Yleistä turinaa ydinvoiman tiimoilta

Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
Montako tyyntä päivää pitää olla, että nuo milijaardit kilahtaa takaisin taskuun hinnalla omakustannus*3,14^100?
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos markinarahaa ei ole tarjolla niin tuotto on liian pientä riskeihin nähden joten niitä tyyniä päiviä ei ole tarpeeksi, nähtävästi. Jotenkin se sosialismipeikko on pesitynyt energiakeskusteluun eikä paatuneinkaan kapitalisti ymmärrä että energiaa myydään ja osteen markinahinnoin. Että jos sitä halpaa energiaa halutaa niin kuvetta pitää kaivaa tai muuttaa markkinatalousjärjestelmää sosialistesmpaan suuntaan, siinäpä ne vaihtoehdot. Jos tarpeeksi investoidaan niin halpaa sähköä on luvassa mutta sakset kädessä harvemmin rakennetaan kovin tehokaasti. Toki Ruotissa taskut on syvemmät mutta tukiaiset vääristää markkinoita oli se kohde tuuli- tai ydinvoima.
 
Viimeksi muokattu:
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
Montako tyyntä päivää pitää olla, että nuo milijaardit kilahtaa takaisin taskuun hinnalla omakustannus*3,14^100?
Klikkaa laajentaaksesi..

Ydinvoimaa pitää rakentaa etupainotteisesti. Rakentaminen kun kestää jopa toista kymmentä vuotta niin kulutus kyllä ehtii lisääntyä siihen mennessä. Ei ole OL3 joutunut odottelemaan että tulisi tuulettomia päiviä. Jatkuvastihan se on ajossa, joskin välillä pienemmällä teholla ja välillä huollossa.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Ydinvoimaa pitää rakentaa etupainotteisesti. Rakentaminen kun kestää jopa toista kymmentä vuotta niin kulutus kyllä ehtii lisääntyä siihen mennessä. Ei ole OL3 joutunut odottelemaan että tulisi tuulettomia päiviä. Jatkuvastihan se on ajossa, joskin välillä pienemmällä teholla ja välillä huollossa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ja nykyään huolloilla tienaa
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Tuuli- ja aurinkovoiman ennustettu lisääntyminen kaventaa ja lyhentää sitä gappia jolloin ydinvoimalle olisi tuottavaa käyttöä, tuotot ei taida π100. Aika suuri kulutuksen lisäys tarvitaan että ydinvoimalle löytyisi riittävä rako. Kulutuksen pitäisi olla myös aika tasaista kuten ydinvoiman tuottokin. Tällä hetkellä kulutuksen lisäys kohdistuu pitkälti hetkittäisiin ylituotanto tilanteisiin, jota käyttävät sähkökattilat ja vetylaitokset.

Nyt sitten jännätään että pitääkö ennusteet paikkansa, tuulivoima-ennuste näyttää hiukan jo epävarmalta kun hankkeita jarrutellaan. Aurinkovoiman ennusteet myös aika hurjia ja komponenttien halventuminen ei hidasta hankkeita. Aurinkovoiman lisääntyminen tavallaan lisää tuotantotarvetta talviajalle.

Hurjat tuulivoiman ja aurinkovoiman kasvuennusteet houkuttaa paljon enemmän energian varastointiin kuin muun tuotannon lisäämiseen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Ydinvoimaa pitää rakentaa etupainotteisesti. Rakentaminen kun kestää jopa toista kymmentä vuotta niin kulutus kyllä ehtii lisääntyä siihen mennessä. Ei ole OL3 joutunut odottelemaan että tulisi tuulettomia päiviä. Jatkuvastihan se on ajossa, joskin välillä pienemmällä teholla ja välillä huollossa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo on samalla suuri riski, mistä syystä ydinvoimaa ei ole mahdollista rakentaa ilman veronmaksajien massiivista tukea. Jos natrium-ioniakut sattuisivat kehittymään lupauksiaan vastaavasti ja kustannukset putoamaan materiaalien sallimalle tasolle valmistustekniikan hiljalleen parantuessa, uusi ydinvoima saattaa olla valmistuessaan niin kilpailukyvytöntä, ettei sitä kannata edes käynnistää (jos siis rakentamista ei olisi jätetty kesken jo ennen tätä ja jättää haavojen nuolemisen veronmaksajille).
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Tuuli- ja aurinkovoiman ennustettu lisääntyminen kaventaa ja lyhentää sitä gappia jolloin ydinvoimalle olisi tuottavaa käyttöä
Klikkaa laajentaaksesi..

