Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta

[anders]

Ja siltikin on vielä pakko lisätä, nimenomaisesti OL1 ja OL2 tyyppisissä kiehutuslaitoksissa generaattori on painelaitoksia vieläkin kriittisempi ja tiukemmin naimisissa ydinprosessiin.

Genun irtoaminen aiheuttaa alle sekunnissa kokoluokkaa 600%-700% muutoksen laitoksen lämpötehossa johtuen paineen ja sitä kautta höyryn ja veden moderointivaikutuksen välittömästä muutoksesta. Samalla se aiheuttaa myös laitoksen välittämän hätäpysäytyksen.

Sen sijaan moderneissa reaktoreissa, jossa vettä ei käytetä moderointiin, voidaan generaattori irroittaa omaksi osakseen paljon vapaammin. Jopa niin, että se ei ole osa ydinlaitosta, vaan laitoksen rajapintana on lämmön tuotto ja sillä sitten tehdään mitä lystätään.

 

[tet]

Genun irtoaminen aiheuttaa alle sekunnissa kokoluokkaa 600%-700% muutoksen laitoksen lämpötehossa johtuen paineen ja sitä kautta höyryn ja veden moderointivaikutuksen välittömästä muutoksesta. Samalla se aiheuttaa myös laitoksen välittämän hätäpysäytyksen.

Näinhän siinä käy. Mutta se trippi voi tapahtua ihan samalla lailla alkuperäisellä generaattorilla, kuin vaihdetulla korvaavan mallisellakin. Eli genun tyypin vaihtuminen ei aiheuta muutoksia laitoksen muihin järjestelmiin, koska generaattorin merkistä ja mallista riippumatta siellä tarvitaan samat turvamekanismit, joiden tulee toimia samassa ajassa.

Edelleen en epäile, etteikö paperisotaa tarvita. Mutta siihen en usko hetkeäkään, että vaihto kaatuisi lupabyrokratiaan.

 

[anders]

Edelleen en epäile, etteikö paperisotaa tarvita. Mutta siihen en usko hetkeäkään, että vaihto kaatuisi lupabyrokratiaan.

Ei se varmasti kaadu, mutta kyllä tuo on aika naimisissa ydinpuolen prosessiin, nimenomaan kiehutuslaitoksessa.

Lisäksi siellä pitää olla hyväksyntää kaikenlaisille ei norminaalisella alueella operoinnille, ydinprosessin vaatimien aikajaksojen puitteissa.

Ei ole läpihuutojuttu, ja laitostoimittajan hyväksyntä vaadittaneen ja yhdistelmän hyväksyntä STUK:n puolesta.

 

[fraatti]

Alankomaissa piirrellään suuntaviivoja neljän reaktorin käynnistämisestä 2035

Netherlands: Government Cements Timeline for New Nuclear

The new Dutch government is backing its promise to build four nuclear reactors — with funding, concrete plans, and timelines supporting nuclear energy.

www.energyintel.com

 

[fraatti]

Bank backing gives US nuclear new momentum
​

https://www.reuters.com/business/energy/bank-backing-gives-us-nuclear-new-momentum-2024-10-07/

14 Major Global Banks and Financial Institutions express support to Triple Nuclear Energy by 2050

14 Major Global Banks and Financial Institutions express support to Triple Nuclear Energy by 2050 - World Nuclear Association

On the sidelines of Climate Week in New York City, major banks, government representatives and industry executives recognized the role that nuclear energy …

world-nuclear.org

 

[kotte]

Bank backing gives US nuclear new momentum​

​

https://www.reuters.com/business/energy/bank-backing-gives-us-nuclear-new-momentum-2024-10-07/

14 Major Global Banks and Financial Institutions express support to Triple Nuclear Energy by 2050

14 Major Global Banks and Financial Institutions express support to Triple Nuclear Energy by 2050 - World Nuclear Association

On the sidelines of Climate Week in New York City, major banks, government representatives and industry executives recognized the role that nuclear energy …

world-nuclear.org

Tuossa Reutersin jutussa on analysoitu myös mahdollisia esteitä ja hidasteita ydinvoiman uudelleentulemiselle (kuten se, että tällä hetkellä huudossa ovat ratkaisut, jotka kaupallisessa mielessä puuttuvat ja ne pitäisi ensin kehittää; todellisista kustannuksistakaan ei esimerkkien puutteessa ole kokemuspohjaista tietoa).

Syynä ydinvoiman alamäkeen menneinä vuosikymmeniä ovat olleet ennustettua suuremmat kustannukset projekteihin liittyvien aikataulujen pettämisen ja niinde takana olevien teknisten ennakoimattomien vaikeuksien takia. Myös säädösten kiristyminen on vaikuttanut asiaan. On oikeastaan uskon asia, miksi kaikki sujuisi tulevaisuudessa helpommin, kun momentum pitäisi ensin oikeasti rakentaa muutoinkin kuin mielikuvina.

