Josta tuleekin mieleen, miksi aina vähän huvittaa kun auton myynti-ilmossa lukee "Säännöllisesti huollatettu merkkiliikkeessä". Aika varma saa olla, että vaihteisto/perä/jakolootaöljyt on alkuperäiset. No joissakin onneksi nuokin kuuluu huolto-ohjelmaan, perus vajaavetoisissa harvemmin.Kyllä se pakko on, muuten ollaan kokkolan autohuoltoon jonottamassa
Yleistä autoilukeskustelua
- Viestiketjun aloittaja Harrastelija
- Aloituspäivämäärä
Vaihdelaatikot lisää työllisyyttä reippaasti. Eräs konepaja-asiantuntija sanoi vuosia sitten, että maailman työstökoneista n. 50% tarvitaan autojen vaihdelaatikoiden koneistukseen. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta n. 100 miljoonaa henkilöautoa tehdään vuodessa. Kaikki autojen koneistukset ovat kyllä järkälemäinen työmäärä vuodessa.
Nehän ovat nyt häipymässä sähkäreiden myötä. Eli on tervetullutta ideaa lisätä sähkäreihin vaihdelaatikko. Jos vaikka automaattinen 9-vaihteinen tip-top laatikko. Saa konepajat duunia.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Taidatkin itse siis olla sinkoilijaMissä tällaisia sinkoilijoita liikkuu? Ainakaan meillä päin ei kyllä kukaan sinkoile liikenneympyröissä, aina mahtuu väliin ajoneuvosta riippumatta. Ei kai 'sinkoiluun' sähkistä tarvita
Mutta tuo on yleistä, että edellä joku ajaa normaalisti ja sitten pitkään aikaan ei ympyrään tule ketään, mutta sitten tulee sinkoilija ja pölähtää normaalin takapuskuriin ja itse et pääsekään kehiin
Suomessa liikenneympyräkäyttäytyminen on sentään suht ennustettavaa verrattuna keski/eteläeuroopalaiseen. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jos maassa puhutaan ranskaa, niin kannattaa olla varuillaan. Luultavasti tämän voi laajentaa koskemaan ainakin espanjan- ja italiankielisiä maita myös. Kreikkakin on epäilyksenalainen.
Tuosta en kyllä ymmärtänyt mitään.Taidatkin itse siis olla sinkoilija
Mutta tuo on yleistä, että edellä joku ajaa normaalisti ja sitten pitkään aikaan ei ympyrään tule ketään, mutta sitten tulee sinkoilija ja pölähtää normaalin takapuskuriin ja itse et pääsekään kehiin
Oman reitin liikenneympyröissä ongelmana on lähinnä vain arat autoilijat, jotka eivät uskalla mennä ennen kuin tulee varsin pitkä väli.
Noissa siis on usein tilanne se, että on kaksi risteävää liikennevirtaa, kun on jätetty eritasoliittymä rakentamatta. Siis liikenneympyrässä on jatkuva virta autoja liittymästä 1->3. Sitten olisi myös paljon liikennettä 2->4, mutta tuossa arkaillaan ja tulee ruuhka, jota ei olisi, jos mentäsiin pienempiin rakoihin.
Mä muistan ekaa kertaa espanjassa, ku piti yrittää ängetä ympyrään. Eihän siitä meinannut tulla yhtään mitään. No parin päivän päästä olin jo "espanjalainen kuski" ja kaikki toimi yllättävän hyvin.
Vain parkkeeraustyyli ei tarttunut (ääni toimii tutkana).
Husky
Hyperaktiivi
Tai jos normaalit ajavat siellä järkevää vauhtia ja sinkoilijat 3x nopeudella, niin vaikeutuu asia. Kun ei tiedä onko edelliseen saapuva normaali, jolloin väliin ehtii kolme autoa, vai sinkoilija, joka on ensimmäisen liittyjän kyljessä. Eli se mitä autokoulussa sanottiin, että nopeuserot ovat iso ongelma.