Ydinvoimalan rakentajat tarvitsevat rakentaa samalla myös käyttökohteen sille ydinvoimalle. Esim. synteettisen polttoaineen tuotanto ydinvoimalla olisi sellainen toimi, johon voisi kaikki tuuliset ajat energiaa upottaa rajatta. Siis niin suuria määriä, ettei sitä tuulivoimalla tuotettaisi kumminkaan. En tiedä tarvitaanko synteettisen polttoaineen tuotannossa myös esim. höyryä, mutta sitäkin olisi tarjolla samalla rahalla. Näin energiaa jalostamalla sen arvo saataisiin nousemaan.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Esim. synteettisen polttoaineen tuotanto ydinvoimalla olisi sellainen toimi, johon voisi kaikki tuuliset ajat energiaa upottaa rajatta. Siis niin suuria määriä, ettei sitä tuulivoimalla tuotettaisi kumminkaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Hiukan tai enemmänkin juuri tuon kannattavuutta epäilen. Ydinvoimalla voisi olla tilausta käyttövoimaksi sellaisille teollisille prosesseille, joita on vaikea ajaa joustavasti. Käsittääkseni metallisen valmistuksessa kuten raaka-alumiinin valmistuksessa tai joissakin terästeollisuuden osaproseseissa tuo olisi etu. On sitten toinen kysymys, olisiko uusi ydinvoima kustannuksiltaan riittävän kilpailukykyistä tuollaiseen. Polttoaineista/lannoiteraaka-aineista ammoniakin valmistus saattaisi myös hyötyä tasaisesti saatavasta sähköstä, toki moni muukin, mutta eivät välttämättä kaikki prosessit.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Ymmärsinkö oikein että ruotsalaiset haluaa mieluummin rakentaa ydinvoimaa kuin parantaa sisäisiä sähköverkkoja?
Klikkaa laajentaaksesi..
Etelä-Ruotsissa on pulaa tuotanto- ja/tai siirtokapasiteetista yhdessä (ja ulkomaanyhteydet rasittavat sähkötasetta entisestään). Joko etelään pitäisi rakentaa tuotantoa tai rakentaa uusia siirtoyhteyksiä. Ruotsi on pitkä maa, yli tuhat kilometriä tärkeille vesivoima-alueille ja uusien sähkölinjojen luvittaminen ja rahoittaminen on siellä erikoisen vaikea ja hidas prosessi eri syistä johtuen. Kaiketi ajatellaan, että etelässä pitäisi huolehtia tuotannostakin nykyistä enemmän paikallisilla laitoksilla ja käyttää pohjoisen sähköä noiden alueiden tarpeisiin. Etelä on tiheään asuttua, joten uuden tuuli- ja aurinkovoimankin rakennusmahdollisuudet ovat rajalliset (varsinkin, kun tuulivoimalle otolliset paikat on jo pitkälti valloitettu nykymittapuun valossa turhan pienillä, matalilla ja mahdollisuuksiin nähden vähätuottoisilla laitoksilla, mutta myös kaavoitus tekee tällaisilla edellytyksillä tenänsä uudistussuunnitelmille).
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Ymmärsinkö oikein että ruotsalaiset haluaa mieluummin rakentaa ydinvoimaa kuin parantaa sisäisiä sähköverkkoja?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ruotsilla taitaa olla pohjoisen sähkölle muita suunnitelmia. Tietyllä tapaa Suomen ja Ruotsin pohjoiset alueet kilpailevat samoista resurseista. Että joo, tämä on yksi mahdollisuus. Ydinvoiman ongelma vaan on ennenkaikkea hinta ja että subventointia valuu pakostakin muiden taskuun.