Toivottavasti ei tällä kertaa ole kyse vastaavassa kuin sotimiseen liittyvien asioiden kohdalla on historiassa tapahtunut toistuvasti: Sukupolvien vaihtuessa karvaat kokemukset unohtuvat (eli ydinvoimaloita on viime vuosikymmeninä rakennettu vain tipottain ja siellä, missä epäonnistumisiin on ulkopuolisen helppo keksiä selityksiä). Niinpä sitten lähdetään soitellen sotaan uskoen, että tällä kertaa asiat eivät voi mennä pieleen vastaavalla tavalla kuin edellisellä kerralla. Ydinvoimallehan olisi ollut viime vuosikymmeninä nykyistäkin suurempi todellinen tarve, mutta vaikeuksista seuraavien kustannusten takia moiseen ei ole tohdittu laajalti ryhtyä.

 

[anders]

On oikeastaan uskon asia, miksi kaikki sujuisi tulevaisuudessa helpommin, kun momentum pitäisi ensin oikeasti rakentaa muutoinkin kuin mielikuvina.

Yksi ei-uskon asia on ei-vesipohjaisten laitosten vaatimat paljon kevyemmät turvarakenteet, kun ei tarvitse kestää höyrypainetta.

Lentokoneiden jne törmäily voidaan silloin ratkaista erikseen, vaikka rakentamalla ydinosa maan tason alapuolelle. Hieman vesivoimaloiden tapaan.

Jos passiivinen turvallisuus sen mahdollistaa, voi kaikki sekondaarit, turbiinit, lauhduttimet jne rakentaa normisti pintaan. Tuo ydinosa olisi silloin hyvin kompakti, mielellään valmiina paikalle tuotu.

 

[kotte]

Yksi ei-uskon asia on ei-vesipohjaisten laitosten vaatimat paljon kevyemmät turvarakenteet, kun ei tarvitse kestää höyrypainetta.

Tuo on totta, mutta kuumiin osiin liittyvien rakenteiden kohdalla voi tulla muita vaikeuksia, kun sisuskalut ovat kuitenkin varsin radioaktiivisia. Mahdollisen veden pääsy tuonne jostakin lähistöltä on esimerkkinä melko katastrofaalinen tilanne. Ympäristö on aika vaativa pumppujen, puhaltimien ja putkistojen tai kanavien kannalta, koska tehoa on paljon ja lämpötilat korkeita. Noiden säätökoneistoonkin voi liittyä yhtä ja toista käytännössä.

Olennainen kysymys mielestäni on, että tuollaista laitosta pitäisi kokeilla käytännössä kunnon tovi ja mielellään useammankin laitoksen, jotta mahdollisista ongelmista tai etenkin niiden puuttumisesta on käytännön kokemusta. Nykyisellään laitosten valmiusaste on samaa luokkaa kuin fuusiokoelaitoksen, vaikkakin Gen 4 reaktorit ymmärretään periaatteessa paljon paremmin ja tiedetään paljon helpommiksi rakentaa.

 

[anders]

Tuo on totta, mutta kuumiin osiin liittyvien rakenteiden kohdalla voi tulla muita vaikeuksia, kun sisuskalut ovat kuitenkin varsin radioaktiivisia. Mahdollisen veden pääsy tuonne jostakin lähistöltä on esimerkkinä melko katastrofaalinen tilanne. Ympäristö on aika vaativa pumppujen, puhaltimien ja putkistojen tai kanavien kannalta, koska tehoa on paljon ja lämpötilat korkeita. Noiden säätökoneistoonkin voi liittyä yhtä ja toista käytännössä.

Onhan ne toki moninkertaisesti suojattu, kuumiin osiin ei tarvitse päästä missään tilanteessa kuumana käsiksi. Sinne sitten puhalletaan booria tms tarvittaessa sisään.

Päältä noita voi jäähdyttää turvallisesti vedellä, joka haihtuu. Joissain jopa integroitu allas tätä varten, passiivijäähtyy luokkaa viikkoja tuolla jo paikalla olevalla vedellä. Höyry päästetään noissa ulos sellaisenaan.

Natrium on sitten erityistapaus, vaatii turvavälin puskurikaasulla, mutta onneksi sitä ei ole kaikissa lainkaan.

Olennainen kysymys mielestäni on, että tuollaista laitosta pitäisi kokeilla käytännössä kunnon tovi ja mielellään useammankin laitoksen, jotta mahdollisista ongelmista tai etenkin niiden puuttumisesta on käytännön kokemusta.

Kööpenhaminassa ajavat testejä paraikaa, ei-radioaktiivisesti. Saadaan prosessista käytännön kokemusta. Radioaktiivinen testi lähivuosina.

Nykyisellään laitosten valmiusaste on samaa luokkaa kuin fuusiokoelaitoksen, vaikkakin Gen 4 reaktorit ymmärretään periaatteessa paljon paremmin ja tiedetään paljon helpommiksi rakentaa.

No onhan niiden valmiusaste nyt oleellisesti eri, kun kyse insinöörihaasteista, ei perusfysiikasta?

 

[kotte]

Onhan ne toki moninkertaisesti suojattu, kuumiin osiin ei tarvitse päästä missään tilanteessa kuumana käsiksi. Sinne sitten puhalletaan booria tms tarvittaessa sisään.