Ite muistan kun Thaimaassa vuokrattiin skootterit, ei siis mopoja, ja ekaa kertaa lähdettiin paikallisten kuskien sekaan. Nopeasti sai heittää kaiken roskiin mitä tottunut Suomessa ajellessa tekemään. Ennakointi oikeastaan reagointia ja vauhti sovitetaan liikennevirran mukaan. Toki se oli myös todella jouhevaa menoa, tilaa annettiin jos pystyttiin ja tilan hakija myös tiesi että välttämättä tilaa ei ole jos ei "singahtele" taroeeksi ripeästi sinne sekaan.
Jalankulkijana ensivaikutelma oli, että hullua menoa, mutta siellä liikennevirrassa taas jopa ihan turvallisen tuntuista, kun vaan oli järki ja ajotaidot kunnossa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Noita ympyröitä vaan on toteutettu kovinkin soveltavasti kaistajärjestelyidensä suhteen, mikä linkoaa sinut ulos jo seuraavasta liittymästä, toisessa vasta kolmannesta ja joissain saat ajella kahta kaistaa vaikka sen 7 kierrosta ihan hienosti. Tuohon laitetaan talvikeli, lunta maassa, paikallisia jotka tuntevat juuri tuon ympyrän kaistat sieltä lumen alta ja jokunen harvemmin ko. ympyrään ajava, niin siinä alkaakin se pelti olemaan jo aika pehmosta, vain ajan kysymys milloin kolahtaa 
Tarkoitus on että käyttäjä itse lukee omat ajatuksensa ja säätää automaattin haluamansa säädöt. Laite sitten noudattaa tätä. Mutta on tuossa sellainen totuudne poikanen että on tilanteita kun kuski käy liian kuumana, että haluaa muuttaa näitä säätöjä vaikka viileämmäksi ainakin väliaikaisesti niin onhan se kiva että muutos tapahtuu yhtä nuppia kiertämällä.
Tuohan on ongelma vain suomalaisille, jotka koittavat noudattaa suunnittelijan ajatuksia siitä miten kaistat toimivat. Etelämpänä homma toimii kutakuinkin näin:Noita ympyröitä vaan on toteutettu kovinkin soveltavasti kaistajärjestelyidensä suhteen, mikä linkoaa sinut ulos jo seuraavasta liittymästä, toisessa vasta kolmannesta ja joissain saat ajella kahta kaistaa vaikka sen 7 kierrosta ihan hienosti.
- jos olet poistumassa heti seuraavasta liittymästä, ajat ympyrässä ulkokaistaa ja siitä sitten seuraavasta ulos
- kaikissa muissa tapauksissa ajat suoraan sisäkaistalle ja sitä pitkin niin kauan kunnes oma liittymäsi on seuraava, siinä kohtaa siirryt ulkokaistalle ja sitten liittymästä ulos
Vilkun käyttö on kiinni henkilökohtaisista mieltymyksistä:
- osa ei vilkuta koskaan mihinkään
- osa vilkuttaa oikealle kun on poistumassa
- osa vilkuttaa jo liittymään tullessa oikealle tai vasemalle sen mukaan mihin suuntaan aikovat jatkaa ympyrän jälkeen ja jatkavat tätä vilkutusta kunnes ovat poistuneet
- osa tekee jonkin vapaamuotoisen kombinaation edellä mainituista.
Alankomaissa on kuitenkin paljon ympyröitä joissa kaistojen väliin on rakennettu pienet korokkeet siten, että liittymän suunnittelijoiden ajatuksia kaistoista pitää noudattaa, jos ei halua ajaa korokkeen yli.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Oikeastaan paras combo jonka olen itse tavannut ihan täällä Hki:ssä, kaveri vilkutti vasemmalle siihen saakka kunnes tuli se oma liittymä kohdalle ja siinä kohtaa vilkku vaihtui oikealle. Tuosta ei ihan hirveästi enää jää kellekään epäselvyyksiä mihin suuntaan tämä kaveri oli tuossa ympyrässä menossa.
Olikohan tämä ollut jo täällä.
/img-s3.ilcdn.fi/27b99df9688441570eaae68ca7497f1780cc62848cce6bf59537f1fb2dbc9a53.png)
www.iltalehti.fi
Nyt tietokonekin selviää Champs Elyseen ympyrästä. Toi on vedetty läpi 404:lla ja CX:llä. No problem, kättä ikkunasta ulos niin tulee tilaa.