Tuoreen ruotsalaisselvityksen mukaan Pohjois-Ruotsin hankkeet voisivat kaksinkertaistaa sähkön hinnan Suomessa vuoden 2018 tasosta. Taloustieteilijä David Sundénin raportin mukaan Pohjois-Ruotsiin suunnitelluista investoinneista jo neljä suurta hanketta kasvattaisi sähkön kulutusta lähivuosina jopa kymmenillä terawattitunneilla. Sundén arvioi, että se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti niin Pohjois-Ruotsissa kuin naapurimaissakin.

Energia-alan yrityksiä edustavan Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää ruotsalaisraportin tulokulmaa sekä oletuksia ja laskentamalleja jossain määrin erikoisina, jopa ristiriitaisina. Hänen mukaansa raportin tarkoitus on lähinnä kyseenalaistaa Ruotsin isojen teollisten investointien mittaluokkia.

– En olisi huolissani Suomen sähkön hintatasosta Sundénin raportin perusteella. Suunniteltujen investointien lisäsähkön tarve on suurta, mutta vuoteen 2030 mennessä kuitenkin hallittavissa oleva. Pohjois-Ruotsi on tällä hetkellä erittäin yliomavarainen sähkön suhteen.
yle.fi

Ruotsalaisraportti povaa sähkön hinnannousua Suomeen – asiantuntijat kommentoivat selvitystä ristiriitaisesti

Yle kysyi energia-asiantuntijoilta mielipidettä ruotsalaisen taloustieteilijän raportista, jonka mukaan Pohjois-Ruotsin hankkeet vaikuttavat Suomessa sähkön hintaan tuntuvasti.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Fortum on lobannut ministeriöille ydinvoiman lisäämistä​

Fortum on lobannut ministeriöitä uuden ydinvoiman rakentamiseksi. Se on ehdottanut keinoiksi esimerkiksi valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.
yle.fi

Fortum on lobannut ministeriöille ydinvoiman lisäämistä

Fortum on lobannut ministeriöitä uuden ydinvoiman rakentamiseksi. Se on ehdottanut keinoiksi esimerkiksi valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.
yle.fi yle.fi
 
K

Kamis

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:

Fortum on lobannut ministeriöille ydinvoiman lisäämistä​

Klikkaa laajentaaksesi..
Iltasanomissa oli hieman pidempi juttu. Fortumi sanoi perusteluissaan mm.:
" Esimerkiksi datakeskukset ja vetylaitokset eivät Fortumin mukaan jousta sähkön käytössään juuri lainkaan"

www.is.fi

Fortum on lobannut ministeriöitä uuden ydinvoiman tukemiseksi

STT:n pyytämät asiakirjat: Ydinvoiman tukemisen lisäksi Fortum on esittänyt ministeriöiden tapaamisissa Suomen sähkömarkkinoiden muuttamista.
www.is.fi www.is.fi
 
K

kotte

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Fortum on lobannut ministeriöitä uuden ydinvoiman rakentamiseksi. Se on ehdottanut keinoiksi esimerkiksi valtion myöntämää rakennuslainaa ja tuotantotukea.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuon jutun pääsanomana vaikutti kumminkin olevan, että Fortumin mukaan uuden ydinvoiman rakentamisen kynnyskysymyksenä on uusien tukiaisten saaminen valtiolta (verovaroista) tarkoitusta varten. Tuki voisi olla joko korkotukilainoja rakentamiseen tai takuuhintatukea laitoksen tuottamalle sähkölle (so. verovaroista kustannetaan mahdollinen uuden ydinsähkön hintaero sähkön markkinahintaa kuten tuulivoimalle myönnettiin aikanaan). Eli asioiden seurannaisjärjestys on toinen.

Kamis sanoi:
Fortumi sanoi perusteluissaan mm.:
" Esimerkiksi datakeskukset ja vetylaitokset eivät Fortumin mukaan jousta sähkön käytössään juuri lainkaan"
Klikkaa laajentaaksesi..

Datakeskusten sekä vedyntuotannon osin relevantteja kulutusperusteluja on tosin kärjistetty, koska toisaalta julkisuudessa on ollut viime aikoina paljonkin juttuja mahdollisten vedyntuotantolaitosten profiloinnista kulutusjoustaviksi (suosimalla rakennuskustannuksiltaan edullista teknologiaa) ja toisaalta tekoälyopetukseen tarvittavien uusien äärimmäisen paljon sähköä kuluttavien datakeskusten mahdollisuuksista toimia kulutusjoustavasti ja samalla melko ohuiden tietoliikenneyhteyksien varassa. Kysehän on tässäkin taloudesta, eli laitoksen pääomakustannuksista vs. kulutetun sähkön hinnasta toteutuvalla käyttöprofiililla (kun laitokset aikoinaan tulevat käyttöön silloisilla sähköntuotannon ja talouden ehdoilla).