Päältä noita voi jäähdyttää turvallisesti vedellä, joka haihtuu. Joissain jopa integroitu allas tätä varten, passiivijäähtyy luokkaa viikkoja tuolla jo paikalla olevalla vedellä. Höyry päästetään noissa ulos sellaisenaan.

Niin, olettaen, että missään ei ole vuotoja tms. Kaasun kierrätystä varten täytyy olla puhaltimia ja moottoreiden on oltava akselin päässä matalammassa lämpötilassa kaiketi(?). Kaasut vuotavat herkästi pienestäkin raosta ja on epäselvää, voiko systeemiä rakentaa puolihermeettisesti suljetuksi. Sulasuolareaktorissa on matalammat lämpötilat ja vuodot verkkaisempia kiertopumpuilla ja muualla putkistossa, mutta muut ongelmat vastaavasti yleensä suurempia. Noita pitäisi pystyä huoltamaankin tarpeen mukaan tai vikatapauksissa. Taitaa polttoainesauvojen vaihto olla aika yksinkertaista moiseen nähden (kun kaikki voi tapahtua useiden metrien paksuisen vesikerroksen suojissa).

 

[anders]

Niin, olettaen, että missään ei ole vuotoja tms. Kaasun kierrätystä varten täytyy olla puhaltimia ja moottoreiden on oltava akselin päässä matalammassa lämpötilassa kaiketi(?). Kaasut vuotavat herkästi pienestäkin raosta ja on epäselvää, voiko systeemiä rakentaa puolihermeettisesti suljetuksi. Sulasuolareaktorissa on matalammat lämpötilat ja vuodot verkkaisempia kiertopumpuilla ja muualla putkistossa, mutta muut ongelmat vastaavasti yleensä suurempia.

Sulametalli sama juttu, jos metalli muu kuin natrium.

Mutta kyllä voi olla passiivisesti jäähtyvä ja normisti hermeettinen, moninkertaisella kuorella.

Noita pitäisi pystyä huoltamaankin tarpeen mukaan tai vikatapauksissa. Taitaa polttoainesauvojen vaihto olla aika yksinkertaista moiseen nähden (kun kaikki voi tapahtua useiden metrien paksuisen vesikerroksen suojissa).

On ja ei. Sula polttoaine ja jäähdytin lasketaan pois säilytysaltaaseen ja annetaan jäähtyä, niin voidaan korjata paikalla tai viedä pois korjattavaksi.

Ei onnistu perinteisissä.

 

[kotte]

Mutta kyllä voi olla passiivisesti jäähtyvä ja normisti hermeettinen, moninkertaisella kuorella.

Passiivisesti lämpöä siirtävän ensilämmönsiirtopiirin toki voi tehdä hermeettisesti suljetuksi, mutta mahdollinen sähkömoottorin käyttämä kaasunkierrätyspuhallin tai sulasuolapumppu voi olla vaikeampi tapaus (mihin tarkoitin viitata). Kaasuun perustuvan siirtopiirin täytyy vielä olla käytännössä voimakkaasti paineistettuna kapasiteetin takia. Natriumia tai lyijyä voinee kierrättää sähköiselläkin pumpulla ja jos tuo perustuu induktiiviseen vaihtovirtakäyttöön, ei ehkä tarvita edes elektrodeja, joten nuo voisivat olla helpompia tapauksia. Mahdollisuuksien rajoissa voisi olla tuollaisen periaatteen soveltaminen myös sulalle ionisoituvalle suolalle.

Sula polttoaine ja jäähdytin lasketaan pois säilytysaltaaseen ja annetaan jäähtyä, niin voidaan korjata paikalla tai viedä pois korjattavaksi.

Ei onnistu perinteisissä.

Perinteisessä toimitaan tyypillisesti niin, että reaktorin päälle lasketaan metrien verran lisää vettä ja sauvojen siirto esijäähdytysaltaaseen voidaan tehdä kokonaan veden muodostaman säteilysuojan alla. Sauvat sitten saavat jäähtyä radioaktiivisessa mielessä hyvin kauan (tyypillisesti vuosia) tuolla altaassa ennen siirtoa seuraavan välivarastovaiheeseen. Ei Gen 4 -reaktoreiden käytetty polttoaine periaatteessa sen vähemmän säteilevää ole eikä edes moisen mahdollisimman yksinkertaisen prosessin soveltaminen ole kovin yksinkertaista, kun kaikkea ei voida tehdä veden alla mahdollisimman helppopääsyisessä paikassa suoraan reaktorin päällä. Paksuseinäisten lyijyarkkujen kanssa pelaaminenkin on aika hankalaa vallitsevilla säteilytasoilla ja rekatori pitäisi kumminkin saada huollon jälkeen mahdollisimman nopeasti uudelleen tuotantoon.

