Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsalaisen näkemys siitä että mitä tuuliwoima investoinneille on käynyt Suomessa.

Finnish wind power about to blow away

Wind power production is breaking all records in Finland. However, the cannibalization effect has now reached such dimensions that wind power is starting to appear as its own worst enemy.​

The electricity system is also being challenged by wind power. Among other things, Fingrid is now in the process of building a huge so-called synchronous compensator.​

 

Skata

Vakionaama
Jokos tämä oli täällä?


20 000 €/v ilmaista rahaa per naama ei kelvannut norjalaisille – Kylä äänesti tyrmäävästi nurin 750 MW tuulipuiston ja 220-metriset turbiinit: Olisi ollut Euroopan isoin​

Euroopan suurin maatuulipuisto kaatui Norjassa. Tunturiluontoon ei saa koskea, Norjan toiseksi pienimmän kunnan asukkaat äänestivät.”
 

Husky

Hyperaktiivi
Kummallsita että jossain kysytään mielipidettä eikä sosialisoida maita/näkymiä/elämäntapaa automatic, kuten Venäjällä ja ...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Siemens on rakennellut Tanskaan testiin 21.5MW merituuliwoimalan. Tuossa on 276m m roottori.


Onkohan maatuuliwoimaloiden koot kasvaneet myös entisestään? Aivan kuin luvituksissa alkaisi näkymään entistä suurempia korkeuksia.. tai sitten kuvittelen vain...
 

pamppu

Vakionaama
Onkohan maatuuliwoimaloiden koot kasvaneet myös entisestään? Aivan kuin luvituksissa alkaisi näkymään entistä suurempia korkeuksia.. tai sitten kuvittelen vain...

Eiköhän sekin ole jatkuva kehitys. Aikoinaan pystyteltiin vielä tämmöisiä 300kW potkureita:


Nyt sitten näitä 6-10MW:

Onhan noiden kasvu aika hurjaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eiköhän sekin ole jatkuva kehitys. Aikoinaan pystyteltiin vielä tämmöisiä 300kW potkureita:


Nyt sitten näitä 6-10MW:

Onhan noiden kasvu aika hurjaa.
Joo, muutama vuosi sitten taisi rakenteilla olla 5-6 MW ropeleita, joiden napakorkeus oli alta 200m. Näyttäisi että nyt haetaan lupia jopa 10 MW myllyille ja samalla napakorkeus on noussut kymmeniä metrejä ja kokonaiskorkeus alkaa olemaan jo yli 300m.

Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä, napakorkeus 215 metriä ja roottorin halkaisija 210 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 7–10 MW.
 

anders

Vakionaama
Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä, napakorkeus 215 metriä ja roottorin halkaisija 210 metriä. Voimaloiden yksikköteho on noin 7–10 MW.

Ja hyvin pian roottori on 300m ja teholuokka 20MW. Kasvavat yllättävänkin äkkiä.

Nyt taitaa suurimmat kaupalliset olla joku 18MW. Offshore tosin, mutta sieltä se tekniikka tulee maallekin ennenpitkään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Myrsky Energian bisnekuvioissa epäselvyyttä

 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulella tuotetun sähkön arvo laskee
1000091528.jpg

 

fraatti

Hyperaktiivi
Kuinkas ne Ruotsalaiset tuulivoimalat kannattavat? Tämä tutkimuksen mukaan huonosti

In this article, we have analyzed the profitability of Swedish wind farms. The results are disappointing – the industry has been at a loss for seven years in a row. The average loss after financial items has been 35 percent. The last few years have not brought any improvement, quite the opposite.
 
K

korsteeni

Vieras
- kun tuulee, myllymiehet ei saa mittää
- kun ei tuule, myllymiehet ei saa mittää
- kun paistaa aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei paista aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei tuule eikä paista, atomimiehet virnistää, edes joskus saa jotain
 

jussipa

Aktiivinen jäsen
- kun tuulee, myllymiehet ei saa mittää
- kun ei tuule, myllymiehet ei saa mittää
- kun paistaa aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei paista aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei tuule eikä paista, atomimiehet virnistää, edes joskus saa jotain
Oletetaanko tässä kenties että kaikki tuuli- ja aurinkovoima myydään vain ja ainoastaan nordpoolin kautta?
 