Kysymyshän on oikeastaan siinä, onko puhtaasti prosessiteollisuusluonteisten tuotannontekijöiden valtiontuki tehokkain tapa kohdentaa verovaroja, ellei toimintaan samalla liity huomattavaa potentiaalia sisältävien kaupallis-teknologisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. On vaikea nähdä, että ydinvoiman lisärakentaminen tuottaisi tällaista synenergiaa.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Tuon jutun pääsanomana vaikutti kumminkin olevan, että Fortumin mukaan uuden ydinvoiman rakentamisen kynnyskysymyksenä on uusien tukiaisten saaminen valtiolta (verovaroista) tarkoitusta varten. Tuki voisi olla joko korkotukilainoja rakentamiseen tai takuuhintatukea laitoksen tuottamalle sähkölle (so. verovaroista kustannetaan mahdollinen uuden ydinsähkön hintaero sähkön markkinahintaa kuten tuulivoimalle myönnettiin aikanaan). Eli asioiden seurannaisjärjestys on toinen.



Datakeskusten sekä vedyntuotannon osin relevantteja kulutusperusteluja on tosin kärjistetty, koska toisaalta julkisuudessa on ollut viime aikoina paljonkin juttuja mahdollisten vedyntuotantolaitosten profiloinnista kulutusjoustaviksi (suosimalla rakennuskustannuksiltaan edullista teknologiaa) ja toisaalta tekoälyopetukseen tarvittavien uusien äärimmäisen paljon sähköä kuluttavien datakeskusten mahdollisuuksista toimia kulutusjoustavasti ja samalla melko ohuiden tietoliikenneyhteyksien varassa. Kysehän on tässäkin taloudesta, eli laitoksen pääomakustannuksista vs. kulutetun sähkön hinnasta toteutuvalla käyttöprofiililla (kun laitokset aikoinaan tulevat käyttöön silloisilla sähköntuotannon ja talouden ehdoilla).

Kysymyshän on oikeastaan siinä, onko puhtaasti prosessiteollisuusluonteisten tuotannontekijöiden valtiontuki tehokkain tapa kohdentaa verovaroja, ellei toimintaan samalla liity huomattavaa potentiaalia sisältävien kaupallis-teknologisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. On vaikea nähdä, että ydinvoiman lisärakentaminen tuottaisi tällaista synenergiaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
No on paljon parempi tukiaisia laittaa ydinvoimalaan, kun se hyödyttää tukiaisten maksajiakin.
Sen sijaan data- ja vetyhöttöön lapioidut tukiaiset hyödyttävät omistajia joilla ei ole Suomen kanssa mitään tekemistä.
 
K

Kamis

Aktiivinen jäsen
Varmaan kun on investoinut tuollaiseen datakeskukseen tai vetylaitokseen ja kiinteät kulut juoksevat koko aika niin omistajat varmaan haluaisivat, että laitteet tekevät kokoa aika työtä ja kassavirtaa kotia päin. Laskenta-/prossointitehoa voi laskea mutta omistajalle se ei ole haluttu tila koska esim. AI/ML boomi kasvattaa kysyntää palvelulle koko ajan.
Puhutaahan Yhdysvalloissa ydinvoimaloiden avaamisesta datakeskusten yhteydessä ja tuossa Fortumin jutussa oli Microsoftin kaverit olleet myös päättäjien juttusilla.
Vedyntuotannosta olen miettinyt, että mitä prosessi tykkää taikka tuottaa jos prosessia sammutetaan ja käynnistetään jatkuvasti?