 

[anders]

Passiivisesti lämpöä siirtävän ensilämmönsiirtopiirin toki voi tehdä hermeettisesti suljetuksi, mutta mahdollinen sähkömoottorin käyttämä kaasunkierrätyspuhallin tai sulasuolapumppu voi olla vaikeampi tapaus (mihin tarkoitin viitata). Kaasuun perustuvan siirtopiirin täytyy vielä olla käytännössä voimakkaasti paineistettuna kapasiteetin takia. Natriumia tai lyijyä voinee kierrättää sähköiselläkin pumpulla ja jos tuo perustuu induktiiviseen vaihtovirtakäyttöön, ei ehkä tarvita edes elektrodeja, joten nuo voisivat olla helpompia tapauksia. Mahdollisuuksien rajoissa voisi olla tuollaisen periaatteen soveltaminen myös sulalle ionisoituvalle suolalle.

Niissä kulhomallisissa lämpö siirtyy kulhon rakenteen läpi ja lämmittää ensin vettä, joka haihtuu pois parissa viikossa, jolloin ydin on riittävän viileä, että ilman konvektio riittää jäähdyttämään sen.

Joissain malleissa on myös passiivisilla lämpöputkilla tehty sama.

Joka tapauksessa kriittistä on että homma toimii passiivisesti, ilman mitään ulkoista energiaa tai ohjausta.

Perinteisessä toimitaan tyypillisesti niin, että reaktorin päälle lasketaan metrien verran lisää vettä ja sauvojen siirto esijäähdytysaltaaseen voidaan tehdä kokonaan veden muodostaman säteilysuojan alla. Sauvat sitten saavat jäähtyä radioaktiivisessa mielessä hyvin kauan (tyypillisesti vuosia) tuolla altaassa ennen siirtoa seuraavan välivarastovaiheeseen. Ei Gen 4 -reaktoreiden käytetty polttoaine periaatteessa sen vähemmän säteilevää ole eikä edes moisen mahdollisimman yksinkertaisen prosessin soveltaminen ole kovin yksinkertaista, kun kaikkea ei voida tehdä veden alla mahdollisimman helppopääsyisessä paikassa suoraan reaktorin päällä. Paksuseinäisten lyijyarkkujen kanssa pelaaminenkin on aika hankalaa vallitsevilla säteilytasoilla ja rekatori pitäisi kumminkin saada huollon jälkeen mahdollisimman nopeasti uudelleen tuotantoon.

Kyllä tässä mielessä nestemäinen polttoaine on ylivoimainen.

 

[kotte]

Kyllä tässä mielessä nestemäinen polttoaine on ylivoimainen.

Noin voi tokaista, mutta onko siihen todellista perustetta? Putkiin jää kontaminaatiota ja sen leviäminen täytyy estää kuljetussuojien ulkopintoihin, jotta nämä voidaan tuoda ulos. Polttoainesauvat yleensä pitävät aineet sisällään ja jos niitä sattuisi veteen jonkin verran pääsemään, ne saadaan erilleen vedenkäsittelylaitoksessa. Vesi on myös vaikkapa ilmaan verrattuna varsin hyvä puhdistusaine, joten paikat saadaan pysymään pitkälti kunnossa pelkällä vedenkäsittelyllä, ellei mitään normaalista poikkeavaa ole tapahtunut.

Niissä kulhomallisissa lämpö siirtyy kulhon rakenteen läpi ja lämmittää ensin vettä, joka haihtuu pois parissa viikossa, jolloin ydin on riittävän viileä, että ilman konvektio riittää jäähdyttämään sen.

Joissain malleissa on myös passiivisilla lämpöputkilla tehty sama.

Joka tapauksessa kriittistä on että homma toimii passiivisesti, ilman mitään ulkoista energiaa tai ohjausta.

Tuossahan on kyse turvallisuusratkaisuista, mutta ei normaalissa kausihuollossa ole varaa odotella radioaktiivisuuden vähentymistä riittävän kauan (käytännössä laitoksen jäljellä olevaa elinikää) ennen varsinaisia huoltotoimia, jos kerran pelkkä lämmöntuotannon väheneminen vie noin kauan. Radioaktiivisuuden täytyy vähentyä useilla kertaluokilla, jotta sisällä olleet aineet voidaan yleensä ottaa pois ilman erityisiä suojaratkaisuja (kuten 3 metriä paksua suojaavaa vesikerrosta, kuten OL3:ssa TVO kertoo toimittavan).

 

[anders]

Noin voi tokaista, mutta onko siihen todellista perustetta? Putkiin jää kontaminaatiota ja sen leviäminen täytyy estää kuljetussuojien ulkopintoihin, jotta nämä voidaan tuoda ulos. Polttoainesauvat yleensä pitävät aineet sisällään ja jos niitä sattuisi veteen jonkin verran pääsemään, ne saadaan erilleen vedenkäsittelylaitoksessa. Vesi on myös vaikkapa ilmaan verrattuna varsin hyvä puhdistusaine, joten paikat saadaan pysymään pitkälti kunnossa pelkällä vedenkäsittelyllä, ellei mitään normaalista poikkeavaa ole tapahtunut.

Noissahan nestemäisissä tuo suunniteltu niin, että ajetaan "puhdasta" liuosta kemikaalisuodatuslaitoksen läpi, kunnes raja-arvot alittuvat, ja sitten annetaan jäähtyä vaadittu aika.

