. talossa on paljon remontoitavaa, joten mielellämme optimoisimme remontit). Kellarissa on tilaa nykyisen Arimax-kattilan ja kahden 1500l öljysäiliön verran eli sinne mahtuu helposti useammankin jääkaapin verran tekniikkaa. Yli 180cm korkeaa tilaa ei kuitenkaan ole koko talon alla vaan kivijalka on toisesta päädystä noin 180cm korkeudella ja toisesta vain yhden luonnokivikerroksen (ts. ehkä puoli metriä).

Ps. Lisäkysymyksenä voisin ehkä kysyä, valitsisitteko te lattialämmityksen sähköllä vai vesikierrolla? Tiloissa on tällä hetkellä muovimatot lattiassa ja seinissä eli menevät pitkälti uusiksi. Tilat ovat suht pieniä.

Pps. Jos 16kw kuulostaa ylimitoitetulta, olisiko hybridijärjestelmässä (lämmitysvettä vesikiertoisella hellalla kylmemmillä keleillä) mitään järkeä? Vaimo haaveilee jostain vanhanaikaisennäköisestä 4000-5000e hellasta, mutta tuonkin takaisinmaksuaika taitaa muodostua pitkäksi, jos vaihtoehtona olisi löytää joku vanha kunnostettu valurautahella ja lämmittää vettä kulutuspiikkien aikana vastuksilla.

Ppps. Tuottavatko nuo laitteet lämpöä? En osaa sanoa, onko sille kellarissa tarvetta, mutta voi olla että öljypoltin- ja kattila ovat pitäneet talon kellarin kuivana.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ekaksi tulee mieleen, onko mahdollisuuksien rajoissa asua eka talvi ilman remonttia. Usein ajatukset hakeutuvat kohdilleen, kun antaa niille enemmän aikaa. Samalla tulee vaiheistettua tarpeita ja saa tietoa talon lämmöntarpeen määrästä.

Toiseksi ei yhden edustajan MLP-puheiden perusteella kannata sulkea sitä pois (sanoo vilpin kanssa lämmittävä). Kannattaa tutkia sekin vaihtoehto, jos poraaminen tai maapiiri on mahdollinen.

Kolmanneksi suosittelen @kurre orava käyttökertomuksen lukemista yhdestä seutukunnan parempikokoisesta talosta vilpin kanssa.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Jos on mahdollista tehdä asennushommia itse niin sitten passelin halpis-VILPin voi saada toimintaan ihan muutamalla tonnilla, mutta jos kaikki pitää teettää niin sitten minäkin katselisin suosiolla maalämpöpumppua, hintaero ei ole enää niin ratkaiseva siinä vaiheessa jos kuitenkin kaikki teetetään ulkopuolisella. Mutta samaa mieltä kuin edellinen että kannattaisi ensin asua yksi talvi rauhassa ilman suurempia remontteja jos mahdollista, meilläkin toimi aikanaan hyvin selkeyttämään ajatuksia.
 

Hhartikainen

Aktiivinen jäsen
Ja ensimmäisenä talvena selviää se oikea öljynkulutus, menoveden lämpötila eri ulkolämpötiloissa sekä todellinen puun menekki.
Yllä olevilla tiedoilla on huomattavasti helpompi lähteä arvailemaan VILPin kokoa.
Ja jos kiinteistössä on vesimittari, niin senkin lukemat kannattaa kirjata ylös vaikka kuukausittain.
 

Viljami

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Hei! Ja kiitos nopeista vastauksista ja vinkeistä! Öljylämmitysjärjestelmä on tosiaan toimiva, mutta ainakin poltin saattaa alkaa olla laskennallisen teknisen käyttöikänsä päässä (uusittu 2009).

Talo vapautuu viimeistään toukokuun alussa, ja toiveenamme oli teettää tarvittavat LVIS-remontit ennen sisäänmuuttoa. Täytyy keskustella nykyisten asukkaiden kanssa, voisivatko rajoittaa puunpolttoa tämän lämmityskauden aikana ja lämmittää taloa vain öljyllä meidän laskuumme (meillä puunpoltto tullee olemaan enemmänkin tunnelma- kuin lämmityspolttoa), jos saisimme täten jo ensi kesäksi todellisen käsityksen lämmönkulutuksesta. Käyttövettä meillä varmasti kuluu enemmän kuin kahdella ihmisellä, mutta se vaatinee joka tapauksessa erillisen varaajan.

Ja mahdollinen vesikiertoinen lattialämmityspiiri 12 + 4 neliön WC- ja kylpytiloihin tuskin kuormittaa tulevaa lämmitysjärjestelmää samanlailla kuin patteriverkosto. Sen lisäkulutus lienee siis helpohkoa arvioida (ellei sitten valita sähköistä lattia lämmitystä, kun tilat on kuitenkin aika pieniä).

EDIT: Ja kuten tekstistä ehkä paistaa läpi, meillä ei ole minkäänlaista osaamista omasta takaa. Talokaupatkin vähän jännittivät, mutta ainakin rungon ja alapohjan pitäisii olla kunnossa eikä sitä ole eristetty muovilla pilalle. Muuten kyllä pitää laittaa paljon uusiksi.
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Myyjältä saisi varmaankin tiedot vuotuisesta sähkönkulutuksesta (kaikki sähkö) ja lisäksi miten monta kuutiota on puita poltettu (pino/heitto) vuodessa. Näistä pääsisi aika hyvin kartalle energian kulutuksesta. Pinokuutio puuta on suunnilleen 1000 kwh.