Jossain näin luvut, että vetykilon tuottamiseen tarvittaisiin 50-55kWh energiaa ja maakaasulla tehty vety maksaisi alle 2€ kilo. Montakohan tarpeeksi halpaa tuntia on tarjolla ja kuinka pitkinä jaksoina?
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
No on paljon parempi tukiaisia laittaa ydinvoimalaan, kun se hyödyttää tukiaisten maksajiakin.
Sen sijaan data- ja vetyhöttöön lapioidut tukiaiset hyödyttävät omistajia joilla ei ole Suomen kanssa mitään tekemistä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Samaa prosessiteollisuuden tukiaistouhua nuo kaikki ovat (jos siis niihin syydetään valtion tukia) eikä tuollaisista tukiaisista ole paljon hyötyä, ellei niistä koidu synenergiaa uudelle monistettaville teollisen tai palvelujen infrastruktuurin kehitykselle, jossa panos saattaa tuottaa korkoa koron päälle (datakeskuksista sentään itse asiassa hyötyy, kun niitä tuetaan tietyillä ehdoilla alennetulla sähköverokannalla). Ydinvoiman tukeminen ei kuulu jälkimmäisiin, eli ei tuota korkoa korolle, vaan vie rahoja sellaisilta kehityshankkeilta, joiden kohdalla toivoa olisikin ja vie käytännössä kehitysrahat jokseenkin kokonaan ulkomaille. Sähkölämmityksen ongelmillekin tuo on korkeintaan puolittainen ratkaisu (vilppilämmitykselle ei sitäkään).
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Kamis sanoi:
Puhutaahan Yhdysvalloissa ydinvoimaloiden avaamisesta datakeskusten yhteydessä ja tuossa Fortumin jutussa oli Microsoftin kaverit olleet myös päättäjien juttusilla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nuohan on suljettu kannattamattomina, mutta riittävän paljon sähköä tarvitsevan vakavaraisen asiakkaan ilmaantuminen saattaisi olla peruste kunnostaa nuo uudelleen käyttöön (uusien rakentamisesta ei niinkään ole kyse, kun vie liian kauan -- saattaa mennä markkinat sillä välillä alta, mutta toki sitäkin ovat jotkut hehkutelleet). Sinällään datakeskuksiakaan ei välttämättä tarvitse ajaa jatkuvasti samalla teholla. Bitcoininkin louhintaakin on ajettu varsin laajalti sähkön vaihtelevan hinnan ehdoilla silloin, kun on ollut saatavilla halpaa sähköä.
 
haraldh

haraldh

Vakionaama
Onneksi jenkit laittoivat vientirajoituksia Nvidian huipputuotteille eikä suomi ollut sillä poikkeuslistalla niin suurimmat sähkörosvot eivät tänne sijoitu. Hollanti taisi olla lähin millä oli lupa saada Nvidian huippulaitteita.
 
V

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Jos tukiaisten tielle lähdetään, niin kenties tällä kertaa rakennetaan syvälle Helsingin kallioperään ja yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Järjestelmä voisi hyödyntää lämpöpumppuja ja matalalämpökaukolämpöverkkoa uustuotannossa hyötysuhteen nostamiseksi. Jos oikein rankasti lähdetään tukemaan, niin kenties kannattaisi kehittää torium-ydinpolttoainekiertoa käyttävä laitos.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Valtiolta mielestäni hyvä veto keskusteluun uuden ydinvoiman tuesta: ydinvoiman tuottamalle sähkölle minimi- ja maksiminta, https://yle.fi/a/74-2013672. Kysymys kuuluukin, millainen hintaväli voisi riittää kannustukseksi. Veikkaisin, että voisi olla luokkaa minimi 15c/kWh ja maksimi 20c/kWh viitaten siihen, millaisista hinnoista on viime vuosina sovittu siellä, missä vastaavia sopimuksia on tehty (kuten Britanniassa).

Tuo maksimihintahanei tarkoita, että sähköä olisi pörssistä tuohon hintaan saatavilla, kun ei esim. tuule, vaan että ydinvoimalan omistajalle ei makseta enempää. Kaiketi sähkökauppias voisi sitten varata kiintiötä kilpailuasetelmassa muiden sähkön myyjien kanssa ja tarjota vaikkapa vuoden kiinteähintaista sopimusta hintaan 25c/kWh omille asiakkailleen?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
ML sanoi:
Loppupeleissä kuitenkin kaatuu yhteiskunnan syliin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei välttämättä kaadu tuon "hintaputki-innovaation" takia: valtio silloin vain toimii tavallaan takaajana ja jos hintaputki on asemoitu kohdalleen, valtio saattaa saada voittoakin (mihin itse en sinällään usko enkä perustaisi).