kotte

Hyperaktiivi
- kun tuulee, myllymiehet ei saa mittää
- kun ei tuule, myllymiehet ei saa mittää
- kun paistaa aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei paista aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei tuule eikä paista, atomimiehet virnistää, edes joskus saa jotain
Tuota juttua pitäisi tarkentaa niin, että kun muulloin kuin talvella tuulee kovasti, kaupalliset mylly- ja aurinkomiehet eivat saa mitään ja atomimiehet käärivät persnettoa, ellei sitten asiakkaan kanssa ole sovittu muunlaisesta hintatasosta. Samoin, kun Keski-Euroopassa aurinko paistaa, on viikonloppu ja suhteellisen lämmintä, kukaan noista ei saa mitään ja saattavat saada persnettoakin.

Sen sijaan, kun on kylmä ja tuulee edes kohtalaisesti tai jopa hyvin, sekä myllymiehet että atomimiehet vuolevat toistaiseksi kultaa (ja sähkölämmittäjät maksavat viulut). Toki joskus on kylmä eikä tuule, jolloin atomiehet tietenkin saavat sen verran, että laitosta kannattaa pitää käynnissä heikompinakin aikoina. Jos tilanne menee sellaiseksi, että talvellakin myllymiehet eivät yleensä saa mitään, odottaa atomimiehiä kova kohtalo ja heidän laitteensa korvataan ratkaisuilla, jotka sopivat siihen maailmanaikaan.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Jos tilanne menee sellaiseksi, että talvellakin myllymiehet eivät yleensä saa mitään, odottaa atomimiehiä kova kohtalo ja heidän laitteensa korvataan ratkaisuilla, jotka sopivat siihen maailmanaikaan.
Tätä en nyt yhtäkkiä ymmärtänyt. Tarkoitatko jos hinnat alenee lisääntyneen tuulivoiman takia?
 

-Teme-

Vakionaama
- kun tuulee, myllymiehet ei saa mittää
- kun ei tuule, myllymiehet ei saa mittää
- kun paistaa aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei paista aurinko, paneli- eikä myllymiehet saa mittää
- kun ei tuule eikä paista, atomimiehet virnistää, edes joskus saa jotain
Amazon just ilmoitti ostavansa tulevien Halsuan ja Rajamäenkylän tuulipuistojen kaiken energian, 472MW.
Amazonilla on ennestään Suomessa sopimukset yhdeksän muun tuulipuiston kanssa. Kahden uuden tuulipuiston myötä sillä on sopimukset 772 megawatin tuotannosta. Eli kyllä myllymiehet jotain saa
Googlellakin on vastaavia soppareita
 

fraatti

Hyperaktiivi
Amazon just ilmoitti ostavansa tulevien Halsuan ja Rajamäenkylän tuulipuistojen kaiken energian, 472MW.
Amazonilla on ennestään Suomessa sopimukset yhdeksän muun tuulipuiston kanssa. Kahden uuden tuulipuiston myötä sillä on sopimukset 772 megawatin tuotannosta. Eli kyllä myllymiehet jotain saa
Googlellakin on vastaavia soppareita
Missäs se Amazon tuon energian käyttää?
 

-Teme-

Vakionaama
Missäs se Amazon tuon energian käyttää?
Ei käytä itse missään, mutta hiilineutraaliuden puolesta ostaa.
Tuossa olikin että myllymiehet ei saa mittää, niin ennakkoon myytynä kaiken energian useiksi vuosiksi eteenpäin, niin ne saa kaikesta energiasta rahhaa ja kannattaa pyörittää myllyjä aina kuin hiemankin tuuli pyörittää lapoja - vaikka SPOT hinta olisi kuinka miinuksella
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei käytä itse missään, mutta hiilineutraaliuden puolesta ostaa.
Tuossa olikin että myllymiehet ei saa mittää, niin ennakkoon myytynä kaiken energian useiksi vuosiksi eteenpäin, niin ne saa kaikesta energiasta rahhaa ja kannattaa pyörittää myllyjä aina kuin hiemankin tuuli pyörittää lapoja - vaikka SPOT hinta olisi kuinka miinuksella
Jep, tätä hiukan tuuminkin. Tuupataan sähköä mitä ei tarvita markkinoille. Melkoista viherpesua.