Ajoimme itsestään ajavalla autolla Euroopan pelätyimpään liikenneympyrään – Näin kävi
Kiinalaisjätti BYD esitteli osaamistaan itsestään ajavien autojen teknologiassa Pariisissa viemällä autonsa Riemukaaren kuuluisaan liikenneympyrään. Hyppäsimme auton kyytiin.
www.iltalehti.fi
Hempuli
Töllintunaaja
Avaudunpa paikallisesta suunnittelusta tässä kohtaa, niin tulee itselle parempi mieli.
Meillä on tapana rahan puutteessa tehdä ensin normiristeys. Kun käy ilmi, että se ei toimikaan, niin tehdään paikalle ympyrä. Ympyrää ei sijoiteta jostakin pakottavasta tai vähemmän pakottavasta syystä risteyksen keskelle, vaan johonkin laitaan. Usein vielä niin, että liikenteen päävirta kulkee lähes suoraan ympyrän tangentin suuntaan. Eli yhdestä suunnasta ei ympyrään tarvitse hidastaa, vaan posottaa suoraan läpi vauhdilla, mikä torppaa ympyrän toimivuuden käytännössä, mutta ei paperilla.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja jos sitten jonkun pitääkin tuosta "päävirrasta" päästä poikittain siinä ympyrässä, niin tuo virtahan on silloin väistämisvelvollinen, mutta kun ei sieltä kukaan eilenkään halunnut vetää poikittain, niin...
Tuosta soisi ottaa Suomessakin mallia, jos ympyrään on suunnittelijan mielestä pakko rakentaa enemmän kiertyviä kaistoja kuin yksi (toki ympyrästä muodostuu pullonkaula, jos liikennettä ja haarautuvia teitä on paljon). Jossakin päin noin on tehtykin jopa Suomessa, valitettavasti yleensä vain maalauksilla.
Maalauksien ja kaistaopasteiden tekeminen liikenneympyrään ja siihen asennetut liikennevalot ovat periaatteessa typeryyttä, käytännössä tehdyn vakavan suunnitteluvirheen paikkaamista jälkikäteen vippaskonsteilla. Sen sijaan aika hyvä keksintö on tehdä liikenneympyrän kiertokaistasta leveähkö, mutta niin, että keskellä on betonikivetty muhkurainen pikkuympyrä, jossa kukaan ei pyri ajamaan kuin korkeintaan ajaakseen ympyrästä pois pyrkivän kevyttä liikennettä pysähtyen väistävän ajoneuvon ohi tai antaen ajoneuvoyhdistelmille tai pitkille busseille riittävän kääntymistilan. Liikenneympyrän ei pidä olla liian laaja, koska silloin nopeus voi nousta turhan suureksi välityskyvyn silti kasvamatta, vaan niin pienisäteinen, kuin käytännössä mahdollista toiminnan kannalta (raskaiden ajoneuvojen tarpeet asettavat kriteerin minimisäteelle).
Tuo ei välttämättä ole aivabn huono vaihtoehto, jos ympyrä on riittävän pienisäteinen. Ympyrää kiertävät joutuvat kuitenkin ajamaan suhteellisen hitaasti, kun tekevät jyrkkää käännöstä. Pääsuuntaan ajavat voivat puikahtaa välistä ympyrään ja siitä pois, kun näennäinen kiertonopeus on ympyrässä sitä kiertäviä suurempi, jos vain mahtuvat vähänkin ympyrää kiertävän eteen niin, etteivät törmää muihin. Toisaalta hiljaisista liittymistä tulee ympyrään sen verran vähän autoja, että ympyrä "puhdistuu" mahdollisen ruuhkautumisen jälkeen säännöllisesti (jolloin ympyrää hitaasti kiertävät estävät liittymisen pääsuunnasta vain ajoittain).
Eli kuten jo aiemmin todettiin niin toimii paperilla muttei käytännössä. Käytännössä ne pääsuuntaan ajavat unohtavat väistämisvelvollisuutensa ja eivät vilkuta poistuessaan.
Sivulta tulevista liian harva soittaa torvea moisen pääsuuntaan piittamattomasti ajavan aiheuttaessa törmäysvaaraa.