Noissa se hyvä puoli, että jäähdyttyä kaikki kovettuu, niin sen jälkeen ei virtaa juurikaan ulos jäämiä.

Tuossahan on kyse turvallisuusratkaisuista, mutta ei normaalissa kausihuollossa ole varaa odotella radioaktiivisuuden vähentymistä riittävän kauan (käytännössä laitoksen jäljellä olevaa elinikää) ennen varsinaisia huoltotoimia, jos kerran pelkkä lämmöntuotannon väheneminen vie noin kauan. Radioaktiivisuuden täytyy vähentyä useilla kertaluokilla, jotta sisällä olleet aineet voidaan yleensä ottaa pois ilman erityisiä suojaratkaisuja (kuten 3 metriä paksua suojaavaa vesikerrosta, kuten OL3:ssa TVO kertoo toimittavan).

Vastaavasti OL1 ja 2 tehdään vastaava joka kausihuollossa, turbiinin osalta. Kyllä siinäkin joku tovi vartotaan välissä.

 

[anders]

Tuossahan on kyse turvallisuusratkaisuista, mutta ei normaalissa kausihuollossa ole varaa odotella radioaktiivisuuden vähentymistä riittävän kauan (käytännössä laitoksen jäljellä olevaa elinikää) ennen varsinaisia huoltotoimia,

Lisäksi nuo suunniteltu niin, että normaalissa kausihuollossa ei avata rakenteita. Tuo moduuli on huoltovapaa kampanjan ajan, sitten se kärrätään pois huollettavaksi. Jos se vikaantuu, on niitä redundantisti varakappale valmiina, jolloin vikaantunut voidaan jättää jäähtymään.

Esim copenhagen atomicsin tapauksessa koko kontti tarkoitus vaihtaa määräajoin, mutta polttoainesuola jättää kohteeseen.

 

[kotte]

Noissahan nestemäisissä tuo suunniteltu niin, että ajetaan "puhdasta" liuosta kemikaalisuodatuslaitoksen läpi, kunnes raja-arvot alittuvat, ja sitten annetaan jäähtyä vaadittu aika.

Noissa se hyvä puoli, että jäähdyttyä kaikki kovettuu, niin sen jälkeen ei virtaa juurikaan ulos jäämiä.

Tuossa toki on lupaavat mahdollisuudet, ellei käytännössä tule ikäviä yllätyksiä. Aika ja kokemus tuonkin näyttäisi käytännössä.

Vastaavasti OL1 ja 2 tehdään vastaava joka kausihuollossa, turbiinin osalta. Kyllä siinäkin joku tovi vartotaan välissä.

Taitaa mennä parikin vuorokautta. Kuitenkin tuo tapahtunee normaalisti siinä rinnalla, kun reaktorin huoltoa aloitellaan. Reaktorinkin on annettava jäähtyä pysäytyksen jälkeen. Kiehutusvesireaktorin höyryssä nyt ei ole sen kummempia jätteitä ja muuta radioaktiivista kuin painevesireaktorin ensiöpiirissäkään ja tuo vesihän joka tapauksessa vapautetaan (nestemuodossa) reaktori- ja polttoainerakennusten sisälle, kun paineastia avataan.

Lisäksi nuo suunniteltu niin, että normaalissa kausihuollossa ei avata rakenteita. Tuo moduuli on huoltovapaa kampanjan ajan, sitten se kärrätään pois huollettavaksi. Jos se vikaantuu, on niitä redundantisti varakappale valmiina, jolloin vikaantunut voidaan jättää jäähtymään.

Esim copenhagen atomicsin tapauksessa koko kontti tarkoitus vaihtaa määräajoin, mutta polttoainesuola jättää kohteeseen.

Tuossa puolestaan huoltoproseduurin ekonominen puoli on hiukan kriittinen kysymys. Laitosratkaisu lienee myös poikkeuksellisen riippuvainen alkuperäisen toimittajan huoltopalveluista. Tokihan noin on monien muidenkin suurten teollisten laitetuotteiden osalta, vaikkakin kilpailua huollon osalta ehkä on helpommin saatavilla (esimerkkinä vaikkapa hissit, teolliset moottorit ja turbiinituotteet).

 

[fraatti]

Kazakhstanissa ovat äänetäneet ydinvoiman puolesta. Meinaava ilmeisesti sitten värkätä moisen.

Kazakhstan voters greenlight construction of nuclear power plant, setting concerns aside

Almost three-quarters of Kazakhstan voters said “yes” in a nationwide referendum held on 6 October, which asked citizens if they agreed with the construction of a nuclear power plant.

www.euractiv.com

 

[fraatti]

Joustaako ydinvoima?

Muutama poiminta.

Johtopäätös:

Loput voi käydä katsomassa tuolta:

https://download.kpler.com/email/Kpler%20nuclear%20modulation%20whitepaper%20Oct%202024.pdf

 

[kotte]

Joustaako ydinvoima?

Tuon jutun perusteella Ranskassakin niin vähän, että siitä ei ole käytännössä säätövoimaksi, kunhan oman tuotantonsa osalta ehkä sentään. Pystyy toki luokkaa 30% modulointiin uusilla laitoksilla kuten OL3 (muttei edes Ranskassa moiseen keskimäärin).