Lueskelin joku aika takaperin että valtaosa Ruotsin tuulivoimatuottajista on tuottanut tappiota edelliset 7 vuotta. Ja ylirakentaminen on vienyt myös muilta tuotantomuodoilta kannattavuuden.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tätä en nyt yhtäkkiä ymmärtänyt. Tarkoitatko jos hinnat alenee lisääntyneen tuulivoiman takia?
Nimenomaan. Tuulivoima alkaa Suomessa jo uhkailla pahasti ydinvoiman kannattavuutta, eli vetää välillä hinnat hyvin alhaisiksi ja kun on kaikenlaisia PPA-sopimuksia, välillä negatiivisellekin puolelle, jolloin ydinvoiman omistajat joutuvat välillä maksamaan kuluttajille (ja sähkön varastoijille) siitä ilosta, että käyttävät sähköä.

Sähköverkon ongelma ja mahdollisuus tulevaisuudessa on sähkön varastointi ja muiden ohella akut (ja näiden täydentäjänä ja varasuunnnitelmana jollakin polttoaineella toimiva varavoima). Sähköenergia tuotetaan entistä enemmän tuulella joka tapauksessa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Niinhän siinä kai käy, mutta pitää muistaa että se todellinen realisoituva tuulisähkön tuotto on korkeampi kuin se pörssihinta. Ilman viherpesuakin tuulisähkö olisi edullisempi kuin ydinvoima.
ja ilman viherpesua kaikki maksaisivat sähköstä paljon korkeampaa hintaa. Toisaalla kerrotaan että miinuhinnat jää historiaan ja tuulisähkön tuetkaan ei aiheuta närästystä. Jos sähkö on liian halpaa sen jalostusarvo on liian matala. Luulisi että markinat osaavat hakeutua tasapainotilaan. Lisäksi meillä on pörssisysteemi joka toimii löähes täydellisesti niin en näkisi ongelmaa joka ei hakeutuisi parempaan tasapainotilaan ajan myötä. Toki halpa sähkö siirtää TMA:ta etäälle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Luulisi että markinat osaavat hakeutua tasapainotilaan.
Hakeutuu joka päivä :)

Isoja investointeja ei tehdä nopeasti. Sähkökattilat ovat nopeita investointeja ja niitä on tehtykin. Periaatteessa kai kaikki ylijäämäsähkö voitaisin ajaa sähkökattiloiden kautta varastoon. Jos niin käy niin ylijäämäsähköä ei enää riitäkään vetylaitoksille.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Hakeutuu joka päivä :)

Isoja investointeja ei tehdä nopeasti. Sähkökattilat ovat nopeita investointeja ja niitä on tehtykin. Periaatteessa kai kaikki ylijäämäsähkö voitaisin ajaa sähkökattiloiden kautta varastoon. Jos niin käy niin ylijäämäsähköä ei enää riitäkään vetylaitoksille.
Sähkökattiloiden tarvekin saturoituu. Ja kun taivaalta tulee energiaa lähes nolla kustanuksella niin uskoisin että kiinnostusta on. Mutta koska tuulen mukaan ei voi yksin elää niin vaatii sopimuksia.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sähkökattiloiden tarvekin saturoituu.

Näin on jos ei ole riittävästi varastotilaa lämmölle. Lopullinen saturaatiopiste on se, kun ei ole enää käyttöä lämmölle edes varastoituna.

Synteettisen bensiinin markkinat olisivat taatut. Raaka-aineet olisivat suunnilleen ilmaisia energiaa myöden. Missä mättää ettei tulosta synny?
 