Ruuhka-aikoina sinällään on perusteltua, että pääsuunta vetää. Välillä jokin pääsuunnasta tuleva kääntyy, ja silloin pääsee pujahtamaan sivutieltä kolmion takaa ympyrään.
Hempuli
Töllintunaaja
Käytännössä pääsuunnan liikennettä ei katko jo ympyrässä olevat eikä vauhdilla ympyrään tulevat ehdi vilkuttaa poistuessaan.
Tuossa malliesimerkki ympyrästä Joensuussa. Vaatii tilaa, mutta kuningasidea on hitaat ajonopeudet sekä kevyen liikenteen ja ympyräliikenteen risteämisen eriyttäminen. Jutussa myös mainittu, mitä eroa on maantieympyrän ja kaupunkiympyrän nopeuksissa, jottei tule niitä niputettua samaan kategoriaan.
yle.fi
Tuossa malliesimerkki ympyrästä Joensuussa. Vaatii tilaa, mutta kuningasidea on hitaat ajonopeudet sekä kevyen liikenteen ja ympyräliikenteen risteämisen eriyttäminen. Jutussa myös mainittu, mitä eroa on maantieympyrän ja kaupunkiympyrän nopeuksissa, jottei tule niitä niputettua samaan kategoriaan.
Joensuussa on liikenneympyrä, jonka kaltaisia suositellaan kaikkiin Suomen kaupunkeihin – tällainen se on
Karjalankadun liikenneympyrä on toiminut esimerkkinä, kun koko Suomeen tehtiin ensimmäistä kertaa yhtenäinen ohje kaupunkikiertoliittymien suunnitteluun.
yle.fi
Kevyen liikenteen siirtäminen kauemmas ympyräradasta on todella tärkeä parannus (yhdessä tasossa olevalle liikenneympyrälle). Jos viedään merkittävästi kauemmas, autoilijalle olisi syytä pystyttää poistumissuunnassa erillinen kärkikolmio, jotta ymmärtää, että kyse ei ole liikenneympyrästä erillisestä ylityksestä, jossa pyöräilijä on muutoin väistämisvelvollinen. Tällaisia asioita ei voi liikenteessä ratkaista mittanauha kädessä, jotta toimitaan lain edellyttämällä tavalla.
Mietin itse, että olisiko vielä parempi, jos pyöräteihin saataisiin tavalla tavalla tai toisella mutka, jossa pyörät näyttäisivät lähestyvät ikään kuin vastasuunnasta silloinkin, kun pyöräilijä matkaa liikenneympyrän myötäsuuntaan. En edes tiedä, onnistusiko tämä päältäpäin zikzakmainen pyörätiemuotoilu edes käytännössä. Ongelmanahan on, että toisen kiertosuunnan pyöräilijät tulevat usein hyvin nopeasti pyörätien ylityskohtaan autoilijan kannalta katveesta takaviistosta, jolloin reagointiaikaa ei ole paljon ensihavainnon jälkeen.
Autoilijan ajorata on tuossa mallissa periaatteessa fiksu. Itse tekisin kuitenkin kaupunkiliikenneympyrän säteestä jutussa esitettyä lyhyemmän, jolloin autojen tulisi käyttää vieläkin pienempää nopeutta eikä hurjastelu olisi mahdollista. Laajat kivetykset jättäisivät silti ympyrän käyttökelpoisiksi raskaillekin ajoneuvoille. Reunoille jäisi sitten enemmän tilaa pyörätien muotoilulle.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Risteyksissä ja ympyröissä yksi harmaa alue on se että kauanko auto on kääntyvä ajoneuvo. Tällä on merkitystä siihen että väistääkö auto vai pyöräiliä. Yllä mainittu kolmio on yksi tapa kiertää tuo harmaa alue.
Videosta tuli mieleen että pitäisikö suojatien olla vielä kauempana jotta linja-auto ei tukkisi kevyen liikenteen väyliä.
Videosta tuli mieleen että pitäisikö suojatien olla vielä kauempana jotta linja-auto ei tukkisi kevyen liikenteen väyliä.
kaista eri nopeille