Suomen oloissa moinen säätökyky ei riittäisi alkuunkaan, vaikka kaikki sähkö tuotettaisiin ydinvoimalla. Jos lisäksi sähköä tuotettaisiin edes osa tuulella tai auringolla, tarvittaisiin aivan toisen suorituskyvyn säätövoimaa noiden tarpeisiin ja rinnalle ydinvoiman sijaan.

 

[fraatti]

OL2 generaattorin roottorinvaihto

Mielenkiintoisen näköinen projekti.
Ihan yksi katselukerta ei riittänyt...

https://www.facebook.com/video.php?v=919457060094677

 

[fraatti]

Pörssisähkön hinta oli nollissa ja Vattenfalli seisotti reaktoria ruotsissa.

"Ei kommentoitavaa".

Vattenfall tystlåtna om stängd kärnkraft trots högre spotpris

”Vi har inget nytt att säga, så vi avböjer en intervju”, skriver bolagets pressavdelning till Montel. Det var i söndags som Vattenfall, via operatören Forsmark, valde att stänga ner Forsmark 2 till följd av blåsigt, och för årstiden mycket milt väder, vilket fick spotpriserna i Sverige att rasa...

montelnews.com

 

[tet]

Pörssisähkön hinta oli nollissa ja Vattenfalli seisotti reaktoria ruotsissa.

Itse asiassa taisi olla jopa miinuksella. Onko tuossa sitten jotain väärää, jos pyrkii minimoimaan tappionsa pysäyttämällä laitoksen jotta ei joudu maksamaan tuottamastaan sähköstä? Varsinainen ihmettelyhän tuossa uutisessa oli se, miksi laitosta ei käynnistetty, kun hinta nousi (meikäläisellä alv:lla laskettuna) yli 3 c/kWh tasolle, joka tiettävästi ylittäisi laitoksen marginaalikustannuksen.

Uutinen on päivätty torstaina, ja siinä ihmetellään miksi sen päivän hinnat eivät ole saaneet käynnistämään laitosta, joka edellisenä sunnuntaina pysäytettiin. Olisihan se jo tuossa kohtaa ollut mahdollista, xenon-kuoppa lienee ollut historiaa jo tiistaina. Vaan eipä tuo 3 c/kWh toisaalta vaikuta niin kovalta hinnalta, että asiasta nyt kenenkään pitäisi pelihousujaan repiä. Se on sitten toki eri asia, mitä vaikutuksia tuolla on ollut naapurimaiden hintatasoon, jos mitään.

 

[janti]

Henkilöstö evakuoitiin savukehityksen jälkeen Forsmarkin loppusijoituslaitokselta​

Useat ihmiset ovat juuttuneet maanalaiseen tunneliin sen jälkeen, kun palohälytys laukaistiin SFR:ssä - lyhytikäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksessa SKB:ssä, Svensk Kärnbränslehantering AB. Savun muodostumisen epäillään alkaneen loisteputkesta.
– Olemme pääosin lähteneet. Nyt on kyse savun poistamisesta tästä tunnelista. Ja palohälyttimen nollaamiseen pelastuspalvelun mukaan.

Personal evakuerades efter rökutveckling på slutförvaret i Forsmark

Flera personer satt fast i en tunnel under marken efter att ett brandlarm utlösts på SFR – slutförvar för kortlivat radioaktivt avfall vid SKB, Svensk Kärnbränslehantering AB. Rökutvecklingen misstänks ha startat i ett lysrör. – Vi har i stort sett lämnat. Nu handlar det om att få ut röken ur...

www.svt.se

 

[fraatti]

Sattui tulemaan tuollainen vastaan somessa. Jatkuvasti kuulee että ydinwoima on kallista. Mutta entä jos vertailuksi vaikka aurinkoon ja tuuleen otetaan ne kaikki muut oheiskulut mitä tulee? Miltä tulos sitten näyttää?

 

[tet]

Sattui tulemaan tuollainen vastaan somessa. Jatkuvasti kuulee että ydinwoima on kallista. Mutta entä jos vertailuksi vaikka aurinkoon ja tuuleen otetaan ne kaikki muut oheiskulut mitä tulee? Miltä tulos sitten näyttää?

katso liitettä 101652

 

[fraatti]

Kiinalaiset ovat onnistuneet naaraamaan uraania merestä hyvin lähelle samaan hintaan kuin mitä sitä saa louhimalla.

https://min.news/en/science/0ffb1627fbad473d00d2694dc6da5514.html

 

[kotte]

Kiinalaiset ovat onnistuneet naaraamaan uraania merestä hyvin lähelle samaan hintaan kuin mitä sitä saa louhimalla.

Uraanin erottaminen vedestä hyvin pieninäkin pitoisuuksina sopivia hartseja käyttäen on tunnettua puhdistustekniikkaa (niin porakaivovesien suodattamisessa käyttövesikelpoiseksi kuin Fukushiman voimalaitosraunioiden allasvesien puhdistuksessa), joten kustannusongelmahan tuo on tähänkin asti ollut. Uraania on käytännössä rajattomasti saatavilla merivedestä ydinvoimatekniikan tarpeisiin nähden.