kotte

Hyperaktiivi
Niinhän siinä kai käy, mutta pitää muistaa että se todellinen realisoituva tuulisähkön tuotto on korkeampi kuin se pörssihinta. Ilman viherpesuakin tuulisähkö olisi edullisempi kuin ydinvoima.
En väitä vastaan enkä ota muuta kantaa kuin taloudellisten näkymien kannalta. Talousnäkökulmasta olen hyvin skeptinen ydinvoiman kilpailukyvystä tuulisähköön verrattuna tulevaisuudessa. Vanhaa ydinvoimaa ei tietenkään pitäisi ajaa alas, vaan pitää yllä huolella. Jos nyt etuja hakemalla hakee, niin tulee periaatteessa toimeen luokkaa 50% vähemmillä sähkövarastotarpeilla kuin tuulivoima. Tuonkin voisi ottaa huomioon, kun vertailee ydinvoiman kustannuksia verrattuna moottori- ja kaasuturbiinivoimaan säätö-, huipputeho ja varavoimatarpeissa. Jälkimmäisethän pärjäävät 100% vähäisemmillä sähkövarastokustannuksilla kuin tuuli- tai ydinvoima (nolla on aina 100% vähäisempi kuin jokin positiivinen luku).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin tuuliwoima vastatuulessa. Ei meinaa kannattaa.

Abysmal crisis for wind power in the north: "Nobody is making money"​

Investors are now trying to dump loss-making wind power in northern Sweden – but there are no buyers. One player says the market situation in Sweden is “absurd” and notes that desperate players are now basically giving away the projects. “There is basically no value in today’s market,” says Elin Akinci, CEO of ELS Analysis.

1753722084649.png

 
Mutta kuitenkin lisää YVA:taan.

Pohjoisessa:
- Hirvivaara, Haaparanta, max. 34 myllyä, 0,8 TWh
- Palojärvi, Haaparanta, max. 54 myllyä, 1,3 TWh
- Polargrund, merituulivoima, max. 120 myllyä, 10 TWh
- Rajala, Pajalan kunta, max. 57 myllyä, 1,2 TWh

Etelämpänä:
- Hudiksvall, merituulivoima, 68-114 myllyä, tuotanto 5,6 TWh
- Gävle Öst, merituulivoima, max. teho 4860 MW, max. 324 myllyä
- Najaderna, Tierp, merituulivoima, max. 67 myllyä, 4-5 TWh. Huomiona, että tämän alueen lähellä on myös neljä muuta tuulivoima-aluetta:
- Fyrskeppet, max. 187 myllyä, 2800 MW/11 TWh
- Olof Skötkonung, max. 70 myllyä, 5,5 TWh
- Storgrundet, max. 51 myllyä, 1000 MW, 3-3,5 TWh
- Utposten 2, max. 32 myllyä, 540 MW

Kaikkiaan pohjoiseen voi siis tulla 265 uutta myllyä eli teholla 10 MW/mylly siis 2650 MW piikkitehoa. Etelämmäksi voi tulla 845 uutta myllyä eli vastaavasti 8450 MW piikkitehoa. Siis Ruotsissa on suunnitteilla enemmän myllyjä kuin mitä Suomessa on tällä hetkellä yhteensä ja tähän vielä päälle mahdolliset muut hankkeet, joihin en törmännyt YVA-sivustolla. Ja samaan aikaan raportoidaan olemassaolevien myllyjen haasteista. Onkohan siis investoreilla vauhtisokeus vai Markbygden vaan itse sössinyt hommat?
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Vika ei liene niinkään myllyissä, jotka toki ikäännyttyään eivät enää vastaa modernimpien tuottavuutta, vaan ihmeellisissä sopimuskuvioissa, joilla aikoinaan lypsettiin poskettomia tuulivoimalisiä sähkön hinnan päälle. Myllyt oli kiinnitetty tuollaisia tuottolaskelmia vastaan rakennuskustannusten rahoittamiseksi lainarahalla, mutta koko businekselta putosi pohja sitä mukaa, kun tuulivoima arkipäiväistyi sähköenergian lähteenä.
 

RPekka

Aktiivinen jäsen
Kummallsita että jossain kysytään mielipidettä eikä sosialisoida maita/näkymiä/elämäntapaa automatic, kuten Venäjällä ja ...
Saatika että maanomistaja saisi itse päättää mitä omaisuudellaan tekee vai oliko tämä kunnan maille tulossa (jolloin siinäkin tapauksessa suora demokratia on huono ratkaisu verrattuna siihen että vaaleilla valitut edustajat olisi tutustuneet aiheeseen ja tehneet faktapohjalta päätöksen)?
 