Toisaalta tuo on aikamoinen taakka laitoksen rakentalle (mutta sinällään hyvin perusteltu), kun tuotannon niukkuusajankohtia ei voi kääriä suuria voittoja (onhan hyvin tiedossa, että ydinvoimaa ei kannata rakentaa niin paljon, että sitä olisi riittävästi, kun ei tuule yhtään eikä muualtakaan riitä). Saattaa taloudellinen kynnys rakentamiselle nousta silloin liian korkealle.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Samaa prosessiteollisuuden tukiaistouhua nuo kaikki ovat (jos siis niihin syydetään valtion tukia) eikä tuollaisista tukiaisista ole paljon hyötyä, ellei niistä koidu synenergiaa uudelle monistettaville teollisen tai palvelujen infrastruktuurin kehitykselle, jossa panos saattaa tuottaa korkoa koron päälle (datakeskuksista sentään itse asiassa hyötyy, kun niitä tuetaan tietyillä ehdoilla alennetulla sähköverokannalla). Ydinvoiman tukeminen ei kuulu jälkimmäisiin, eli ei tuota korkoa korolle, vaan vie rahoja sellaisilta kehityshankkeilta, joiden kohdalla toivoa olisikin ja vie käytännössä kehitysrahat jokseenkin kokonaan ulkomaille. Sähkölämmityksen ongelmillekin tuo on korkeintaan puolittainen ratkaisu (vilppilämmitykselle ei sitäkään).
Klikkaa laajentaaksesi..
Mutta ei ole sama meneekö tukiaishyöty veronmaksalle takaisin vai americcalaiselle sijoittajalle.
Ja mikä Suomessa on, kun ei laiteta tukiaisia johonkin mikä varmana on hyödyllinen ja tuottaa, vaan ufojuttuihin joista 90-99% karahtaa kiville
 
H

HelaKammo

Vakionaama
Eipä tuo tukia tarvitse, jos kate vedetään edellämainitulle tasolle. Ydinvoima muistaaksen maksaa toimivassa laitoksessa 2c/kWh luokkaa, luulisi, että puolet lisää rakennus ja rahoituskuluja, eli 4c yhteensä?
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Juu tuo 4c olisi järkevä, mutta tuolla aiemmin luki jotakin ihan ihmeellisiä hintoja, jotka 3.14^10 yli tuotantohinnan
 
K

kotte

Hyperaktiivi
HelaKammo sanoi:
Eipä tuo tukia tarvitse, jos kate vedetään edellämainitulle tasolle. Ydinvoima muistaaksen maksaa toimivassa laitoksessa 2c/kWh luokkaa, luulisi, että puolet lisää rakennus ja rahoituskuluja, eli 4c yhteensä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Päiväuneksinta on hauskaa, mutta miksi sitten OL3:n tuotannon omakustannushinnaksi arvioidaan jotakin tuon hiukan ylittävää, kun laitoshan saatiin alle puolella todellisista kustannuksista hyvän sopimuksen ansiosta? Britanniassa, kun halusivat myös käynnistää useamman ydinvoimaprojektin jo vuosia sitten, valtiolta edellytettiin takuuhinnaksi jotakin luokkaa 12c/kWh, jotta homma lähti yleensä liikkeelle. Tuollaista näkyy sähkön pörssihinta olevan tyypillisesti Ranskassakin, missä 2/3 sähköstä tehdään ydinvoimalla.