 

[fraatti]

Meta huhuilee ydinvoiman perään

Accelerating the Next Wave of Nuclear to Power AI Innovation - Meta Sustainability

Meta releases a Request for Proposals (RFP) to identify nuclear energy developers to support AI innovation and clean and renewable energy goals.

sustainability.atmeta.com

 

[Husky]

Luulisi että Metasta lähtisi kaikki hippiäiset (eli suurin osa käyttäjistä) veke tuollaisen ulostulon jälkeen. Vai olisiko maailmaan vähän palautunut arkijärkeä, silloin kun koskee itseäkin.

 

[HelaKammo]

Aikanaan älyllisen elämän havaitsemiseen keksittiin peruste; älyllinen elämä tarvitsee tolkuttomasti sähköä, jonka havaitsee planeetan kirkkauden vaihteluna tai himmeytenä, kun se avaruudesta vuorataan paneelein. Paneelien peitto näkyisi siten teleskoopeilla. Siihenkö mennään?

 

[fraatti]

Kiinalaisilla kova vauhti ydinvoimaloiden kanssa

https://twitter.com/x/status/1864302251331998096

China May Maintain Rapid Pace of Atomic Power Reactor Approvals

China could approve another 100 nuclear reactors over the coming decade, according to an industry lobby group, as the nation turns itself into the world’s biggest operator of atomic power and potentially a major exporter of the technology.

www.bloomberg.com

 

[Husky]

^Tällaisilla oikeilla toimilla ja ko. valtion varallisuuden myötä myös mittakaavalla on jo oikeasti ilmastovaikutuksia. Toisin kuin hyväntahtoisten hölmöläisten pikkunäpertelyllä.

No toivotaan, että tekniikan laatutaso on Kiinassa kohdillaan, mutta eiköhän siellä tarvittaessa osata, kun kyseessä on oman takapihan asiat.

 

[fraatti]

Jatkuvasti täälläkin törmää toteamuksiin että ydinvoima ei kannata. Nyt kun uusiutuvaa on rakennettu paljon niin myös se tarvii jos jonkinmoista härpäkettä ympärilleen ja myös ne maksavat. Harvemmin tästä hintalapusta puhutaan mitään.

Nyt kuitenkin silmiin osui tälläinen, sinällään ihan mielenkiintoinen toteamus. Siinä väitetään että ydivoima tuottaa euroopassa 23-24% prossaa sähköstä, mutta tukiaisia sille maksetaan 22-24x vähemmän kuin uusituville. Mahtaakohan tuo pitää kutiansa?

 

[fraatti]

Vaikka Suomessa ydinvoimaloiden katkokset ovat olleet paljon uutisissa, niin siitä huolimatta todellisuudessa ne toimivat luotettavasti

Olkiluodon ydinvoimalan häiriöt ovat jatkuvasti otsikoissa – näin toimintavarmoja voimalat oikeasti ovat

TVO:n ydinvoimaloiden käyttökertoimet ovat olleet viime vuosina pääosin yli 90 prosentin tasolla. Myös Olkiluoto 3 on toiminut uudeksi laitokseksi varsin hyvin.

yle.fi

 

[fraatti]

Nyt on aikas kova.

Teollisuuden Voima suunnittelee Olkiluoto 1 ja 2 -voimaloiden sähkötehon nostamista 890 megawatista 970 megawattiin ja käyttöiän jatkamista vuoteen 2058.

Teollisuuden Voima haluaa pidentää vanhojen voimaloiden käyttöikää ja nostaa tehoja

TVO:n mukaan voimaloiden tehonlisäyksellä ja käyttöiän pidentämisellä olisi enimmilläänkin vain vähäisiä kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.

yle.fi

 

[fraatti]

Samat asiatko mahdollistavat edelleen tehojen noston? Tuo viimeisin olisi jo noin 37% lisää potkua alkuperäiseen.

Olkiluoto 1 ja 2 ovat ASEA-Atomin (nykyään osa Westinghousea) 1970-luvun lopulla toimittamia kiehutusvesireaktoreita. Tuolloin ruotsalainen ydinalan osaaminen oli maailman huippua, tästä esimerkkinä pääkiertopumppujen sijoitus suoraan painesäiliön reuna-alueelle, jolloin reaktorisydämen jäähdytyskiertoon ei tarvita ulkoisia putkiluuppeja. Laitosten alkuperäinen sähköteho oli 660 MW, josta sitä on nostettu useiden vaiheiden jälkeen nykyiseen sähkötehoon (1984: 710 MW, 1998: 840 MW, 2006: 860 MW, 2010: 880 MW). Tehon nostot on mahdollistanut turbiinitekniikan modernisointi ja reaktorin lämpötehon kasvattaminen kehittyneen tekniikan myötä.