kotte

Hyperaktiivi
Saatika että maanomistaja saisi itse päättää mitä omaisuudellaan tekee vai oliko tämä kunnan maille tulossa (jolloin siinäkin tapauksessa suora demokratia on huono ratkaisu verrattuna siihen että vaaleilla valitut edustajat olisi tutustuneet aiheeseen ja tehneet faktapohjalta päätöksen)?
Lienee saamalaisaluetta, jolla on varsinkin Norjassa hiukan eri lainsäädäntökehys kuin muualla valtakunnassa. Itse asiassa lainsäädännön merkitys monessa asiassa lienee tuolla hiukan epäselvä, kun aivan juurisyitä ruvetaan kaivelemaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tanskassa tuuliwoiman tuontanto on ollut alamaissa ja sähkö on ostettu ennätysmäärät Norjasta. Norjalaiset ovat taas ilmoittaneet että uusia kaapeleita ei ole tulossa ja vanhojakaan ei haluttaisi uusia. Onkohan tuuliwoiman tuonto ollut muutenkin euroopassa "normaalia" heikompaa, vai ainoastaan Tanskassa?

 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulimyllyt korvina ja silminä.

Itämeren alueen merituulivoimaloita, kuten Puolan rannikon lähellä rakennettavaa Baltic Power -hanketta, ollaan ottamassa osaksi Euroopan turvallisuusjärjestelmää.
Tuulivoimalat voidaan varustaa tutkilla ja sensoreilla, jolloin ne toimivat “vartijoina” ja valvovat merialuetta mahdollisten uhkien, kuten vakoilun, sabotaasin ja kaapelivaurioiden, varalta.

Nord Stream -kaasuputkien räjäytys ja muiden merikaapeleiden vahingot ovat osoittaneet EU:n haavoittuvuuden, ja NATO pyrkii nyt hyödyntämään hajautettuja ja korkeita turbiineja osana tiedustelua.
Hankkeet kuitenkin herättävät huolia sotilaallisista riskeistä, hyökkäyksistä sekä oikeudellisista kysymyksistä siitä, kenelle kerätty tieto kuuluu ja miten sitä saa käyttää.

Monet tuulivoimayhtiöt jo tekevät tiivistä yhteistyötä rannikkovartioston ja armeijan kanssa, harjoittelevat uhkatilanteita varten ja jakavat sensoreiden ja kameroiden dataa turvallisuuden parantamiseksi.

 

kotte

Hyperaktiivi
^Tuo voisi olla ratkaisu, minkä pohjalta Itä-Suomeen myös rajan läheisyyteen voisi rakentaa tuuliturbiineja. Tornit ovat varsin korkeita, joten konehuoneen tasolta näkee tutkilla aika kauas rajan taaksekin. Olisivathan nuo oiva kohde myös hyökkääjälle, kuten mikä tahansa rakennelma, mutta tuskinpa moinen olisi sen suurempi riski kuin useimpien muidenkaan mahdollisten maalitaulujen. Voisihan niiden läheisyyteen tuoda myös ilmatorjuntakalustoa tai ainakin parantaa valmiuksia moisten tuontiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Siteerattu asiahan on kaksijakoinen, eli Suomen ympäristökeskuksen laatima perusteellinen raportti arvioiduista purkukustannuksista kohteen ja purkuoptioiden mukaan (laadittu virkatyönä, kun yksi hallituspuolue ilmeisesti sellaisen hallitusohjelmaan halusi) sekä kansalaisyhdistyksen mielipideraportti, jossa on nostettu esille päätelmiä raportissa arvioiduista kustannuksista eri optioiden pohjalta (tyypillisesti valitsemalla maksimaaliset ennallistamistoimenpiteet).

Vastaavasti voisi samaa linjaa soveltan varmaan väittää, että kaikesta rakentamisen kustannuksista on kaikissa tilanteissa jätetty summamutikassa vähintään kolmasosa muiden huoleksi (ydinvoimaloiden tapauksessa ehkä paljon enemmänkin), koska täydellinen ennallistaminen, eli ennen muuta perustusten poistaminen ja kierrättäminen niin, että kaikki palautetaan sellaiseksi kuin oli ennen töiden aloittamista, on kallein kokonaisoptio, mutta kumminkin tämän kansalaisyhdistyksen ajattelutavan mukaan välttämätöntä.
 
Back
Ylös Bottom