Mitä sähkö maksaa jossakin huolella ylläpidetyssä 40 vuotta sitten rakennetussa laitoksessa on aivan toinen kysymys. Rakennuskustannukset tulivat kuoletetuksi jo aikoinaan silloin, kun sähköntuottajat sanelivat hinnat ja rahan arvoon verrattuna sähkö maksoi nykyiseen verrattuna moninkertaisesti.
Husky sanoi:
Juu tuo 4c olisi järkevä, mutta tuolla aiemmin luki jotakin ihan ihmeellisiä hintoja, jotka 3.14^10 yli tuotantohinnan
Klikkaa laajentaaksesi..
Se, mikä on kuluttajan mielestä järkevä hinta, ei ole tae siitä, että hyödykettä on yleensäkään mahdollista tuottaa tuolla hinnalla. Tuulisähkön tarjonnan lisääntyminen ja sen seurauksena vesivoiman riittävyyden parantuminen on hämärtänyt vertailukohdat, mitä sähkön tekeminen muulla tavoin todellisuudessa tulee maksamaan, sillä ajoittain ja melko usein tarjolla on käsittämättömän halpaa sähköenergiaa. Niinpä sitten sähkölämmityskulutusta varsinaisesti tukeva säätöluonteinen voima onkin ajettu Suomesta paljolti alas, mutta sen seurauksena syntynyttä sähkölämmitystä ei. Tuossahan ongelma on, kun kaikenlaista yhteistuotantovoimaa on poistettu käytöstä ja jäljellä olevaakin ajetaan hyvin valikoiden, mutta sen tuotantoprofiilin mukaan rakennettu kulutus jatkaa epätasapainon aiheuttamista sähköverkolle, kun vastaavaa tuotantoa ei voi taloussyistä toteuttaa (kun sähkön hinta ei edelleenkään heilu tältä kannalta riittävästi).
 
K

Kamis

Aktiivinen jäsen
Kappas, nehän on tosissaan uudelleenkäynnistämässä reaktoria kolmen mailin saarella.
Kaikki sähkö menisi Microsoftille.
Tuotanto tosin alkaa mahdollisesti vasta 2028.

 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt varmaan pitäis topikin otskko muuttaa "Ydinvoima maksaa ... maksaa... maksaa ... korruptiota ehkä myös"
 
Viimeksi muokattu:
Husky

Husky

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Se, mikä on kuluttajan mielestä järkevä hinta, ei ole tae siitä, että hyödykettä on yleensäkään mahdollista tuottaa tuolla hinnalla. Tuulisähkön tarjonnan lisääntyminen ja sen seurauksena vesivoiman riittävyyden parantuminen on hämärtänyt vertailukohdat, mitä sähkön tekeminen muulla tavoin todellisuudessa tulee maksamaan, sillä ajoittain ja melko usein tarjolla on käsittämättömän halpaa sähköenergiaa. Niinpä sitten sähkölämmityskulutusta varsinaisesti tukeva säätöluonteinen voima onkin ajettu Suomesta paljolti alas, mutta sen seurauksena syntynyttä sähkölämmitystä ei. Tuossahan ongelma on, kun kaikenlaista yhteistuotantovoimaa on poistettu käytöstä ja jäljellä olevaakin ajetaan hyvin valikoiden, mutta sen tuotantoprofiilin mukaan rakennettu kulutus jatkaa epätasapainon aiheuttamista sähköverkolle, kun vastaavaa tuotantoa ei voi taloussyistä toteuttaa (kun sähkön hinta ei edelleenkään heilu tältä kannalta riittävästi).
Klikkaa laajentaaksesi..
En tarkoittanut kuluttajan mielipidettä, vaan tuotantohintaa ja muistaisin jostakin riittävän asiallisesta lähteestä että olisi Suomessa 2-3s/kWh, mutta en nyt löytänyt äkkiseltään googlesta mitään fiksua

Kamis sanoi:
Kappas, nehän on tosissaan uudelleenkäynnistämässä reaktoria kolmen mailin saarella.
Kaikki sähkö menisi Microsoftille.
Tuotanto tosin alkaa mahdollisesti vasta 2028.

Klikkaa laajentaaksesi..
No kai tuolla nyt kasaria vanhempi tekniikka heivataan kaatopaikalle. Klikkiotsikointia moinen missä vanhat ohjaintaulut muka
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
ML sanoi:
Ministeri Mykkänen:Valtion pitäisi rahoittaa uutta ydinvoimaa.

www.is.fi

Ministeri Mykkänen: Valtion pitää rahoittaa uutta ydinvoimaa

Ministeri Mykkäsen mukaan sähkön kulutuksen kasvaessa 2030-luvulla olisi riskinä, että puhdas siirtymä pysähtyisi tai sähkön käyttäjät kohtaisivat kohtuuttoman rajuja hintavaihteluita.
www.is.fi www.is.fi

Loppupeleissä kuitenkin kaatuu yhteiskunnan syliin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos lähdetään lypsämään niin tukimallin pitäis varmistaa että maito jää Suomeen. Yksi Uniper riittä vuosikymmeneen...
 