Daikinin speksejä skannasin netistä. En löytänyt käppyröitä COP/lämpöteho = f(ulkolämpötila). Olisi tärkeää tietää paljonko 12 kw Daikin tuottaa lämpötehoa -5 pakkasissa, -10 pakkasissa, -20 pakkasissa ja vieläkin kylmemmässä. Ja lisöksi myös cop arvot vastaavissa lämpötiloissa.
12 kw Daikin ei melko varmasti ole riittävä teho. Mutta selkiää, jos käppyrät löytyy.
Osatehomitoitus lienee hyvä vaihtoehto. Eli, että VILPin kompura riittäisi vaikkapa n. -15 pakkasiin ja sen jälkeen vähitellen vastuksilla lisää.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tankki nyt täyteen öljyä ja keväällä uudelleen niin näkee kulutusta.
Pumpun tehon voi päättää sitten keväällä tankkauksen jälkeen.
Tuohan onnistuisi hyvin jos kerran vapautuu vasta Toukokuussa.

Öljypolttimet ovat aika kestäviä. Suutinta pitää välillä vaihtaa. Myös ilma/öljy suhdetta voi joutua joskus säätämään. Tuohon voi tilata vaikka huoltomiehen. Tosin kokeneet hyvät huoltajat ovat kohta kaikki eläkkeellä.
Kattila ja poltin pitää välillä puhdistaa.
Tuo öljyhomma voisi olla hyvä jättää varulta kovien pakkasten varalle tai huippukalliiden sähkönhintojen varalle. Öljy taitaa olla tällä hetkellä jossain 1.10€/l paikkeilla.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Talon energiatarve eri lämpötiloissa olisi hyvä tietää, niin voi suunnitella, kuinka koville pakkasille haluaa vilpin riittävän. Muistaa pitää, että vilpin cop lähestyy kakkosta pakkasilla ja Sauvossa talvilämmöt on lähes koko ajan nollasta tai muutaman asteen pakkasella. Parikymmentä viivaa tulee melko harvoin. Lisälämpöön joutuu vilpin kanssa joka tapauksessa varautumaan oli se sähkövastus, öljy tai puukalikka.

Ei vilpin tehon arvioinnissa olla avaruustieteessä, mutta hehtaarilla on hyvä olla. Aivan liian tehokas vilp tarvitsee energiavaraajan, jolla foorumillakin on toimivia ratkaisuja tehty, sekä vajaatehoinen ottaa koppaan, kun se käy jatkuvasti täysillä.

MLP:n kanssa pääsee tässä suhteessa helpommalla, kunhan kaivo tai maapiiri on riittävä.
 

grendy

Vakionaama
Jos talo vaikuttaa ja pitäisi olla ns. (melkein) loppuelämän talo ja kun ilmeisesti _paljon_ remppaa on tiedossa joka tapauksessa, niin en säästelisi lämmitysjärjestelmässä. Eli pistäisin maalämmön jos se on tontillisesti mahdollista. Ei tarvi mitään pumpun sulatuksia ja sulatusvesien johtamisia miettiä vaan se olis kaikista eniten plug and play eikä tarvi perään katsoa.
 

Viljami

Tulokas
Hei! Ja kiitos näkemyksistänne! Laitamme siis jäitä hattuun tuon lämmitystaparemontin suhteen, ja panostamme ensin muuhun peruskunnostukseen. Lienee muutenkin todennäköistä, että emme muutenkaan olisimme enää ehtineet valtion avustuskelkkaan mukaan, ja toivon mukaan korotettu kotitalousvähennys näihin remontteihin liittyen säilyy vielä tulevaisuudessakin.

Tästä tulikin hyvä aasinsilta vielä siihen, että onko teillä näkemyksiä tuon vessan ja kylpyhuoneen lattialämmityksen järjestämisen suhteen? Tilat ovat pieniä ja sähköinen lattialämmitys (vaikkakin kylpyhuoneessa kaksi patteria onkin) olisi tietysti saneerausvaiheessa edullisempi kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Vesikiertoinen taas sopisi paremmin lämpöpumpun kaveriksi ja lienee pitkäikäisempi kuin sähkölämmitys. Lattialämmitys aiheuttaa myös muutoksia pannuhuoneeseen, mutt ne voidaan toivottavasti ratkaista tulevaisuuden muutostarpeiden näkökulmasta kestävästi (tai sitten väliaikaisratkaisu taloudellisesti). Kuten grendy sanoi, tarkoituksena tästä on remontoida "loppuelämän" koti (vaikka tokkopa kosteiden tilojen käyttöikä ylittää sähköisen lattialämmityksen käyttöikää).
 

Vilppimies

Tulokas
Itse asumalla tosiaan ne tarpeet ja menekit parhaiten selviää. Laittaisin vesikiertoisen kerran on lämpöpumppu suunnitteilla, saahan sen toteutettua fjvr:llä tai erillissunttauksella patterikierrosta. Sähkökaapeli kun on aina yks yhdestä, mutta jos teettää homman niin kannattaa laskea paljonko sitä sähköä ostaa hinnanerotuksella.

Puunpoltosta kannattaa aina muistaa että kaikkihan on niin sanotusti kotiin päin jos vaan poltettavaa materiaalia on saatavilla ja pystyy asian ottamaan harrastelun kannalta.
 
Back
Ylös Bottom