Olkiluodon ydinvoimalaitos – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[fraatti]

EU:ssa vääntöä ydinwoiman roolista.

https://www.reuters.com/sustainability/climate-energy/new-eu-renewable-energy-target-faces-nuclear-roadblock-2024-12-16/

 

[Espejot]

Ruotsin ydinvoiman rakentaminen edelyttää valtion massivista tukea​

- hankkeiden riskit ja ovat aivan liian suuria yksityiselle rahalle​

Dillénin selvityksen mukaan ensimmäisten neljän reaktorin rakentaminen voitaisiin saada käyntiin valtion massiivisella tukipaketilla. Se tarkoittaisi valtion ydinvoimayhtiölle järjestämää lainaa, jota ne saisivat selvästi markkinaehtoista lainaa edullisemmin ehdoin enintään 75 prosenttia rakentamiskustannuksista. Lisäksi tuotetulle sähkölle tulisi antaa sähkön käyttäjien maksama hintatakuu 40 vuoden ajaksi. Näin käytännössä taattaisiin yksityisille sijoittajille investoinnista minimituotto.

Selvityksen arvion mukaan Ruotsin valtio joutuisi ottamaan velkaa vähintään noin 25 miljardia euroa, jos neljän ydinvoimalan rakentaminen saataisiin käyntiin edellä kuvatuin ehdoin ja toteutettua ilman yllätyksiä. Isoissa hankkeissa muun muassa rakentamisen hinta, aikataulu tai korkotaso poikkeavat kuitenkin usein ennakoidusta. Mahdolliset lisäkulut jaettaisiin rahoitusosuuden suhteessa. Mikäli kustannukset ylittyisivät esimerkiksi 50 prosentilla, valtion rahoitusta tarvittaisiin yhteensä noin 34,8 miljardia euroa. Valtion vastaantulon raja kuitenkin vedettäisiin sadan prosentin kustannusylityksiin.

Riskien jaon vastapainoksi selvityksessä esitetään myös voittojenjakomekanismia. Ehdotuksessa yksityisille sijoittajille sallittaisiin enintään 15 prosentin reaalituotto. Jos ulkopuoliset arvioijat todentavat tuotot sitä suuremmiksi, valtiolle maksettaisiin osa tuotosta korotettujen lainakorkojen muodossa. Lisäksi takuuhintaa laskettaisiin, mikä pienentäisi sähkönkäyttäjien mahdollisia lisäkuluja.

Uusi ydinvoima voisi hyödyttää sähköjärjestelmää kokonaisuutena vähentämällä sähkön hinnan vaihteluita ja tarvetta investoinneille sähköverkkoon, energian varastointiin ja verkon vakauden hallintaan. Ruotsissa erityisongelmana on maan sisäisen siirtoverkon riittämättömyys, ja selvityksessä mainitaan, että Etelä-Ruotsiin rakennettava lisäydinvoima voisi olla erityisen hyödyllistä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa.

Kaikkein varmemmin tukimallin toteuttaminen hyödyttäisi rakennettavien reaktoreiden valmistajaa. Neljän reaktorin rakentaminen olisi merkittävä tilaus ja se voisi tehdä valitusta reaktorimallista hinnaltaan yksityisiä sijoittajia houkuttelevan. Esitettyjen reaktorityyppien vakavasti otettavia valmistajia ovat tällä hetkellä lähinnä eteläkorealainen KHNP, ranskalainen EDF ja yhdysvaltalainen Westinghouse.

Yksi ehdotuksen ilmeisimmistä ongelmista onkin siinä, että Ruotsin kansalaiset maksaisivat valitun reaktorityypin kehittämisen kilpailukykyiseksi tuotteeksi. Jos hanke johtaisi toivottuun lopputulokseen, suurimman hyödyn korjaisivat valitun laitostoimittajan lisäksi Ruotsin jälkeen voimaloita edullisesti rakentavat maat.

Ydinvoimaa valtion rahalla ja riskillä - olisiko Ruotsin mallissa järkeä? · Kalevi Sorsa -säätiö

Ruotsin hallitus päättää lähiaikoina, yrittääkö se käynnistää ydinvoiman lisärakentamisen tukemalla voimalayhtiöiden investointeja. Elokuussa siellä valmistui hallituksen tilaama selvitys mahdollisesta tukimallista, jossa valtio rahoittaisi pääosan uusien voimaloiden rakentamisesta ja kantaisi...

sorsafoundation.fi

 

[Husky]

​

Selvityksen arvion mukaan Ruotsin valtio joutuisi ottamaan velkaa vähintään noin 25 miljardia euroa, jos neljän ydinvoimalan rakentaminen saataisiin käyntiin edellä kuvatuin ehdoin ja toteutettua ilman yllätyksiä. Isoissa hankkeissa muun muassa rakentamisen hinta, aikataulu tai korkotaso poikkeavat kuitenkin usein ennakoidusta. Mahdolliset lisäkulut jaettaisiin rahoitusosuuden suhteessa. Mikäli kustannukset ylittyisivät esimerkiksi 50 prosentilla, valtion rahoitusta tarvittaisiin yhteensä noin 34,8 miljardia euroa. Valtion vastaantulon raja kuitenkin vedettäisiin sadan prosentin kustannusylityksiin.

Montako tyyntä päivää pitää olla, että nuo milijaardit kilahtaa takaisin taskuun hinnalla omakustannus*3,14^100?