T

tet

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
En tarkoittanut kuluttajan mielipidettä, vaan tuotantohintaa ja muistaisin jostakin riittävän asiallisesta lähteestä että olisi Suomessa 2-3s/kWh, mutta en nyt löytänyt äkkiseltään googlesta mitään fiksua
Klikkaa laajentaaksesi..

No minä löysin brittien EPR-hankkeen takuuhinnasta tiedon, ja se on tällä hetkellä eurosentteinä ilmaisten 14,8 c/kWh (alv 0%). Tuo on siis hinta, jota laitos tulee saamaan käynnistyttyään ensimmäiset 30 vuotta, on sähkön hintataso sitten mitä vain. Jos on matalampi, niin veronmaksajat maksavat loput. Toki kun tuossa on inflaatiotarkistus, se ehtii vielä nousta monasti ennenkuin laitoksesta sähköä tulee joskus 2031 näillä näkymin.

Schemes Register

LCCC Schemes Register
register.lowcarboncontracts.uk register.lowcarboncontracts.uk
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
tet sanoi:
No minä löysin brittien EPR-hankkeen takuuhinnasta tiedon, ja se on tällä hetkellä eurosentteinä ilmaisten 14,8 c/kWh (alv 0%). Tuo on siis hinta, jota laitos tulee saamaan käynnistyttyään ensimmäiset 30 vuotta, on sähkön hintataso sitten mitä vain. Jos on matalampi, niin veronmaksajat maksavat loput. Toki kun tuossa on inflaatiotarkistus, se ehtii vielä nousta monasti ennenkuin laitoksesta sähköä tulee joskus 2031 näillä näkymin.

Schemes Register

LCCC Schemes Register
register.lowcarboncontracts.uk register.lowcarboncontracts.uk
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko ydinvoiman rakentamisesta tehty Euroopassa liian kallista vai eikö Ranskalaiset(?)/eurooppalaiset vaan osaa enää?
https://twitter.com/x/status/1879452633275957301
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
muistaisin jostakin riittävän asiallisesta lähteestä että olisi Suomessa 2-3s/kWh
Klikkaa laajentaaksesi..
Minäkin uskon tuohon hintaan 40 vuoden ikäisten suomalaisten voimaloiden kohdalla (minkä kirjoitin hiukan aukikin viestissä, mitä lainasit; muistelisin itsekin lukeneeni jotakin vastaavaa). Ei kannata uneksiakaan, että uusi voimala syntyisi kustannuksilla, jotka mahdollistaisivat sähkön tuotannon noilla hehtaareilla olevilla hinnoilla (eikä synny OL3:nkaan tapauksessa, kun ei ole vielä kuoletettu kuin osittain). Eihän tuulivoimalaakaan voi pystyttää kustannuksilla, joilla jokin vanha ja kuoletettu mylly pystyy tuottamaan sähköä muutaman sentin kymmenesosan muuttuvilla kustannuksilla per kWh.
 
G

grendy

Vakionaama
ML sanoi:
Oletko valmis maksamaan sähköstä ekstraa Fortumille (Uusi Suomi)

www.uusisuomi.fi

Oletko valmis maksamaan sähköstä ekstraa – Fortumille?

Ministeri Mykkänen nosti kissan pöydälle, kun esitti ydinvoiman rakentamiseksi kuluttajilta kerättävää lisämaksua. Ydinkysymys on, ovatko suomalaiset valmiita maksamaan lisähintaa ydinsähköstä – erityisesti Fortumille.
www.uusisuomi.fi www.uusisuomi.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Juu kaikki tuet vaan sähkön siirtoon! Lohduttaa paljon kun on halvempaa sähköä kun siirto maksaa entistä enemmän :D

Kun sähkön siirrossa ei ole tasa-arvolla mitään tekemistäkään Suomessa, niin sovitaan että uudet ydinvoimatuet maksaa sitten halvan sähkönsiirron asiakkaat? Tai sitten hallituspuolueiden sähkönsiirtäjät? Vai keksittäiskö jotain vielä entistä epätasa-arvoisempaa?
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom